Näytetään tekstit, joissa on tunniste Turun puukotukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Turun puukotukset. Näytä kaikki tekstit

maanantai 18. syyskuuta 2017

1114. Sotilaspuvussa liikkumista rajoitetaan


1. Puolustusvoimain pääesikunta antoi viime viikolla ohjeistuksen, jonka mukaan sotilaspuvussa liikkumista yksin pimeän aikaan tulee välttää.
2. Asia on vahvistettu varuskunnissa, mutta sielläkään ei ole haluttu kommentoida lähemmin ohjeistuksen syytä. On vain sanottu, että kyse on "yleisestä ohjeesta". Ilmeisesti kyse on siis jonkinlaisesta "sotasalaisuudesta.
3. Hm, käsite "yleiset syyt"  on tuttu käsite mm. siksi, että siihen vedoten kokoomusta ei 50 vuotta sitten eli Urho Kekkosen presidenttikaudella haluttu ottaa mukaan hallitukseen. Kokoomuksen sanottua korpivaellusta kesti reilut 20 vuotta. Käsite yleiset syyt tuli tunnetuksi, kun Johnnes Virolainen, joka ei todellakaan kuulunut Urho Kekkosen lempiystäviin, kertoi hänelle ominainen virne kasvoillaan asiasta lehtimiehille. Yleiset syyt tarkoitti selkokielellä sitä, että Neuvostoliitto ei halunnut kokoomusta hallitukseen, koska kokoomuslaisia ei pidetty ulkopoliittisesti luotettavina, so. he  eivät olleet aivan niin rähmällään ryss…siis venäläisten edessä kuin kaikki muut suuret puolueet. 
4. Mutta palatkaamme takaisin nykyhetkeen. Esimerkiksi Porin prikaatin esikuntapäällikkö, everstiluutnantti Mika Holma vahvisti Lännen Medialle, että pääesikunnan ohjeistus on annettu, mutta ei kommentoi ohjeistuksen syytä. Holman mukaan varusmiehiä on suositeltu välttämään yksin pimeässä liikkumista sotilasasussa, eli käytännössä loma-asussa. Samalla varusmiehiä on suositeltu käyttämään yhteisiä lomakuljetuksia.
5. Viime viikolla paljastettiin, että kuukauden takaisen Turun puukotusiskun tekijän eli Abderrahman Bouananen alun perin suunnittelema kohde olisi ollut "sotilaallinen". Tällä ei tarkoitettu sentään koko varuskuntaa, komppaniaa tai edes joukkuetta, vaan sitä, että tekijän tarkoituksena oli puukottaa jotakuta Turun torilla ollutta hänelle tuntemamtonta varusmiestä. Puukottaja oli kuitenkin luopunut sanotusta aikeestaan ja kohdistanut iskunsa torilla olleisiin naisiin. 
6. Puolustusvoimien tiedostuspäällikkö Eero Karhuvaara kertoi STT:lle, että uusiin ohjeistuksiin ei liity mitään äkkinäistä tai uutta uhkaa. Ei sentäätn todennut, ettei asiaan liitty "minkäänlaista dramatiikkaa", kuten nykyään on tapana sanoa. Erojutuissa puolestaan vakuutellaan aina, ettei eroon liity "kolmatta" tai "kolmansia henkilöitä". 
7. Karhuvaaran mukaan turvallisuustilanne on ollut samanlainen kuin nyt jo jonkin aikaa. Ko. ohjeistuksella on vain haluttu muistuttaa kaikkia Puolustusvoimissa palveluksessa olevia varovaisuudesta ja "yleisestä valppaudesta". Kysymykseen siitä, liittyykö ohjeistus Turun puukotusiskuun, Karhuvaara vastasi ympäripyöreästi vain, että "kaikki asiat liittyvät toisiinsa".
8. Varusmies, joka halusi ymmärrettävästi pystellä anonyyminä, kertoi eräälle toimittajalle, että häntä ja muita viime parjantaina lomalle lähteneille asevelvollisia oli kehotettu menemään  lomalla "suoraan kotiin"ja "vaihtamaan sivilivaatteet päälle". Ohjeen antanut upseeri oli todennut, että ohje johtuu nimenomaan Turun tapahtumista.
9. Sieppauksen kohteeksi muutama vuosi sitten Jemenissä joutunut Atte Kaleva ja eräät muutkin ko. asiaan perehtyneet henkilöt ovat todenneet, että  esimerkiksi Britanniassa ja Ranskassa nimenomaan sotilaisiin ja polisiin on kohdistunut ääri-islamilaista väkivaltaa. Kalevan mukaan virkapukuisiin iskemällä pyritään horjuttamaan yhteiskunnan luotamusta viranomaistoimintaan. Jihadisti voi kokea, että hän on vihollismaassa, jota vastaan täytyy taistella. Juuri sotilaat ja poliisit voivat joutua jihadistien iskujen kohteiksi, sillä he edustavat yhteiskunnan turvallisuuselimiä.
10. Atte Kaleva sanoo olevan huolissaan Pääesikunnan linjauksesta ja ohjeesta. Se kertoo, että turvallisuustilanne  Suomessa on heikentynyt. Täälläkin pelätään, että jihadisteja on nin paljon, että he saattavat provosoitua ja hyökätä. Atte Kaleva jatkaa; " Nyt olisi aika suhtautua asiaan vakavasti. Ei tämä voi jatkua niin, että pyrimme jatkuvasti yksinomaan siihen, ettemme vain provosoisi heitä".
11. Atte Kaleva on oikeassa, ja tätä tarkoitti myös Laura Huhtasaari puhuessaan eduskunnassa siitä, että vihapuhetta, joka on tuomittavaa, on myös ja ensi sijassa jihadistien ja terroristien suomalaisiin kohdistama vihapuhe. Huhtasaari sai kuietnkin päällensä pääministerin, ulkoministerin, sisäministerin, valtiovarainministerin ja Antti Rinteen vihaiset kommentit ja suuttumuksen, jota toistettiin TV1:n pääuutislähetyksessä oikein "vihan vimmassa" 15-20 minuuttia.
12. Montako suomalaisiin kohdistuvaa iskua joudutaan kokemaan ennen kuin korkeat päättäjämme ja presidenttimme heräävät todellisuuteen? Tilanne on hieman samanlainen kuin  kymmenisen vuotta sitten, jolloin Suomessa tehtiin kaksi kauhistuttavaa koulusurmaa, joissa kuoli yhtenä parikymmentä ihmistä. Ensin koulusurmaaja iski Jokelassa, jossa kuoli kymmenkunta koululaista tai opettajaa. Mitä teki maan hallitus, sisäministeri Anne Holmlund ja poliisin ylijohto? Se lähinnä vain vähätteli tapausta ja uskotteli meille, että no, tämä on nyt vain tällainen yksittäistaaus, joka ei tule enää koskaan toistumaan! Hallitus, sisä- ja aseministeri ja poliisijohto laiminlöi koulusurmiin varautumisen ja niiden estämisen, koululaisten ja opettajien turvallisuudesta huolehtimisen sekä aselakien ja lepsujen asulupien myöntämistä koskevan lainsäädännön tiukentamisen.  
13. Kunnes vuotta tai paria myöhemmin tapahtui uusi kouluampuminen Kauhajoella yhtä tuhoisin seurauksin kuin Jokelassakin. Vasta tämän jälkeen korkeat päättäjämme ja poliisijohtomme heräsi todellisuuteen ja Suomessa alettiin toden teolla tehdä kaikki voitava, jottei enää kolmatta koulusurmatapausta sattuisi. Ilman muuta maan hallitus ja ao. viranomaiset laiminlöivät  kansalaisten turvallisuudesta huolehtimisen, vaikka niillä oli siihen perustulain mukaan selkeä velvollisuus.  Kuin pisteenä iin päälle Kauhajoella poliisipäällikkö palautti surmapäivää edeltävänä iltana hieman aiemmin poisotetun surma-aseen tekijälle, vaikka kaikki hälytyskellot soivat voimakkaasti varoittaen, että Jokela II oli ovella, jolloin jokaisen olisi pitänyt ymmärtää, että aseen antaminen omistajan käteen käteen olisi mitä vaarallisin ja kauhistuttavin asia. Kauhajoen tapausta tutkii tältä kannalta yhä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin, joka on ottanut Kauhajoella surmattujen omaisten asiasta tekemän valituksen vuosi pari sitten tutkittavakseen.
14. Pääesikunnan edellä mainittu ohjeistus kannattaa ottaa vakavasti, vaikka se saatta tuntua ylireagoinnilta. Some on täynn sotaväkensä joskus kymmeniä vuosia sitten käyneiden miesten vähätteleviä kommentteja. Monet heistä ovat kokeneet sotilasasun käyttörajoituksen ristiriitaiseksi sen kanssa, että toisaalta viranomaiset ovat paasanneet, ettei terrorismin edessä saa antaa periksi eikä pelolle valtaa. Jotkut ovat kyselleet, että jos kerran varusmiehetkään eivät voi likkua lomalla olessaan vapaasti, niin miten on sitten vanhusten, lasten ja invalidienlaita.  Nämä vähättelojät jättävät kuitenkin huomiotta varoittelut ja kokemukset siitä, että jihadisteillä on taipumus iskeä juuri sotilaisiin ja poliiseihin. Poliisit partiovat nyt autoissaan, kaduilla ja esim. suurilla rautatieasemilla yms. julkisilla paikoilla konepistooleilla varustautuneina, mutta lomalle lähteville varusmiehille tuskin on syytä antaa asetta mukaan.
15. Ajat muuttuvat ja muutosten vauhti sen kun vain näyttä koko ajan kihtyvän. Blogisti muistaa omalta sotaväkiajaltaan vielä hyvin, miten asevelvollisilta oli jyrkästi kielletty liikkumasta lomilla siviilivaatteissa. Jos tällainen tapaus havaittiin, oli seurauksena yleensä seuraavan loman peruuttaminen, ylimääräistä palvelua (yp:tä) tai pahimmassa tapaksessa jopa arestirangaistus. Varusmiehet olivat tuolloin, siis 1960 -luvun alkupuolella, yleensäkin todella "kovassa koulussa". Simputus oli yleisesti hyväksytty "koulutusmuoto" ja todella usein sitä myös käytettiin. Kapiaset eli lähinnä aliupseerit kehottivat silmät suorastaan oudosti kiiluen alikessuja harrastamaan ko. metodeja voimaperäisesti myös iltaisin kasarmilla. Kouluttajista monet olivat olleet sodassa ja heistä osa tuntui jopa nauttivan, mitä enemmän alokkaita ja AUK:n oppilaita eri tavoin "rääkättiin". Esimerkiksi Parolannummen Panssarikoulussa komppaniasta ruokalaan meno kesti usein jopa puoli tuntia, koska matkalla kohdattiin yllättävän usein "vihollisia", jolloin varusmiesparkojen oli lyötävä maihin kymmenkunta kertaa ja "poistuttava taakse" juoksu jalkaa ja sitten uuden käskyn kajahdettua taas palattava riviin mars mars jne. Kun itaruokailusta oli päästy, niin silloin komppaniassa varsinaiset menot, simputukset ja kaikenlaiset rättisulkeiset vasta alkoivatkin. Tästä pitivät santsarit visusti huolen.  Erilaisilla marsseilla sotilaslaulujen ja -marssien sanat tulivat hyvin tutuiksi ja syöpyivät lähtemättömästi mieleen. Niin paljon kuin ääntä miehestä suinkin vain lähti, meidän sotapoikien tuli kajauttaa ilmoille Sillanpään marssilaulua, Muistoja Pohjolasta, Jääkärinmarssia ym. erilaisia marssilauluja.  Parhaiten lauluvalle ja marssivalle joukkueelle, ryhmälle tai tuvalle - itse olin tupa Taipaleessa - oli tiedossa viikonloppuloma, mutta se ei tietenkään koskaan osunut meikäläisen kohdalle. Yhtä hyvin muistan koulusta ja armeijasta vain kaikkien niiden virsien sanat, joita kansa- ja vielä keskikoulussakin jouduimme aamuhartauksissa "veisaamaan". - Kyllä koulussa ja armeijassakin jotakin siis oppii!

sunnuntai 20. elokuuta 2017

1102. Sauli Niinistöllä minäkeskeinen tilaisuus

Minä...minä esitin hallitukselle jo 5 vuotta sitten…minä ja kolme hallitusta…minusta on tärkeää…minä otaksun…minä luulen…minusta tuntuu…minä olen myös…minä soitin Merkelille...minä ja Trump...äänestäkää ihmeessä…MINUA…minä minä minä...


1. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö järjesti tänään virka-asunnossaan Mäntyniemessä toimittajille tiedotustilaisuuden toissa päivänä sattuneen Turun terroristisen puukotustapauksen johdosta. Yllä oleva kuva on mainitusta tilaisuudesta. Tilaisuus alkoi kello 16.01 ja päättyi 16.21. 

2. Presidentti Niinistö otti iskuun kantaa kirjallisesti jo eilen lauantaina. Se oli varsin pitkä - poikkeuksellisen pitkä, sanoisin - ja samalla myös aika "räväkkä". Räväkkyyttä lausumaan toivat Niinistön  "eräisiin tahoihin" kohdistamat moitteet "törkeästä leimaamisesta", jota sanontaa Niinisö käytti paheksuessaan Suomessa käytyä ja yhä edelleen jatkuvaa maahanmuuttopolitiikan kritisointia. 

3. Vaikka Niinistö ei eilen maininnut moitteidensa kohdetta, oli selvää, että hän tarkoitti esimerkiksi ja ennen kaikkea perussuomalaisia, siis Jussi Halla-ahoa johtamia persuja, ja kansanedustaja Laura Huhtasaarta, joka valitaan syyskuun alussa perussuomalaisten presidenttiehdokkaaksi. Vaivihkaa Niinistö näyttäisi vastaavan vastaehdokkaansa Huhtasaaren esittämään kritiikkiin.

4. Olen jo edellisessä blogijutussa omasta puolestani paheksunut Sauli Niinistön sanottuja moitteita ja leimannut Niinistön sanoman tältä osin "leimaamiseksi", jota voidaan pitää asiayhteys eli Turun traagiset tapahtumat huomioon ottaen luonteeltaan jopa törkeänä. 

5. Minusta presidentin, joka aikoo tammikuussa pyrkiä jälleen koko kansan presidentiksi ja vieläpä suoraan ensimmäisellä äänestyskierroksella, olisi kyllä pitänyt valita eilen sanomisensa paljon tarkemmin ja tasapuolisemmin.  Se, mitä Niinistöltä oli lupa eilen ja myös tänään odottaa, oli puukotusten ja törkeiden rikosten tuomitsemisen ohella selonteko niistä keinoista, joilla kansalaisten turvallisuutta voitaisiin lisätä ja terroristisia rikoksia ehkäistä ja vähentää. Siitä Niinistö ei maininnut eilen eikä tänään oikeastaan yhtään mitään.

6. Niinistö aloitti tilaisuuden osoittamalla suruvalittelunsa kuolonuhrien omaisille ja toivottamalla pikaista paranemista loukkaantuneille. Lisäksi hän kiitti sivullisia ja viranomaisia esimerkillisestä toiminnasta. Presidentti puhui maahanmuuttoa koskevien kysymysten vaikeudesta ja kertoi keskustelleensa kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden pakkopalautuksista poliisin ylimmän johdon kanssa. Hän kertoi, että pakkopalautusten järjestäminen on vaikea eli "haasteellinen" tehtävä. - No, tämänhän me kaikki toki tiedämme, ei tässä ollut mitään uutta.

7. Kello 16.07 presidentti alkoi sitten vastata toimittajien kysymyksiin. Kysymykset olivat hyvin yleisluonteisia ja pyöreitä. ja niihin annettin myös samanlaisia vastauksia. Kukaan toimittaja ei rohjennut esittää ainoatakaan "vaikeaa" kysymystä presidentille.

8. Yksi toimittaja kysyy Niinistöltä, miten iskuja voidaan estää tulevaisuudessa. Presidentin mukaan yksittäisten henkilöiden tai pienryhmien tekemät iskut ovat vaikeasti estettävissä. Niinistön mukaan ihmisten on tärkeä seurata toinen toistaan ja panna merkille, mikäli havaitsee muissa poikkeavaa käytöstä.- Jaahas, vai niin. - Niinistö kertoi, että hallitus on lisännyt Supon resursseja, ja myös poliisin resurssit kasvavat. _ Hyvä näin, jos kasvavat.

9. Sitten siirryttiinkin, kun kello oli 16.09,  ilmeisesti tilaisuuden pääasiaan, eli somessa vellovaan maahanmuuttokeskusteluun. Niinistö luonnehti some-keskustelua tokaisemalla, että se on ollut "merkillistä meininkiä". Nyt hän ei kuitenkaan ryhtynyt, luultavasti eilisestä viiisastuneena, osoittelemaan tai syyttelemään ketään tai joitakin ryhmiä törkeästä leimaamissta tms. toiminnasta.  

10. Kello 16.13 presidentti kertoi, millaista kommentteja hän on saanut somepäivityksiinsä Turun iskuun liittyen. Hänestä ne ovat olleet yleisesti ottaen asiallisia. 

11Niinistö koroti, että  maahanmuuttoon liittyvässä keskustelussa pätee parhaiten sama sääntö, kuin kaikissa ihmisten välissä keskusteluissa yleensäkin: tulisi pyrkiä mieluummin ymmärtämään, kuin väärinymmärtämään. Mitä hän tällä itse asiassa tarkoitti, jäi kuitenkin selvittämättä, eikä kukaan toimittaja rohjennut, tietenkään, sitä presidentiltä tiedustella. Mitään esimerkkiä mainitusta väärin ymmärtämisestä Niinistö ei maininnut. - Mäntyniemessä pitää tietenkin käyttäytyä asiallisesti ja kunnioittavasti!

12. Kello 16.15 IS:n toimittaja Manninen kysyi Niinistöltä, voiko Turun iskusta seurata jotain hyvää. Hieman epätavallinen kysymys, mutta olkoon. Niinistön mukaan tällainen tapahtuma herättää ajattelemaan ja jää ihmisten mieliin. Hän pitää myös sivullisten auttamisenhalua hyvänä asiana.

13. Kello 16.16 Niinistö kertoi tilanteesta, jolloin hän sai kuulla Turun iskusta. Hän oli ollut tuolloin Kultarannassa, ja kun meillä on turvajärjestelmä, saamme varsin nopeasti tiedon siitä, mitä poliisissa tapahtuu, totesi Sauli.  Ei mennyt montaa minuuttia. Olin puhetta kirjoittamassa, kun viestejä alkoi tulla. Puhe on yhä kirjoittamatta, Niinistö sanoi. - Oliko tämä kenties tarkoitettu jonkinlaiseksi kevennykseksi, kun info muuten muistutti lähinnä hartaustilaisuutta. 

14. Toimittaja kysyi, mitä mieltä Niinistö on siitä, että niin moni Turun torin auttajista oli ulkomaalaistaustaisia. Niinistö vastasi, että hän ei erottelisi tässä tapauksessa ihmisiä heidän taustojensa mukaan, vaan totesi, että useimmilla paikalla olleilla syttyi tilanteessa halu auttaa.

15. Tällä tavalla! Näin kauniisti, sopusaisasti ja siististi noin 20 minuuttia kestänyt tiedotustilaisuus eli oikeastaan kevyt rupatteluhetki eteni. Yksi kysymys esitettiin ruotsiksi ja siihen Niinistö antoi lyhyen vastauksen. Suurin osa paikalla olleista ja kysymyksiä esittäneistä toimittajista oli naisia. Puheenjohtajana toimi presidentin tiedotuspäällikkö Katri Makkonen. 

16. Tiedotustilaisuuden anti oli lähinnä tasoa plus miinus nolla, sillä eihän siinä tullut esiin mitään uutta, vaan kaikki asiat, jotka tilaisuudessa mainittiin, oli sanottu 2-3 päivän aikana jo moneen kertaan. Miksi tällainen "tyhjä" tilaisuus piti sitten oikeastaan järjestää? Viittaan tässä kohtaa jo alussa mainitsemiini näkökohtiin. Kyse on tietnkin myös Sauli Niinistön vaalikampanjasta, jota hän käy kiivasti, vaikka sanoo itse aloittavansa sen joskus loppusyksystä tai itsenäisyyspäivän jälkeen.

17. Turun tapahtumat eivät liittyneet suoranaisesti tasavallan presidentin toimialaan ja -valtuuksiin; maan sisäinen turvallisuuskin kun on hallituksen ja sisäministerin heiniä. Mutta toki presidentti saa puhua muistakin aiheista ja teemoista, eli hänen ei tarvitse rajoittua vain iänikuisiin ulkopoliittisiin kyysmyksiin. 

18. Presidentilä edellytettäisiin kuitenkin myös jonniinlaista arvojohtamista tai -johtajuutta. Saatan kuulostaa turhan kriittiseltä, mutta tässäkään tilaisuudessa Sauli  Niinistö ei minusta osoittanut arvojohtajuutta. Siihen ei nimittäin riitä, että presidentti kutsuu toimittajat luokseen, kävelee mikrofonin eteen, pitää parin minuutin johdannon tai katsauksen ja tiedustelee sitten vaivihkaan, että olisikohan toimitttajilla jotain asiaan liittyvää kysyttävää.

19. Niinistön masinoima tilaisuus ei ollut sanan varsinaisessa merkityksessä tyypillinen tiedotustilaisuus. Kaikki ne asiat, joista toimittajat kysyivät ja Niinistö mainitsi, olivat jo varsin hyvin ihmisten tiedossa. Kyse jonkinlaisesta pakkopullasta ja sangen minäkeskeisestä tilaisuudesta. Presidentti piti itseään hyvin esillä ja mainosti, kun näet vaalivuosikin on edessä, mitä kaikkea hän (minä minä minä) oli jo aiemmin - tiedustelulaisäädännön laajentamista jo viisi vuotta siten - esittänyt ja lausunut. Toimittajat tulivat tässä "kivasti" Niinistöä vastaan. Häneltä kysyttiin mm., missä hän oli ollut ja mitä hän oli ollut tekemässä, kun kuuli Turun puukotuksista. 

20. Kyllä toimittajien pitäisi pystyä paljon parempaa. Sama vaatimus koskee myös tasavallan presidenttiä.