KKO:ssa päätetään piakkoin kuvassa olevan Gustaf Möllerin seuraajasta1. Olen seurannut blogissani aiemmin muutamaa KKO:n jäsenen eli oikeusneuvoksen virantäyttöä (katso 1.2.-09; 3.2.-09; 13.3.-09; 20.3.-09 ja 30.5.09) Aihe ei enää liiemmälti kiinnosta, koska nimitysmenettely, jossa olisi paljon kehitettävää, tuntuu polkevan paikoillaan vuodesta toiseen. Lukijoiden pyynnöstä kommentoin seuraavassa vielä nyt meneillään olevan nimityskierroksen.
2. Virka tuli avoimeksi, kun oikeusneuvos Gustaf Möller, joka tunnetaan lakimiespiireissä lempinimellä Kustu, täytti viime marraskuussa 68 vuotta ja jäi eläkkeelle. Möller olisi halunnut jatkaa, jos tuomareiden eroamisikä olisi vielä 70 vuotta, kuten joskus parikymmentä vuotta sitten. Kustu kuitenkin jatkaa juristin hommia, sillä hän siirtyi saman tien Asianajotoimisto Krogeruksen palvelukseen neuvottelevan lakimiehen nimikkeellä.
3. Tiedotteen mukaan Möller on nimitetty Krogerukselle vahvistamaan riitojen ratkaisu -asiantuntijaryhmää. Lisäksi hän hoitaa välimiestehtäviä, joista suurin osa on entisen tapaan kansainvälisiä. Lehtihaastattelussa Möller sanoi, että hänen uusi tehtävänsä poikkeaa oikeusneuvoksen hommista muun muassa sikäli, että hän tulee oleman paljon enemmän tekemisissä ihmisten kanssa. - Niinpä, KKO:ssa näkee harvoin ihmisiä, sillä jutut ratkaistaan siellä 95 prosenttisesti kirjallisessa menettelyssä pelkkien asiakirjojen perusteella. - Möller on ulkomailla tunnetuimpia suomalaisia juristeja ja välimiehistä kansainvälisesti tunnetuin. Hän on toiminut Keskuskauppakamarin välityslautakunnan jäsenenä ja puheenjohtajana vuodesta 1990 ja viime kesänä hänet valittiin Kuala Lumpurissa jatkamaan Suomen edustajana toisen kolmevuotiskauden Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n välitystuomioistuimen jäsenenä 30.6.2012 saakka.
4. Kustu Möllerillä oli KKO:n jäseneksi vuonna 1992 tultaan monipuolinen ura takanaan. Möller oli toiminut yliopistotutkijana ja vt. professorina ja häntä pidettiin 1970-luvun alussa Helsingin yliopistossa ruotsinkielisen rikos- ja prosessioikeuden professori Bo Palmgrenin itseoikeutettuna seuraajana, mutta jostakin syystä hän ei saanut koskaan pitkään työn alla ollutta väitöskirjaansa valmiiksi. Möller oli Helsingin hovioikeuden ylimääräisenä viskaalina ja KKO:n oikeussihteerinä, mutta hänet muistetaan erityisesti välimiehenä, OM:n lainvalmistelukunnan jäsenenä sekä Toijalan tuomiokunnan kihlakunnantuomarina, jota virkaa hän hoiti vuosina 1986-1992.
5. Avoimeksi tullutta KKO:n jäsenen virkaa haki 18 juristia. Määrä on iso, mutta entäpä laatu? Pikainen silmäily osoittaa, että hakijoiden joukossa ei ole ainoatakaan, jonka ura vetäisi monipuolisuudessa vertoja Kustu Möllerin uralle. Hakijoita on kuitenkin kaikista niistä kiintiöistä tai ammattiryhmistä, joista KKO:n jäsenet on aikaisemmin yleensä nimitetty: on alioikeus- ja hovioikeustuomareita, asianajajia, KKO:n esittelijöitä, yliopistoihmisiä, oikeusministeriön virkamiehiä jne.
6. Viranhakijat ovat aakkosjärjestyksessä
- Anne Ekblom-Wörlund, markkinaoikeustuomari
- Markku Fredman, asianajaja (Fredman & Månsson)
- Jussi Heiskanen, käräjätuomari (Hgin KO)
- Päivi Hirvelä, ihmisoikeustuomari, valtionsyyttäjä, OTT
- Mika Huovila, esittelijäneuvos (KKO), käräjätuomari, OTT
- Risto Jalanko, hovioikeudenneuvos (Hgin HO)
- Ari Kantor, asianajaja (Merilampi)
- Anna-Elina Lampi-Fagerholm, käräjätuomari (Vantaan KO)
- Sakari Laukkanen, hovioikeudenneuvos, OTT (Rovaniemen HO)
- Kari Lautjärvi, asianajaja (Snellman)
- Jarmo Littunen, ylijohtaja (OM)
- Markku Markkula, maanmittausneuvos, DI
- Lauri Railas, asianajaja (Krogerus)
- Matti Sepponen, esittelijäneuvos (KKO)
- Matti Sillanpää, professori, OTT
- Klaus Viitanen, yliopistonlehtori, OTT
- Nina Wilkman, asianajaja (Borenius & Kemppinen)
- Asko Välimaa, lainsäädäntöjohtaja (OM)
7. Korkein oikeus ei ole tälläkään kertaa kohdentanut viranhakua mihinkään tiettyyn kiintiöön tai ammattiryhmään, vaan viranhaku on totuttuun tapaan avoin. Kun hakijat edustava monia eri ammattiryhmiä, on heitä täysin mahdotonta asettaa paremmuusjärjestykseen. Tosiasiallisesti virka täytetään niin, että korkein oikeus toteaa plenumissaan, että nyt KKO:een tarvitaan joko alioikeustuomari, hovioikeustuomari, asianajaja tai yliopistotutkija taikka jonkin muun kiintiön edustaja. Kyse on siis itse asiassa siis juuri sellaisesta virantäyttötavasta, jota olen itse blogissani suositellut.
8. KKO:n käytäntö on kuitenkin huonompi kuin menettely, jota olen itse kannattanut, koska viran potentiaaliset hakijat eivät tiedä, mihin kiintiöön valinta kulloinkin kohdistuu. Jos tämä asia tehtäisiin, kuten olen ehdottanut, selväksi jo viranhakua koskevassa kuulutuksessa, saataisiin asianomaisesta kiintiöistä paljon enemmän virasta kiinnostuneita ja todennäköisesti myös pätevämpiä juristeja kuin nykyisessä virantäytössä. KKO:n omaksuma "sokkohaku" mahdollistaa myös "pelin politiikan" eli erilaiset kähminnät ja kytkennät. KKO:ssa toimii, on aina toiminut, sisäisiä head huntereita, joko yksittäisiä jäseniä tai ryhmiä, jotka "kutsuvat" viranhakijoiksi omia tuttaviaan tai suosikkejaan. Tälläkin kerralla ratkaisevaa virantäytössä on se, mistä ryhmästä KKO on jo päättänyt tai päättää valinnan tapahtuvan. Muiden kiintiöiden edustajilla ei ole käytännössä mahdollisuuksia tulla virkaan valituksi.
9. Viranhakijoiden joukossa on tällä kerralla monta liikejuridiikkaan asianajossaan erikoistunutta asianajajaa. Tämä on hieman yllättävää, sillä yleisesti ottaen tällaiset asianajajat ansaitsevat reilusti enemmän kuin KKO:n jäsenet. Selitys hakuinnostukseen piilee luultavasti siinä, että KKO:n jäsenyys takaa varsin lokoisat olot tehdä sivutoimisesti välimiehen hommia kovalla palkalla. Kuten sanottu, nyt eläkkeelle siirtynyt Gustaf Möller on tunnettu välimies, mikä lienee myös houkutellut asianajajia liikkeelle tavallista enemmän. KKO:n sisältä on kenties saatu vinkkejä, että välimies-asianajajien kannattaisi tällä kerralla hakea oikeusneuvoksen virkaa. Nähtäväksi jää, esittääkö KKO nyt jäsenekseen juuri välimiestehtävien hoitamiseen halukasta asianajajaa (tai professoria).
10. Maaoikeusasioihin erikoistuneen juristin nimittämisestä KKO:n jäseneksi on huhuttu jo muutamalla edellisellä hakukierroksella. Tällä kertaa hakijoiden joukossa on ainakin kolme tähän kiintiöön laskettavaa hakijaa (Lampi-Fagerholm, Markkula ja Sepponen). KKO:ssa maaoikeusasiat ovat kuitenkin aika marginaalinen asiaryhmä, joten niihin erikoistuneen juristin nimittämistä ei voitane pitää kovin todennäköisenä tälläkään kertaa. Samaa voidaan sanoa KKO:n ratkaistaviksi tulevista markkinaoikeusasioista. Sitä paitsi KKO:ssa on jo tällä hetkellä ainakin kaksi markkinaoikeusasioihin perehtynyt jäsentä eli Mikko Tulokas ja Juha Häyhä.
11. KKO:n jäsenennakointi muistuttaa kremlologiaa, sillä nimitysmenettelyssä joudutaan ottamaan monia seikkoja ja asioita, joista salamyhkäisiltä poliitikoilta ja hallitsijoilta eli tässä tapauksessa KKO:n jäseniltä ei ole saatavissa etukäteen informaatiota. Myös KKO:n virkanimityspäätöksen perusteluja joudutaan lukemaan rivien välistä, koska perusteluissa ei ilmoiteta hakijoiden vertailua ja perustelut ovat laadultaan toteavat ja näennäiset. Nimityspäätöksen ennakoinnissa voidaan tarkkailla erilaisia vivahteita ja ottaa huomioon, millaisiin ratkaisuihin ja millä perusteilla aiemmissa nimityspäätöksissä on päädytty.
12. Gustaf Möllerin eron jälkeen KKO:ssa on ainoastaan yksi ruotsinkielinen jäsen (Gustav Bygglin); tämä on hyvin harvinaista. Myös naispuolisia jäseniä on KKO:ssa suhteellisen vähän, 19 jäsenestä vain viisi. Ruotsin korkeimmassa oikeudessa on vain 15 jäsentä, mutta heistä naisia on kuusi. Tällä viikolla muuten Högsta domstolin puheenjohtajaksi - Ruotsin HD:ssa ei ole presidenttiä - nimitettiin nainen, aiemmin asianajajana toiminut Marianne Lundius (60). (Viime vuoden lopulla HD:n jäseneksi nimitettiin muuten oikeuskansleri Göran Lambertz, joka tunnettiin nuoruudessaan kiihkeänä sosiaalidemokraattina ja josta käytettiin nimitystä "mannen med den röda portföljden."). - Voisiko KKO:n valinta kohdistua tällä kierroksella ruotsinkieliseen naishakijaan?
13. Oikeustieteen tohtorin tutkinnon suorittaneita jäseniä KKO:ssa on viisi. Edellisellä nimityskierroksella oikeusneuvoksen virkaan nimitettiin kuitenkin tohtori eli valtionsyyttäjä Pekka Koponen. Tämä puoltaisi sitä, että tohtoria ei nyt tultaisi nimittämään. Sitä paitsi presidentti Pauliine Koskelo "aateloitiin" viime vuonna kauppatieteen kunniantohtorin arvolla (Ruotsalainen kauppakorkeakoulu) ja toisen kunniatohtorin hatun Koskelo saa ensi keväänä Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan promootiossa. Joten eiköhän niitä tohtoreita nyt vähäksi aikaa KKO:ssa piisaa! Myös hovioikeustuomari (Jorma Rudanko) on tullut äskettäin nimitetyksi oikeusneuvoksen virkaan. Voisiko nyt sen sijaan olla vuorossa ihmisoikeusasiantuntija, koska KKO on joutunut viime aikoina hieman nöyrtymään tämänkaltaisissa asioissa (Kari Uotin juttu)?
14. Minulla ei ole kristallipalloa, joten paras jättää enemmät arvailut sikseen. KKO:n suorittama valinta voi kohdistua keneen tahansa, sillä me emme tiedä, mitä kiintiötä ja millaista ammattikokemusta KKO tällä kertaa haluaa preferoida. Yksi asia on kuitenkin selvä: arkaistisessa eli ei-julkisessa ja sisäsiittoisessa nimitysmenettelyssä parhaan hakijan valituksi tuleminen on yleensä aina pelkkä illuusio. Valituksi tulee "sopivaksi katsottu." Lohduttakoon tämä tieto niitä 17 viranhakijaa, jotka eivät tule tällä kerralla virkaan nimitetyksi.
