lauantai 26. joulukuuta 2015

989. Isännän ääni. Erkki Rintalan juhlakirja


1. Vaasan hovioikeus perustettiin kuningas Kustaa III:n valtakaudella vuonna 1776. Hovioikeuden perustamisesta tulee siis tänä vuonna kuluneeksi 240 vuotta. Hovioikeutta varten valmistui vuona 1786 oikeudenjumalatar Themikselle pyhitetty talo, joka säästyi Vaasan palossa 3.8.1852; rakennuksessa toimii nykyisin Mustasaaren kirkko. Vuonna 1862 valmistui nykyinen hovioikeudentalo, jonka arkkitehtina oli Carl August Setterberg. Sitä pidetään yhtenä maamme rakennustaiteen merkkiteoksena.

2. Vaasan hovoikeudella on ollut tähän mennessä alun neljättäkymmentä päällikkötuomaria eli presidenttiä. Järjestyksessä 29. presidenttinä toimi 1989-1998 Erkki Kustaa Rintala. Hän on syntynyt 31.5.1935 Kauhavan Hirvijoen kylässä ja valmistunut 1960 lainopin kandidaatiksi. Varatuomariksi tultuaan Rintala meni töihin Vaasan hovioikeuteen, jossa hän toimi esittelijänä eli viskaalina 1962-1973 ja hovioikeudenneuvoksena 1973-1986. Korkeimman oikeuden jäsenä ja oikeusneuvoksena Rintala oli1986 ja vuonna 1989 hänet nimitettiin Ritva Hyökyn jälkeen Vaasan hovioikeuden uudeksi presidentiksi. Hän jäi tästä virasta eläkkeelle 1998, siis jo 63-vuotiaana, mikä oli minulle pienoinen yllätys.

3. Tutustuin Erkki Rintalaan vuoden 1976 lopulla, jolloin aloin hoitaa Vaasassa hovioikeudenneuvoksen virkaa, johon minut oli nimitettty kuukautta aikaisemmin 33-vuotiaana; jotkut pitivät ko. ikää jonkinlaisena SE:nä. Vaasan hovioikeus ei ollut minua virkaan ehdottanut - sain hovioikeuden täysistunnossa vain yhden äänen - mutta valitin ehdollepanosta korkeimpaan oikeuteen, ja niinhän siinä sitten kävi, että "korkki" katsoi minut viranhakijoista kaikkein pätevimmäksi.

4. Matkustin marraskuun viimeisenä päivänä 1976  iltajunalla Vaasaan, jossa en ollut aiemmin edes käynyt. Seuraavana aamuna eli joulukuuun ensimmäisenä päivänä marssin hovioikeuteen presidentti Ritva Hyökyn puheille ja ilmoitin tulleeni hoitamaan virkaa, johon minut oli presidentti Urho Kekkosen allekirjoittaman päätöksen ja valtakirjan mukaan nimitetty.

5. Aloitin tuomarin homman hoitamisen hovioikeuden 3. jaostolla, jonka puheenjohtajana oli Magnus Mangs ja varapuheenjohtajana Erkki Rintala; jaoston neljäntenä tuomarina oli Jussi Laurila. Siitä se alkoi ja aika hyvinhän se myös meni, vaikka viivyin hovioikeudessa vain kaksi vuotta; tuosta ajasta puoli vuotta kävin hoitamassa vt:nä Helsingin yliopistossa prosessioikeuden professorin virkaa. 

6. Suomalaisten tuomioistuinten joukossa Vasan hovioikeuden talo on arkkitehtuurinsa ja sisustuksensä puolesta vertaansa vailla oleva luomus, joka on korjattu ja entisöity alkuperäiseen loistoonsa 1970- ja  -80 -luvuilla. Opin hovioikeudessa paljon uusia asioita ja tutustuin moniin mainioihin tyyppeihin ja kunnon lakimiehiin; muistan vieläkin talossa tuolloin olleiden neuvosten nimet oikein hyvin. Tapasin hovioikeudessa myös viehättävän Tuulan, joka otettiin hovioikeuden esittelijäksi jo 24-vuotiaana heti valmistumisensa jälkeen; hänestä tuli sittemmin vaimoni. 

7. Presidentti Ritva Hyöky oli melko näkymätön päällikkötuomari ja jäi ainakin minulle etäiseksi hahmoksi. Hovioikeuden presidentti ei tuolloin osallistunut valitusasoiden käsittelyyn, vaan keskittyi hoitamaan yksinomaan hovioikeuden hallintoa. Huomasin aika pian, että hovioikeuden todelliseksi johtajaksi oli nousemassa tai jo noussut Erkki Kustaa Rintala, joka huolehti hovioikeuden käytännön asoiden pyörittämisestä ja hovioikeuden kehittämisestä pohjalaisen isäntämiehen otteellaan. Rintala ei huutanut tai määräillyt, vaan perehtyi huolella asioihin, keskusteli mielellään kollegojensa kanssa ja sai yleensä aina toiset vakuuttuneiksi mielipiteidensä oikeellisuudesta Hän oli verraton organisaattori ja toiminnan kehittäjä. Minusta oli jo tuolloin selvää, että Rintalasta tulisi hovioikeuden seuraava presidentti. Näin myös tapahtui.

8. Erkki Kustaa Rintalan ansiot ja saavutukset tuomioistuinlaitoksen uudistajana, tuomarikoulutuksen edistäjänä ja koko suomalaisen oikeuskultuurien kehittäjänä ovat kiistattomat. Rintala sai vuonna 2000 Helsingin yliopiston oikeustieteelliseltä tiedekunnalta kunniantohtorin arvon; kunniatohtoreiksi vihititin tuolloin myös mm. tasavallan presidentti Tarja Halonen, oikeuskansleri Paavo Nikula ja korkeimman oikeuden presidentti Leif Sevón.

9. Syksyllä 2014 mieleeni juolahti, että juhlakirja Erkki Rintalalle olisi paikallaan, kun mies täyttäisi seuraavan vuoden toukokuussa 80-vuotta. Mainitsin asiasta OTT Timo Saranpäälle, joka on entinen assistenttini Lapin yliopistosta ja työskentelee nykyisin asessorina ja ma. neuvoksena Vaasan hovioikeudessa. Hämmästyin aika lailla, kun Saranpää ilmoitti, että ei täällä hovioikeudessa kukaan ole ottanut Rintalan juhlakirjaa edes puheeksi. Sanoin Timolle, että nyt alat vaan puuhata kirjanhakkeen kimpussa. Lisäsin, että minulla olisi juhlakirjalle jo nimikin jo valmiksi mietitty. Sanoin, että "Isännän ääni" olisi hyvä nimi kirjalle, koska se kuvastaa lyhyesti ja ytimekkästi Erkki Kustaan luonnetta ja jämptiä otetta asioiden ajamisessa ja hoitamisessa.

10. Ideani meni äpi, sillä Vaasan hovioikeudessa herättiin ja pantiin töpinäksi. Talentum otti kirjan kustannettavakseen ja juhalkirjan toimittajiksi valittiin hovioikeuden terävään päähän kuuluvat Timo Saranpää ja hovioikeudenneuvos Petteri Korhonen; myös vm. on Lapin yliopiston kasvatteja. Kun kirjasta päätettiin tehdä mahdollisimman hyvä ja sen kirjoittajiksi haluttiin saada "maan parhaita kykyjä", kirjaa ei ehditty saada valmiiksi vielä viime toukokuussa, jolloin Rintala täytti 80-vuotta. Kirja, jonka nimeksi tuli kuin tulikin - kuten olin ehdottanut  -  "Isännän ääni. Juhlakirja Erkki Kustaa Rintala" ilmestyi painosta kuluvan joulukuun alussa. Se julkistettiin ja luovutettiin juhlakalulle Vaasan hovioikeudessa 11.12 pidetyssä tilaisuudessa. 

11. Kirja on upea taidon näyte, mistä erityisesti kirjan toimittajat ansaitsevat kiitokset. En ole itse nähnyt yhtä hienoa suomalaiselle juristille omistettua juhlakirjaa. Kirjassa on 550 sivua, joka koostuu 25 artikkelista ja useista Vaasan hovioikeutta ja Erkki Rintalan uraa esittelevistä valokuvista. Kirjan alkusanoihin ja sisällysluetteloon voi tutustua kustantajan esitteestä

Isännän ääni. Juhlakirja Erkki Kustaa Rintala

12. Erkki Rintalan henkilöä, uraa ja saavutuksista käsittelevistä juhlakirjan kirjoituksista voidaan tässä mainita mm. Erkki Rintalan tyttären Kristiina Rintalan laatima esipuhe "Vastakohtien mies", Matti Kuusimäen ja ministeri Jaakko Nummisen yhdessä laatima artikkeli "Erkki Rintala - tuomari, oikeuskulttuurin kehittäjä ja pohjalainen kotiseutupatriotti", Robert Liljenfeldtin artikkeli "Erkki Rintalas betydelse för utvecklandet av verksamhet vid Vasa hovrätt",  professori Kimmo Nuotion seikkaperäinen esitys "Vaasan juristikoulutuksen perustamisesta ja sen toiminnan vaiheista" sekä filosofian tohtori  Virpi Harjun artikkeli " Vaasan hovioikeuden uljas palatsi - kauneus kunniassaan". Korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo artikkelin otsikkona on  "Oikeusvaltion säröjä ja huolenaiheita" ja Aulis Aarnio kirjoittaa kirjassa teemasta  "Oikeusturva, demokratia ja hyvinvointi".

13. Tämä blogikirjoitus on ko. juhlakirjan lyhyt esittely, jossa ei ole ollut tarkoitus kertoa laajemmin Erkki Kustaa Rintalan urasta ja ansioista. Niistä kiinnostuneet voivat tilata kirjan ja tutustua siitä tarkemmin Rintalaan tuomarina, tuomioistuinlaitoksen ja oikeuskulttuurin kehittäjänä ja pohjalaisen kotiseututyön merkkihenkilönä. 

14. Erkki Rintala osallistuu edelleen aktiivisesti oikeuslaitoksen kehittämisestä käytävään keskusteluun. Toukokuussa 2011 hän käsitteli Lapin yliopistossa pitämässään esitelmässä  mm. tuomareiden jatkokoulutusta ja tuomioistuinhallinnon uudistamista. Tämä esitelmä on julkaistu täydennettynä Defensor Legis -lehden numerossa 6/2012 otsikolla "Tuomareiden koulutustasoa on nostettava - tuomioistuinakatemia meilläkin tarpeen". Toukokuussa 2015 Helsingin Sanomien mielipidesivulla julkaistiin  Erkki Rintalan kirjoitus "Lautamiehet ovat kokemukseni mukaan puolueettomia", joka oli vastine Eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläisen lautamiesten nimitysmenettelyä koskevaan kriittiseen kannanottoon..

15. Erkki Rintala on korostanut viime aikoina vahvasti, paitsi oikeudenkäytön laadun parantamista ja tuomareiden ammattipätevyyden ja koulutustason kehittämisen merkitystä, myös oikeusministeriöstä erillisen tuomioistuinviraston perustamista, jonka tärkeimmät tehtävät olisivat tuomioistuinten keskushallinnosta vastaaminen ja tuomareiden ammattitaidon kehittäminen. Tämä uudistus, joka olisi tuomioistuinten riippumattomuuden toteutumisen kannalta välttämätön toimenpide, on toteutettu muissa pohjoismaissa samoin kuin lähes kaikissa Keski-Euroopan maissa jo ajat sitten. 

16. Lapin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan prosessioikeuden opiskelijaryhmä teki 1995 johdollani syventäviin opintoihin kuuluvan projektimatkan Vaasan, jossa pääkohteena oli tietenkin Vaasan hovioikeus. Meidät otettiin hovioikeudessa erittäin lämpimästi vastaan ja presidentti Erkki Rintala kertoi meille parin kolmen tunnin ajan hovioikeuden historiasta ja esitteli tutulla isännän otteellaan hovioikeuden arkkitehtuuria, talon alkuperäiseen loistoon entisöityjä huonetiloja, taideaarteita ja esineistöä. Mieleen jäivät muun muassa hovioikeuden perinnehuone ja hyvin hoidettu laaja kirjasto. Kiitos isäntien ja eriktyisesti presidentti Erkki Rintalan, käynti hovioikeudessa oli vieraista onnistunut ja mieliinpainuva tilaisuus.

Presidentistään hovioikeus tunnetaan.

maanantai 14. joulukuuta 2015

988. Markku ja Matti pariskuntana

                                          6.12.: Ei me mitään sellaisia olla 

1.  Suomen taide- ja viihde-elämässä tunnetaan useita mies- tai poikapareja. Pekka ja Pätkä kuuluvat tässä suhteessa ilman muuta top viitoseen. MIeleen tulevat sellaiset filmit kuin Pekka ja Pätkä puistotäteinä, Pekka ja Pätkä Suezilla ja Pekka ja Pätkä neekereinä. 

2. Viimeaikaisista poikapareista voidaan mainita esimerkiksi lastenkirjasarjan "Tatu ja Patu" päähenkilöt. Tatu ja Patu ovat kotoisin Outolasta - ei siis Oulusta - jossa asiat tehdään hieman toisin kuin muualla. Suosituimpia Tatu ja Patu -kirjoja ovat mm. Tatu ja Patu päiväkodissa ja Tatu ja Patu, Syömään!  Tatu ja Patun seikkailuista tehdään parhaillaan kokoillan elovaa, jonka pääosissa ovat Riku Nieminen ja Antti Holma. 

3. Tällä hetkellä TV2:ssa pyörii joulukalenteriohjelma nimeltä  Kadonneiden lahjojen tapaus, jossa seikkailee poikapari Maltti ja Valtti. He ovat liikennepuistopoliiseja.

4. Entäs sitten poliitikassa? Onhan meillä toki Pekka Haavisto ja hänen puolisonsa Antonio Flores. Noista veijareista ei mihinkään päästä! 

5. Linnan juhlien 6.12. kättelyä seurattaessa herätti huomiota Ylen tv-selostajan lakoninen toteamus, jonka mukaan kättelyvuoroaan odottava Matti Kaarlejärvi on edellään presidenttiparia kätelleen kansanedustaja Markku Rossin (kesk) "puoliso". 

6. Tästäkös metakka syntyi! Totaalisesti ällistyneitä ihmisiä - eikä yksinomaan kepulaisia - löytyi varmaan kymmenissä ellei sadoissa tuhansissa suomalaisissa kodeissa. Porukalla ihmeteltiin, että nyt kyllä pomppas, eli selostajalle sattui lapsus. Jo ajatus siitä, että pyylevä ja muutenkin pesunkestävän kepulaispolitiikon näköinen mieskansanedustaja olisi toisen miehen puoliso, tuntui absurdilta. Kepulaisia, savolaisia ja kuopiolaisia ne toki ovat, mutta että tämän lisäksi myös samaa pariskuntaa. Sus siunakkoon!

7. Markku Rossi, 59 v., ei jättänyt asiaa tähän, sillä hän tarttui selostajan lausahdukseen heti seuraavana arkipäivänä. Maanantaina 7.12. Markku sanoi I-S:lle suorastaan tuohtuneena, ettei hän ymmärrä ollenkaan, mistä tällainen kauhea termi, siis puoliso", on peräisin. "Puoliso" terminä tarkoittaa aivan muuta, kuin mitä me olemme, Markku puhisi ja puhkui. Hän lisäsi, että pitäisi olla vihitty puoliso tai sitten rekisteröity parisuhde, jotta sanaa puoliso voitaisiin käyttää. "Ilman muuta se oli virhe Yleisradiolta", sanoi Markku ja oli taas kovasti tuohtunut.

8. Asiaa ryhdyttiin innolla selvittämään, jolloin myös Matti (60), jota tituleerataan lausuntataiteilijaksi, sai suunvuoron. Hän sanoi, ettei tiedä, miten "tämä meidän kaveruutemme" voisi oikein määritellä, mutta heillä on joka tapauksessa ollut Markun kanssa hyvin lämmin ja toisia tukeva  ihmissuhde. Markku ja Matti ovat tunteet toisensa jo vuosikausia ja ovat nykyisin hyviä perheystäviä keskenään. He olivat alun perin liikekumppaneita, mutta myös runot, joiden lausuntaa myös Markku aktiivisesti harrastaa, oli yhdistänyt heitä toisiinsa. Matin kustannusyhtiön ajauduttua konkurssiin Markku tuki Mattia kaikin tavoin. Matin mukaan Markusta on tullut hyvin tärkeä koko hänen perheelleen. Kaverukset viettävät kaikki joulutkin yhdessä, mikä on näin joulun alla syytä muistaa ja alleviivata.

9. Mutta annas olla, sillä Linnan juhlista ei kulunut kuin viikko, niin Markku ja Matti yllättivät koko kansan, sillä he rekisteröivät parisuhteensa ihan virallisesti. Tämä tapahtui  eilen sunnuntaina parin yhteisessä asunnossa Kuopiossa. "Hei, nyt me sitte ollaan virallisesti puolisoja", kirjoitti Markku  onnellisena Facebook -sivuillaan, jossa julkaisi myös parin yhteispotretin.

10. Markun ja Matin parisuhteen virallistamisesta kertoi ensimmäisenä Savon sanomat, kuinkas muuten. Tilaisuuden seremoniamestarina toimi paikallinen henkikirjoittaja ja tilaisuudessa kuultiin - varmaankin  lausunnan ohessa - myös Johanna Rusanen-Kartanon ilmoille kajauttamat laulut "Ave maria" ja "Sinun silmiesi tähden". Miten herttaista! Paljon onnea Markulle ja Matille!

11. Mutta miksi Markun mieli muuttui ja hänen tuohtumuksensa hälveni viikossa? Joo. Make sanoi SS:lle, että he halusivat  "selkiyttää tilanteen ja saattaa sen totuudenmukaiselle pohjalle". Markun mukaan hän ei halunnut korostaa asiaa, siis suhdetta, "joka ei sovi kaikille ja passaa". Ja edelleen: Nyt ohjaan itse rajanvetoa ja toimin totuudenmukaisesti", latasi Make siunatuksi lopuksi.

12. Hyvä näin. Poliitikoilta odottaisi muutenkin entistä useammin totuuden tielle palaamista ja valehtelun lopettamista. Tuskin missään muualla päästellään niin paljon valheita kuin eduskunnan täysistunnossa! Markku on nyt palannut totuuden poluille, ehkäpä löydämme hänet joskus vielä ministeriaitiosta, sillä ministeriltä edellytetään perustuslain mukaan taitavuuden lisäksi juuri rehellisyyttä.

13. Mutta jos ihan totta puhutaan, niin syy parisuhteen salaamiseen ja Markun tuohtumiseen suhteen paljastuttua on varmaankin siinä, että Markku edustaa keskustaa (kepua) ja kepulaisten pirtaan homoliitot istuvat varsin huonosti. Jos siis kepulainen poliitikko elää homoliitossa, hän salaa asian mahdollisimman pitkään. Viime vaalikaudella eli vuonna 2014 eduskunta hyväksyi sukupuolineutraalin avioliittolain äänin 105-92. Keskusta äänesti lakia vastaan ja vastaanäänestäjiin kuului myös Markku Rossi. Jos Markun ja Matin suhteen todellinen olemus ja laatu olisi paljastunut jo ennen viime huhtikuun vaaleja, Markku ei luultavasti istuisi eduskunnassa. Nyt hän istua killittelee täysistuntosalissa tyytyväisen näköisenä Matti Iso-Vanhanen vasemmalla puolella. (Matin oikealla puolella istuu Kauko Juhantalo, latojan huomautus). Niinhän sitä sanotaan, että "kepu pettää aina". Pentti Oinonen (ps) on tänään jo ehtinyt muistuttaa meitä siitä, että Rossi petti viime vuonna äänestäjiään.

14. Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin. Se oli Ylen selostaja, joka sai Markun ja Matin virallistamaan suhteensa. Markku ja Matti voivat nyt suunnitella kaikessa rauhassa yhteisiä tupa-ja lausuntailtojaan sekä runokirjaansa, jonka Matti tulisi kustantamaan.

                                           13.12. : Ei me mitään kaappihomoja olla

torstai 10. joulukuuta 2015

987. KKO 2015:91. Hovioikeuden jatkokäsittelylupa

1. Satakunnan  käräjäoikeus (käräjätuomari Riikka Sandholm) katsoi  7.1.2014 antamassaan tuomiossa selvitetyksi, että A oli aiheuttanut kolme ja puoli -vuotiaalle pojalleen B:lle kipua saattamalla tämän tiedottomuutta lähenevään tilaan. A oli antanut B:lle alkoholia. A oli tuonut B:n päiväkotiin kello 9.30. B:n veren alkoholipitoisuudeksi oli sairaalassa kello 13.00 aikaan mitattu 0,15 promillea. Käräjäoikeuden mukaan ei ollut uskottavaa, että B:n veren mainittu alkoholipitoisuus olisi johtunut verinäytteen otossa puhdistusaineena käytetystä spriistä, kuten A oli vastaajana lausunut. Myöskään se, että B:llä oli tapahtumahetkellä todettu 38,9 asteen kuume, ei antanut aihetta arvioida asiaa toisin. Käräjäoikeus on katsonut, ettei A lapsen äitinä ja huoltajana ollut esittänyt sellaista vastatodistelua, joka olisi riittänyt horjuttamaan syytteen tueksi esitettyä näyttöä.
Käräjäoikeus tuomitsi A:n pahoinpitelystä 40 päiväsakon rangaistukseen.
2. A vaati valituksessaan Vaasan hovioikeudelle, että hänelle myönnetään jatkokäsittelylupa muutos- ja tarkistusperusteilla ja että syyte hylätään. A perusteli vaatimustaan muun muassa sillä, että B:n veren alkoholipitoisuus johtui verikokeen ottamisessa käytetystä alkoholipitoisesta puhdistusaineesta. Puhdistusaineen vaikutusta ei ollut selvitetty esitutkinnassa, koska sairaala ei ollut toimittanut poliisin tästä kysymyksestä pyytämää selvitystä. Syytteessä kuvatut havainnot B:n poikkeavasta käyttäytymisestä olivat johtuneet B:llä todetusta nielutulehduksesta ja siihen liittyneestä kuumeesta.
3. Vaasan hovioikeus oli kuitenkin "lujana" eikä  29.4.2014 myöntänyt A:lle jatkokäsittelylupaa.
4. Korkein oikeus oli sen sijaan armeliaampi, sillä se myönsi A:lle valitusluvan. Valituksessaan A vaati, että hänelle myönnetään jatkokäsittelylupa ja asia palautetaan hovioikeuteen tutkittavaksi. A toimitti korkeimpaan oikeuteen lääketieteen tohtori, farmakologian dosentti TS:n 13.9.2014 antaman lausunnon, jossa arvioidaan puhdistusaineen mahdollista vaikutusta veren alkoholipitoisuuden mittaamisessa. Syyttäjä vastasi valitukseen ja vaati, että valitus hylätään. Syyttäjä antoi pyydetyn lausuman TS:n lausunnon johdosta. B ei vastannut valitukseen eikä lausumapyyntöön.

5. Korkein oikeus katsoi tänään 10.12. 2015  antamassaan päätöksessä, että hovioikeuden olisi pitänyt myöntää A:lle jatkokäsittelylupa muutos- ja tarkistusperusteella sekä painavin syin; vm. perusteeseen A ei ollut itse korkeimmassa oikeudessa vedonnut.  Korkein oikeus kumosi Vaasan hovioikeuden tuomion ja palautti asian hovioikeuteen, jonka tulee ottaa asia omasta aloitteestaan käsiteltäväkseen ja jatkaa asian käsittelysä.

KKO 2015:91

6. Minulla ei ole päätöksen johdosta huomauttamista. Korkeimman oikeuden ratkaisu on seikkaperäsesti ja muutenkin oikein hyvin perusteltu. 

7. Olisi luullut, että jo käräjäoikeuden maininta siitä, ettei A ollut  kyennyt esittämään sellaista vastanäyttöä, joka olisi riittänyt horjuttamaan syytteen tueksi esitettyä näyttöä, olisi saanut hovioikeustuomareiden päissä hälytyskellot soimaan. Syytetyllä ei nimittäin ole todistamisvelvollisuutta eikä hänellä ole periaatteessa myöskään selitystaakkaa, sillä syytetyltä vaadittu selitys voi pahimmassa tapauksessa kääntää todistustaakan syyttäjältä syytetylle. 

8. Korkein oikeus nojautui ko. kohdin - tapansa mukaan - ainoastaan kahteen EIT:n ratkaisuun, vaikka mainittua asiaa on käsitelty melko laajasti myös kotimaisessa prosessioikeudellisessa kirjallisuudessa. Mutta kuten tiedämme, oikeuskirjallisuuteen viittaaminen tuomion perusteluissa on ollut korkeimmassa oikeudessa iät ja ajat "pannassa". Saa nähdä muuttuuko tässä(kään) suhteessa mikään, kun korkein oikeus saa ensi vuoden alussa uuden presidentin. 

9. Ko. rikosasian esitutkinta oli hoidettu puutteellisesti, sillä sairaala ei ollut antanut polisin siltä pyytämää selvitystä siitä, saattoiko B:n verestä mitattu alkoholipitoisuus johtua verikokeen ottamisessa käytetystä puhdistusaineesta. Käräjätuomari ohitti mainitun puutteen lakonisella toteamuksella, jonka mukaan ei ollut uskottavaa, että ihon puhdistamiseen käytetty alkoholi olisi vaikuttanut veren alkoholipitoisuuteen; tämäkin selitys kelpasi hoviokeudelle sellaisenaan. 

10. Olen jo monta kertaa aiemmin blogissani esittänyt - ainakin 17 kertaa (!) - että hovioikeuksien tulisi perustella ratkaisunsa, jolla jatkokäsittelylupa hylätään. Hovioikeudet eivät asiallisesti perustele ko. ratkaisujaan lainkaan. Mutta mikään ei ole muuttunut eikä ilmeisesti tule koskaan muuttumaankaan. "Ei me mitään perustella, kun laki ei sitä edellytä - jos kohta ei kielläkään - ja kun tuo ´korkkikaan´ ei perusteluja meiltä edellytä", tuumivat hovioikeustuomarit itseensä hyvin tyytyväisinä.

11. Korkein oikeus voisi toki halutessaan kehittää oikeutta edellyttämällä jatkokäsittelylupaa koskevissa ratkaisuissaan, että hovioikeudet ryhtyvät perustelemaan hylkääviä luparatkaisujaan. Mutta tätä korkein oikeus ei ole halunnut tehdä, ja miksi tekisikään, sillä eihän korkein oikeus itsekään perustele millään tavalla päätöksiään, joilla sille tehdyt valituslupahakemukset hylätään. Korkeimman oikeuden lakoninen ratkaisu kuuluu nimittäin ytimekkäästi: "Valituslupaa ei myönnetä". Perustelut edistäisivät oikeusturvaa ja ratkaisujen justifikaatiota, mutta viis siitä, korkeimmassa oikeudessa ilmeisesti ajatellaan.

12. Ko. asiassa hovioikeuden olisi tullut korkeimman oikeuden mukaan ottaa pohdittavaksi jatkokäsittelyluvan myöntäminen myös painavan syyn perusteella, vaikkei A ollut itse siihen valituksessaan vedonnut. On selvää, että vanhemman saama langettava tuomio pieneen lapseensa kohdistuneesta pahoinpitelystä johtaa herkästi lastensuojelullisiin toimenpiteisiin. Ko. tapauksessa kävi näin, sillä A:n syyksi luettu pahoinpiteky oli johtanut lapsen (B) huostaanottoon. Korkeimman oikeuden perustelujen mukaan syyksilukemisen seuraukset vanhemman ja lapsen suhteelle ja siitä johtuva ratkaisun huomattava merkitys A:lle ja B:lle ovat olleet asian laatuun nähden hovioikeuden ennakoitavissa, vaikkei A ollut itse  vedonnut B:n huostaanottoon hovioikeudelle tekemässään valituksessa.