"Omasta puolestani, pyhästi vakuutan, kunniani ja omatuntoni kautta sekä kaikkien rakkaiden omaisteni nimeen, että en ole syyllistynyt mihinkään rikokseen tässä asiassa!"1. Taksikuski (Taxi Driver) on Martin Scorsesen vuonna 1976 ohjaama yhdysvaltalainen draamaelokuva. Elokuva sai kaikkiaan neljä Oscar-ehdokkuutta (mm. paras elokuva, paras miespääosa), jääden kuitenkin voitoitta kaikissa sarjoissa.
2. New Yorkiin sijoittuva elokuva kertoo taksikuskiksi ryhtyneestä yksinäisestä Vietnamin sodan veteraanista, joka haluaa hinnalla millä hyvänsä pelastaa lapsiprostituoidun (Jodie Foster) sutenöörin kynsistä. Elokuva keskittyy ihmisen eristäytyneisyyteen ja vainoharhoihin. Yksi elokuvan tunnetuimmista kohtauksista on miespääosaa esittävän Robert De Niron yksinpuhelu peilin edessä: "You talking to me?"
3. Todella hyvä leffa ja pääosan esittäjä Robert De Niro oli tässä läpimurtofilmissään suorastaan mainio. Filmistä ei tässä nyt kuitenkaan enempää.
4. Turussa meneillään olevassa oikeussalidraamassa valokeilassa on myös taksikuski. Tarkemmin sanottuna nykyisin helsinkiläinen taksiyrittäjä. Hänelle ei ole varattu näytelmässä sankarin, vaan tylysti konnan osa, sillä hänet on 12.9. julistetulla käräjäoikeuden päätöksellä määrätty vangittavaksi epäiltynä lapsiin kohdistuvista törkeistä raiskauksista ja törkeistä pahoinpitelyistä.
5. Miespuolisen taksikuskin, jonka on kerrottu olevan 48-vuotias, tekijäkumppaniksi epäillään todellista "naispaholaista" - termi on eilisestä Helsingin Sanomista - eli nykyisin Turussa asuvaa Anneli Aueria, joka on ollut Porissa syytteessä miehensä murhasta.
6. Taksiyrittäjä on nyt julkisuuden valokeilassa, mutta vastoin tahtoaan ja muutenkin hieman omituisella tavalla. Häntä koskeva rikostutkinta ja nyt myös oikeusprosessi on nimittäin määrätty ensin poliisin eli tutkinnanjohtajan toimesta ja nyt käräjäoikeuden päätöksellä ehdottoman salaiseksi.
7. Taksikuskin nimeä ei tiedetä ja häntä koskeva vangitsemisprosessi on käyty suljettujen ovien takana. Lisäksi kaikki tapausta koskevat asiakirjat on määrätty pidettäväksi salassa. Tiedetään vain, että oikeuden vangitsemispäätöksen mukaan häntä epäillään todennäköisin syin edellä mainittuihin rikoksiin. - Siitä, mitä todennäköisillä syillä puheena olevassa yhteydessä tarkoitetaan, puhuttiin TV1:n A-Talk-lähetyksessä viime torstaina, mutta oikeaa vastausta ei tuolloin saatu studiossa olevilta huippuasiantuntijoilta. Oikea vastaus mainittuun "tenttikysymykseen" löytyy blogikirjoituksesta 483/23.9.2011, kappale 8.
8. Turussa päämajaansa pitävä Varsinais-Suomen käräjäoikeus päätti tänään maanantaina jatkaa taksiyrittäjän vangitsemista. Pakkokeinolain mukaan vangittavaksi määrätty saa vaatia asian uudelleenkäsittelyä oltuaan vangittuna vangittuna kaksi viikkoa ja tätä mahdollisuutta taksiyrittäjä käytti siis nyt hyväkseen.
9. Taksiyrittäjää epäillään tarkemmin sanottuna törkeästä raiskauksesta, viidestä törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja törkeästä pahoinpitelystä. Kaikki epäillyt rikokset olisivat tapahtuneet syksyn 2007 ja syksyn 2008 välillä Turussa ja Raisiossa. Mies kiistää syyllisyytensä.
10. Käräjäoikeuden istuntoon oli tänään saapunut parikymmenpäinen toimittaja- ja kuvaajajoukko. He saivat kuvata oikeuden eteishuoneessa ja heidän sallittiin jopa kurkistaa sisälle oikeuden istuntosaliin ennen käsittelyn alkamista. Salissa oli kuitenkin kuvaamiskielto.
Lehtiuutisen mukaan "mustaan paitaan pukeutunut tummahiuksinen epäilty istui salin etuosassa, eikä vilkaissut takana olleisiin median edustajiin".
11. Käsittelyn alettua median edustajat komennettiin ulos salista, sillä oikeus päätti käsitellä myös tänään tutkinnallisista syistä vangitsemisistunnon suljetuin ovin. Sekä epäilty taksikuski että ainoastaan videokuvan välityksellä istuntoon osallistunut tutkinnanjohtaja olivat pyytäneet ovien sulkemista yleisöltä.
12. Hyvä, että toimittajat pääsivät sentään oikeuden eteishuoneeseen asti ja saivat kuvata siellä! Jos nimittäin käsittely olisi pidetty korkeimmassa oikeudessa, olisi oikeus voinut olla niin "häijy", että se olisi voinut kieltää kuvaamisen myös eteishuoneessa ja tuomioistuimen muissakin tiloissa.
13. Näin nimittäin tapahtui surullisen kuuluisan nännijutun (KKO 2011:1) käsittelyssä korkeimmassa oikeudessa 7.9.2010. KKO:n jaoston puheenjohtajana mainitussa istunnossa toiminut oikeusneuvos Mikko Tulokas määräsi kuvaamiskiellon myös istuntosalin ulkopuolelle. Tästä päätöksestä on kanneltu eduskunnan oikeusasiamiehelle, mutta päätöstä ei ole vielä kuulunut ja tuskin vielä vähään aikaan kuulukaan; katso asiasta lähemmin blogi 315/14.9.2010. Kuten tiedämme, oikeuden myllyt nimittäin jauhavat hitaasti ja laillisuusvalvojien myllyt vielä hitaammin.
14. Vaikka epäilty yrittäjä vaatikin käsittelyn käymistä suljetuin ovin, hän esitti toisaalta turkulaisen avustajansa, asianajaja Miikka Hakasen suulla toivomuksen, jonka mukaan jutun asianomistajien nimet julkaistaisiin. Kun toimittajat kysyivät, miksi yrittäjä nyt tuollaisia vaatii, vastasi asianajaja Hakanen näin:
15. "Mielestäni asiaa on turha salata, koska asianomistajat näyttävät olevan aika hyvin koko Suomen ja median tiedossa".
16. Asia selvä. Vaikka emme tietäisi tai muistaisi väitettyjen uhrien nimiä, ymmärrämme nyt, että asianajaja Hakanen tarkoitti väitetyillä lapsiuhreilla Anneli Auerin alaikäisiä lapsia.
17. Mutta kuten arvata hyvin saattoi, käräjäoikeus ei hyväksynyt taksimiehen vaatimusta, vaan päätti salata uhrien henkilöllisyyden, koska on kyse erittäin arkaluonteisesti asiasta
18. Seksuaalirikostutkinnan hieman epätavallisiin ilmiöihin kuuluu myös sekä taksiyrittäjälle että hänen avustajalleen Miikka Hakaselle määrätty ilmaisukielto kaikista Anneli Aueriin ja hänen lapsiinsa liittyvistä asioista. Kiellon mukaan epäilty ja hänen avustajansa saavat kertoa vain epäiltyyn itseään koskevia asioita.
19. Taksikuskin tavoin myös Anneli Auer on lehtitietojen mukaan kiistänyt syyllisyytensä puheena oleviin seksirikoksiin. Yleensä samaan tai samoihin rikoksiin syylliseksi epäiltyjen asiaa käsitellään oikeudessa yhdessä, mutta tässä tapauksessa Anneli Auerin epäillyt rikokset ja niiden käsittely on erotettu taksiyrittäjän osuudesta tässä vaiheessa niin, että kummankin vangitsemisasiaa käsitellään erikseen. Auerin vangitsemisesta tulee tämän viikon perjantaina perjantaina kuluneeksi kaksi viikkoa. Hän on ilmoittanut tulevansa käräjäoikeudessa vaatimaan, että asia käsitellään tuolloin uudelleen.
20. Joten ensi perjantaina sankka toimittajien ja kuvaajien lauma pääsee taas tutustumaan Turun eli Varsinais-Suomen käräjäoikeuden eteistiloihin. Ehkä heille suodaan myös tuolloin mahdollisuus kurkistaa istuntosaliin, mutta itse asia käsitellään varmaankin myös Auerin osalta edelleen tiukasti suljetuin ovin.
21. Seuraavassa edellä mainitusta ilmaisukiellosta hieman lisää. Iltalehden videossa esiintynyt asianajaja Miikka Hakanen vaikutti hieman hämmentyneeltä ja jopa hermostuneelta vastatessaan tätä asiaa koskeviin toimittajien kysymyksiin. Hakanen jakoi kolmen tiedostusvälineen edustajille epäilyn taksimiehen omakätisin selonteon asiasta.
22. Ilmaisukiellon antamisesta päättää esitutkintalain 48 §:n mukaan poliisi, siis esitutkintaa johtava poliisi-tutkinnanjohtaja. Turun tapauksessa ilmaisukiellon on antanut ilmeisesti rikoskomisario Erik Salonsaari. Joissakin lehdissä on mainittu, että Salonsaari olisi vain esittänyt ilmaisukiellon antamista, mutta lain mukaan tutkinnanjohtaja itse määrää sanotun kiellon. Kiellon antaminen on tutkinnanjohtajan harkinnassa.
23. Avustaja Hakanen antoi ymmärtää, että puolustusasianajajalle ETL 48 §:n nojalla annettava ilmaisukielto olisi hyvin harvinainen. Kertomansa mukaan hän ei ole koskaan aiemmin saanut poliisilta tätä kieltoa. Ilmaisukielto tarkoittanee käytännössä sitä, että Hakanen ei saa kommentoida Anneli Auerin tutkintaan liittyviä asioita, jos hän saisi niitä tutkinnan aikana tietoonsa. Hän voi kommentoida vain omaa päämiestään koskevia tietoja. Olisiko ilmaisukiellon antaminen jonkinlainen epäluottamuksen osoitus? Anneli Auerin avustajalle Juha Mannerille vastaavanalaista kieltoa ei tiettävästi ole annettu.
24. Tutkinnanjohtaja voi ETL 48 §:n mukaan antaa ilmaisukiellon, jos esitutkinnassa läsnä olevalle henkilölle (esimerkiksi asianomistajalle, rikoksesta epäillylle, tämän avustajalle tai edustajalle taika todistajalle) ilmaistaan muita kuin häntä itseään tai hänen päämiestään koskevia, tutkintaan liittyviä seikkoja, jotka eivät ennestään ole hänen tiedossaan. Ilmaisukielto tarkoittaa, että kiellon saanut ei saa ilmoittaa puheena olevia seikkoja sivullisille esitutkinnan aikana. Edellytyksenä kiellon antamiselle on, että tällaisten seikkojen ilmitulo tutkinnan aikana voi vaikeuttaa rikoksen selvittämistä taikka aiheuttaa asianosasille tai muille vahinkoa tai haittaa. Kielto voidaan antaa asianosaisen edustajalle ja avustajalle silloinkin, kun hän ei ole ollut läsnä kuulustelussa. Kielto on voimassa enintään kolme kuukautta kerrallaan. Kielto on annettava saajalleen kirjallisena todisteellisesti tiedoksi. Kiellossa on mainittava ne seikat, joita asianomaista kielletään ilmaisemasta, kiellon voimassaoloaika ja seuraukset kiellon rikkomisesta. Kiellon rikkominen rangaistaan salassapitorikoksena tai -rikkomuksena (RL 38:1 ja 2).
25. Ilmaisukieltoa koskevat säännökset ovat hieman epäselvät ja osittain päällekkäiset viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (JulkL) 23 §:n 2 momentin säännökseen. Vm. säännöksen mukaan asianosainen, hänen edustajansa tai avustajansa ei saa ilmaista sivullisille asianosaisen asemansa perusteella saatuja salassa pidettäviä tietoja, jotka koskevat muita kuin asianosaista itseään. ETL:n mukainen ilmaisukielto voidaan antaa kenelle tahansa esitutkinnassa läsnä olleelle henkilölle, kun taas JulkL:n säännökset koskevat ainoastaan asianosaista sekä hänen edustajaansa ja avustajaansa. JulkL 23.2 §:n mukainen salassapitovelvollisuus ei ole määräaikainen ja perustuu suoraan lakiin, kun taas ETL:n mukainen ilmaisukielto on määräaikainen ja perustuu erikseen tehtyyn päätökseen ja siis tutkinnanjohtajan harkintaan. JulkL 23 §:n 2 momentti kohdistuu lain mukaan salassa pidettäviin tietoihin, mutta ilmaisukielto voi periaatteessa koskea mitä tahansa julkisuusasteeltaan määrittelemättömiä tietoja.
26. Uudessa esitutkintalaissa (805/2011), joka tulee kuitenkin voimaan vasta vuoden 2014 alusta, ilmaisukieltoa koskevia säännöksiä (ETL 10:5 ja 6) ja niiden suhdetta JulkL 23 §:n 2 momentin säännöksiin on eräiltä osin täsmennetty.
27. Rikostutkijoille ei lain mukaan voida tai ole tarpeen antaa erityistä ilmaisukieltoa. Virkamiehinä heitä koskee salassapitovelvollisuus. Mutta kuten tiedämme, keskeneräisistä rikostutkinnoista vuodetaan kaikista ilmaisukielloista ja salassapitosäännöksistä huolimatta jatkuvasti tietoja medialle. Merkillistä. Ketkä näitä tietoja oikein vuotavat? Asianosaiset, heidän edustajansa, todistajat, avustajat? Vai sittenkin rikostutkijat?
