1. Julkisen Sanan Neuvosto (JSN) on antanut tänään julkisuuteen saatetut tiukkasävyiset ja harvinaiset moitteet pääministeri Juha Sipilälle.
2. Tapaus sai alkunsa Ylen viime marraskuun uutisesta, joka käsitteli Juha Sipilän sukulaisten Terrafamen eli Talvivaaran valtio-omisteisen kaivksen kanssa tekemiä liiketomia. Pääministeri lähetti uutisen johdosta lukuisia teksti- ja sähköpostiviestejä Ylen päätoimittajalle Atte Jääskeläiselle ja tuolloin Ylessä työskennelleelle toimittajalle Salla Vuorikoskelle. Sipilä hermostui ko. jutusta, jossa kerrottiin hänen sukulaistensa omistuksesta yrityksessä, joka sai tilauksen Terrafame-yhtiöltä. Sipilän hallitus oli myöntänyt samaan aikaan 100 miljoonan avustuksen Terrafamelle.
3. Asian merkittävyyden ja harvinaisuuden takia on tässä syytä kertoa JSN:n Sipilää koskeva lausuma (6450/L/17) kokonaisuudessaan. JSN lausui näin:
Demokraattisessa yhteiskunnassa tiedotusvälineiden täytyy voida käsitellä vallankäyttäjien toimintaa kriittisesti. Median ja vallankäyttäjien suhde saa ja sen pitääkin olla jännitteinen. Mitä merkittävämmässä asemassa vallankäyttäjä on, sitä enemmän toimintansa kriittistä käsittelyä hänen tulee kestää.
Median ja vallankäyttäjien suhteesta on keskusteltu Suomessa laajasti sen jälkeen, kun julkisuuteen levisi tieto pääministeri Juha Sipilän marraskuussa 2016 Yleisradion toimittajalle ja päätoimittajalle lähettämistä lukuisista teksti- ja sähköpostiviesteistä. Pääministerin on epäilty toiminnallaan rajoittaneen Yleisradion tai sen toimittajien sananvapautta painostamalla Yleisradiota.
Julkisen sanan neuvosto päätti laatia aiheesta lausuman asian suuren yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi. Pääministerin toiminta on nostettu esiin myös useissa neuvostolle tulleissa Yleisradion toimintaan kohdistuvissa kanteluissa, jotka liittyvät ratkaisuun ”6398, 6401/YLE/16”.
Neuvosto pyysi pääministeri Juha Sipilältä lausuntoa tätä lausumaa varten. Pääministeri ei halunnut sellaista toimittaa, mutta neuvostolla on ollut käytössään pääministerin oikeuskanslerille toimittama selvitys, jossa käsitellään pääministerin Ylelle lähettämiä viestejä.
Pääministerin viestittely alkoi Yleisradion 25.11.2016 julkaisemasta jutusta ”Pääministerin sukulaisten omistamalla yrityksellä noin puolen miljoonan euron tilaus Terrafamesta” (http://yle.fi/uutiset/3-9315671). Jutussa käsiteltiin pääministeri Juha Sipilän kytköksiä valtio-omisteiselle Terrafamen kaivokselle kuljettimia toimittavaan Katera Steel -yritykseen.
Julkisen sanan neuvosto on antanut tapauksesta kolme päätöstä. Niiden mukaan jutussa ei ollut erittäin kielteistä julkisuutta (6405, 6449/YLE/16) eikä asiavirheitä (6403/YLE/16). Pääministerin viestittelyn jälkeen Yle muokkasi juttua ja rajoitti aihepiirin käsittelemistä. Julkisen sanan neuvosto totesi äänestyksen (6-6, jolloin neuvoston puheenjohtajan kanta ratkaisi) jälkeen, että Yleisradio oli tämän seurauksena luovuttanut journalistista päätösvaltaa (6398, 6401/YLE/16).
Viesteissään pääministeri arvosteli rajusti Ylen toimintaa. Julkisuudessa ja oikeuskanslerille toimittamassaan selvityksessä pääministeri on perustellut yhteydenottojaan jutun virheellisyydellä sekä samanaikaisen kuulemisen laiminlyömisellä. Varsinkin ensimmäisissä, suoraan päätoimittajalle lähetetyissä tekstiviesteissä pääministeri kuitenkin arvosteli ainoastaan jutun näkökulmaa ja sitä, että Yle käsitteli hänen sukulaisiaan.
Vallankäyttäjillä on muiden kansalaisten kanssa yhtäläinen oikeus antaa palautetta, vaatia oikaisuja ja tulla kuulluksi silloin, kun heihin kohdistuu erittäin kielteistä julkisuutta. Pääministerin sananvapauteen kuuluu myös oikeus ilmaista tyytymättömyytensä juttuun ja jopa sen näkökulmaan.
Tässä tapauksessa pääministerin lähettämien viestien määrää ja sävyä voi kuitenkin pitää niin poikkeuksellisena, että viestit on mahdollista tulkita painostusyritykseksi.
Pääministeri Sipilän viesteissä viitattiin muun muassa siihen, ettei pääministeri arvosta Yleä. Neuvosto pitää ilmaisua harkitsemattomana Yleisradion aseman takia. Pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella Ylen rahoitusta on heikennetty jäädyttämällä indeksikorotuksia. Poliitikot ovat hallituskauden aikana muutenkin kyseenalaistaneet Yleisradion rahoitusta ja sen toimintamahdollisuuksia ja päätöksenteon itsenäisyyttä, ja ministerit ovat käyttäneet voimakkaita puheenvuoroja, joissa Yleisradion toimintatapoja ja yksittäisiä sisältöjä on kyseenalaistettu.
Tilanne on omiaan lisäämään rakenteellisen itsesensuurin mahdollisuutta. Tämän vuoksi poliitikkojen, erityisesti pääministerin, tulisi välttää kaikenlaista toimintaa, jonka voi tulkita Yleisradion painostamiseksi.
Pääministeri myös kieltäytyi kahden päivän ajan kommentoimasta Ylelle yhteyttään Katera Steeliin. Pääministeri ei ole antanut kieltäytymiselleen muuta syytä kuin sen, että hän ei saanut kommentoida 25.11. ilmestynyttä juttua ennen sen julkaisemista. Käytännössä siis pääministeri kategorisesti kieltäytyi kommentoimasta yhtä aihepiiriä isolle suomalaiselle tiedotusvälineelle. Myös tällaista toimintaa voi pitää sananvapautta rajoittavana, erityisesti, kun kyseessä on ministeri.
Neuvosto on huolestuneena pannut merkille, että tämän tyyppinen sananvapautta rajoittava toiminta on yleistynyt. Ministeritasoisetkin poliitikot ovat alkaneet valikoida tiedotusvälineitä antamalla haastatteluja ja lausuntoja vain tiedotusvälineille, joiden julkaisema journalismi on miellyttänyt heitä. Neuvosto korostaa, että tällainen on demokratiaa rapauttavaa tiedonvälityksen rajoittamista.
Julkisen sanan neuvosto pitää harkitsemattomana myös sitä, että pääministeri on toistuvasti julkisuudessa ja jopa eduskunnan kyselytunnilla väittänyt Yleisradion rikkoneen Journalistin ohjeita mutta ilmoittanut, ettei kantele niistä Julkisen sanan neuvostolle. Neuvosto korostaa, että Journalistin ohjeita tulkitsee Julkisen sanan neuvosto, jonka ratkaisut perustuvat laajaan selvitystyöhön ja sen pohjalta tehtyyn harkintaan. Journalistin ohjeiden perusteeton käyttäminen tiedotusvälineiden tuomitsemiseen rapauttaa journalismin uskottavuutta ja suomalaisen demokratian perustaa.
Neuvoston on mahdotonta selvittää, halusiko pääministeri harkitusti vaikuttaa Yleisradion sisältöihin ja painostiko hän tietoisesti Yleä. Pääministerin toiminta oli kuitenkin vähintään harkitsematonta ja omiaan rajoittamaan yleisradioyhtiön sananvapautta.
Yhteiskunnan faktapohjaisuuden turvaaminen ja informaatiovaikuttamisen torjuminen ovat suomalaisen yhteiskunnan suurimpia haasteita. Neuvosto toivoo, että vallankäyttäjät ymmärtäisivät tämän eivätkä toiminnallaan turhaan vahingoittaisi vastuullisesti toimivan faktapohjaisen journalismin toimintaedellytyksiä.
4. Näin siis JSN. Ratkaisun neuvostossa tekivät Elina Grundström (pj), Lauri Haapanen, Jyrki Huotari, Pasi Kivioja, Antti Kokkonen, Riitta Korhonen, Niklas Vainio, Tapio Nykänen, Arja Lerssi-Lahdenvesi, Maria Swanljung ja Juha Honkonen.
5. JSN moitti, suorastaan ryöpyttää, pääministeriä mm. "vähintäänkin" harkitsemattomasta menettelystä, Yleen kohdistamasta painostusyrityksestä sekä demokratiaa rapauttavasta tiedonvälityksen rajoittamisesta. Todella kovaa tekstiä.
6. Miten pääministeri suhtautui tänään saamiinsa moitteisiin? Hän ilmoitti pahoittelevansa vain päätoimittajalle ja toimittajalle lähettämiään sähköpostiviestejä, mutta sanoi edelleen, että hänellä oli oikeus tullut kuulluksi, jota tilaisuutta hän ei väittämänsä mukaan ollut saanut. Todellisuudessa Sipilältä kyllä pyydettiin asiasta kannanottoa ennen uutisen julkaisemista, mutta Sipilä ei kiireisiinsä vedoten haunnut sellaista antaa. Itse asiassa Sipilä tuntui jurppivan, ei suinkaan väitetty kuulematta jättäminen, vaan koko uutisen julkaiseminen.
7. Toisessa tänään antamassaan päätöksessä JSN totesi Ylen eli käytännössä päätoimittaja Atte Jääskeläisen alistuneen Sipilän edellä kerrottuun painostukseen. Neuvoston mukaan Yle luovutti Jääskeläisen johdolla journalistista päätösvaltaa toimituksen ulkopuolelle, eli käytännössä siis viestitulvan lähettäneelle pääministerille.
8. Ylelle antamaansa langettavaa päätöstä JSN perusteli muun muassa sillä, että juttua muutettiin pääministerin viestittelyn seurauksena useita kertoja, vaikka siinä ei ollut häneen kohdistuvaa erittäin kielteistä julkisuutta eikä olennaisia virheitä. Juttuun ei JSN:n mukaan myöskään lisätty pääministerin näkemyksiä eikä tietoa siitä, että muutokset oli tehty tämän yhteydenottojen jälkeen.
9. Journalistin ohjeiden mukaan tiedonvälitystä koskevat ratkaisut on tehtävä journalistisin perustein eikä päätösvaltaa saa luovuttaa toimituksen ulkopuolelle. Toimittajalla on myös oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä. Näitä kohtia Yleisradio on JSN:n mukaan rikkonut. JSN:n mukaan vyyhdissä on nähtävissä piirteitä, joita voi tulkita siten, että päätoimittaja on taipunut ulkopuoliseen painostukseen.
10. Neuvosto toteaa, että Ylellä oli oikeus tehdä juttuun muutoksia, vaikka siinä ei ollut olennaista asiavirhettä. Neuvoston mielestä on kuitenkin ilmeistä, että pääministerin palautetta ei käsitelty tavanomaisella tavalla vaan juttua muokattiin poikkeuksellisen paljon pääministerin yhteydenottojen jälkeen. Ratkaisuille ei ollut JSN:n mukaan journalistisia perusteita. Pääministerin saama erityiskohtelu on haitaksi demokratialle, JSN toteaa. Se voi myös heikentää journalismin uskottavuutta suuren yleisön silmissä, neuvosto lisää.
11. Tämä päätös syntyi äänin 6-6. Koska äänet menivät tasan, päätöksen ratkaisi JSN:n puheenjohtajan Elina Grundströmin ääni.
12. Päätoimittaja Atte Jääskeläinen totesi päätöksens johdosta, että hän on eri mieltä kuin JSN ja tietävänsä "itse parhaiten toimitansa vaikuttimet". Jääskeläinen vakuutti, ettei hän aio päätöksen takia erota päätoimittajan työstään. Ylimielistä tekstiä, mutta tästä huolimatta sekä Ylen toimitusjohtaja että hallituksen puheenjohtaja ilmoittivat heti olevansa Jääskeläisen takana. Mikään ei näytä Ylessäkään muuttuvan.
13. Tapaus ja JSN:n sen johdosta antamat moitteet heikentävät pääministeri Sipilän julkisuuskuvaa. Mielikuva Ylen toimittajan ja päätoimittajan kimpussa vihapäissään häärivästä ja häiriköivästä valtakunnan ylimmästä poliitikosta on sangen ikävä asia. Se vahvistaa entisestään käsitystä, jonka mukaan Juha Sipilä on kovapintainen, omahyväinen ja ylimielinen poliitikko. Politiikassa ylimielisyys voi osoittautua helposti kuolemansynniksi, joka ei vaaleja ajatellen tiedä hyvää.
14. Suurten puolueiden helmikuussa teettämässä Puoluebarometrissa keskusta sai varsin ikävän lukemat, kun kansalaisilta kysyttiin, mikä puolue on toiminnassaan ylimielinen. Viime syksyn mittauksesta keskustan ylimielisyysprosentti kasvoi 31 prosentista 42 prosenttiin. Puoluebarometrissa mitataan tosin puolueita, ei henkilöitä. Puolueet henkilöityvät kuitenkin voimakkaasti puheenjohtajaan. Juha Sipilän johdolla keskusta sai ylimielisyydestä huonoimman tuloksen seitsemään vuoteen. Pian nähdään, mitä tämä vaikuttaa keskustan menestykseen huhtikuun kunnallisvaaleissa.
