711. Tietovuoto hallituksesta EK:lle?

1. Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan SAK:n työ- ja elinkeinojohtajan Matti Tukiaisen blogissaan esittämät väitteet siitä, että Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) olisi saanut etukäteen hallituslähteistä tiedon yhteisöveron laskusta ovat "täyttä puppua". 

2. Tukiainen sanoo, että EK:lla ei enää sen jälkeen ollut tarvetta keskitettyyn tuloratkaisuun, ja neuvottelut kariutuivat. Tupo-neuvottelut katkesivat tuloksettomina viime keskiviikkona ja heti seuraavana päivänä puoliltapäivin hallitus julisti kehysriihensä päätteeksi "fantastisen uutisen" yritysveron alentamisesta 20 prosenttiin, joka lienee uusi Euroopan ennätys.

3. Katainen tyrmäsi Tukiaisen väitteiden lisäksi myös keskustaopposition vihjailut siitä, EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies olisi entisenä kokoomusministerinä ja Kataisen pitkäaikaisena ja läheisenä yhteistyökumppanina saanut tiedon päätöksestä etukäteen.

4. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen vaatii, että pääministeri Katainen selvittää kehysriihen taustat. Tiilikainen tiedotti vaatimuksestaan sen jälkeen, kun Matti Tukiainen väitti blogissaan, että EK tiesi ennalta yhteisöveron alentamisen. 

- Tuo on täyttä puppua, sanoo Katainen. Tiedän omalta osaltani, että osa EK:sta ja lähellä olevista kysyivät (yhteisöverosta), mutta me emme vastanneet ihan sen takia, että emme olleet osapuoli palkkaneuvotteluissa. 

5. Vaikuttaako Kataisen puolustelu uskottavalta? Kukaan ei voi todistaa Tukiaisen väitettä vääräksi tai oikeaksi. Kysymys ja väitteen uskottavuus ratkeaa sen mukaan, miltä asia näyttää ja vaikuttaa ulospäin. Tukiainen on perustellut väittensä aika uskottavalla tavalla, jolloin todistustaakka siirtyy hallitukselle ja pääministerille.

6. Tämä siitä sitten saatiin, kun ministeri Jyri Häkämies siirtyi EK:n toimitusjohtajaksi  pika pikaa ja ilman karenssia! Suomi lienee ainoita maita maailmassa, missä ministerit voivat siirtyä hallituksen ja ministeripostinsa kesken kauden jätettyään heti vastapuolen leiriin ilman minkäänlaista karenssiaikaa. Suomalainen mali ruokkii sisäpiirin tiedon hyväksikäyttämistä.

7. Oikeuskansleri Jonkka Jonkka saanee jälleen töitä Kataisen takia, sillä totta kai, tästäkin tapauksesta kanneltaneen oikeuskanslerille. Hyväuskoiset ihmiset eivät näytä ymmärtävän, että tätä ministerit  juuri toivovat. Kokemus on nimittäin osoittanut, että oikeskanslerilla on taito ja taipumus puhtaiden papereiden jakamiseen ministereille ja korkeille virkamiehille, vaikka asia näyttäisi miten vakavalta tahansa. 

8. Näin pääsiäisen tienoilla näyttää "puppua ja pupuja" olevan liikkeellä runsaasti. Niin, ja liihoitteleehan siellä myös yksi pääsiäisnoita-Heidi siivojanluutineen!

667. Tulossa Lex- Häkämies? Lakialoite ministereiden karenssiajasta

Kissa vieköön: Medvedev nostaa vihdoin kissan (kissankuvan) pöydälle. Kekkosen aikana neuvostojohtajat lahjoittivat Urkille lämminverihevosia, nyt Tarja saa tyytyä Kremlin "Kissalan poikien" eli Dmitrin ja Vladimirin lahjanlupaukseen kissasta, mutta tämäkin lämmittää Tarjaa kovasti

1. Ministerien karenssiaika nousi - jälleen kerran -  julkiseen keskusteluun viikko sitten perjantaina, kun Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) valitsi uudeksi toimitusjohtajakseen elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen. Ks. tästä blogia 665/9.11.2012. Häkämies sai tänään perjantaina eron ministerin toimestaan presidentin esittelyssä ja aloittaa uudessa työssään jo tulevana maanantaina.

2. Toisin kuin Suomessa, eturistiriitojen torjunnan velvoite on monissa Euroopan maissa toteutettu selvin säännöksin. Erilaisia karensseja on käytössä esimerkiksi Norjassa, Ranskassa, Englannissa, Portugalissa, Venäjällä ja Espanjassa.

3. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lernerin on tekemässä lakialoittetta valtioneuvoston jäsenten ja tiettyjen poliittisten virkamiesten karenssiajasta. Ruohonen-Lerner jätti lakialoitteensa eilen kansanedustajien allekirjoitettavaksi.

4. Oikeusministeri Anna-Maja Henrksson on tosin todennut, että saattaa olla syytä selvittää karenssissännösten tarpeellisuutta. Mutta kuten jo ministerin käyttämästä sanamuodosta hyvin ilmene, hän ei tulisi pitämään tällä "selvityksellä" minkäänlaista kiirettä. Siksi on paikallaan, että kansanedustajat tekevät lakialoitteen hanketta vauhdittamaan.

5. Ruohonen-Lerner esittää aloitteessaan karenssia valtioneuvoston jäsenten lisäksi myös muiden korkeiden virkojen haltijoille, kuten ministereiden valtiosihteereille ja erityisavustajille. Sopivan mittaisena karenssiajana aloitteessa pidetään ministereiden osalta yhtä vuotta ja ministerin valtiosihteerin, ministerin erityisavustajan sekä muiden karenssisäätelyn piiriin tarkoitettujen virkamiesten osalta kuutta kuukautta.

6. Persujen lakialoitteeseen tulee allekirjoittajia myös ainakin vihreistä. "Eturistiriitojen torjumiseksi on järkevää asettaa ajallisia rajoituksia ministerien siirtymiselle hallituksesta etujärjestöjen tai yritysten palvelukseen oman ministeriönsä toimialan tehtäviin", kansanedustaja Tuija Brax perustelee vihreiden kantaa blogissaan.

7. Karenssikeskustelu on tarpeen, koska julkinen ja yksityinen sektori ovat nykyisin entistä enemmän tekemisissä toistensa kanssa. Julkinen sektori muun muassa kilpailuttaa yrityksiä entistä enemmän. Jos poliitikko haluaisi "vihreälle oksalle" (eläkevirkaan) tietyssä yrityksessä tai järjestössä, hän voisi langeta antamaan sille etuja. Kukaan ei ole vahtimassa eikä käytännössä edes voi vahtia, luovuttaako ministeri/valtiosihteeri salaisia ja luottamuksellisia tietoja uudelle työantajalleen.

8. Tämän vuoksi pelisääntöjä on pakko tiukentaa, koskapa ministerit eivät näytä omasta tahdostaan pidättäytyvän vihreälle oksalle siirtymisestä. Päin vastoin ministerit ovat hyvin persoja haalimaan itselleen tai ottamaan vastaan heille (tietojen saannin toivossa) tyrkytettyjä hyvin palkattuja hommia elinkeinoelämän piiristä, kuten esimerkiksi tapaukset Suvi-Anne Siimes, Paavo Lipponen ja Matti Vanhanen ennen Jyri Häkämiestä osoittavat. Kun moraalivaje on siten ollut mitä ilmeisin, on lainsäätäjän pakko puuttua asiaan.

9. Ministereiden ja hallituksen poliittisten virkamiesten siirtyminen elinkeinoelämän palvelukseen kesken kauden tai heti virkakautensa päättymisen jälkeen on sekä moraalinen että juridinen ongelma. Juridisia ongelmia voi syntyä silloin, jos elinkeinoelämän palvelukseen siirtyy poliitikon mukana salassa pidettävää tietoa.

10. Emeritusprofessori Heikki Paloheimo sanoi eilen, että "hän ei osaa sanoa", onko Jyri Häkämiehellä tällaista tietoa. So what! Täyttä varmuutta ei toki voida edellyttää mainitusta "salaisesta tiedosta", mutta tämä ei ole suinkaan ratkaisevaa, vaan riittää, että voidaan epäillä, että ministerillä saattaa olla sanotunlaista tietoa hallussaan. Tällainen epäily on aina olemassa. Olisi perin naiivia tyssätä nyt tehty lakialoite perusteluilla: "Ei ole näytetty, että Jyri Häkämiehellä olisi salaista tietoa"!

11. Olettaisin, että Ruohonen-Lerner on saanut juridista asiantuntemusta lakialoitteen tekemisessä persujen eduskuntaryhmän lainopilliselta neuvonantajalta, emeritusprofessori Erkki Havansilta. Tämän vuoksi lakialoitteeseen on syytä suhtautua kaikella vakavuudella. Nyt nähdään, ketkä ovat todella kyseisen epäkohdan korjaamisen kannalla ja ketkä taas puhuvat tästäkin asiasta vain lämpimikseen niitä näitä.

12. Kataisen hallitus vahvisti 5. 10. 2011 hallitusohjelman strategisen toimeenpanosuunnitelman, jolla tehostetaan hallitusohjelman toteuttamista. Periaatepäätös täsmentää hallitusohjelman painopistealueiden keskeiset tavoitteet, kärkihankkeet ja valmisteluvastuut strategisiksi politiikkakokonaisuuksiksi. Hallituksen kolme painopistealuetta ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) koordinoi näistä jälkimmäistä painopistealuetta.TEM:n vastuulla on lukuisia hankkeita mm. seuraavien teemojen osalta: 

-luonnonvarat ja materiaalitehokkuus
-energia- ja ilmastopolitiikka
-koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan --rakenteiden ja rahoituksen uudistaminen
-työmarkkinoiden toimivuus,
-työelämän kehittäminen ja laatu
-nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyys ml. 
 maahanmuuttajien työllisyys
-elinkeinorakenteen vahvistaminen ja 
  monipuolistaminen
-uusien yritysten synty ja yritysten kasvu
-viennin edistäminen ja ulkosuhteet, alueiden -- 
  kilpailukyky ja elinvoima
-kuluttaja- ja kilpailupolitiikka
-palvelumarkkinoiden ja hyvinvointisektorin 
 kehittäminen. 

13. Lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö on osavastuussa myös monissa muissa hankkeissa. TEM:llä on yksittäisiä vastuuhankkeita myös ensimmäisessä (talous- ja velkaneuvonta) ja toisessa painopistealueessa (harmaa talous/tilaajavastuulaki). Kaikkia näitä hankkeita koskevaa sisäpiiritietoa Häkämies sai vapaasti viedä uuden työnantajansa EK:n käyttöön. EK maksaa saamistaan tiedoista hyvin, sillä Häkämiehen ministerin- ja kansanedustajan palkka nousee kertalaakilla ensi maanantaista lukien 15 000 euroa/kk.

14. Haluaako joku vielä Heikki Paloheimon tavoin vedota siihen, että "minä en osaa haluaa sanoa, onko Häkämiehellä salaista tietoa"? 

15. Jos ministeri vuotaisi virassa ollessaan hallussaan olevaa luottamukselista ja salaista tietoa ulkopuolisille, hän syyllistyisi epäilemättä salassapitorikokseen ja virkavelvollisuuden rikkomiseen. Mutta kun hän loikkaa kesken ministerikautensa suoraan kovapalkkaiseen elikeinoelämän virkaan ja vie ko. salaiset tiedot mukanaan uutta työnantajansa hyödyntäen, kukaan ei kyseenalaista hänen menettelyään, vaan päin vastoin hänen loikkaansa ylistetään "kansallisen rohkeuden osoitukserna" tms. yhtä typerillä mainnoilla aina pääministeriä myöten. 

16. On tämä kyllä merklllisen typerä yhteiskunta! Toinen ajankohtainen typeryyden osoitus on poliitikkojen, presidentin ja poliittisten puolueiden paapova suhtautuminen Talvivaaran ja sen hirvittäviin ympäristörikoksiin. 

665. Häkämiehen EK-pesti on ristiriidassa YK:n korruptionvastaisen yleissopimuksen kanssa

Operaatio "Likainen loikka" onnistui ja nauru kelpasi kapitalisteille. Tunnetusti rotat jättävät uppoavan laivan ensimmäisenä.

1. Elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen (kok) siirtyminen äkillisesti ja ilman minkäänlaista karenssiaikaa EK:n toimitusjohtajaksi on mahdolista vain Suomessa, rakenteellisen korruption Villissä Pohjolassa. 

2. Kaikkialla muualla Euroopassa ja sivistyneessä maailmassa yleensäkin ministereille on määrätty joko laissa tai erityisissä eettisissä säännöissä tietty aika - yleensä pari vuotta -  jonka kuluessa he eivät voi siirtyä etujärjestöjen tai vastaavien elinten palvelukseen eli käytännössä lobbaamaan entisiä kollegojaan hallituksessa tai parlamentissa taikka korkeita virkamiehiä hallituksesta riippuvista viranomaisissa ja ministeriöissä.

3. Tämä käytäntö koskee myös esimerkiksi Yhdysvalloissa senaattoreita ja EU:n komissaareja. Useissa maissa pidetään erityistä lobbarirekisteriä ja lobbaukselle on asetettu tiettyjä pelisääntöjä. Suomessa ei ole päästy tässä suhteessa edes minkäänlaiseen alkuun, vaan meillä luotetaan täysin sinisilmäisesti ex-poliitikkojen ja lobbareiden vilpittömyyteen ja kokeaan moraaliin.

4. Huippopoliitikkojen loikat tavallaan vastapuolen leiriin ilman karenssiaikaa ovat viime vuosina vain entisestään yleistyneet ja tulleet, jos mahdollista, vielä entistä röyhkeämmiksi. Kyse on rakenteellisen korruption yhdestä ilmenemismuodosta ja hyvä veli-verkostosta, joka on saanut  siunauksensa aina tasavallan presidenttejä myöten. Presidenttien, joiden pitäisi kuitenkin olla arvojohtajia ja kansakunnan unilukkareita.

5. Synkästä historiasta voidaan aivan lähivuosilta mainita tapaukset Suvi-Anne Siimes, Paavo Lipponen, Matti Vanhanen ennen nyt tapahtunuta Jyri Häkämiehen EK-pestiä. Muistissa on myös Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Jukka Laaksosen siirtyminen keväällä venäläisen Rosatomin palvelukseen. Törkeimpiä tapauksia näistä ovat ex-pääministeri Paavo Lipposen pestautuminen Nord Streamin lobbariksi ja toisen ex-pääministeri Matti Vanhasen siirtyminen suoraan Perheyrittäjien Liiton toimitusjohtajaksi.

6. Olen käsitellyt Matti Vanhasen siirtymistä lobbaushommiin blogijutussa 295/28.6.2010. Toistan tässä Häkämiehen tapauksessa sen, mitä olen kirjoittanut reilut kaksi vuotta sitten Vanhasen tapauksesta.

7. Miten tällaisen härskin käytännön jatkuminen edelleen täysin estoitta voi  olla oikein mahdollista? Siksi, että näiden poliitikkojen kaverit ja puoluetoeverit antavat asialle häpeilemättä täyden tukensa. Ja mikäpäs heidän on antaessa, sillä valtakunnan ylin laillisuuvalvoja eli oikeuskansleri on nynny eikä ole huomaavinaan, millaista härskiä peliä tasavallassa huippupoliitikkojen, yritysjohtajien ja virkamiesten kesken harrastetaan ja miten pitkälle rakenteellinen korruptio on maassa levinnyt.

8. Tänään Häkämiehen pikapestin EK:n leipiin ovat hurskatellen siunanneet pääministeri Jyrki Katainen, tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Jan Vapaavuori, joka seuraa Häkämiestä elinkeinoministerinä. Jyri Häkämies ei tietenkään itse "näe" asiassa mitään ongelmaa. Näiden kaikkien perustelut ovat avuttomuudessaan todella naurettavia, mutta kun valtakunnassa ei ole kunnollista laillisuusvalvontaa eikä kunnon neljättä valtiomahtia eli lehdistöä ja journalismia, vaan lehtimiehet nuolevat ministereiden ja muiden poliittisten päättäjien takapuolta sen kun kerkiävät, niin mikäs näiden härskien päättäjien on ladella naiiveja perustelujaan ihmisille!

9. Jyri Häkämies puolusteli pikapestiään sillä, että hän jatkaa EK:n toimitusjohtajana vain "eri rootelissa" pitkälti samaa työtä mitä hän on tehnyt elinkeinoministerinä. "Molemmissa on kansallinen tehtävä Suomi menestyy vain, jos meidän yritykset menestyvät ja kasvavat ja työllistävät. Sitä kautta syntyy tuloa ja hyvinvointiyhteiskunnan perusta. Eli tontti ja rooli vaihtuu, mutta perusajatus, että suomalaiset yritykset, suomalainen työ menestyy, se pysyy ja säilyy". 

10. Pitäisi toki ymmärtä, että Häkämies puhuu kokonaan  eri asiasta kuin mistä edellä mainitusta karenssisssa on kysymys. Karenssin olemattomuutta ei voida toki mitenkään puolustella kansallisella edulla tai millään muillakaan kliseillä, joita tämä Häkäpää heittelee medialle itse ongelman täydellisesti sivuuttaen. On kansallinen häpeä, ei siis etu, että ministeri voi noin vain ykskaks siirtyä barrikadin toiselle puolelle eli yrityselämän rengiksi.

11. Häkämies ja Vapaavuori vetoavat myös siihen, että  "jos SAK:n puheenjohtaja voi tulla valtioneuvoston jäseneksi, niin valtioneuvoston jäsen voi tulla EK:n johtoon". Myös tämän "perustelun" media on niellyt sellaisenaan. Tyypit eivät ilmeisesti millään muista tai halua muistaa, että Lauri Ihalainen lopetti SAK:n puheenjohtajana vuonna 2009 ja aloitti nykyisen hallituksen ministerinä touko-kesäkuussa 2011. Ihalaisen tapauksessa karenssiaikaa siis itse asiassa noudatettiin, sillä tehtävien välillä kului aikaa kaksi vuotta.

12. Häkämies vetosi myös siihen, että kaksi entistä pääministeriä, eli siis Lipponen ja Vanhanen ovat tehneet töitä yksityiselle sektorille. Häkämies unohti, että kaikissa hänen mainitsemissaan tapauksissa on ollut varoaikaa välissä, mutta nyt hän hyppää "liikkuvasta junasta".

13. MIkä oli Häkän selitys tähän? "Liikkuva juna kyllä, mutta itse en jääviyttä näe, enkä koe, eikä juridiikka sitä sano. Tärkeää on tietysti näissä asioissa, mitä itse kokee", Häkämies vastasi. Voihan helvetti! Ratkaisevaa on ministerin mielestä siis se, miten hän itse asian kokee, muiden mielipiteillä ei ole mitään väliä! Tämä osoittaa, miten härskiys ja piittaamattomuus etiikasta ja moraalista on yhä vain vahvistumassa.

14. Selvää on, että elinkeinoministerillä on verkostoja ja suhteita, joiden avulla hän voi suuren etujärjestön lobbarina vaikuttaa omalla pitkällä ministerikaudellaan valmistelussa oleviin asioihin. Yhtä selvää on, että Häkämies EK:n patruunat hankkivat ministerin järjestön leipiin ja lobbariksi kovalla palkalla juuri hänen ministeri- ja politiikkotaustansa takia. Ei hänellä olisi muussa tapauksessa ollut asiaa EK:n toimitusjohtajaksi. Häkämies voi nyt uudessa tehtävässään ajaa niitä samoja asioita, joita hän on vähän aikaisemmin ollut ministerinä valmistelmassa. Tämä olisi mitä räikeintä räikeää virkamiehen jääviyttä, jos uusi tehtävä olisi virka.

15. Häkämiehen loikan tekee erityisen noloksi myös se, että kun Säteilyturvakkeskuksen pääjohtaja Jukka Laaksonen siirtyi viime keväänä venäläisen ydinvoimakonserni Rosatomin palvelukseen, ministeri Häkämies kertoi olevansa valmis pohtimaan, pitäisikö merkittävissä viroissa olevilla olla tietynpituinen karenssiaika. Nyt kun ministerille tuli tilaisuus omaan "lottopottiin", hän unohti "jostakin syystä" kokonaan asian eettisen puolen ja vetoaa vain siihen, että laki ei ole esteenä tehtävien vaihdolle.

16. Eduskunta on hyväksynyt vuonna 2005  YK:ssa vuonna 2003 tehdyn korruptionvastaisen yleissopimuksen, joka tuli voimaan Suomessa 1.7.2005 (L 466/2006, SopS 56/2006, ks. siitä myös HE 197/2005 vp). Mainitun yleissopimuksen 12 artiklan 2 kappaleen e-kohdan mukaan Suomi on sitoutunut siihen, että

torjutaan eturistiriitoja määräämällä rajoituksia tarvittaessa ja kohtuulliseksi ajaksi entisten virkamiesten ammattitoiminnalle tai virkamiesten työskentelylle yksityisellä sektorilla heidän erottuaan tai jäätyään eläkkeelle virastaan, jos toiminta tai työ liittyy suoraan niihin tehtäviin, joita nämä virkamiehet hoitivat tai valvoivat virassa ollessaan.

17. Mainittu korruptionvastainen yleissopimus on velvoittanut Suomen valtiota jo kuusi vuotta, mutta  silti hallitus ei ole tehnyt mitään ko. sopimuskohdan edellyttämiin toimiin ryhtymisestä. MIksi? Edellä mainitusssa hallituksen esityksessä (HE 197/2005) kyseinen e-kohta on häivytetty jostakin syystä kokonaan lakiesityksen perusteluista, miksiköhän?

18. On selvää, että ministeri Häkämiehen EK:n toimitusjohtajan tehtävät liittyvät kiinteästi niihin tehtäviin, joita Häkämies on hoitanut ministerinä. Häkämiehen pikapesti EK:hon on siis selvässä ristiriidassa korruptiosopimuksen  asianomaisen määräyksen kanssa. Tämä kansallinen häpeä, ei kansallisen edun riemuvoitto, kuten pääministeri Katainen eilen naiivisti hehkutti.

19. Suomalainen talous- ja elinkeinopolitiikka on perustunut pitkään ja tukevasti kolmikantaan, jonka osapuolina ovat työnantajien ja elinkeinoelämän järjestöt eli nykyisin Elinkeinoelämän Keskuslitto (EK), työntekijöitä edustavat keskusjärjestöt sekä kolmantena maan hallitus. Maassa ei tehdä enää tulopoliittisia kokonaisratkaisuja eli tupoja, mutta muutoin kolmikanta on edelleen elossa ja sen osapuolet ovat jatkuvassa neuvotteluyhteydessä keskenään muun muassa erilaisten lainsäädäntöhankkeiden osalta. Valtiolla eli käytännössä hallituksella ja hallituksen sisällä juuri työ- ja elinkeinoministeriöllä (TEM) on aivan keskeinen rooli näissä asioissa. Elinkeinoministeri joutuu toimimaan eräänlaisena erotuomarina tai sovittelijana varsinkin EK:n ja SAK:n välillä. Nyt tämä keskeinen vaikuttaja loikkaakin täysin yllättäen suuresta rahasta neuvottelupöydän toiselle puolelle vieden samalla mukanaan rutkasti virassaan saamaansa luottamuksellista sisäpiiritietoa erilaisista lainsäädäntö- ja sopimushankkeista, joka hyödyttää hänen uutta työnantajaansa eli EK:ta, kun entinen ministeri lobbaa uudessa tehtävässään hallituksen jäseniä ja ministeriöiden korkeita virkamiehiä. - Tämä on mahdollista vain Suomessa!

326. Vielä Talvivaarasta ja Lehtomäestä

Keskustelu Talvivaaran osakkeen arvoon vaikuttavista tekijöistä ja tapaus Lehtomäestä on jatkunut.

Talvivaaran toimitusjohtaja ja suuromistaja Pekka Perä sanoo, että jos "pistää päällekkäin nikkelin maailmanmarkkinahinnan ja meidän osakekurssimme kehityksen, niin näkee helposti, että sieltä se arvo tulee."

Nikkelin hintaa ja Talvivaaran osakekurssia koskevista "käppyröistä" toki ilmenee, että Talvivaaran osakekurssin kehitys on lähes identtinen nikkelin hinnan kehityksen kanssa.

Tämä ei kuitenkaan ole sisäpiiririkoksen kannalta relevanttia. Ratkaisevaa ei ole se, missä määrin Talvivaaran osakekurssiin noussuun vaikutti nikkelin maailmamarkkinahintojen nousu ja missä määrin yrityksen uraanihakemus.

Sisäpiirin väärinkäytön kriminalisoinnin edellytyksenä ei ole, että teolla olisi todella saatu konkreettista hyötyä. Sisäpiiritiedon väärinkäytöstä voidaan tuomita jo silloin, kun hyödyn mahdollisuus on olemassa. Teo rangaistavuus liittyy hyödyn hankkimistarkoitukseen. Arvopapereiden hinnat voivat vaihdella eri syistä, eikä myöhemmällä ja arviointihetken mukaan vaihtuvalla osakkeen arvon kehityksellä tai mahdollisen myyntivoiton saamisella ole sen vuoksi merkitystä teon rangaistavuuden kannalta. Näin asiaa on tulkittu oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä.

Ratkaisevaa on, että yhtiössä uraanin talteenoton aloittaminen oli luokiteltu sisäpiiritiedoksi.

Se, että Talvivaara piti uraanihankkeestaan erillistä sisäpiirirekisteriä, tukee käsitystä, jonka mukaan yhtiön arvion mukaan hanke vaikutti julki tullessaan olennaisesti osakkeen arvoon.

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) teollisuusneuvos Riku Huttusen mukaan - häntä haastateltiin äsken Ajankohtaisessa kakkosessa - yhtiö otti ministeriöön, siis tähän Pekkarisen johtamaan putiikkiin, yhteyttä jo viime syksynä tiedustellen tarvittavista luvista ja menettelyistä. Palavereja yhtiön edustajien kanssa pidettiin kahdesti. Ministeriössä tiedot tulivat peräti kymmenkunnan virkamiehen tietoon.

Minusta teollisuusneuvos ei vaikuttanut kovin uskottavalta kertoessaan, että TEM:ssä ainoastaan tietyt virkamiehet tulivat viime syksynä tietoiseksi yhtiön uraanihankkeesta eli että ministeri Pekkariselle ei olisi kerrottu asiasta halaistua sanaa. Kun neuvokselta kysyttiin, miksi näin tapahtui, vaikka kyse on Suomessa aivan ainutlaatuisesta ja kiistellystä hankkeesta, teollisuusneuvos selitti ympäripyöreästi, että näin vain tällaisissa asioissa on tapana tehdä!

Tämä olisi todella outoa, kun tietää, miten tiedonhaluinen ministeri Pekkarinen on ja miten hän hyvin haluaa olla kaikista ministeriön toimintaan liittyvistä asioista informoitu. Ei ole kerta kaikkiaan uskottavaa, että yhtiö olisi kieltänyt TEM:n virkamiehiä kertomasta uraanihankkeesta Pekkariselle mitään tai että yhtiöstä olisi kerrottu hankkeesta Pekkariselle ensimmäisen kerran vasta 8.2. illalla eli vajaa vuorokautta ennen pörssitiedotteen julkaisemista. Pekkariselle on toki kerrottu pörssitiedotteen julkaisemisesta, mutta tämä ei merkitse sitä, etteikö Pekkarinen olisi tullut virkamiestensä tai yhtiön informoimana tietoiseksi hankkeesta jo paljon aikaisemmin.

Ajankohtaisessa kakkosessa haastateltiin myös YM:n kansliapäällikkö Hannele Pokkaa, joka puolestaan vakuutti, ettei ympäristöministeriölle olisi kerrottu uraanihankkeesta mitään ennen pörssitiedotteen julkistamista. Ei tämäkään selitys vaikuttanut uskottavalta kun tietää, että ympäristöministeriö (YM) on toinen avainasemassa oleva ministeriö, josta yhtiön uraanihankkeen eteneminen ratkaisevasti riippuu. Kun yhtiö oli kääntynyt TEM:n virkamiesten puoleen kysellen tarvittavista luvista, on todennäköistä, että näin on tehty myös YM:n suuntaan, sillä juuri YM päättää yhtiön ympäristöluvan mahdollisista muutoksista uraanihankkeen takia.

Ohjelmassa vilautettiin myös kainuulaisen paikallislehden uutista viime vuodelta, jonka mukaan ministeri Lehtomäki on suhtautunut myönteisesti uraanin louhimiseen tai talteenottamiseen kotimaisessa kaivostoiminnassa.

324. Vaarantaako Talvivaara ministeri Lehtomäen poliittisen uran?

Annan toisten mä hoidella suuret sijoitukset, ne multa pitkät vain saa...

Talvivaaran kaivos (avolouhos) sijaitsee Sotkamossa kartassa merkityllä alueella. Kaivos hyödyntää Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymiä, jotka ovat Euroopan suurimpia sulfidisen nikkelin varantoja. Kaivos tuottaa myös sinkkiä, kuparia ja kobolttia ja nyt suunnitellaan myös uraanin talteenottoa. Varantoja on pitkälti yli kahdeksikymmeneksi vuodeksi, nikkeliä pitäisi riittää lähes 50 vuodeksi. Tuotanto viedään jatkojalostettavaksi Harjavaltaan, Hollantiin ja Belgiaan.

Kaivosoikeudet olivat ensin Outokumpu Oyj:llä, joka myi ne vuonna 2003 entiselle työntekijälleen, nykyiselle toimitusjohtajalle ja suurimmalle omistajalle Pekka Perälle yhdellä (1) eurolla. Outokumpu ei hyödyntänyt kaivosta malmin heikon pitoisuuden takia. Uusi bioliuotusrikastusmenetelmä muutti kaivoksen kannattavaksi, joskin se on yhä nikkelin hinnan rajujen vaihtelujen armoilla.

Talvivaara anoi ympäristölupaa kaivoshankkeelle maaliskuussa 2006, lupa myönnettiin 29.3.2007. Ympäristöministerinä oli tuolloin Jan-Erik Enestam (rkp). Yhtiön osakkeet ovat listattu Lontoon ja Helsingin pörssissä. Pörssiin listautumisen jälkeen kaivososakeyhtiö keräsi markkinoilta yli 300 miljoonaa euroa.

Kaivoksen rakentaminen maksoi yhteensä noin 560 miljoonaa euroa. Valtio on rahoittanut muun muassa teiden rakentamista alueelle 50 miljoonalla eurolla. Talvivaaran kaupallinen tuotanto käynnistyi 2009.

Talvivaaran nikkelimalmi sisältää pieniä pitoisuuksia luonnonuraania. Talvella, tarkemmin sanottuna 9.2.2010, yhtiö ilmoitti aloittaneensa selvitykset tuotantoprosessin muuttamiseksi siten, että prosessiliuoksen sisältämä uraani voidaan ottaa hyötykäyttöön puolituotteena. Tämä prosessi ei yhtiön ilmoituksen mukaan aiheuta muutoksia ympäristöluvan mukaisiin päästöihin tai ympäristövaikutuksiin. Yhtiön ilmoituksen mukaan alustavia suunnitelmia uraanin hyödyntämiseksi on tehty yhteistyössä Ototec Oy:n ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kanssa.

Talvivaaran pörssitiedote.

Talvivaaran uraanihanke julkistettiin Lontoon ja Helsingin pörsseissä. Välittömästi samana päivänä ilmoituksen jälkeen yhtiön osakekurssi pomppasi nousuun, kun se oli ollut edellisenä päivänä vuoden siihen asti alimmalla tasolla eli 4,20 euron luokkaa. Maalis-huhtikuussa yhtiön osakkeesta maksettiin 5,50 euroa, tällä viikolla pörssikurssi on ollut 5,25 euroa. Kesän alussa 2010 Talvivaara oli pohjoismaisten pörssien toiseksi vaihdetuin osake keskisuurten pörssiyhtiöiden listalla.

Yhtiön ilmoituksen mukaan mukaan laitoksen tuottama uraani riittäisi tekemään Suomen uraanin suhteen lähes omavaraisen. Suomen ydinvoimaloiden polttoaineesta jopa neljä viidesosaa voisi tulla Talvivaarasta, joskin uraani pitäisi ensin rikastaa ulkomailla.

Ydinenergialain mukaan Talvivaara tarvitsee uraanihankkeelle maan hallituksen luvan. Yhtiö jätti 19.4.2010 valtioneuvostolle, tarkemmin sanottuna työ- ja energiaministeriölle, hakemuksen uraanin talteenottoon. Ministeriön mukaan lupaa varten tulee mahdollisesti käynnistää arviointi ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Luonnonsuojelujärjestöt ovat vastustaneet luvan myöntämistä.

Matti Vanhasen II-hallitus myönsi 21.4.2010 luvan kahden uuden ydinvoimalan rakentamista varten. Eduskunta päätti 1.7.2010 lopullisesti ydinvoimalalupien hyväksymisestä äänin 120-72; kansanedustajat saivat äänestää asiassa "omantuntonsa mukaan."

----

Paula Ilona Lehtomäki (37 v.) tuli 19.4.2007 Matti Vanhasen II-hallituksen ympäristöministeriksi. Vanhasen I-hallituksessa (2003-2007) Lehtomäki toimi ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä. Kansanedustajaksi Lehtomäki valittiin ensimmäisen kerran vuoden 1999 vaaleissa. Lehtomäen idoli politiikassa on, ei esimerkiksi Marjatta Väänänen tai Sylvi Saimo, vaan Urho Kaleva Kekkonen. Tavoitteet on siis asetettu korkealle.

Paula Lehtomäkeen on kannattanut politiikassa sijoittaa, koska hän on "pysyvää ministeriaineista." Hänet mainittiin keskustan ylivoimaisesti suosituimpana puheenjohtajakandidaattina, kun Matti Vanhanen ilmoitti viime joulukuussa luopuvansa puheenjohtajana tehtävästä. Tammikuussa 2010 Lehtomäki ilmoitti kuitenkin kieltäytyvänsä puheenjohtajan paikasta.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Lehtomäki sai tavanomaista suuremmat kampanja-avustukset liikemiehiltä. Lehtomäki narahti keväällä 2008 vaalirahasotkun selvittämisen alkaessa siitä, että oli antanut toukokuussa 2007 puutteellisen vaalirahoitusilmoituksen. Hän ilmoitti saaneensa 53.134 euron suuruisen vaaliavustuksen "Eheän Suomen Tuki ry" -nimiseltä peitejärjestöltä. Tämän tuen takana olivat kuitenkin KMS (10 000 euroa), Helsingin mekaanikontalo Oy ( 10 000 euroa), Ruukki Group Oyj (10 000 euroa) ja Ajanta Oy (5 000 euroa). Nämä nimet ja summat Lehtomäki ilmoitti siis vasta toukokuussa 2008. KUten tiedämme, myös KMS oli peitejärjestö, jonka taustalla olivat nimet Nova (Arto Merisalo ja Tapani Yli-Saunamäki), Toivo Sukari ja Kyösti Kakkonen).

Lehtomäki on kotoisin Sotkamon naapurikunnasta Kuhmosta, jossa hän kirjoitti vuonna 1992 ylioppilaaksi "kuuden ällän" paperein. Hän koulutukseltaan valtiotieteen kandidaatti ja kauppatieteen maisteri. Hänellä on aviomiehensä Jyri Sahlstenin kanssa kaksi poikaa, joista toinen on syntynyt vuonna 2005 ja toinen 2007. Jyri Sahlsten, myös kauppatieteen maistereita, toimii IT-alalla. Vuoden 2008 verotustietojen mukaan Paula Lehtomäen tulot olivat 120 000 euron luokkaa, Sahlstenin noin puolet siitä.

------

Perustuslain 63 §:n 2 momentin mukaan ministerin on viivytyksettä nimitetyksi tultuaan annettava eduskuntaa varten selvitys elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muusta merkittävästä varallisuudestaan sekä sellaisista ministerin virkatoimiin kuulumattomista tehtävistään ja muista sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.

Kuluvan viikon tiistaina eli 21.9. kansanedustajat saivat nähtäväkseen ilmoituksen Paula Lehtomäen sidonnaisuuksissa tapahtuneista muutoksista. Osakeomistuksen kohdalla Lehtomäen sidonnaisuuslistaan on tehty seuraava muutos: "Perheenjäsenillä merkittävä määrä Talvivaara Kaivosyhtiö Oyj:n osakkeita". Velkojen kohdalle on muutoksena ilmoitettu "asuntovelka/Sampo-pankki, 115 000 euroa" sekä luottamus- ym. tehtävien kohdalla "UKK-seura, hallituksen jäsen."

Tästä nousi kohu, joka jatkuu edelleen. Eduskunnassa ja mediassa Lehtomäeltä on tivattu tarkempia tietoja hänen perheenjäsentensä Talvivaara-omistuksesta. Tiedot käyvät tosin ilmi tarkalleen Arvopaperikeskuksen osakerekisteristä, mutta rekisteristä ei ilmene tarkasti, milloin ministerin aviomies Jyri Sahlsten ja muut perheenjäsenet ovat hankkineet omistukseensa yhtiön osakkeita. Osakerekisterin mukaan Sahlsten on hankkinut osakkeita kuluvan vuoden tammi-helmikuussa ja lasten nimin osakkeita on hankittu huhtikuussa.

Ministeri Lehtomäki on ilmoittanut, ettei hänellä ole tarkempaa tietoa osakkeiden hankinta-ajankohdasta tai määrästä, koska hän ei ollut missään tekemisissä osakekauppojen kanssa; niistä oli huolehtinut yksin hänen miehensä. Lehtomäki katsoo toimineensa avoimuutta edistäen, sillä hän on nyt ilmoittanut jo "yli sen, mitä lainsäädäntö edellyttää." Nyt sitten tulee kuitenkin "kuraa niskaan", sanoo Lehtomäki. Ministeri ei ole kertonut, miten hänen miehensä ja lastensa osakepottien hankinta rahoitettiin ja käytettiinkö hankkeeseen myös ministerin omia varoja. Ministeri sanoo, ettei hän muista kyseisiä asioita tarkkaan. Hän kertoo tehneensä kauppaa vain omissa nimissään olevilla osakkeilla; näiden osakkeiden määrä vaihtelee 15-250 osakkeen välillä.

Osakerekisterin mukaan Jyri Sahlsten omistaa reilut 51 000 kappaletta Talvivaaran osakkeita, tämän omistuksen arvo oli tiistaina 5,28 euron päätöskurssin mukaan laskettuna lähes 271 000 euroa. Puolisoiden kaksi alaikäistä lasta omistavat yhtiön osakkeita, toinen 2 425 osaketta (arvo nyt 12 800 euroa) ja toinen 1 125 osaketta (arvo 5 940 euroa). Paula Lehtomäen äiti omistaa 2 500 Talvivaaran osaketta arvotaan 13 200 euroa ja äidin kanssa samassa osoitteessa asuva Paula Lehtomäen veli 1 770 osaketta. Eräiden laskemien mukaan Lehtomäet ja Sahlstenin osakepotti olisi nyt 422 000 euron arvoinen.

Sahlstenin omistus on suuri, jos sitä verrataan tavallisten piensijoittajien osakemääriin. Talvivaarassa tavallisen piensijoittajan osakepotti on yleensä vain jotakin satoja, korkeintaan muutama tuhat osaketta. Esimerkiksi eduskunnan puhemies Sauli Niinistö omistaa Talvivaaraa 700 osakkeen, kansanedustaja Hannes Manninen 200 ja kansanedustaja Katri Komi 1 240 osakkeen verran. Jyri Sahlstenin osakepotilla ei kuitenkaan päästä Talvivaaran sadan suurimman sijoittajan joukkoon.

----

Selvää on, että ministeri Lehtomäen perheen ja lähisukulaisten (äiti ja veli) omistus Talvivaarassa on niin merkittävää luokaa, että kysymyksessä on sellainen perustuslain 63 §:n 2 momentissa tarkoitettu "muu sidonnaisuus", josta ministeri on ollut velvollinen tekemään ilmoituksen eduskunnalle. Osakeomistuksella voi olla merkitystä arvioitaessa ministerin toimintaa hallituksen jäsenenä.

Lastensa osakesijoituksista Paula Lehtomäen olisi tullut ilmoittaa samalla tavalla kuin omista osasijoituksistaankin, sillä lasten osakesijoitukset ovat huoltajan vastuulla. Tässä näyttäisi olevan selkeä puute ilmoitusvelvollisuuden täyttämisessä. Ylipäätään ilmoituksen tekeminen vasta noin puoli vuotta osakesijoitusten jälkeen on hieman hämmentävää. Olisiko Lehtomäki ilmoittanut asiasta ollenkaan, ellei oikeuskansleri olisi ilmoittanut Matti Vanhasen jääviysasiaa perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi?

Selvää vaikuttaa sekin, että Lehtomäki on hallintolain mukaan sanotun osakeomistuksen johdosta esteellinen käsittelemään valtioneuvostossa ja ministeriössä Talvivaaran kaivokseen liittyviä asioita, esimerkiksi ympäristöluvan valvontaa tai sen muuttamista koskevia asioita. Nykyaikaisella kaivostoiminnalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja yhtiön toiminnan kehittäminen tullee edellyttämään myös merkittäviä liike- ja ratahankkeita koskevien päätösten tekemistä. Lehtomäki ei voi osallistua hallituksessa tai ministeriössä päätöksentekoon, joka olisi yhtiölle edullinen siten, että päätös vaikuttaisi pörssikurssin nousuun.

On kysytty, oliko Paula Lehtomäki sanotun seikan vuoksi esteellinen osallistumaan hallituksessa ydinvoimalalupia koskevaan päätöksentekoon; kansanedustajana hän ei ollut esteellinen äänestämään eduskunnassa lupapäätöksen hyväksymisestä. Hyvä kysymys, kun otetaan huomioon, että uudet ydinvoimalat saavat noin neljä viidesosaa tarvitsemastaan uraanista Talvivaaran kaivoksesta jalostetusta luonnonuraanista. Tämä tiedettiin hyvin jo silloin, kun hallitus päätti kahden uuden ydinvoimalan rakennusluvista. Kannattaa myös muistaa, että hallitukselta ydinvoimalan rakentamisluvan saaneet Fennovoima ja TVO avustivat ministeri Lehtomäen puoluetta eli keskustaa vuoden 2007 eduskuntavaleissa muutamilla tuhansilla euroilla.

----

Esteellisyysongelmiin Lehtomäen ministerinura tuskin katkea, sillä jatkossa Lehtomäki on varmaankin hyvin varovainen ja jäävää itsensä päätöksenteosta, joka liittyy jotenkin talvivaaran kaivostoimintaan. Vakavampia ovat sitä vastoin julkisuudessa esitetyt tiedot ja väitteet, joiden mukaan Lehtomäellä olisi ollut maan hallituksen jäsenenä sellaista sisäpiiritietoa, jota hänen miehensä ja lähiomaisensa hyödynsivät hankkiessaan Talvivaaran osakkeita otolliseen aikaan ("tammi-helmikuussa") eli vähää ennen, kun tieto Talvivaaran uraanihankkeesta julkistettiin Lontoon ja Helsingin pörsseissä 9.2.2010.

Paula Lehtomäki on kiistänyt väitteet sisäpiiritiedosta ja sen väärinkäyttämisestä jyrkästi. Ihmetystä on kuitenkin herättänyt ministerin tapa väistellä, kun häneltä on kysytty, milloin hänen miehensä tarkkaan ottaen hankki mainitut 51 000 yhtiön osaketta. Tapahtuiko tämä ennen mainittua helmikuun 9. päivää, jolloin tieto talvivaaran uraanista ponnahti julkisuuteen, vai vasta sen jälkeen? Oliko Lehtomäellä sittenkin ympäristöministerinä rikoslain mukaan sisäpiiritiedoksi luonnehdittavaa tietoa mainitusta uraanihankkeesta?

----

Sisäpiiritiedolla tarkoitetaan yhtiöön liittyvää täsmällistä tietoa, jota ei ole julkistettu ja joka on omiaan vaikuttamaan oleellisesti osakkeen arvoon. Sisäpiiritietoa ei lupa kertoa ulkopuolisille, eikä sitä saa käyttää hyväkseen osakekaupoissa. Tämä ei koske ainoastaan ainoastaan yhtiötä ja sen palveluksessa olevia henkilöitä ja heillä olevaa tietoa, vaan sisäpiiritietoa voi olla myös yhtiön ulkopuolisilla henkilöillä.

Rikoslaissa (RL) sisäpiiritiedon käsite on määritelty 51 luvun 6 §:n 2 momentissa. Lainkohdan mukaan sisäpiiritiedolla tarkoitetaan sellaista muun ohessa julkisen kapankäynnin kohteena olevaan arvopaperiin liittyvää tietoa, jota ei ole julkistettu tai joka muuten ei ole ollut markkinoilla saatavissa ja joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan sanotun arvopaperin arvoon tai hintaan. Sisäpiiritietona ei pidetä julkisesti saatavissa olevia tietoja yhdistämällä yksityisesti käytettäväksi tuotettua tietoa.

Sisäpiiritiedon väärinkäyttö on kriminalisoitu RL 51 luvun 1 §:n 1 momentissa: Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta käyttää julkisen kaupankäynnin kohteena olevaan arvopaperiin liittyvää sisäpiiritietoa hyväksi 1) luovuttamalla tai hankkimalla sellaisen arvopaperin omaan tai toisen lukuun tai 2) neuvomalla suoraan tai välillisesti toista sellaista arvopaperia koskevassa kaupassa, on tuomittava sisäpiiritiedon väärinkäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

RL 51:6.2:ssa tarkoitettu tiedon olennaisen vaikutuksen vaatimus merkitsee sitä, että tiedon tulee arvopaperimarkkinoilla käytettävien yleisten arviointiperuteiden mukaan olla sellaista, että sillä yleensä tai tyypillisesti on vaikutusta arvopaperin arvoon tai hintaan. Tiedon tulee olla riittävän täsmällistä ja yksilöityä. Tämä merkitsee ensinnäkin sitä, että tieto viittaa olosuhteisin tai tapahtumiin, jotka ovat jo ilmenneet tai toteutuneet taikka joiden voidaan kohtuudella olettaa ilmenevän tai toteutuvan. Sisäpiirintiedon täsmällisyysvaatimus täyttyy jo silloin, kun kyseisten olosuhteiden tai tapahtuman ilmenemisen tai toteutumiseen on objektiivisesti arvioituna tosiasiallinen mahdollisuus.

Tiedon tosiasiallista vaikutusta arvopaperin arvoon ei rikoslaissa edellytetä, vaan riittää, että tiedolla on yleensä on vaikutus arvopaperin arvoon tai hintaan. Vaikutuksen olennaisuutta ei ole tarkoitettu arvioitavaksi pelkästään tarkastelemalla mahdollisesti toteutunutta arvopaperin arvon tai hinnan suhteellista muutosta, vaan muutoksen olennaisuus on suhteutettava markkinoiden tyypillisiin muutoksiin. Usein jo muutaman prosentin äkillinen muutos on olennainen.

Sisäpiiritiedon väärinkäytön soveltamisedellytyksiä on pohdittu korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä ensimmäisen kerran ratkaisussa KKO 2006:110. Tapaus koski Sampo Oy:n pääjohtaja Jouko Leskisen saamaa syytettä; Leskinen tuomittiin KKO:ssa sisäpiirin väärinkäytöstä valmisteilla olleen yritysjärjestelyn yhteydessä.

----

Osakkeiden hankkimisajankohta on sisäpiiritietoa arvioitaessa keskeisessä asemassa. Samoin se, miksi Lehtomäet (ja Sahlsten) päättivät aivan äkkiä hankkia suuren määrän yhden ainoan firman osakkeita, sillä he olivat olleet aikaisemmin tavallisia piensijoittajia, jotka sijoittavat usean eri yhtiön osakkeisiin. Mistä varat suuren luokan osakepotin ostoihin tulivat? Oliko Paula Lehtomäellä ministerinä ylipäätään mahdollista saada sisäpiiritietoa uraanihankkeesta? Olisiko Sahlsten mahdollisesti saanut sisäpiiritietoa joltain muulta henkilöltä kuin vaimoltaan?

Lehtomäki on kiistänyt, että hänellä olisi ollut sisäpiiritietoa Talvivaaran uraanihankkeesta. Samaa vakuuttaa Talvivaaran toimitusjohtaja ja suuromistaja Pekka Perä.

Perän mukaan on mahdotonta, että Lehtomäellä olisi ollut sisäpiiritietoa, koska yhtiö on noudattanut sisäpiirisäännöstöä erittäin tarkasti. Perän mukaan yhtiö ei ole kertonut tai edes vihjaissut uraanihankkeistaan etukäteen ympäristö- tai muullekaan ministeriölle. Toimitusjohtaja katsoo, että Lehtomäet ovat vain osuneet hyvään saumaan osakesijoituksellaan.

Valtioneuvoston jäsenenä Paula Lehtomäki ei näytä kuuluneen sellaiseen ministerivaliokuntaan tai -työryhmään, jonka tehtäviin kaivosasiat ovat kuuluneet. Hänen on kuitenkin ollut keskeisesti mukana asioissa, jotka liittyvät kaivoshankkeen ympäristölupaan ja lupaehtojen valvontaan. Lehtomäki osallistui elokuussa 2007 Matti Vanhasen ja Mauri Pekkarisen kanssa yhtiön peruskiven muuraukseen ja piti tuolloin puheen, jossa totesi muun muassa, että kaivoshanke työllistää ympäristöhallintoa vähintään 50 vuotta yhtenä Suomen merkittävimmistä valvonta- ja lupakohteista.

Toimitusjohtaja Pekka Perä kertoi 22.9. Kauppalehdelle, että kaivoshankkeesta on informoitu hallituksen jäsenistä Mauri Pekkarista, Anni Sinnemäkeä, Anu Vehviläistä, ex-pääministeri Matti Vanhasta, Jyrki Kataista ja Paula Lehtomäkeä. Paula Lehtomäki kuuluu siis kaivoshankkeen osalta hallituksen avainministereihin.

Olisiko mahdollista, että yhtiö olisi päättänyt uraanihankkeestaan aivan omin päin informoimatta siitä etukäteen mitään maan hallitukselle? Tämä tuntuu aika epätodennäköiseltä, sillä viime kädessä juuri hallitus päättää, annetaanko yhtiölle lupa uraanihankkeelle vai ei. Uraanin hyödyntämisluvan yhteydessä ympäristölupa ja ehtojen tarkistaminen tulee varmasti uudelleen ajankohtaiseksi. Tämä puoli asiasta hankkeesta kuuluu Lehtomäen johtaman ministeriön toimialaan.

Pekka Perä kertoikin edellä mainitussa Kauppalehden haastattelussa 22.9., että kiisteltyyn uraanin talteenottoprosessiin Paula Lehtomäki osallistui kahdessa palaverissa virkamiestensä kanssa. Muutoin uraaniasiaa on käsitelty työ- ja energiaministeriön väen kanssa.

Valitettavasti lehden toimittaja ei hoksannut kysyä Perältä, milloin nuo kaksi palaveria Lehtomäen kanssa on pidetty, ennen 9.2. vai vasta sen jälkeen. Tämä olisi olennainen tieto, kun pohditaan, oliko Lehtomäellä tietoa uraanihankkeesta ennen osakkeiden hankkimisajankohtaa vai ei.

No, muun muassa kyseinen asia samoin kuin se, milloin Jyri Sahlsten tarkkaan ottaen teki osakkeiden sijoituspäätökset, selvinnevät toivottavasti Finanssivalvonnan nyt aloittamassa selvityksessä ja poliisin mahdollisesti myöhemmin suorittamassa esitutkinnassa.

---

Mitä Paula Lehtomäki voisi ja mitä hänen pitäisi nyt tehdä? Tätä Lehtomäki on ihmetellyt keskustaväen risteilyllä Riikaan, jossa häneltä on asiaa kysytty. Lehtomäki sanoi, että onko hänen seisottava päällään vai mitä hänen oikein olisi tehtävä, jotta media olisi tyytyväinen.

Ei ole syytä epäillä, etteikö päällään seisominenkin onnistuisi ministeriltä. Pystyyhän ministeri tekemään spagaatinkin, kuten nähtiin toissavuotisissa itsenäisyyspäivän juhlallisuuksissa Linnan parketilla sen jälkeen, kun televisiokamerat oli jo sammutettu. Ministeri laulaa mielellään myös karaokea; katso tästä Martti Kainulaisen/Lehtikuva kuva yllä. Miltä kuulostaisi ja näyttäisi, jos ministeri tekisi estradilla spagaatin ja laulaisi samalla vaikkapa laulua "Annan toisten mä talletella suuret setelit, ne multa pitkät vain saa..."

Leikki sikseen, nyt on tosi kysymyksessä. Jotkut tietenkin suosittelevat, että ministeri eroaisi välittömästi virastaan. Tätä tuskin tulemme näkemään, jos vanhat merkit pitävät vähääkään paikkansa. Asiaa voisi auttaa, jos ministeri ei enää väistelisi kysymyksiä, vaan alkaisi harrastamaan sitä keskustan Mari Kiviniemen kaudella mainostamaa "uutta avoimuutta." Tämäkään ei toteudu, sillä tänään Lehtomäki ilmoitti, ettei hän enää kommentoi julkisuudessa asiaa, koska se siirtynyt nyt viranomaisten selvitettäväksi. Tämä on kovin tuttua puhetta johtavien keskustalaisten suusta (Korhonen, Vanhanen, Vihriälä, Kaikkonen jne.). Viranomaisten työrauhaan vedotaan aina tällaisissa tapauksissa aina mieluusti.

Yhden neuvon ministerille ja hänen perheelleen voisi kuitenkin antaa. Kannattaisi hankkia ensi töikseen pirun hyvä pörssirikoksiin perehtynyt asianajaja,