883. Parkkiyhtiö voitti jälleen pysäköintikiistan

1. Hohhoijaa, vieläkö tätä kiistaa jaksetaan yhä vain jauhaa! Tällainen ajaus tuli minulle päällimmäisenä mieleen, kun näin ja kuulin eilen, miten Yle Uutiset ja jotkut muutkin tiedotusvälineet uutisoivat tapauksesta, jossa yksityinen parkkiyhtiö voitti sitä vastaan valvontamaksun määräämisestä nostetun oikeusjutun korkeimmassa oikeudessa (KKO).

2. Mainittu asia on ollut nimittäin täysin selvä jo sitä siitä lähtien, kun korkein oikeus vuonna 2010 ratkaisi samanlaisen kiistan yksityistä pysäköinninvalvontaa harjoittavan yhtiön eduksi (KKO 2010:23). Ko. tapauksessa valvontamaksun saanut henkilö haki vielä, eduskunnan perustuslakivaliokunnan kannanoton innoittamana, kyseisen ennnakkopäätöksen purkua, mutta korkeimman oikeuden kanta ja päätös oli selkeä ja hyvin perusteltu: lainmukaista ratkaisua ei ole syytä purkaa (KKO 2011:43). 

3. Olen selostanut edellä mainittuja KKO:n ratkaisuja sekä mielestäni virheellistä perustuslakivaliokunnan lausuntoa, jossa KKO:n vuonna 2010 antaman ennakkopäätöksen jälkeen katsottiin, että yksityisessä pysäköinninvalvonnassa olisi kysymys julkisen vallan käytöstä ja vieläpä sellaisen vallan merkittävästä käytöstä.  

4. Perustuslakivaliokunta kuuli asiantuntijoina useita valtiosääntö- ja hallinto-oikeuden oikeusoppineita, mutta  vain yhtä sopimus- ja siviilioikeuden asiantuntijaa, joten ei ollut ihme, että valiokunnan kanta meni mainitussa ydinkysymyksessä (julkisen vallan käyttöä vai yksityisoikeudellista sopimusoikeutta) mönkään. Yksityinen pysäköinninvalvonta ja sen yhteydessä tapahtuva valvontamaksun määrääminen perustuvat luonnollisesti sopimusvapauteen ja yksityisoikeudelliseen sopimukseen eikä siinä rikota mitenkään tai missään olosuhteissa perustuslakia. Sopimukseen perustuvassa valvontamaksun määräämisessä ei ole kyse sakotusoikeudesta tai myöskään julkisen vallan käytöstä, ei merkittävästä tai edes vähäisestä.

5. En ryhdy tässä kertaamaan kaikkea sitä, mitä olen aikaisemmin pysäköinninvalvontaa käsittelevissä blogikirjoituksissani lausunut. Olen kirjoittanut, kuten blogin etusivullla olevasta tunnisteluettelosta ilmenee, yksityisestä pysäköinninvalvonnasta viiden vuoden aikana yhteensä 25 ja valvontamaksusta 17 kertaa; olkaa hyvä ja lukekaa sieltä. Tätä ennen olen kirjoittanut yksityisen pysäköinninvalvonnan suitsimiseksi kaavailluista lainsäädäntöhankkeista blogissa 787/17.10.2013 otsikolla "Perustuslakivaliokunta: Nykyisenlainen yksityinen pysäköinninvalvonta voi jatkua".

6. Mutta vaikka asia on KKO:n ennakkopäätöksen johdosta selvä, jotkut valvontamaksun saaneet ihmiset nostavat silloin tällöin käräjäoikeuksissa kanteita, joissa vaaditaan parkkiyhtiön määräämän valvontamaksun kumoamista. Näin tapahtui näyttävästi - koska Ylen toimittajat olivat tapauksesta jälleen kerran niin kovasti innoissaan - elokuussa 2012, jolloin helsinkiläinen mies nosti käräjäoikeudessa mainitunlaisen kanteen Q-Park Services Oy:tä vastaan.

7. Yle Uutiset hehkutti asian merkittävyyttä 28.8.2012 otsikolla "Merkittävä parkkisakkoikeudenkäynti alkoi Helsingin käräjäoikeudessa". Itse en kuitenkaan nähnyt selvässä ja jo etukäteen vailla menestymisen mahdollisuutta olevassa asiassa mitään merkittävää, kuten blogikirjoituksessa 28.8.2012 numero 630 otsikolla "Uusi parkkimaksuprosessi on turha" olen kertonut. Mainittu kirjoitus vaikuttaa vielä näin jälkikäteenkin luettuna aika kattavalta katsaukselta koko problematiikkaan.  

8. Niinhän tuossa uudessa "merkittävässä" parkkisakkojutussa sitten kävi, kuten oli jo etukäteen helposti ennakoitavissa. Helsingin käräjäoikeus nimittäin hylkäsi autoilijan kanteen 10.9.2012 antamallaan tuomiolla. Käräjäoikeus ei lämmennyt kantajan näkemykselle, jonka mukaan yksityinen parkkiyhtiö käyttää valvontamaksun määrämisessä merkittävää julkista valtaa, jota perustuslain mukaan on oikeutettu vain viranomainen. Yle Uutisten porukka ei kuitenkaan halunnut käräjäoikeuden tuomiota niellä, minkä havaitsee Ylen kotisivuilla 10.9. 2012 olleesta uutisjutusta "Yksityinen parkkifirma voitti käräjillä". Yle Uutiset jaksoi edelleen hehkuttaa perustuslakivaliokunnan ja korkeimman oikeuden "tyystin erilaisia ja ristiriitaisia linjauksia" ja valaa uskoa siihen, että eduskuntaan tuolloin saatettu uusi hallituksen esitys pysäköinninvalvontaa koskevaksi laiksi (HE 79/2012 vp) vielä  "kaiken muuttaa  voi".

9. Käräjäoikeudessa juttunsa hävinnyt autoilija puolestaan jatkoi omaa sitkeää - tosin jo etukäteen tuhoon tuomittua oikeustaisteluaan - ja valitti jutussa hovioikeuteen. Korjaus: Autoilija ei valittanut hovioikeuteen, vaan haki suoraan KKO:lta lupaa ennakkopäätösvalituksen tekemiseen (OK 30 A luku). Eilen antamallaan päätöksellä korkein oikeus päätti olla myöntämättä lupaa ennakkopäätösvalitukseen. Käräjäoikeuden kanteen hylkäävä tuomio jäi siis voimaan.

10. Tämä oli - jällen kerran - kova isku myös Yle Uutisten väelle, joka joutui uutisoimaan kotisivullaan, että "Yksityinen parkkifirma voitti korkeimmassa oikeudessa".  KKO:n päätös, jolla valituslupaa ei siis myönnetty, nousi yllättäen TV1:n  kello 18:n uutisten ykkösuutiseksi. Siinä haastateltiin, paitsi Q-Park Oy:n toimitusjohtajaa, myös Yle Uutisten avustajakunnassa pysyväksi ja johtavaksi asiantuntijaksi jo monta vuotta sitten kohonnutta rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasta Itä-Suomen yliopistosta. 

11. Professori Matti Tolvanen muistetaan ainakin lakimiespiireissä miehenä, joka on taistellut vuosikausia yksityisiä pysäköinfirmoja vastaan ja väittänyt niiden syyllistyneen valvontamaksujen määräämisessä jopa virkavallan anastamiseen. Valtakunnansyyttäjä on kuitenkin tyrmännyt Tolvasen mainitun väitteen. Oikeustaistelun kiivaimmissa vaiheissa Matti Tolvanen on pari kertaa suorastaan yllyttänyt valvontamaksuja saaneita ihmisiä jättämään maksut maksamatta. "Minä en ainakaan maksaisi", tokaisi Tolvanen. Tämä lausahdus tullee jäämään oikeushistorian lehdille.

12. Mutta eilen Matti Tolvasella oli, vihdoin ja viimein, jo toinen ääni kellossaan, sillä hän näytti osoittavan jopa oikeustaistelun luovuttamisen merkkejä. Yle Uutisille antamassaan haastattelussa professori nimittäin pettyneen oloisesti totesi, että yksityiset pysäköinninvalvontamaksut on "ilmeisesti" pakko maksaa. Tolvanen ei enää uhonnut, että "minä en ainakaan maksaisi", vaan sanoi, että hän ei lähtisi riitauttamaan maksuja, koska käräjäoikeudessa tulisi todennäköisesti tappio.  (Niin, ja tappiokierre jatkuisi myös ylemmissä oikeusasteissa). Ainakin tilanteissa, missä kiistatta ajoneuvon omistaja tai haltija on pysäköinyt kulkupelinsä, autolija joutuu kyllä maksamaan, toteaa Matti Tolvanen.

13. Eduskunnassa on maannut jo kaksi vuotta hallituksen esitys pysäköinninvalvonnassa avustamista koskevaksi lainsäädännöksi (HE 79/2012 vp). Jos se olisi toteutunut tai toteutuisi, mitä ei kuitenkaan tule tapahtumaan, niin yksityisiltä parkkiyhtiöltä olisi samalla viety oikeus määrätä sopimukseen perustuvia valvontamaksuja. Yhtiöistä olisi tehty kylmästi poliisin ja kunnallisten pysäköinninvalvojien avustajia, joilla olisi ollut  ainoastaan mahdollisuus kertoa eli tavallaan ilmiantaa viranomaisille yksityisillä alueilla tapahtuvia pysäköintivirheitä. Seuraamuksen määrääminen sanotusta virheestä olisi siirretty poliisille ja pysäköinninvalvojille ja maksut rikkeistä olisivat lakiesityksen mukaan kilahtaneet valtion tai kunnan kassaan.

14. Kerrassaan epäonnistunut lakiesitys, jolla olisi puututtu ikään kuin vaivihkaa ja jonkinlaisen sosialisoimisen tarkoituksessa omistusoikeuteen, sopimusvapauteen ja yksityisten maanomistajien perustuslaillisiin oikeuksiin. Hallituksen esityksessä on lähdetty virheellisesti siitä, että valvontamaksu olisi rangaistus tai rangaistuksenluonteinen maksu, jonka voisi myös yksityisillä alueilla määrätä vain viranomainen. Esityksen laatineet virkamiehet ja sen hyväksyneet oikeusministeri ja valtioneuvosto eivät ole ilmeisesti ymmärtäneet, ettei valvontamaksu ole sakko, pysäköintivirhemaksu tai muu rangaistuksenluonteinen maksu, vaan se perustuu konkludenttisesti syntyneeseen yksityisoikeudelliseen reaalisopimukseen, jollaisia tehdään muissakin asioissa massoittain joka päivä. 

15. Jostakin syystä hallituksen epäonnistunutta esitystä 79/2012 vp  halutaan pitää yhä keinotekoisesti hengissä makuuttamalla sitä edelleen lakivaliokunnassa. Perustuslakivaliokunnan siitä antaman lausunnon (PeVL 23/2013 vp) perusteella on selvää, että eduskunta ei voi hyväksyä esitystä, jolla yksityisiltä maanomistajilta tosiasiallisesti riistettäisiin heille kuuluva oikeus valvoa kiinteistöillään tapahtuvaa pysäköintiä ja sopia pysäköinnin ehdoista ja perittävästä korvauksesta. Perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan tällaiseen sopimukseen voidaan edelleen sisällyttää myös rikkomuksesta aiheutuvia seuraamuksia. Näin ollen valvontamaksuja ei tarvitse myöskään jatkossa saattaa poliisin tai kunnallisen pysäköinninvalvojan vahvistettaviksi.

630. Uusi parkkimaksuprosessi on turha

1. Helsingin käräjäoikeudessa alettiin eilen käydä oikeutta neljän vuoden takaisesta 40 euron suuruisesta pysäköinninvalvontamaksusta. Asiasta kertoi näyttävästi kaikissa tv:n uutislähetyksissä Yle Uutiset, jota parkkimaksukiista on kiinnostanut alusta lähtien muuta mediaa selkeästi enemmän. Yksityinen pysäköinninvalvonta ja sen päättäväinen vastustaminen näyttää muodostuneen eräille Ylen toimittajille suorastaan elämää suuremmaksi kysymykseksi, nämä toimittajat ovat jutuistaan päätelleen valinneet oman puolensa hyvissä ajoin.

2. Objektiivisesta tiedonvälityksessä ei voida puhua, jos toimittaja esimerkiksi käyttää virallisesta ja vakiintuneesta termistä aina vain uudelleen ja uudelleen omaa versiotaan eli puhuu "parkkisakoista". Sakostahan valvontamaksussa ei toki ole kyse, mutta siitä huolimatta toimittaja Päivi Happonen julisti eilen uutisjutussa koko ajan juuri parkkisakko-sanomaa; jo uutisjutun otsikossa puhutaan "merkittävästä parkkisakko-oikeudenkäynnistä".

3. Toimittaja Happonen hehkutti, että käräjäoikeudessa käynnistynyttä oikeudenkäyntiä on odotettu "hartaasti". Uutisjutun mukaan helsinkiläismies vaatii käräjäoikeutta hylkäämään hänelle määrätyn 40 euron suuruisen valvontamaksun, jonka hän sai jo huhtikuussa 2008 Ruoholahdessa sijaitsevassa parkkihallissa yksityiseltä parkkifirmalta. Mies ilmoitti heti maksun saatuaan parkkiyhtiölle, ettei hän aio maksaa valvontamaksua. Parkkifirma ParkCom (nykyinen Q-Park Services) ei tätä hyväksynyt, mutta ei kuitenkaan ole ryhtynyt maksua oikeusteitse mieheltä perimään.

4. Toimittajan mukaan tämä uusi oikeudenkäyntiä "haastaa" korkeimman oikeuden maaliskuussa 2010 tekemän "linjauksen"yksityisten pysäköintifirmojen toiminnasta. Korkein oikeus määräsi tuolloin toisen helsinkiläismiehen maksamaan ParkComilta saamansa valvontamaksut; itse asiassa korkein oikeus hylkäsi kyseisen miehen saamastaan valvontamaksusta parkkiyhtiölle tekemän valituksen.

5. Yle uutisjutun mukaan nyt alkanutta prosessia on odotettu hartaasti siksi, että "parkkisakkotilanne on sekava." Tässä kohdin toimittaja haastatteli yhtä Helsingin oikeustalon parkkipaikalle luvatta pysäköinyttä ja valvontamaksun saanutta sangen kiukkuista keski-ikäistä naisihmistä, joka sanoi tuohtuneena valvontamaksulappu kädessään, että eihän parkkisakkojen antaminen kuulu missään tapauksessa tällaisille "pikkufirmoille"! Tämän naisihmisen purkaus siis ilmeisesti toimittajan mukaan riitti todisteeksi siitä, että tilanne on paha ja sekava.

6. Toimittaja viittasi jutussaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan hieman ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja antamaan lausuntoon (PeVL 57/2010 vp), jonka mukaan pysäköinninvalvonta kuuluu julkiselle vallalle eikä yksityisille parkkifirmoille. Aivan näin valiokunta ei kuitenkaan tainnut lausua, vaan se totesi vain, että valvontamaksun määräämisessä on kyse julkisen vallan käytöstä. Pysäköinninvalvontaa valiokunta ei yksityisiltä omalla maallaan kieltänyt eikä voikaan kieltää; parkkifirmat eivät harjoita pysäköinninvalvontaa omaan lukuunsa, vaan hoitavat tehtävää kiinteistönomistajien toimeksiantojen perusteella.

7. Mutta onko tilanne "parkkirintamalla" nyt todella toimittajan väittämin avoin sekava, vai onko kyse vain siitä, että Yle Uutiset haluaa saada tilanteen näyttämään omissa intresseissään sekavalta? On muistettava, että asiassa on saatu tähän mennessä jo kaksi korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä, joissa molemmissa on katsottu, että pysäköinninvalvonta yksityisellä alueella tai valvontamaksun määrääminen ei ole julkisen vallan käyttöä, vaan perustuu pätevään yksityisoikeudelliseen sopimukseen.

8. Vuonna 2010 antamansa ennakkopäätöksen (KKO 2010:23) lisäksi korkein oikeus hylkäsi viime vuonna hakemuksen, jossa vaadittiin sen edellisenä vuonna antaman ennakkopäätöksen purkamista (KKO 2011:43). Vaikka vuoden 2010 ratkaisu syntyi korkeimmassa oikeudessa äänestyksen (3-2) jälkeen, äänestys ei kuitenkaan koskenut kysymystä pysäköinninvalvonnan tai valvontamaksun luonteesta, vaan muuta asiaa. Siitä, että valvontamaksun määräämisessä ei ole kyse merkittävän julkisen vallan käyttämisestä, vaan sallitusta sopimusoikeudellisesta menettelystä, korkein oikeus oli yksimielinen.

9. Tähän mennessä siis jo kymmenen (10) korkeimman oikeuden tuomaria on kahdessa eri ratkaisussa yksimielisesti todennut, että pysäköinninvalvonnassa yksityisellä alueella tai valvontamaksun määräämisessä ei ole kyse julkisen vallan käytöstä, vaan sopimusoikeudesta ja sen perusteella määrätystä maksusta sopimuksen rikkomisen johdosta. Minusta tilanne ei siis ole lainkaan "sekava", vaan päin vastoin harvinaisen selvä. Lisäksi on syytä todeta, että eduskunnan perustuslakivaliokunta ei vuonna 2011 lausunnossaan (PeVL 57/2010 vp) puuttunut millään tavalla korkeimman oikeuden vuonna 2010 antamaan ennakkopäätökseen eikä moittinut sitä, mihin sillä ei ole edes toimivaltaa. Valiokunnan tuolloinen puheenjohtaja Kimmo Sasi on todennut, että asia on näin ja että parkkifirmojen määräämät valvontamaksut on syytä maksaa.

10. Ylen toimittaja vetoaa jutussaan - kuinkas muuten - myös siihen, että "monet oikeusoppineet" ovat neuvoneet kansalaisia jättämään maksun suorittamatta. En tiedä "monista", mutta ainakin yksi oikeusoppinut Itä-Suomen suunnasta on tällaista "neuvontaa" tai kenties suoranaista yllyttämistä kyllä innolla harrastanut. Juuri tätä "auktoria" Yle Uutiset on sitten "jostakin syystä" aina mieluusti siteerannut ja haastatellut ohjelmissaan.

11. Ylen toimittajan tarkoittamat oikeusoppineet ovat samoja tyyppejä, joita perustuslakivaliokunta kuuli hätäpäissään juuri ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja torpatessaan hallituksen jo vuoden verran eduskunnassa maanneen asianmukaisen lakiesityksen yksityisestä pysäköinninvalvonnasta, jonka mukaan nykyinen käytäntö olisi säädetty eräin muutoksin pysyväksi. Perustuslakivaliokunnan lausunnon perustelut on poimittu kovassa kiireessä sieltä täältä kyseisten radikaalien oikeusoppineiden lausunnoista. Nämä oikeusoppineet saivat aikanaan lainvalmisteluvaiheessa ujutetuksi perustuslain 124 §:ään arveluttavan säännöksen, jonka mukaan "merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle".

12. Käsite "julkisen vallan käyttö" tai "julkinen hallintotehtävä" on tietenkin erittäin tulkinnanvarainen ja arvovalintainen määritelmä, puhumattakaan siitä, milloin tuollaista tehtävää on pidettävä laadultaan "merkittävänä". Tämä arvio on mahdollista tehdä vain subjektiivisen näkemyksen perusteella eli niin sanotusti hatusta tempaisemalla aina sen mukaan, miltä asia milloinkin tuntuu ja miten arvio sopii arvioitsijan omaan ja hänen edustamansa intressipiirin pirtaan. Tämä säännöksen ympärille radikaali valtiosääntöoppi tuntuu viime vuosina keskittäneen pääasiallisen tarmonsa. Juuri ko. lausunnonantajat ovat tehneet siitä lähestulkoon oman tieteenalansa ja mestaroivat nykyisin siis lausunnonantajina myös perustuslakivaliokuntaa itse kehittämillään omalaatuisilla tulkintaopeilla.

13. Jo talonpoikaisjärjellä voi toki toki ymmärtää, että yksityisellä alueella, jossa lain mukaan maanomistajaa määrää pysäköinnin ehdot, tapahtuva pysäköinninvalvonta tai sopimuksen rikkomiseen perustuva valvontamaksun määrääminen on kaukana julkisen vallan käytöstä, puhumattakaan merkittävästä julkisen vallan käytöstä. Joka muuta väittää, ei pysyttele oikeuden piirissä, vaan pyrkii tekemään politiikkaa pontimenaan yksityisen omistusoikeuden ja yritysten toimintaedellytysten kaventaminen.

14. Oikeusministeriössä viime toukokuun lopulla valmistunut esitysluonnos yksityisen pysäköinninvalvonnan järjestämisestä on niin typerä ja yksipuolinen ehdotelma, ettei siitä viitsisi oikein edes puhua. Esitys tosiasiallisesti riistäisi kiinteistöomistajilta lakiin perustuvan oikeuden määrätä pysäköinnin ehdoista ja tekisi heistä ja pysäköinninvalvontaa käytännössä huolehtivista firmoista viranomaisten eli poliisin ja kunnallisten pysäköinninvalvojien pikkuapulaisia. Pysäköintifirman työntekijä voisi pysäköintivirheen havaitessaan tehdä viranomaiselle ainoastaan esityksen seuraamuksen eli virhemaksun määräämisestä. Päätösvalta siirtyisi siis viranomaiselle ja kertyneet maksut, siis "sakot", tilitettäisiin  yhteiskunnalle.

15. On vaikea ymmärtää, miten näin naiivi ehdotus on voinut edetä edes esitysluonnoksen asteelle. Viime aikoina on puhuttu paljon suomalaisen lainvalmistelun heikosta laadusta, eikä suotta. Viime viikolla Itä-Suomen yliopistossa tarkastettiin asiaa selvittänyt Auri Pakarisen väitöskirja, jonka mukaan lainvalmistelussa on yhä edelleen suuria puutteita. Huolestuttavaa on väitöskirjan mukaan esimerkiksi havainto, että eduskuntaa ei aina informoida lain kaikista seuraamuksista. Jos tiedetään lain aiheuttavan jollekin ryhmälle kielteisiä vaikutuksia, viedään lakiesitys Pakarisen mukaan läpi "puolilla valoilla." Pakariselle voidaan todeta kokemuksen perustella, että paitsi eduskuntaa, myöskään maan hallitusta ei läheskään aina informoida riittävästi lain vaikutuksista, eikä noita vaikutuksia viitsitä lakia valmisteltaessa edes kunnolla selvittää.

16. Oikeusministeriä yrittää usein eräänlaisena ammattiministeriönä valvoa ja huomautella muita ministeriöitä huonosta lainvalmistelusta. Mutta kriittinen, juuri oikeusministeriön toimialaan perehtynyt tutkija on voinut panna monen monituista kertaa merkille, miten juuri oikeusministeriön oma lainvalmistelu on vähintään yhtä kehnolla tolalla kuin muidenkin ministeriöiden. Edellä mainittu yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva esitysluonnos on tästä tyypillinen esimerkki.  Luonnos samoin kuin sitä edeltänyt työryhmämietintökin, on sekava koonnos erilaisista asioista, jossa ei ole esimerkiksi välitetty selvittää, miten vastaavat asiat on järjestetty muissa pohjoismaissa.  Lakiesityksen vaikutusten selvittely on puutteellista eikä luonnoksessa ole kiinnitetty minkäänlaista huomiota niihin haitallisiin seurauksiin, joita lakiesitys toteutuessaan tulisi käytännössä kiinteistönomistajille aiheuttamaan. Kiinteistönomistajia edustavat järjestöt ovat vastustaneet jyrkästi lakiehdotusta, mutta tätä ei ole huomioitu.

17. Lakiesityksen toteutumisen myötä pysäköinninvalvonta yksityisillä alueilla tulisi todellisuudessa lakkaamaan ja asiassa palattaisiin takaisin sellaiseen kaoottiseen tilaan, jossa villi pysäköinti taloyhtiöiden ja kauppakeskusten pihoilla sai ennen pysäköintifirmojen toiminnan alkamista rehottaa täysin vapaasti. En usko, että monikaan parkkifirma lähtisi jatkamaan toimintaansa viranomaisten pikku apurina. Aikaa myöten laki johtaisi toteutuessaan parkkifirmojen toiminnan alas ajamiseen, mihin esityksellä lienee osin tähdättykin, jolloin villi pysäköinti riistäytyisi taas valloilleen.

18. Toivotaan kuitenkin, että hallituksen oikeusministeri tulisi vielä järkiinsä ja jättäisi sekavan, torson, byrokratiaa lisäävän ja haitallisiin seurauksiin johtavan lakiesityksen viemättä hallituksen päätettäväksi.

19. Yle Uutisten jutussa oli monta hieman huvittavaa kohtaa. Yksi niistä oli toimittajan alkuperäinen toteamus, jonka mukaan nyt alkanut "merkittävä oikeudenkäynti" 40 euron valvontamaksusta tulee kestämään kauan, sillä ratkaisua saadaan odottaa vuosia ("Edessä on siis vuosia kestävä oikeusprosessi")! Miksi ihmeessä, koska asiahan on faktoiltaan päivänselvä ja siinä on kiistaa vain yhden lainkohdan (PL 124 §) tulkinnasta? Mallin "vuosia kestävälle oikeusjutulle" ja sen päivittelemiseen toimittaja oli tempaissut muista vastaavista "kohujutuista", joista hän on aiemmin Yle Uutisille raportoinut.

20. Mutta ehkä tässä toimittajassa on kuitenkin hiukka kehityskelpoisuutta havaittavissa, sillä jo eilisissä iltauutisissa hän tiesi kertoa, että jutussa ei taida sittenkään vuositolkulla aikaa vierähtää. Asianosaisten advokaatit ovat näet ilmeisesti keskenään sopineet, että käräjäoikeuden tuomiosta ei valitetakaan hovioikeuteen, vaan asiassa pyydetään valituslupaa suoraan korkeimmalta oikeudelta. Tähän niin sanottuun "ohivalitukseen" laki antaa nykyisin tietyin edellytyksin mahdollisuuden, jos riitaisella oikeudellisella kysymyksellä olisi ennakkopäätösarvoa (OK 30a luku). Käräjäoikeuden tuomio jutussa saataneen jo parin kolmen viikon viikon kuluttua, joten voinemme odotella korkeimman oikeuden päätöstä ensi vuoden aikana.

21. Parkkiyhtiötä edustaa jutussa kokenut asianajaja Jukka Peltonen, joka edusti yhtiötä jo ensimmäisessä parkkioikeudenkäynnissä, joka päättyi vuonna 2010 yhtiön voittoon vasta KKO:ssa. Toivottavasti Peltosen esittää jutussa selvityksen siitä, miten pysäköinninvalvonta yksityisillä alueilla on järjestetty muissa maissa ja erityisesti Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Tietämäni mukaan oikeusoppineet muissa pohjoismaissa eivät ole vaahdonneet lähimainkaan samassa määrin kuin suomalaiset kollegansa julkisesta vallankäytöstä yksityisessä parkkivalvonnassa.

22. Ensimmäisessä oikeudenkäynnissä kantajana oli parkkiyhtiö, joka on nyt vastaajan asemassa. Kantajana oleva mies yrittää ilmeisesti saada vahvistetuksi, ettei yhtiöllä ole ollut oikeutta valvontamaksun määräämiseen, koska sanottu toiminta on luonteeltaan julkisen vallan käyttöä. Tämä kysymys ratkaistiin kuitenkin oikeusvoimaisesti jo ennakkopäätöksellä KKO 2010:23, jossa korkein yksimielisesti totesi, että yksityinen pysäköinninvalvonta voidaan perustaa sopimusmenettelyn varaan. Samaan lopputulokseen korkein oikeus päätyi ratkaisussaan KKO 2011:43.

23. Kun mitään sellaisia muutoksia, jotka voisivat horjuttaa korkeimman oikeuden aiemmin omaksuman kannan oikeellisuutta, ei ole lainsäädännössä tapahtunut, tuntuu selvältä, että korkein oikeus ei tule muuttamaan kantaansa. Kannattaa huomata, että perustuslakivaliokunnan edellä mainittu lausunto (PeVL 57/2010 vp) oli korkeimman oikeuden tiedossa jo silloin, kun se antoi ratkaisun tapauksessa 2011:43. Mainitun ratkaisun perusteluissa todetaan (kohta 17), että perustuslakivaliokunnan lausunnossa viitatussa aikaisemmassa lausuntokäytännössä - jota edellä mainitut oikeusoppineet esittelivät laajasti oman kantansa tueksi valiokunnalle antamissaan lausunnoissa - esitetyt tulkinnat ovat "koskeneet siinä määrin erityyppisiä tilanteita, ettei niistä korkeimman oikeuden arvion mukaan ole ainakaan suoraan johdettavissa yksiselitteistä ja ehdottoman kielteistä vastausta siihen, voidaanko yksityistä pysäköinninvalvontaa perustaa sopimusmenettelyn piiriin."

24. Perustuslakivaliokunta ei ole perustuslakituomioistuin, vaan poliittisin perustein valituista kansanedustajista koostuva poliittinen elin, jonka tehtävänä on antaa lausuntoja sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten perustuslainmukaisuudesta. Valiokunnan tehtävät eivät siten liity millään tavalla lainkäyttöön, vaan yksinomaan vastedes säädettävään lainsäädäntöön. Perustuslakivaliokunta ei voi "sanella" tai muutoinkaan sitovasti päättää, miten jokin tuomioistuimessa vireillä olevaan konkreettiseen tapaukseen liittyvä lainsoveltamiskysymys olisi ratkaistava. Valiokunnan lausunnoilla voi toki olla tiettyä faktista painoarvoa, kun tuomioistuin joutuu arvioimaan perustuslain 106 §:n mukaan sitä, onko lain säännöksen soveltaminen käsiteltävänä olevassa oikeusjutussa ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa. Tuomioistuin ei voi kuitenkaan pyytää valiokunnalta lausuntoa mainitusta kysymyksestä.

25. Se, millainen tosiasiallinen vaikutus perustuslakivaliokunnan lausunnolla 57/2010 vp mahdollisesti on nyt vireille tulleessa oikeudenkännissä, riippuu lausunnon perustelujen painoarvosta. Kuten korkein oikeus on jo ratkaisunsa 2011:43 perusteluissa todennut, valiokunnan aikaisemmin antamissa lausunnoissa esittämät tulkinnat koskien perustuslain 124 §:ssä mainittua julkisen vallan käyttöä ovat koskeneet niin erityyppisiä tilanteita, ettei niistä ole juurikaan saatavissa johtoa ko. tapauksessa eli pysäköinninvalvontaa koskevassa asiassa. Valiokunnan lausunnolla ei voi liioin olla taannehtivaa vaikutusta sellaisessa oikeusjutussa, joka koskee ennen lausunnon antamista ilmennyttä oikeusriitaa. Taannehtivaa vaikutusta ei voi olla myöskään yksityisestä pysäköinninvalvonnasta mahdollisesti säädettävällä lailla. Eduskunta voi toki säätää yksityisestä pysäköinninvalvonnasta hölmön ja huonosti toimivan lain, jonka vaikutukset ovat haitallisia - onhan tällaista tapahtunut muissakin asioissa. Oikeusministeriön toukokuun lopulla julkaisema luonnos hallituksen lakiesitykseksi ei kuitenkaan vaikuta millään tavalla nyt vireille tulleen oikeusjutun ratkaisuun.

26. Miten vireille tulleessa oikeusjutussa tulisi käymään? Jos käräjäoikeus hylkää autoilijan kanteen, tapahtunee niin, että korkein oikeus ei myönnä kantajalle valituslupaa, koska käräjäoikeuden ratkaisu noudattelee jo ennakkopäätöksissä KKO 2010:23 ja 2011:43 omaksuttuja oikeusohjeita, jolloin uuden ennakkopäätöksen antaminen olisi tarpeetonta. Jos kanne sitä vastoin hyväksytään, tulee korkein oikeus myöntämään parkkiyhtiölle valitusluvan ja hylkäämään kanteen.

27. Itse oikeuskysymyksen osalta uusi parkkimaksuprosessi on turha, koska riidanalainen kysymys on jo ratkaistu korkeimman oikeuden ennakkopäätöksellä. Prosessin lopputulos hyödyttää toki parkkiyhtiöitä, koska ne saavat tulossa olevasta uudesta ratkaisuista entistä vahvemman perusteen, jonka nojalla ne voivat periä tähän asti maksamatta jätetyt valvontamaksut.

467. YLE-Uutiset esitti vääriä johtopäätöksiä ja väitteitä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin parkkimaksulausunnosta

1. YLE Uutisten oudot ja rajut hyökkäykset yksityistä pysäköinninvalvontaa ja pysäköintiyhtiöitä kohtaan sen kun vain jatkuvat jatkumistaan. Viimeksi tämä ilmeni YLE Uutisten viime torstain (18.8. ) jutusta, joka on saanut verkossa raflaavan otsikon "Parkkifirmat saattavat menettää sakotusoikeutensa."

2. YLE Uutiset käyttää siis edelleen vääristeleviä sanoja "yksityinen sakko", parkkisakko", "sakotusoikeus" jne. Laskujeni mukaan torstain lyhyessä uutispätkässä ehdittiin mainita sana parkkisakko tai sen johdannainen ainakin kuusi kertaa.

3. Kuten esimerkiksi blogista n:ro 465 ilmenee, olen yrittänyt kohteliaasti huomauttaa YLE-Uutisille, että valvontamaksu ei ole sakko. En puutu tässä yhteydessä ko. terminologiaan ja YLE:n velvollisuuteen harjoittaa asianmukaista uutisvälitystä enemmälti. Tarkoituksenani on ottaa asian tiimoilta yhteyttä YLE:n uutispäällikköön ja pääjohtajaan sekä YLE:n hallintoneuvoston puheenjohtajaan.

4. Torstain uutisjutussa haastateltiin uutta oikeusministeriä Anna-Maja Henrikssonia, jota tituleerattiin "pietarsaarelaiseksi varatuomariksi." Toimittaja Risto Mattilan tekemän uutisjutun mukaan Henrikssonilta on jo pitkin kesää kärtetty kantaa yksityisten parkkifirmojen sakotusoikeuteen, mutta pietarsaarelainen varatuomari on kuulemma pitänyt matalaa profiilia. Nyt kärttäys oli sitten vihdoin ja viimein onnistunut.

5. Jasså. Vai on ministeriltä oikein "kärtetty" kantaa! No, kyseinen termi kuvastaa toki hyvin YLE Uutisten jutunteon tasoa ko. aiheesta. Kun ministeriltä ei ole onnistettu saamaan aiemmin lausuntoa, on YLE Uutiset joutunut tyytymään päivystävien professoreiden kuivahkoihin lausahduksiin, ensi sijassa lausuntoautomaattina toimivan professori Matti Tolvasen heittoihin á la "minä en ainakaan maksaisi."

6. Katselin YLE Areenasta ministerin haastattelun ja panin merkeille, että ministeri ei käyttänyt kertaakaan sanaa "pakkisakko" tai "yksityinen sakotusoikeus". Tästä huolimatta toimittajan juttu on laadittu niin, että siitä saisi käsityksen, jonka mukaan myös oikeusministeri olisi puhunut ikään kuin solkenaan "parkkisakoista" yms. termejä. Outoa vääristelyä.

7. Henrikssonin haastattelu käsitti itse asiassa ainoastaan kaksi lyhyttä pätkää. Niistä ensimmäisessä ministeri totesi seuraavaa:

- "Tällä hetkellä tilanne on oikeudellisesti hyvin epäselvä ja tähän tarvitaan uusi esitys. Itse toivon, että päästään syksyllä eteenpäin tässä asiassa".

8. Mitä tulee tilanteen väitettyyn epäselvyyteen, niin ministeri varmaan tietää, että perustuslain lisäksi myös korkein oikeus on ottanut kantaa yksityisten parkkiyhtiöiden oikeuteen määrätä valvontamaksuja virheellisestä parkkeeraamisesta yksityisille alueelle (KKO 2010:23 ja KKO 2011:43). Näiden ratkaisujen mukaan valvontamaksun määrääminen perustuu yksityisoikeudelliseen sopimukseen ja sen rikkomiseen ja siihen, että valvontamaksussa ei ole kyse julkisen vallan käyttämisestä. - Ministerin olisi ollut tasapuolisuuden nimissä hyvä tuoda tämä esille, vaikkei sitä olisi häneltä kysyttykään.

9. YLE:n toimittajan ministerin em. toteamuksen yhteydessä esittämä oma "johtopäätös", jonka mukaan "sen koommin oikeuslaitos kuin mikään muukaan päätösvaltainen toimija ei ole löytänyt asiassa yhteistä linjaa", on peräti väärä ja virheellinen. Eikö toimittaja todellakaan pidä korkeinta oikeutta minään eli "päätösvaltaisena toimijana" asiassa? Perin kummallinen näkemys.

10. Väliotsikon "Oikeusministeri tukee perustuslakivaliokuntaa" alla toimittaja johdattelee ministeriä ottamaan kantaa perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Katsojille, kuulijoille ja lukijoille ei kylläkään kerrottu, mistä lausunnosta ja mistä asiasta on kysymys, mutta tähän olemme saaneet jo tottua, sillä ko. menettely on YLE Uutisten toimituksen suurpiirteisen linjan mukaista jutuntekoa. - Kyse on perustuslakivaliokunnan lausunnosta PeVL 57/2010 vp ja se koskee hallituksen esitystä HE 223/2010 vp.

11. Toimittajan intro seuraavan kysymykseen tai kommenttiin kuului näin: "Uusi oikeusministeri pitää perustuslakivaliokunnan lausuntoa kantaa merkittävänä. Perustuslakivaliokunta tulkitsi aiemmin, että sakotusoikeutta ei yksityiselle yhtiölle ei tule antaa".

12. Tässä kohtaa toimittaja ja toimitus antavat yleisölle jälleen harhaanjohtavaa ja väärää tietoa. Hallituksen lakiesityksessä (HE 223/2010 vp), josta valiokunta antoi lausunnon (PeVL 57/2010 vp), ei toki edes esitetty minkäänlaisen "sakotusoikeuden" antamista yhtiölle, vaan kyse oli yksityisestä pysäköinninvalvonnasta ja valvontamaksun määräämisestä.

13. Toiseksi perustuslakivaliokunta ei tietenkään "tulkinnut" tai sanonut, että yhtiöille ei tulla myöntämään millään edellytyksillä oikeutta valvontamaksujen määräämiseen. Tämä on perätöntä puhetta. Sen sijaan valiokunta edellytti, että lakiesitystä ei voida hyväksyä sellaisenaan, vaan sitä olisi tietyiltä osin tarkistettava ja täydennettävä, jotta lakiesitys valvontamaksujen määräämisestä voidaan hyväksyä. - Kyse ei siis ole lainkaan sellaisesta asiasta, jota toimittaja yrittää yleisölle syöttää!

14. Mutta miten oikeusministeri sitten kommentoi mainittua virheellistä johdantoa? Anna-Maja Henriksson sanoi näin:

- "Minulle on erittäin tärkeätä se, että noudatetaan perustuslakivaliokunnan kantaa. Perustuslakivaliokunta on tässä maassa se elin, joka tulkitsee perustuslakia ja sillä linjalla pitää pysyä".

15. Oikeusministeri totesi siis ainoastaan itsestään selvän asian puhumatta mitään tässä kohdin mainitusta lakiesityksestä. Ministerin mukaan perustuslakivaliokunnan ilmaiseman kanta on merkittävä, mutta senhän me kaikki toki tiedämme. Tiedämme myös, että sanottu valiokunta tulkitsee perustuslakia, joten ei tässäkään, Herra varjele, ole kerrassaan mitään uutta ja ihmeellistä.

16. Oikeusministeri olisi voinut kyllä todeta, että perustuslakivaliokunnan lisäksi myös tuomioistuimet ja muut virnaomaiset tulkitsevat perustuslakia, koska se niiden velvollisuutena. Toisin sanoen, jottei asia olisi jäänyt kuulijoille ja katsojille epäselväksi, ministeri olisi voinut sanoa ja muotoilla lausumansa niin, että perustuslakivaliokuntaa pidetään meillä perustuslain ylimpänä tulkitsijana tai jotain muuta yhtä "ylevää".

17. Ministerin lausunnosta ilmeisesti riemastuneena toimittaja kiirehti hengästyneenä tokaisemaan "juttunsa" päätesanoiksi:

- "Tämän perustella näyttäisi siis siltä, että uusi laki tulee aikanaan kaventamaan yksityisten lappuliisojen oikeuksia, tai jopa poistamaan ne kokonaan." Toimittajan saaman idean ja suorastaan neronleimauksen perusteella on sitten koko YLE Uutisten uutisjuttu varustettu alussa jo mainitulla raflaavalla otsikolla "Parkkiyhtiöt voivat menettää sakotusoikeutensa."

18. Ehei, pojat ja tytöt! Voin sanoa, että näin ei tule tapahtumaan, vaikka YLE Uutisissa Ari Mölsä kumppaneineen tuntuukin ajavan "yksityisen sakotusoikeuden kaatamista" kuin konsanaan käärmettä pyssyyn.

19. Saahan tuollaisen järkevän hankkeen, jollaisesta yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on kysymys, kaatamista toki vapaassa maassa ajaa, siitä ei ole kysymys. Kyse on kuitenkin siitä, että YLE Uutisten pitäisi pystyä nähtyä paljon paremmin noudattamaan toiminnassaan tasapuolisuutta ja totuutta. Kömpelöt vääristely-yritykset eivät vaikuta hyvältä eivätkä anna kovin valoisaa kuvaa toimituksen ammatillisesta tasosta.

20. Perin ikävä ja vastenmielinen on myös tapa, jolla tuoreen ja asioihin vielä perehtymättömän ministerin ympäripyöreitä ja hyväntahtoisia lausumia yritetään käyttää toimituksen oman kannan ajamisessa hyväksi ja saada ministerin hyvin yleisellä tasolla pysyttelevät lausumat näyttämään siltä, että nyt myös valtakunnan oikeusministeri seisoisi YLE Uutisten porukan ajatusten takana.

21. Oikeusministeri Henriksson ei puhunut haastattelussa sanaakaan siihen suuntaan, että yksityistä pysäköinninvalvontaa ei tultaisi jatkossa sallimaan. Hän puhui vain uuden lakiesityksen valmistelusta, joka alkaa ministeriössä ensi kuussa.

22. Ministeri Henrikssonilta olisi toivonut samanlaista kannanottoa kuin minkä hänen niin suuresti ihailemansa ja kunnioittamansa perustuslakivaliokunnan edellinen puheenjohtaja Kimmo Sasi antoi viime keväänä, kun valiokunta esitti hallituksen esityksen hylkäämistä. Sasi sanoi, että valiokunnan lausunto ja siinä ilmaistu kanta koskee yksinomaan lakiesitystä eikä siis lainkaan nykyiseen käytäntöön ja KKO:n ennakkopäätökseen KKO 2010:23 perustuvaa yksityistä pysäköinninvalvontaa ja valvontamaksujen määräämistä. Sasi sanoi myös, että nykyisin annettavat valvontamaksut on syytä maksaa.

23. Ministeri Henrikssonilla olisi ollut YLE Uutisten haastattelussa mahdollisuus omalta osaltaan selventää tilannetta samalla tavalla kuin Kimmo Sasi teki aiemmin. Valitettavasti Henriksson ei hoksannut käyttää tilaisuutta hyväkseen, vaan tyytyi toimittajan johdattelemana vain valittelemaan "epäselvää käytäntöä."

465. Rikosoikeuden professori kannustaa kansalaistottelemattomuuteen

1. Yksityisestä pysäköinninvalvonnasta on taitettu peistä kohta jo kolme tai neljä vuotta. Korkein oikeus katsoi ennakkopäätöksessään vuonna 2010, että yksityisessä parkkivalvonnassa on kyse täysin laillisesta asiasta (KKO 2010:23). Tarkemmin sanottuna kysymys on yksityisoikeudelliseen sopimukseen ja sen rikkomiseen perustuvasta maksusta, ei mistään julkisoikeudellisesta seuraamuksesta eikä siis tietenkään sakosta.

2. KKO:lle tehtiin vuoden alussa hakemus, jossa vuoden 2010 tuomiolla maksuvelvolliseksi tuomittu autoilija haki KKO:n kyseisen tuomion purkamista. Pari kuukautta sitten antamallaan päätöksellä KKO kuitenkin yksimielisesti katsoi, että hakemus oli aiheeton eikä tuomiota siis purettu (KKO 2011:43).

3. Tästä huolimatta eräät tahot haluavat palata asiaan yhä uudelleen ja uudelleen. Tässä asiassa on kunnostautunut erityisesti YLE-Uutiset, joka nostaa kysymyksen valvontamaksun laillisuudesta toistuvasti esille ikään kuin suurena uutisena. YLE-Uutiset ja etenkin sen toimittaja Ari Mölsä tekevät, kuten olen blogissani kertonut, yhteistyötä eräiden niin sanottujen oikeusoppineiden kanssa, jotka nähtävästi ovat kokeneet KKO:n sanotun tuomion arvovaltatappiokseen. He inttävät inttämästä päästyään, että valvontamaksut eivät perustu lakiin ja että KKO:n ratkaisut olisivat siten laittomia.

4. Eilen YLE-Uutiset nosti mainitun kysymyksen jälleen kerran - ties kuinka monennen kerran - esille. YLE-Uutisten verkossa sanottu kysymys ja "uutinen" nostettiin illalla peräti toimituksen askaroimaksi ykkösuutiseksi eli ohi mm. ohi Paavo Lipposen ilmoituksen ja Lontoon mellakoiden. Näin siitä huolimatta, että parkkimaksuasiassa ei ole tapahtunut mitään uutta tai merkittävää.

5. YLE-Uutisten jutun otsikko kuuluu raflaavasti:

Rikosoikeuden professori ei maksaisi yksityisiä parkkisakkoja.

6. Kuten arvata saattoi, professorilla tarkoitetaan jutussa Itä-Suomen (Joensuun) yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasta; todettakoon, että kyseisessä opinahjossa ei ole oikeustieteellistä tiedekuntaa. Tolvanen on jo aiemmin kunnostautunut kyseisessä asiassa useilla vastaavanlaisilla lausunnoillaan, joita YLE-Uutiset ja toimittaja Ari Mölsä ovat sitten työntäneet "sekamelska-terminologialla" ("täysi kaaos", "täysi sotku", "täydellinen sotku ja sekamelska" jne.) höystettyinä tuutistaan maailmalle. Ks. tästä esimerkiksi blogiani 408/9.3.2011.

7. Tolvanen ei ole toki ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Aiemmin professori on jopa väittänyt, että yksityiset parkkifirmat syyllistyisivät rikokseen eli virkavallan anastamiseen, koska sakottaminen kuuluu yksinomaan viranomaisille. Valtakunnansyyttäjävirasto on kuitenkin tehnyt asiassa syyttämisjättämispäätöksen todeten yksiselitteisesti, että parkkifirmojen toiminnassa ei selvästikään ole kyse Tolvasen väittämästä tai mistään muustakaan rikoksesta.

8. Eilen YLE-Uutisissa julkistetussa lausunnossa Tolvanen toistaa jo aiemmin esittämänsä sanoman, jonka mukaan hän itse jättäisi parkkisakot maksamatta. Tolvanen puhuu siis edelleen sakosta, vaikka kyse ei ole sakosta, vaan yksityisoikeudellisesta maksusta.

- Minä en nykyisessä tilanteessa sakkoa maksaisi, koska mielestäni sille ei ole laillista perustetta, sanoi Tolvanen eilen YLE:lle.

YLE-Uutisten juttu löytyy tästä.

9. Vaikka Tolvanen näyttää muodollisesti puhuvan vain omasta puolestaan ja "omista sakoistaan", hän luonnollisesti haluaisi tai ainakin toivoisi, etteivät muutkaan "yksityisen sakotuksen kynsiin" joutuneet ihmiset valvontamaksuja suorittaisi. Tolvanen hyödyntää sanomaansa levittäessään juridiseen asiantuntemukseen perustuvaa arvovaltaansa ja antaa selvästi ymmärtää, että "sakkoja" ei kerta kaikkiaan kannata "laittomina" maksaa. Hän riitauttaa edelleen, KKO:n kahdesta päätöksestä huolimatta, valvontamaksujen laillisuuden.

10. Kuten anottu, valvontamaksut eivät ole laittomia, vaan niillä samoin kuin yksityisillä parkkifirmoilla on oikeusjärjestyksen ja valtakunnan ylimmän tuomioistuimen selkeä tuki takanaan. Maassa vallitsee oikeusjärjestyksen turvaama sopimusvapauden periaate, johon valvontamaksujen määrääminen pohjimmiltaan perustuu.

11. Valvontamaksun maksamatta jättäminen ei ole rikos. Valvontamaksussa on kuitenkin kysymys sopimusrikkomukseen perustuvasta maksusta ja sen maksamatta jättämisessä oikeusjärjestyksen vastaisesta laiminlyönnistä. Valvontamaksu voidaan vahvistaa tuomioistuimen tuomiolla, joka puolestaan voidaan panna ulosottoteitse täytäntöön. Se, joka tästä huolimatta haluaa riitauttaa valvontamaksujen periaatteellisen laillisuuden, riitauttaa koko yksityisoikeudellisen sanktiomekanismin ja tulee julkisilla kannanotoillaan samalla kannustaneeksi valvontamaksun saaneita ihmisiä kansalaistottelemattomuutena ilmenevään laittomuuteen. Tämän kehotuksen tai kannustamisen teho on sitä suurempi, mitä arvovaltaisemmasta "riitauttajasta" on kysymys.

12. Kun rikosoikeuden professori sanoo toistuvasti julkisuudessa, että yksityisiä parkkisakkoja ei kannata maksaa tai että "minä en ainakaan maksaisi", hän luonnollisesti kannustaa arvovallallaan valvontamaksun saaneita ihmisiä jättämään maksut maksamatta. Tolvasen "oppi" on jo langannut otolliseen maaperään, mikä näkyy parkkiaktivistien ja -huligaanien oikeusjakohtuus -nettisivustolla. Myös siellä ihmisiä kannustetaan valvontamaksujen laiminlyöntiin ja vedotaan tässä suhteessa innolla professori Tolvasen lausumiin.

13. Tolvanen hämmästytti tänään myös yhdellä uudella kannanotollaan. Hän on nimittäin ryhtynyt arvuuttelemaan, voisiko valvontamaksun saanut ihminen valittaa maksusta hallinto-oikeuteen tai viedä asian hallinto-oikeuteen niin sanottuna hallintoriita-asiana. Tolvanen jopa kertoi tietävänsä muutaman tapauksen, jossa tällaista operaatiota on harkittu.

14. Tolvasen esille ottama kysymys tai "suunnitelma" on täysin lakiin perustumaton. Kuten professori Olli Mäenpää YLE:n jutussa totesi, hallinto-oikeus jättäisi sanotun valvontamaksusta tehdyn valituksen tai hallintoriitaa koskevan kanteen tutkimatta, koska hallinto-oikeus voi lain mukaan tutkia ainoastaan julkisoikeudellisista oikeussuhteista johtuvia riitoja eikä valvontamaksussa ole kysymys tällaisesta asiasta tai hallinnollisesta maksusta, vaan puhtaasti yksityis- ja sopimusoikeudellisesta asiasta. Valvontamaksun saanut voisi sen sijaan nostaa käräjäoikeudessa negatiivisen vahvistuskanteen, jossa riitautetaan sopimuksen ja maksun pätevyys.

15. Olen kuullut, että professori Matti Tolvanen on "ryhtynyt" nykyisin myös tuomariksi, eli hän on toiminut Kuopion hallinto-oikeuden määräaikaisena tuomarina oman professorin tehtävänsä ohella. Voi hyvin olla, että Tolvanen tulee jatkossakin saamaan kyseisiä määräaikaisen tuomarin tehtäviä. Kenties sattuisi käymään vieä niin "somasti", että hallinto-oikeuden kollegio, jossa Tolvanen on jäsenenä, saa "yllättäen" ratkaistavakseen valituksen tai hallintoriita-asian, jossa on kyse nimenomaan valvontamaksun riitauttamisesta. - Jääkäämme siis mielenkiinnolla odottamaan, mitä kaikkea hauskaa Kuopion hallinto-oikeudesta ja Karjalasta kajahtaa.

450. KKO 2011:43: yksityistä parkkivalvontaa koskenut purkuhakemus hylättiin

Kaiken kallella kypärin...YLE:n pysyvät asiantuntijat Tolvanen, Ojanen ja Mäenpää suut mutrussa KKO:n tuoreen ratkaisun jälkeen

1. Koko valtakuntaa on jo parisen vuotta kuohuttanut - tämän klisheen käyttäminen ei liene tässä yhteydessä liioiteltua - yksityistä parkkimaksua tai -sakkoa (virallisesti valvontamaksu) koskenut kiista. Olen kertonut asiasta monissa blogijutuissani. Yksityinen pysäköinninvalvonta onkin teema, josta olen kirjoittanut - joutunut kirjoittamaan - useimmat blogijuttuni.

2. Kiista huipentui eräänlaiseen kliimaksiinsa viime talvena, jolloin eduskunnan perustuslakivaliokunta otti lausunnossaan (PeVL 57/2010 vp) kantaa asiaan ja esitti yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeneen hallituksen lakiesityksen (HE 223/2010 vp, ks. siitä blogia 228/11.3.2010) hylkäämistä. Näin myös tapahtui. Perustuslakivaliokunta katsoi, että lakiehdotuksen mukaisessa valvontamaksun määräämisessä oli kyse julkisen vallan käytöstä ja vieläpä merkittävästä sellaisesta. Katso blogia 393/19.2.2011.

3. Kyseessä näytti olevan arvovaltakiista korkeimman oikeuden ja perustuslakivaliokunnan välillä, näin ainakin väitettiin. Kun korkeimman oikeuden presidentti puolusti julkisuudessa korkeimman oikeuden omaksumaa kantaa, jotkut oikeusoppineet katsoivat hänen menneen "tonttinsa" ulkopuolelle. Jotkut kaikkein kiihkeimmät "asiantuntijat,"mm. eräs bloggaava emeritusprofessori, repivät pelihousunsa niin pahasti, että vaativat jopa KKO:n presidentin välitöntä eroamista virastaan. Katso blogi 404/4.3.2011.

4. Perustuslakivaliokunnan lausunnon innoittamana - ja eräiden yliaktiivisten oikeusoppineiden ja yllättäen myös erään YLE:n toimittajan kovasti raflaavien uutisjuttujen suorastaan yllyttämänä (ks. blogia 402/2.3.2011 "YLE kiihottaa ihmisiä laittomaan parkkimaksukapinaan") - vantaalaismies, joka oli korkeimman oikeuden ennakkopäätöksellä KKO 2010:23 velvoitettu suorittamaan valvontamaksu yksityiselle alueelle pysäköinnin johdosta, vaati maaliskuussa korkeimmalle oikeudelle tekemässään purkuhakemuksessaan mainitun KKO:n tuomion purkamista katsoen, että tuomio oli perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

5. Oma kantani asian johdosta ilmenee muun muassa blogistani 410/14.3.2011 "Sivuuttiko korkein oikeus perustuslain." Päädyin siihen, ettei perustuslain sivuuttamista tai rikkomista ollut tapahtunut. Ratkaisua KKO 2010:23 olen kommentoinut blogissa 230/16.3.2010 "ParkCom sai periä valvontamaksun."

6. Korkein oikeus on tänään antamallaan ennakkopäätöksellä hylännyt sanotun purkuhakemuksen (KKO 2011:43). Päätöksessä todetaan, että ratkaisu KKO 2010:23 ei ole perustunut ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

7. Korkeimman oikeuden tänään antamasta ratkaisusta on laadittu seuraavanlainen tiedote.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksestä laadittu ratkaisuseloste kokonaisuudessaan löytyy täältä.

8. Päätös on hyvin perusteltu. Perustelujen kappaleessa 14 todetaan merkittävä asia, joka monilta on ilmeisesti jäänyt kokonaan huomaamatta. Valvontamaksussa on kyse yksityisoikeudellisesta velvoitteesta, joka voi syntyä itsenäisesti ja irrallaan TLL 28 §:n 3 momentista ja pysäköintivirhemaksun määräämisperusteista ja myös -menettelystä. Perustelujen kohdassa 15 kerrotaan, missä suhteessa hallituksen lakiehdotus, johon perustuslakivaliokunta otti kantaa, eroaa KKO:n ennakkopäätöksessä 2010:23 selostetusta tapauksesta.

9. Perustelukappaleessa 16 selostetaan ytimekkäästi, että, toisin kuin muutamat oikeusoppineet ja toimittajat ovat"hehkuttaneet", perustuslakivaliokunnan tehtävänä on ottaa lausunnoillaan kantaa vain ja ainoastaan käsiteltävinä oleviin hallituksen lakiesitykseen, ei lainkaan tuomioistumissa käsiteltäviin tai käsiteltyihin yksittäisiin tapauksiin.

10. Päätöksen kappaleessa 17 selostetaan sitä, että perustuslakivaliokunnan lausunnossa selostetut esimerkit, joissa on aiemmin katsottu olleen kyse julkisen vallan käytöstä, koskevat siinä määrin erityyppisiä tilanteita, ettei niistä voida saada tukea väitteelle, jonka mukaan myös yksityisen valvontamaksun määräämisessä olisi kyse sanotunlaisesta vallan käytöstä. Olen itse blogissani ihmetellyt perustuslakivaliokunnan kuulemien valtiosääntö- ja hallinto-oikeusjuristien kyseistä rinnastusta, koska sille ei näytä olevan olemassa järkeviä perusteita.

11. Tätähän minäkin olen yrittänyt blogissani tolkuttaa. Perustuslakivaliokunta on perustanut käsityksensä sille lausuntonsa antaneiden valtiosääntö- ja hallinto-oikeusjuristien näkemyksiin, joissa on minusta kummallisen yksioikoisesti ja vain ikään kuin "ilmasta tempaistu" kanta, jonka mukaan valvontamaksussa olisi kyse hallinnollisesta seuraamuksesta. Mitään reaalista perustetta sanotulle kannanotolle mainituissa asiantuntijoiden lausunnoissa, joissa kritisoidaan KKO:n ennakkopäätöstä KKO 2010:23, ei ole kuitenkaan esitetty. Hallituksen lakiesityksessä (HE223/2010 vp) ehdotetussa maksussa ja menettelyssä, jota siis perustuslakivaliokunnan lausunto yksistään koskee, on hallinnollisen seuraamuksen ja menettelyn piirteitä, mutta nykyisin valvontamaksun määräämistä ei ole laissa mitenkään säännelty, vaan kyse on puhtaasti yksityisoikeudelliseen sopimukseen perustuvasta maksusta.

12. Lopuksi korkein oikeus toteaa, että purkuhakemuksen hyväksyminen edellyttää, että purettavaksi vaadittavassa tuomio perustuu todella ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Lainvoiman saanutta tuomiota ei toki voida purkaa "noin vain" eli silloin, kun on kyse pelkästään tulkinnallisista seikoista ja käsityksistä. Se, että tuomion lopputuloksesta ja lain soveltamiskysymyksestä ollaan tuomion antamisen jälkeen eri mieltä, ei ole mikään peruste tuomion purkamiselle.

13. Kun valtakuntaan on nyt vihdoin saatu uusi hallitus, on lupa odottaa, että hallitus antaa jo tulevana syksynä uuden lakiesityksen yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. Siihen asti yksityinen pysäköinninvalvonta - josta edellä kappaleessa 4 tarkoitettu YLE:n toimittaja käyttää tänään edelleen härskisti täysin virheellistä ilmaisua "yksityinen parkkisakotus" - ja valvontamaksujen määrääminen jatkuu normaalisti, kuten tähänkin asti on tapahtunut.

14. Jo hallituksen lakiesitys 223/2010 vp oli minusta turhan monimutkainen, ja uuteen lakiesitykseen tultaneen sisällyttämään vielä sitäkin byrokraattisempia säännöksiä valvontamaksun määräämisestä. Miksi ihmeessä tästäkin eli yksinkertaisesta ja selvästä asiasta pitää tehdä niin kovin jäykkä, monimutkainen ja byrokraattinen? Tätä olen ihmetellyt.

15. Mutta ehkä tämänkin tulossa olevan "kimurantin" lain tarkoituksena on lähinnä vain tyydyttää paljon puhuttujen "johtavien valtiosääntöoppineiden" päähänsä saamia oikkuja siitä, mikä on tai minkä pitää olla julkista ja mikä ei saa missään tapauksessa olla yksityistä. Näin, vaikka jotkut mainituista oikeusoppineista eivät ole oman kertomansa mukaan itse ajaneet autoa koskaan "pätkääkään."

16. Onpa todella hyvä asia, ettei Suomessa ole eikä tule perustuslakituomioistuinta. Sinnehän tyrkyttäisivät jäseniksi itsensä juuri nämä meidän johtavat valtiosääntöoppineemme muutaman ex-oikeusministerin lisäksi.

410. Sivuuttiko korkein oikeus perustuslain?

1. Keskustelu yksityisestä pysäköinninvalvonnasta ja valvontamaksuista näyttää jatkuvan edelleen kiivaana. Mahtavien elinten mahtailuun taipuvaisia edustajia on ollut asian tiimoilta taas liikkeellä.

2. "Valtiosääntötuomioistuimeksi" (jostakin syystä) kutsutun perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Jacob Söderman (sd) on 13.3. lausunut asiasta ilmeisesti painavaksi tarkoitettuja mielipiteitä Suomen Kuvalehdelle. Söderman haluaa näköjään suitsia keskustelua ja väittää poliitikolle tyypilliseen tapaan, että keskustelu pysäköinninvalvonnasta on "hakoteillä." Ilmeisesti vain Söderman omasta mielestään tietää, mistä pitäisi keskustella ja miten.

3. "Neljännen valtiomahdin" eli lehdistön mahtavin edustaja Helsingin Sanomat kirjoittaa asiasta tämänpäiväisessä pääkirjoituksessaan, joka on otsikoitu luultavasti veret seisauttamaan tarkoitetulla otsikolla "Perustuslaki jäi parkkiruutuun." Lehti pelkää, että jos KKO voittaa parkkimaksukiistassa perustuslain korkeimman oikeuden asema suhteessa perustuslakivaliokuntaa vahvistuisi yleensäkin. Tätä lehti ei näytä pitävän suotuisana kehityksenä. Pysäköinninvalvonta ei olisi lehden mukaan "perustuslain arvoinen keppihevonen tällaiselle hivuttamalla tehdylle vallansiirrolle." - Mikähän mahtaisi olla riittävän "arvokas" asia tässä suhteessa?

4. Helsingin Sanomat on suhtautunut alusta lähtien torjuvasti yksityisten parkkifirmojen harjoittamaa toimintaa kohtaan. Lehti on ollut parkkiaktivistien asialla. Vuonna 2008 Helsingin Sanomat hyökkäsi yksityistä pysäköinninvalvontaa vastaan pääkirjoituksessaan, joka oli varustettu raflaavalla otsikolla "Hämärän parkkisakotuksen loputtava" (21.2.2008). Korkein oikeus tuli kuitenkin laillisessa oikeudenkäynnissä siihen johtopäätöksen, että parkkivalvonta on täysin laillista toimintaa (KKO 2010:23). Hesarin "mahtikäsky" ei siis tepsinyt. Helsingin Sanomat näyttää nyt oppineen ainakin sen verran, ettei se puhu pääkirjoituksessaan enää "parkkisakoista", vaan valvontamaksuista.

5. Tässä kirjoituksessa ei ole tarkoitus ottaa yksityiskohtaisesti kantaa HS:n kirjoituksessa esitettyihin sinänsä mielenkiintoisiin näkökohtiin kiistassa perustuslakivaliokunta vs. korkein oikeus. Käsittelen näitä kysymyksiä samoin kuin perustuslakivaliokunnan lausunnon sisältöä myöhemmin. Jacob Södermanhan toivoi SK:ssa, että olisi hyvä, jos kaikki osapuolet lukisivat valiokunnan lausunnon. Minä en toki ole kiistan osapuoli, vaan ainoastaan ulkopuolinen tarkkailija, mutta ehkäpä Söderman suo myös minulle tilaisuuden tutustua hänen edustamansa valio-valiokunnan tuotokseen.

6. Otan tässä kirjoituksessa esille ainoastaan yhden asian. Kysymys on siitä, ohittiko tai sivuuttiko korkein oikeus vuoden 2010 tuomiossaan (2010:23) kokonaan perustuslain. Näinhän on väitetty. Jacob Söderman yhtyy SK:ssa tähän valitusvirteen toteamalla, että "korkein oikeus teki tässä asiassa päätöksen ikään kuin Suomen perustuslakia ei olisi olemassa." Varmemmaksi vakuudeksi Söderman viittaa kuuluisiin ja arvostettuihin "valtiosääntöoppineisiin" toteamalla, että "valtiosääntöoikeuden asiantuntijat ovat oikeassa" kun he ovat todenneet saman asian kuin hän: KKO sivuutti perustuslain.

7. Perustuslakivaliokunnassa kuullut valtiosääntöoppineet ovat todella esittäneet sanotun väitteen. Näin esimerkiksi professori Veli-Pekka Viljanen, joka sanoo lausunnossaan, että KKO:n päätöksessä ei ole "riittävästi huomioon tapaukseen liittyviä valtiosääntöoikeudellisia näkökohtia, kuten perustuslain 124 §:n merkitystä tapauksen kannalta." - Oikeustieteen lisensiaatti Mikael Koillinen puolestaan kirjoittaa lausunnossaan, että "KKO ei ratkaisussaan ottanut alemmista oikeuksista poiketen lainkaan kantaa tällaisen valvontamaksun suhteesta perustuslakiin ja sen julkisen vallan käyttöä koskeviin säännöksiin."- Professori Olli Mäenpää on hieman varovaisempi lausunnossaan kirjoittaessaan perustuslakivaliokunnalle, että "on mahdollista, että korkeimman oikeuden esittämässä arviossa ei ole aivan riittävästi otettu huomioon perustuslain 124 §:n vaatimuksia." - Myös YLE Uutisten laajassa haastattelussa tuntojaan purkanut akatemiaprofessori Kaarlo Tuori väitti, että korkein oikeus olisi sivuttanut päätöksessään perustuslain 124 §:n, katso blogi 402/2.3.2011.

8. Mitä tuossa perustuslain 124 §:ssä sitten säädetään? Säännös koskee otsikkonsa mukaan hallintotehtävän antamista muulle kuin viranomaiselle. Pykälä kuuluu:

- Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.

9. Perustuslakivaliokunta, samoin kuin kuin sen kuulemat valtiosääntöoppineet (siviilioikeuden professori Heikki Halila oli toki toisella kannalla), katsoi, että valvontamaksu olisi hallinnollinen maksu ja yksityinen pysäköinninvalvonta olisi julkisen vallan käyttöä ja vieläpä merkittävää julkisen vallan käyttöä.

10. Mutta olisiko korkein oikeus todella sivuuttanut sanotun kysymyksen yksityisen pysäköinninvalvonnan luonteesta kokonaan, kuten on väitetty? Katsotaanpa, mitä korkein oikeus itse asiassa kirjoitti päätöksensä perusteluissa jaksossa, joka on varustettu väliotsikolla Julkisen vallan käyttöä koskevat rajoitukset sopimuksen esteenä. Korkein oikeus kirjoittaa perustelukappaleessa 9 näin:

"Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus määrätä omistamansa tai hallitsemansa alueen käytöstä, jollei sitä ole laissa kielletty. Tieliikennelain 28 §:n 2 momentin yksityiselle alueelle pysäköintiä koskevat säännökset eivät estä kiinteistön omistajaa tai haltijaa määräämillään ehdoilla sallimasta pysäköintiä alueellaan ja eivätkä siten myöskään tekemästä sopimusta siitä, millä ehdoilla sen omistamalle alueelle saa pysäköidä ja mitä sopimuksen ehtojen rikkomisesta seuraa. Sopimuksen tekemistä ei estä myöskään se, että tieliikennelain 28 §:n 2 momentti ja 105 § sekä pysäköintivirhemaksusta annetun lain soveltamisalaa koskeva 1 §:n säännös huomioon ottaen vain poliisilla ja kunnallisella pysäköinninvalvojalla on oikeus määrätä pysäköintivirhemaksu virheellisestä pysäköinnistä yksityisellä alueella. Periessään väitettyyn sopimukseen perustuvaa valvontamaksua kiinteistön omistaja tai haltija ei käytä tätä lain mukaan viranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa. Tässä tapauksessa ei siten ole kysymys julkisen vallan käytöstä, vaan ainoastaan siitä, onko yksityisten välille syntynyt pysäköintiä yksityisellä alueella koskeva sopimus ja onko sopimusta rikottu."

11. Vastaus kysymykseen, onko korkein oikeus sivuuttanut perustuslain, on minusta kieltävä. Korkein oikeus ei ole, ainakaan asiallisesti, sivuuttanut tai ohittanut perustuslakia ja sen 124 §:ää, sillä onhan se ottanut nimenomaan kantaa siihen, onko yksityisessä pysäköinninvalvonnassa kyse julkisen vallan käytöstä vain ei. Perustelukappaleessa 9 korkein oikeus sanoo selkeästi, että yksityisessä pysäköinninvalvonnassa ja valvontamaksujen perimisessä ei ole kysymys julkisen vallan käytöstä. Koska kyse ei ole edes "tavallisesta" julkisen vallan käytöstä, ei korkeimman oikeuden ole tarvinnut lausua mitään siitä, olisiko tilanteessa kysymys merkittävästä julkisen vallan käytöstä.

12. Valtiosääntöoppineet, Jacob Söderman ja muut arvostelijat näyttäisivät siis olevan väärässä väittäessään, että korkein oikeus olisi tehnyt päätöksensä ikään kuin Suomen perustuslaki ei olisi olemassa tai että korkein oikeus olisi sivuuttanut perustuslain ja sen 124 §:n kokonaan. Korkein oikeus on antanut lausunnon siitä, että kyse ei ole julkisen merkittävästä eikä edes "tavallisen" julkisen vallan käytöstä, koska kyse ei ole viranomaistoiminnasta, vaan toiminta perustuu sopimusvapauteen ja yksityisoikeudelliseen sopimukseen.

13. Korkeinta oikeutta pitää kuitenkin sikäli hieman "tukistaa", että se ei ole maininnut perusteluissaan nimenomaan perustuslain 124 §:ää. Tämä johtunee vanhasta, hallitusmuodon kaudelta peräisin olevasta perinteestä, jonka mukaan tuomioistuimen ei pidetty jotenkin sopivana, että tuomioistuin vetoaa tai edes viittaa tuomionsa perusteluissa perustuslakiin. KKO:n ex-presidentti Olavi Heinonen edusti vielä 2000-luvulle tultaessa kantaa, jonka mukaan tuomioistuin, ei edes KKO, saa ottaa kantaa perustuslakiin ja jos vaikka ottaisikin, niin perustuslain pykäliä ei saa mainita tuomion perusteluissa!

14. Tässä ovat siis vastakkain kaksi koulukuntaa, joista toinen käskee: "Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi nimeä." Toinen ja edellistä raadollisempi koulukunta sen sijaan kehottaa: "Ruma sana sanotaan niin kuin se on." Itse olen aina edustanut jälkimmäistä koulukuntaa, niin tuomarina kuin tutkijanakin. Lainkohdat pitää toki panna reilusti ja arkailematta näkyviin ja tämä koskee myös perustuslakia. Kun nyt (KKO 2010:23) ei niin tehty, niin arvostelijat saivat heti vettä myllyynsä väittäessään (perättömästi), että korkein oikeus olisi sivuuttanut perustuslain kokonaan. Tästä nähdään, miten tärkeä merkitys on kirjoittaa tuomioon näkyviin ne lainkohdat, joita on sovellettu.

15. Mutta kuten sanottu, tärkeintä asiassa on kuitenkin se, että korkein oikeus on asiallisesti ottanut perustuslain 124 §:n säännöksen huomioon todetessaan, ettei yksityisessä pysäköinninvalvonnassa ja valvontamaksun määräämisessä ei ole kysymys merkittävästä julkisen vallan käytöstä. Miksipä päätös olisi siitä muuttunut, jos korkein oikeus olisi perusteluissaan sanonut, että "tässä tapauksessa ei siten ole kysymys perustuslain 124 §:ssä tarkoitetusta julkisen vallan käytöstä, vaan vaan ainoastaan siitä, onko yksityisten välille syntynyt pysäköintiä yksityisellä alueella koskeva sopimus ja onko sopimusta rikottu."

16. Toki kysymystä julkisen vallan käytöstä olisi voitu perustella korkeimman oikeuden tuomiossa jonkin veran laajemmin. Luultavasti näin ei tehty siksi, että korkein oikeus piti tavallaan itsestään selvänä, ettei parkkivalvonnassa ole kysymys julkisen vallan käytöstä. On myös syytä huomata, että tämän kysymyksen osalta korkein oikeus oli ratkaisussaan yksimielinen. Mutta kuten sanottu, korkein oikeus otti asiallisesti kantaa perustuslain 124 §:ään eikä sivuuttanut sitä.

408. Parkkimaksukiista menee yhä vain hullummaksi: Kuluttaja-asiamiestä vaaditaan KKO:n ja perustuslakivaliokunnan välisen kiistan ratkaisijaksi!

1. Parkkimaksukiista on edennyt jälleen uuteen vaiheeseen. Asialla on jälleen, kuinkas muuten, YLE-uutisten toimittaja Ari Mölsä avustajanaan Itä-Suomen ihme, professori Matti Tolvanen.

2. Herrojen uudesta kampanjasta tai vanhan jatkamisesta saimme lukea tänään YLE-uutisten nettisivulta seuraavia asioita; palsturin välihuomautukset ilmenevät asianomaisista kohdista.

3. Toimittaja Mölsän laatiman jutun mukaan Kuluttaja-asiamies Marita Wilskaa arvostellaan jahkailusta parkkisakkokiistassa (JV: arvostelijana vain kaksi juristia ja toimittaja Mölsä itse). Kuluttaja-asiamieheltä vaaditaan, sanoo toimittaja Mölsä, nyt selkeää kantaa siihen, onko autoilijoiden pakko maksaa kiistanalaiset yksityiset parkkisakot vai ei. - Tästä on kyllä jo olemassa KKO:n lainvoimainen tuomio (KKO 2010:23), mutta tämän Mölsä ja kumppanit tietenkin "jostakin syystä" sivuuttavat kokonaan.

4. Toimittaja Ari Mölsä maalailee tutun lennokkaaseen tapaansa, että keskustelu yksityisten parkkisakkojen ympärillä polveilee sekavana. Mölsän mukaan kiistan ydinkysymykset ovat yhä vastausta vailla. Mikä on yksityisten parkkisakkojen laillinen pohja, kyselee Mölsä? Pitääkö yksityiset parkkisakot maksaa vai ei, jatkaa Mälsä?

5. Jatkoa piisaa toimija Ari Mölsältä:

- Katseet ovat kääntyneet kuluttaja-asiamiehen konttoriin. Kuluttaja-asiamies Marita Wilska kuitenkin kieltäytyy haastatteluista. Hän viestittää sanomansa vain Kuluttajaviraston nettisivujen tiedotteella:

"Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lakiesityksen kaaduttua valvonnan oikeudellinen asema on poikkeuksellisen epäselvä. Siksi kuluttajille ei voida tällä hetkellä antaa ohjeita siitä, pitääkö yksityisen yhtiön määräämä valvontamaksu maksaa vai ei."

6. Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva lakiesitys kaatui eduskunnassa viikko sitten, kertoo Mölsä. Toimittaja Mölsän mukaan "lailla oli tarkoitus siunata korkeimman oikeuden vuosi sitten luoma parkkisakkolinjaus". - Ei tietenkään näin, vaan esityksen tarkoituksena oli säätää laki yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. Lakiesityksessä ei puhuta mitään KKKO:n ennakkopäätöksen 2010:23 "siunaamisesta." Termi "siunaamainen" on tässä yhteydessä käytettynä verbaalilahjakkuuttaan jo aiemmin osoittamaan pyrkineen toimittaja Mölsän ikioma luomus.

7. Perustuslakivaliokunta tyrmäsi lakiesityksen siksi, että se oli perustuslain vastainen, selittää toimittaja Ari Mölsä. Yksityisoikeudellisen valvontamaksun, eli parkkisakon, määräämisessä kun on pohjimmiltaan kysymys merkittävästä julkisen vallan käytöstä - ei jokamiehenoikeudesta, veistelee toimittaja Mölsä. - Toimittaja Mölsä jättää sanomatta, että häiriköinti ja huliganismi yksityisillä parkkipaikoilla ei liioin ole jokamiehen oikeus, ei edes jokapojan.

8. Mölsä on löytänyt asialleen uuden yhteistyökumppanin, sillä hän on kääntynyt Asianajajaliiton pääsihteeri Markku Ylösen puoleen. Mölsän mukaan Ylönen kummastelee Kuluttajaviraston kuurupiiloa ja vaatii kuluttaja-asiamies Wilskalta virkamiesryhtiä.

- Yksityisen kansalaisen kannalta tilanne on mahdoton. Olisi erittäin toivottavaa, että joku viranomaistaho pystyisi sanomaan meille, miten meidän tulee toimia, sanoo Ylönen toimittaja Ari Mölsän jutun mukaan.

9. Kun toimittaja Mölsä on edennyt näin pitkälle ja saanut, ainakin omasta mielestään, Kuluttaja-asiamiehen hieman omituiseen valoon, hänen onkin aika palata professori Tolvasen pakeille, jonka on määrä antaa lopullinen "isku" Kuluttaja-asiamiehelle.

10. Tandem parivaljakko Mölsä & Tolvanen: Kuluttajavirasto parkkifirmojen asialla:

- Lakihanketta jo sen valmistelusta asti seurannut professori Matti Tolvanen puolestaan (eikös Mölsäkin sitä jo edellä kerinnyt ihmettelemään) ihmettelee sitä, miksi Kuluttajavirasto seisoo tumput suorana.

11. Ihmettelen Kuluttajaviraston roolia tässä hankkeessa ihan ylipäätään, kertoo Mölsä Tolvasen kertoneen, ja Tolvanen jatkaa:

- Sen kannanottojen valossa näyttää siltä, että se on ajanut pikemminkin näiden parkkifirmojen asiaa kuin kuluttajien asiaa - mikä olisi käsittääkseni kuitenkin se Kuluttajaviraston ensisijainen tehtävä.

12. Tolvanen- Mölsä -kaksikko näyttä unohtaneen, että Kuluttaja-asiamieskin on viranomainen, jonka velvollisuutena on ensisijaisesti "ajaa" ja puolustaa oikeusjärjestyksen mukaista linjaa, ei vääristellä asioita eikä ryhtyä ajamaan minkään ryhmän asioita vastoin KKO:n lainvoimaista tuomiota.

13. Tällä kertaa toimittaja Mölsä on parantanut hieman tapojaan antamalla puheenvuoron myös "vihollispuolelle" eli parkkifirmoille.

14. Mölsä: Parkkifirmat laputtavat (heh, heh, kas kun ei sanota, että "sakottavat") entiseen tapaan. Parkkisakko- ja perintäyritykset ovat täydessä iskussa, maalailee toimittaja Mölsä.

- Korkeimman oikeuden päätös on edelleen voimassa. Toimimme sen mukaisesti. Jos asiassa joskus astuu voimaan joku uusi laki, arvioimme tilanteen tietysti uudelleen, kertoo toimitusjohtaja Juha Sirelius Q-Park Services Oy:stä toimittaja Mölsälle.

15. Mölsä: Jos ihmiset joukolla kieltäytyisivät maksamasta näitä valvontamaksuja, olisiko se teille katastrofi? - Katastrofi, kaaos, häslinki, jumi, sekasotku, soppa jne. ovatkin kaikki niin usein toimittaja Ari Mölsältä tässä yhteydessä kuultuja sanoja. Mölsä ilmiselvästi halajaa yhteiskuntaan kaaosta, katastrofia, epäjärjestystä, ristiriitoja. Hän on onnellinen saadessaan olla mukana tässä häslingissä.

16. Sirelius: Ei se katastrofi olisi. Mutta eihän sekään pitkälle kantaisi, jos ihmiset eivät maksaisi. Ja kyllä siinä kohtaa perintätoimisto tietysti omansa saa aina haettua pois.

17. Tämän jälkeen Mölsä alkaa päästä loppuhuipennukseen väliotsikollaan "Edessä uusi oikeudenkäynti?"

- Tilanne on nyt pahasti jumissa, uhkailee ja värjäilee toimittaja Ari Mölsä tuttuun tapaansa. Korkeimmalta oikeudelta ei ole odotettavissa tuomionpurkua, eikä kelvollisesta parkkisakkolaista ole edes luonnosta, valittelee Mölsä.

18. Niin viikko sittenhän Mölsän taistelutoveri sodassa pahamaineisia parkkifirmoja vastaan Tolvanen vaati KKO:lta tuomionpurkua. KKO:n olisi siis tullut riita-asiassa purkaa oman tuomionsa omasta aloitteestaan, kun Ylen toimittaja ja pari professoria sitä vaativat! Toissijaisesti Tolvanen kertoi viikko sitten, että kyllä jutussa KKO 2010:23 maksuvelvolliseksi tuomitun kahdeksankertaisen väärinpysäköijänkin purkuhakemus tepsisi, toki ilman muuta!

19. Mölsä pääsee nyt mieliteemaansa "useista oikeusoppineista" ilmoittaessaan paatoksellisesti:

- Useat oikeusoppineet arvelevat, että ainoaksi tavaksi saada kiistaan ratkaisu on jäämässä uusi oikeudenkäynti. Nyt - perustuslakivaliokunnan kannanoton jälkeen - myös korkein oikeus saattaisi tarkastella asiaa uusin silmin, uumoilee toimittaja Ari Mölsä. - Vain oikein "uusin silmin", mihinkä ne vanhat silmät siten pannaan, joutavatko jo kenties eläkkeelle?

20. Mölsän mukaan Asianajajaliiton pääsihteeri Markku Ylönen on sanonut, että yksi mahdollinen etenemistapa olisi kimppakäräjöinti. Tuolloin yksittäisen parkkisakon saaneen kuluriski ei nousisi kohtuuttomaksi (JV: Näin vain siinä tapauksessa, että asialla ei ole joku "huippuasianajaja.")

- Joku aktiivinen (JV: siis parkkiaktivisti!) valvontamaksun saanut voisi kerätä ympärilleen porukan ihmisiä, jotka ovat kokeneet saman kohtalon. Porukka sopisi sitten keskenään, että se ottaa kulut vastatakseen ja ajaa yhden tapauksen läpi oikeuskoneiston. Näin oikeudenkäynnin kuluriski jakautuisi usealle ihmiselle. Harva varmaankaan viitsii ja uskaltaa lähteä käräjille yksin ja yksittäisen 40 euron parkkisakon takia.

21. Näin tulisesti laukoo pääsihteeri Ylönen toimittaja Mölsän mukaan. Onpa tällä hieman harmaaksi tunnetulla pääsihteerillä takataskussaan värikkäitä sanontoja - melkein kuin toimittaja Mölsän suusta! "Porukka"; "saman kohtalon kokeet" (minkä ihmeen kohtalon; hehän ovat sentään pysäköineet väärin eli sopimusehtojen vastaisesti!); "ajaisi läpi oikeuskoneiston;" "viitsisi lähteä käräjille" jne.

22. Mölsä päättää raporttinsa näihin pääsihteeri Ylösen ikimuistoisiin sanoihin:

- Tässäkin mielessä nyt kaivattaisiin kipeästi kuluttaja-asiamiehen kannanottoa tilanteeseen.

23. Siis missä mielessä? Kyllä kai nämä parkkiaktivistit voivat toki riitauttaa valvontamaksut ilman Kuluttaja-asiamiehen kannanottoakin. Eihän parkkiaktivistien edes tarvitse olla jutussa kantajana, vaan parkkifirman asiana on nostaa kanne, jos valvontamaksua ei makseta; aivan kuten tapauksessa KKO 2010:23. Tämä näyttää jääneen pääsihteeriltä huomaamatta.

24. Jaa-a! Kyllä tässä asiassa alkaa olla jo ihan riittävästi mälsää ja Mölsää, siltä ainakin alkaa tuntua.

25. On se sitkeä itärajan sissi, tämä professori Tolvanen. Ensin hän masinoi mielipiteillään rikostutkinnan ja syyteharkinnan parkkifirmojen toiminnasta väittäen julkisesti "parkkisakotuksessa", oikeastaan siis valvontamaksuissa, olevan kyse virkavallan anastamisesta. Ellen väärin muista, asia oli esitutkinnassa ja syyteharkinnassa kahdesti.

26. Lopulta valtiosyyttäjä Maarit Loimukoski reilu vuosi sitten totesi selväsanaisesti, että valvontamaksuissa ei ole kyse julkisen vallan käyttämisestä tai sakotuksesta eivätkä parkkifirmoja siten ole syytä epäillä virkavallan anastamisesta.

27. Sitten vuosi sitten saatiin ennakkopäätös KKO 2010:23, minkä johdosta itärajalta ei kuulunut vähään aikaan mitään. Uuteen iskuun käytiin kuitenkin, kun oikeusministeriössä valmisteltiin nyt kaatunutta lakiesitystä. Varmaankin professorimme vastusti lakiesitystä, jos häneltä lausuntoa OM:n työryhmän mietinnön johdosta on kysytty.

28. Kuin taivaan lahjana Mölsä ja Tolvanen saivat 2-3 viikkoa sitten tukea perustuslakivaliokunnan lausunnosta. Kuten blogissani 402 kerroin, Mölsä teki näyttävän uutisjutun, jossa haasteltiin Tolvasen lisäksi 10 minuutin ajan myös professori Kaarlo Tuoria, tätä Suomen etevintä oikeusoppinutta ja -teoreetikkoa. Tuori, joka paljasti, ettei ole itse koskaan ajanut autoa pätkääkään, vaati KKO:n tuomion purkamista. Tolvanen säesti teoreetikkoa parhaan kykynsä mukaan. Tolvanen nousi parrasvoihin ja kaikkien parkkiaktivistien suureksi idoliksi viestittäessään, että ihmisten ei pidä maksaa valvontamaksuja, hän itse ei ainakaan niitä maksa! Kukkona tunkiolla/jutussa hääri toimittaja Mölsä tyhjentäen koko häikäisevän sanavarastonsa, jossa KKO:n ennakkopäätös sätittiin maan rakoon ja ihmisiä yllytettiin rivien välissä parkkikapinaan eli jättämään saamansa lailliset valvontamaksut maksamatta.

29. Tuori ja Tolvanen sekä Mölsä palautettiin kuitenkin varsin nopeasti maanpinnalle haaveilemasta KKO:n tuomion purkua. KKO:n presidentti Koskelo "tyrmäsi" herrojen ajatuksen tuomionpurusta. Mutta ei tässä vielä kaikki. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasikin joutui myöntämän, että ehei, eihän valiokunta ollut ottanut lainkaan kantaa KKO:n tuomioon vaan ainoastaan hallituksen lakiesitykseen! - Olipa harmillista, on kolmikon täytynyt Sasin lausunnon johdosta mietiskellä. Tolvanenkin kun oli mennyt vannomaan julkisesti, ettei valvontamaksuja tarvitse maksaa.

30. Kimmo Sasi selitti, ensin hieman venkoiltuaan, että juu, totta kai valvontamaksut pitää maksaa valiokunnan lausunnon jälkeen aivan samalla tavalla kuin ennenkin, koska KKO on niin päättänyt ja pitäähän KKO: tuomiota toki noudattaa.

31. Kun tämäkin "haara" parkkisodassa meni niin sanotusti munille tai persiilleen, oli taas pari päivää hiljaista. Mutta nyt siis parivaljakko Mölsä-Tolvanen on nyt päättänyt ryhtyä rähisemään Kuluttajavirastolle ja Kuluttaja-asiamiehelle syyttäen Kuluttaja-asiamiestä selväsanaisesti parkkifirmojen asialla olemisesta ja suosimisesta kuluttajien kustannuksella! Pojat sanovat, että Kuluttajavirasto sen kun vain "seisoo tumput suorina."

32. Minun muistamani mukaan Kuluttajavirasto on tosin jo aiemmin ottanut kantaa valvontamaksuihin ja niiden perimiseen. Tämä taisi tapahtua, jollen värin muista, jo ennen KKO:n ennakkopäätöstä. Tästä kannasta parkkiaktivistit ovat palstoillaan rähisseet jo aiemmin.

33. Onko sen jälkeen tapahtunut jotakin sellaista, jonka perusteella Kuluttajaviraston tulisi jotenkin tarkistaa kantaansa?

34. Ei kerrassaan mitään, jos minulta kysytään. Pitää nimittäin muistaa, että perustuslakivaliokunta, jonka lausuntoon varmaan vedotaan, ei ole mikään tuomioistuin, vaan lainsäädäntöelin, joka antaa lausuntoja, ei suinkaan tuomioistuimille, vaan eduskunnan muille valiokunnille ja eduskunnan täysistunnolle.

35. Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on kontrolloida lainsäätämisvaiheessa lakiesitysten perustuslainmukaisuutta, mutta valiokunnan lausunnot eivät sido sellaisenaan tuomioistuimia, niitä sitoo ehdottomasti vain laki. Perustuslakivaliokunta ei ole mikään ennakkopäätöstuomioistuin tai ennakkotietoinstanssi. Tämä olisi myös Mölsän edustamien oikeusoppineiden syytä pitää mielessä. Suomessa ennakkopäätöksiä tuomioistuimille antavat vain korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

36. Parkkimaksuasiassa on olemassa alemmille tuomioistuimille ja muille lainkäyttäjille oikeusohjeeksi annettu KKO:n ennakkopäätös 2010:23. Tuota prejudikaattia perustuslakivaliokunnalla ei ole ollut edes aikomus "kumota" tai arvostella. Valiokunnan lausunnon perusteluista ei löydy mainintaa, jossa KKO:n ennakkopäätöstä olisi kritisoitu.

37. Asiassa on siis edettävä laillisessa järjestyksessä eli elettävä ja toimittava sen mukaan, mitä KKO on päättänyt. Jos myöhemmin kenties säädettävässä ja voimaan tulevassa parkkimaksulaissa säädetään toisin, niin sitten noudatetaan sanottua lakia.

38. Kun näin on asian laita, ei Kuluttaja-asiamies tai Kuluttajavirasto voi tietenkään ryhtyä joidenkin professorien ja toimittajien vaatimuksesta tekemään asiassa mitään uusia "linjauksia".

39. Asianajajaliiton pääsihteerin puuttuminen asiaan ja ilmoittautuminen parkkiaktivistien asianajajaksi ihmetyttää hänen vaatiessaan, että "kansalaisten on saatava Kuluttaja-asiamiehen kanta." Eikö pääsihteeri tosiaankaan tiedä, että asiasta on jo olemassa KKO:n lainvoimainen tuomio, jota perustuslakivaliokunta ei ole "muuttanut" ja jota myöskään Kuluttaja-asiamies ei voi muuksi muuttaa?

40. Jos Kuluttaja-asiamies jotakin asiasta myöhemmin lausuu, niin hän ei voi muuta kuin todeta edellä mainitut tosiasiat ja sen, että kun lakiesitys on rauennut, asiassa eletään KKO:n ennakkopäätöksen mukaisesti.

41. Minusta Kuluttaja-asiamiehen tiedote, jonka mukaan hän ei tietäisi, pitääkö valvontamaksut maksaa vai ei, on kyllä sinänsä huolestuttava. Kyllä hänen toki pitäisi tietää ja rohjeta myös sanoa, että muuta vaihtoehtoa kuin maksu ei ole.

42. Parkkimaksukiista näyttää menevän entistä hullummaksi. Kun toimittaja ja YLE ja professorit eivät näköjään enää itse uskalla yllyttää ihmisiä parkkikapinaan ja jättämään maksut suorittamatta, ne vaativat nyt yllyttäjän rooliin hieman pelokkaalta vaikuttavaa Kuluttaja-asiamiestä. Tämän virkamiehen pitäisi kapinan puuhamiesten mukaan nyt ratkaista kahden "isoisen" eli KKO:n ja perustuslakivaliokunnan välinen kiista! Tarkemmin sanottuna tekaistu kiista, sillä mitään todellista kiistaahan KKO:n ja valiokunnan kannanottojen välillä ei itse asiassa ole.

404. KKO:n Koskelo puhui järkeä parkkimaksukiistassa

1. Vihdoinkin joku - allekirjoittaneen lisäksi - puhuu järkeä parkkimaksuasiassa! Voidaan puhua myös parkkimaksusotkusta, joka on perustuslakivaliokunnan ja sen kuulemien asiantuntijoiden ja valiokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasi "juosten" (eduskunnan käytävillä) antamien sekavien lausuntojen ynnä erinäisten "oikeusoppineiden" kokoon keittämä.

2. Järkeä puhui tänään TV1:n kello 20.30 uutisissa haastateltu KKO:n presidentti Pauliine Koskelo. Hän toivoi Suomeen lainsäädäntöä, joka sallisi yksityisten parkkifirmojen periä valvontamaksuja. Koskelo ihmetteli eduskunnan perustuslakivaliokunnan toimintaa asiassa. - Sitä olen itsekin ihmetellyt.

3. Korkein oikeus päätti vuosi sitten (KKO 2010:23), vastoin alempien oikeuksien ratkaisuja, että yksityiset parkkifirmat saavat määrätä sopimukseen perustuvia valvontamaksuja. Kyse on niin sanotusta reaalisopimuksesta, jota olen monissa blogijutuissa selvittänyt lukijoille. Asiasta piti säätää laki, mitä varten hallitus antoi jo viime vuoden loppupuolella lakiesityksen eduskunnalle (HE 223/2010 vp). Lakiesitys oli perusidealtaan täysin KKO:n ennakkopäätöksen mukainen.

3a. Kaksi viikkoa sitten eduskunnan perustuslakivaliokunta - kaikkien suureksi yllätykseksi ja vieläpä ilman tarkempia perusteluja - kuitenkin "tyrmäsi" lakiesityksen eli esitti sen hylkäämistä (PeVL 57/2010 vp). Valiokunnan mukaan "sakotusoikeuden" - termi on YLE-uutisten; todellisuudessa kyse ei ole tietenkään mistään sakosta - antaminen muille kuin viranomaisille saattaisi olla perustuslain vastainen. Valiokunnan mukaan laki voitaisiin hyväksyä vain perustuslainsäätämisjärjestyksessä, mitä valiokunta ei kuitenkaan suositellut. Lakivaliokunnalla ei ollut eilen muuta mahdollisuutta kuin hylätä lakiesitys perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti.

4. Soppaa ovat hämmentäneet erilaiset "oikeusoppineet", joiden kannanottoja olen selostanut edellä blogissa 402/2.3.2011. Nämä juristit esittivät toissa päivänä YLE Uutisissa - ilmeisesti aivan tosissaan - että korkeimman oikeuden olisi syytä pohtia riita-asiassa antamansa tuomionsa purkamista - vieläpä omasta aloitteestaan (professori Kaarlo Tuori ja prof. Matti Tolvanen).

5. Nyt korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo puolestaan "tyrmää" kyseisen purkuehdotuksen.

- Se ei voi tulla kysymykseen sillä tavoin, että KKO jotenkin omasta aloitteestaan purkaisi aikaisemmassa riita-asiassa tehdyn lainvoimaisen tuomion.

6. No, näinhän minäkin totesin omassa blogissani toissa päivänä. En usko myöskään mahdollisuuteen, että KKO joutuisi purkamaan tuomionsa edes maksuvelvolliseksi tuomitun asianosaisen tekemästä purkuhakemuksesta. KKO:n tuomio ei perustu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Perustuslakivaliokunta ei ottanut, kuten Kimmo Sasi on jo moneen kertaan lausunut, lainkaan kantaa KKO:n ratkaisuun - sitä se ei voisi tehdäkään - vaan ainoastaan kyseiseen hallituksen lakiesitykseen. Tuomioistuinta sitoo ehdottomasti vain laki, ei eduskunnan valiokunnan perustelulausuma.

7. Sitä paitsi lakiesitys, johon valiokunnan lausuma kohdistui, on nyt peruutettu ja hylätty. Kun perustuslakivaliokunnan kanta sitä paitsi on, kuten edellä totesin, asiallisesti jokseenkin perustelematon, ei sillä voi olla kovinkaan painavaa tulkintavaikutusta myöskään mahdollisissa tulevissa parkkimaksujen laillisuutta koskevissa oikeusjutuissa. Eduskunnan lakivaliokunnan jäsen Sampsa Kataja (kok) on jo ehtinyt pitää valiokunnan kantaa "poskettomana" (HS 4.3.). Olen samoilla linjoilla. Mielestäni yksityisoikeudelliseen sopimukseen perustuvassa maksussa ei voi olla kyse mistään "hallinnollisesta maksusta" tai "merkittävästä julkisen vallan käytöstä." Tuollainen kanta tuntuu absurdilta.

8. On ymmärrettävää, että tavallinen autoilija on tilanteesta ihmeissään. Kyseessä on sotku, joka on kovasti kiireellisen ja Vanhas-prosessissa rasittuneen perustuslakivaliokunnan aikaansaama. Vaalit painavat päälle ja eduskunnassa on suuri määrä vaikeita asioita vielä kesken käsittelyn.

9. Eräät persujen ja muidenkin puolueiden ehdokkaat ovat ottanet parkkimaksukiistan riemumielin vaaliaseekseen. Tässä paineessa myös perustuslakivaliokunnassa istuvien hallituspuolueiden edustajien usko ja rohkeus on loppunut ja he ovat, edes yrittämättä täydentää lakiesitystä hyväksyttävään kuntoon, antaneet periksi ja tyytyneet hätäiseen ja perustelemattomaan toteamukseen siitä, että lakiesitys olisi perustuslain vastainen. Kyse on enemmän poliittisesta kuin juridisesta päätöksestä ja kannanotosta. Persuille ja muille radikaaleille ei ole haluttu antaa vaaliaseeksi kiisteltyä yksityistä parkkimaksulakia. Tästä on pohjimmaltaan kysymys.

10. Presidentti Koskelo ei halunnut ottaa kantaa siihen, onko yksityisen firman antama valvontamaksu maksettava. Kanta on Koskelon asemaa ajatellen ymmärrettävä. Mutta asiallisesti ottaen mikään muu vaihtoehto kuin parkkimaksujen maksaminen ei ole mahdollinen, sillä KKO:n tuomio on pysyvä ja sen mukaan "mennään" myös tämän jälkeen. Kun tähänkin asti on ollut oikein toimia ilman lakia, niin toki voidaan tehdä myös tämän episodin jälkeen.

11. Koskelon mukaan tilanne on sekava. Hänen mielestään Suomeen tulisi säätää selkeä laki, joka olisi samanlainen kuin Ruotsissa. Siellä valvontamaksuja voivat antaa myös yksityiset parkkifirmat, eikä tämän ole tulkittu olevan ristiriidassa perustuslain kanssa.

- Kyllä minä näkisin, että olisi paras ratkaisu, että meilläkin lainsäädännöllä pystyttäisiin tätä jatkossa selventämään ja järjestämään. Ja toivon mukaan perustuslakia pystyttäisiin tulkitsemaan sillä tavalla, että se olisi meillä mahdollista, niin kuin se on esimerkiksi Ruotsissa ollut täysin ongelmitta mahdollista, sanoi Koskelo.

12. Koskelo kummeksuu sitä, että eduskunnan perustuslakivaliokunta tyrmäsi parkkimaksu-lakihankkeen.

- Voi tietysti olla niin, että perustuslakivaliokunnalla on ollut vähän liikaa vaikeita asioita viime aikoina ja ehkä siellä ei ollut aikaa miettiä tätä ihan niin perusteellisesti kun olisi ollut toivottavaa.

13. Tässäkin asiassa olen Koskelon kanssa samaa mieltä. Tämän kannan olen tuonut esille edellä ja jo aiemmissa blogijutuissa. Meillä on ollut eräänlainen "maan tapa", että kaikki merkittävimmät lakiesitykset työnnetään eduskuntaan viime tipassa eli juuri vähän ennen vaaleja, jolloin eduskunnan valiokunnat ruuhkautuvat, edustajien työtahti on kova ja pinnat kiristyvät, kun kaiken keskellä pitäisi vielä ehtiä tehdä sitä vaalityötäkin.

14. Kuten Koskelo sanoi, Ruotsissa vastaava lainsäädäntö ei herättänyt lainkaan sellaisia poliittisia intohimoja kuin meillä nyt on tapahtunut. Mistä tämä johtuu? Yksinkertaisesti siitä, että Ruotsissa ollaan fiksumpia eikä siellä ole sellaista radikaaleista juristeista ja "oikeusoppineista" koostuvien valtiosääntöjuristien ja oikeusteoreetikkojen laumaa, joka yrittää tehdä asiasta kuin asiasta perustuslakikysymyksen. Suomessa perustuslakivaliokunnan asiantuntijat ovat nähtävästi onnistuneet säikyttämään valiokunnan jäsenet - myös eräissä muissakin asioissa - puolikuolleiksi pelosta järkevien asioiden ja hankkeiden perustuslainvastaisuudesta.

15. Ajatella nyt! Yksityisessä parkkimaksussakin olisi kysymys "merkittävästä puuttumisesta yksilön perusoikeuksiin" ja "merkittävästä julkisen vallan käyttämisestä!" Kyllä huomaa, että asialla ovat olleet todelliset huipputeoreetikot.

16. Selvää on, että uusi eduskunta saa eteensä hieman tarkistetun ja täydennetyn parkkimaksu-asian uudelleen. Toivottavasti saamme uuteen perustuslakivaliokuntaan järkeviä ja itsenäiseen ajatteluun kykeneviä jäseniä.

PS.

Helsingin Sanomien verkkojulkaisussa esitettiin tänään yleisölle kysymys:

Maksaisitko yksityisen määräämän pysäköintisakon?

Kysymys on virheellinen, sillä eihän yksityinen valvontamaksu ole mikään sakko! Eikö tiedotusvälineiden toimittajille, edes oikeussellaisille, järjestetä tosiaankaan minkäänlaista koulutusta oikeusasioissa? Näköjään ei!

PS 2:

Kimmo Sasi (kok) muuttaa lausuntojaan koko ajan!

HS:n mukaan (5.3.) hän sanoo nyt, että "lakiesityksen ongelmista huolimatta yksityinen pysäköinninvalvonta nykymuodossaan on perustuslain mukaista" ja että "Korkeimman oikeuden ennakkopäätös toiminnan laillisuudesta on edelleen voimassa. Autoilijan täytyy yhä maksaa valvontamaksut."

Noin sitä pitää, hyvä Kimmo!

Kohta tulet sille kannalle, että perustuslakivaliokunnan kannanotto olikin itse asiassa hätiköity ja väärä!

Me emme siis itse asiassa tarvitse mitään uutta lakia, koska nykyinen tilanne, joka perustuu sopimuksiin, on perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan arvovaltaisen lausunnon mukaan perustuslain mukainen.

Olen itse todennut aiemmissa blogijuutissa jo 2-3 kertaa, että tilanne on todella paradoksaalinen:

Nykyinen käytäntö, jolloin lakia ei siis ole, on perustuslain mukainen. Mutta heti kun ollaan säätämässä samasta asiasta lakia tai edes yrittämässä sitä, joudutaankin perustuslaillisiin ongelmiin!

Eikö tämä olekin "hassua"?

Älkäämme siis säätäkö mitään lakia!

Kimmo Sasin lausunto - siinä näkijä missä tekijä - lyö samalla täydellisesti korville Kaarlon Tuorin ja Matti Tolvasen laukomia käsityksiä nykykäytännön (muka) perustuslain vastaisuudesta.

402. YLE kiihottaa ihmisiä laittomaan parkkimaksukapinaan

Toimittaja uutisankkansa kimpussa...
Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori: Minä en ole koskaan ajanut pätkääkään autoa, ei tämä minua sillä tavalla koske...

1. TV1:n uutislähetyksessä tänään kello 20.30 lähetettiin hieman omalaatuisilla tulkinnoillaan joskus ennenkin huomiota herättäneen toimittaja Ari Mölsän toimittama juttu otsikolla "Yksityinen parkkisakotus on taas kaaoksessa".

1a. Jo uutistenlukija Matti Röngän äänessä oli uhkaavan tummaa sävyä, kun hän lausui introssaan painokkaasti: "Perustuslakivaliokunta tyrmäsi KKO:n linjaukset! Kun Mölsä sitten pääsi vauhtiin, saatiin kuulla sellaisia sanontoja kuin esimerkiksi "KKO sai korvilleen", "parkkisotku", "tilanne on kaamea", "kansalaiskapinan aineksia", "suorastaan katastrofi", "kaaos", "kriisi" jne. - Totisesti, totisesti, minä sanon teille: ei ollut lainkaan vaikea havaita, kenen joukoissa toimittaja seisoo ja mikä talo ja ketkä ovat hänen maalitaulunaan!

2. Uutispätkässä väitetään, että "Eduskunnan perustuslakivaliokunta on tyrmännyt korkeimman oikeuden vuosi sitten tekemät parkkisakkolinjaukset ja että kiistely yksityisistä parkkisakoista jatkuu kiivaana. Eduskunnan käsiteltävänä parhaillaan oleva lakiesitys yksityisestä pysäköinninvalvonnasta on kaatumassa, koska perustuslakivaliokunnan mukaan niin sanotut yksityisoikeudelliset valvontamaksut ovat perustuslain vastaisia". Juttu jatkuu tähän tapaan:

3. "Korkein oikeus katsoi vuosi sitten, että maanomistajan valtuuttama pysäköintivalvontayhtiö saa kirjoittaa yksityisoikeudellisia valvontamaksuja, kunhan asiasta varoitetaan kyltissä. Tekstiksi riittää: "Yksityisalue. Pysäköinti sallittu merkityille paikoille pysäköintiluvan saaneille. Ehtojen vastaisesta pysäköinnistä veloitetaan valvontamaksua 40 €. Pysäköimällä hyväksyt ehdot." Korkeimman oikeuden mukaan maanomistajan ja pysäköitsijän välille oli syntynyt niin sanottu reaalisopimus. Valvontamaksu on korkeimman oikeuden mielestä siviilioikeudellinen sopimussakko.

4. Korkein oikeus sai korvilleen.

5. Perustuslakivaliokunta toteaa mietinnössään, että yksityiseen pysäköinninvalvontaan liittyy perustuslain 124 §:ssä tarkoitetun julkisen hallintotehtävän piirteitä ja että käytännössä tuo toiminta rinnastuu monin tavoin julkiseen pysäköinninvalvontaan.

Valiokunta muistuttaa, että perustuslain mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. Yksityinen pysäköinninvalvonta nykylaajuudessa voidaan valiokunnan mielestä toteuttaa vain perustuslainsäätämisjärjestyksessä.

6. Perustuslakivaliokunta ylin auktoriteetti. - Yleisen oikeustieteen professori ja akatemiaprofessori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta pitää käsillä olevaa tilannetta omaperäisenä ja ainutlaatuisena.

- Korkeimman oikeuden ratkaisun ja tämän tuoreen perustuslakivaliokunnan kannanoton välillä on selvä ristiriita.

Kumpaa kansalaisten tulisi sitten uskoa, korkeinta oikeutta vai eduskunnan perustuslakivaliokuntaa?

- Itse lähden ainakin valtiosääntöoikeudellisesta näkökulmasta siitä, että perustuslain tulkintakysymyksissä perustuslakivaliokunta on se ylin auktoriteetti.

7. Edessä tuomionpurku? Useat oikeusoppineet pohtivat, pitäisikö korkeimman oikeuden - nyt perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen - purkaa vuoden takainen parkkisakkopäätöksensä.

- Korkein oikeus voi oma-aloitteisestikin purkaa päätöksiään. Se on toki harvinaista, professori Tuori kertoo.

- Ja tietysti myös kyseisessä jutussa asianosaisena olleilla henkilöillä on oikeus hakea purkua.

8. Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta uumoilee, että purkuhakemus saattaisi kannattaa.

- Tilanne on nyt sellainen, että se henkilö, joka aikoinaan vei valvontamaksunsa korkeimpaan oikeuteen, voisi kyllä perustellusti hakea tuomion purkua.

9. Ilmassa kapinahenkeä. Ilmassa on kansalaiskapinan henkeä. - Professori Matti Tolvanen ei aio maksaa yksityistä parkkisakkoa - jos sattuisi sellaisen joskus saamaan.

- En ole tietysti mikään muita yllyttämään, mutta sanon, että itse en maksaisi.

- Pysäköintimaksut täytyy yksityiselläkin paikalla tietysti maksaa, se on päivän selvää.

10. Kysymys on nyt vain siitä, kuka saa määrätä sanktiomaksuja.

Professori Kaarlo Tuori puolestaan povaa parkkisakkoyhtiöille mielenkiintoista tulevaisuutta.

- Kyllä tässä tenkkapoon paikka on.

YLE Uutiset / Ari Mölsä."

----

11. Voi, voi tätä toimittaja Mälsää! Voi, voi, tätä perustuslakihötön ja -mössön määrää! Voi, voi, näitä teoriaherroja ja "oikeusoppineita!

12. Eihän tässä muuta oikein voi sanotunlaisen "kohujutun" johdosta todeta, sillä niin täydellistä puppua meille mainitussa uutispätkässä kyllä tarjoiltiin. YLE tarjosi kanavan sanomalle, jossa oikein professorimiehen toimesta kansaa kiihotettiin rivien välissä sopimuksen rikkomisiin!

13. Kuten olen blogissani 393/19.2.2011 jo todennut, perustuslakivaliokunnan kanta ei ole minkäänlaisessa ristiriidassa korkeimman oikeuden vuonna 2010 antaman ennakkopäätöksen KKO 2010:23 kanssa. Joka tällaista väittää, ei ole kyllä lukenut perustuslakivaliokunnan lausuntoa PeVL 57/2010 vp kunnolla.

13. Kuten blogissani 393 selostin, perustuslakivaliokunta ei ottanut lainkaan kantaa sanottuun korkeimman oikeuden tuomioon. Valiokunta ei ottanut kantaa yksityisen pysäköinninvalvonnan laillisuuteen. Valiokunta ei kieltänyt yksityistä pysäköinninvalvontaa.

14. Mitä valiokunta sitten teki ja totesi? Valiokunta katsoi, että hallituksen lakiesitys (HE 223/2010 vp) ei ole kaikilta osin riittävän selkeä ja täsmällinen, vaan se edellyttää pienehköjä, luonteeltaan lähinnä vain kosmeettisia muutoksia. Ilman näitä muutoksia lakiesitystä ei voitaisi hyväksyä muuten kuin perustuslain säätämisjärjestyksessä. Kun nuo valiokunnan edellyttämät muutokset tehdään, seuraava hallitus tuo uuden eduskunnan käsiteltäväksi tarkistetun lakiesityksen, joka voidaan hyväksyä normaalissa järjestyksessä.

15. Tästä ja vain tästä oli perustuslakivaliokunnan lausunnossa kyse. Tämän on vahvistanut perustuslakivalokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi muun muassa Aamulehdelle antamassaan lausunnossa, ks. blogi 393 kappale 5. Kyse ei siis ole mistään sellaisesta, jota herrat Mälsä, Tuori ja Tolvanen yrittivät ensin mainitun kokoon kyhäämässä uutispätkässä meille uskotella.

16. Kuten blogissani 393 uumoilin, valiokunta sortui näin vaalien alla, ilmeisen väsähtäneenä Vanhas-prosessin ja moniin laajoihin, viime hetkellä päälle pakkaaviin uudistushankkeisiin, tietynlaiseen populismiin, nosti kätensä pystyyn ja lykkäsi kyseisen lakiesityksen käsittelyn vaalien ylitse.

17. Perustuslakivaliokunta ei "kävellyt KKO:n ylitse", kuten uutispätkässä KKO:n talon edessä patsastellut Mölsä väitti. Valvontamaksu ei ole mikään "parkkisakko", kuten Mölsä yritti tolkuttaa - huonolla menestyksellä. Valvontamaksu perustuu lailliseen sopimukseen ja tätä vapaassa markkinatalousvaltiossa mikään viranomainen - vaikka radikaalit oikeusoppineet niin haluaisivatkin - ei voi kieltää eikä eduskunta kävellä sopimusoikeuden ylitse. KKO:n tuomiota 2010:23 ei tarvitse eikä voida purkaa, koska laillisia perusteita siihen ei ole.

18. Pidän aika outona, että jopa akatemiaprofessori Kaarlo Tuorikin on mennyt näin halpaan "parkkiaktivismiin." Mutta mitäpä nämä perusoikeusintoilijat, jotka työkseen juoksevat perustuslakivaliokunnan kuultavina, eivät tekisi omaa tärkeyttään korostaakseen. En jaksa oikein ottaa Tuorin kantaa kovinkaan vakavasti, ehkäpä hänelläkin on tiettyjä paineita ja stressiä monen monituisten asiantuntijalausuntojensa parissa.