1148. Ylittikö Sauli Niinistö toimivaltansa?

1. Kuluneella viikolla on ilmestynyt kaksi kirjaa tasavallan presidentin Sauli Niinistön elämänvaiheista ja toiminnasta presidenttinä ja sitä ennen. Tämä on ymmärrettävää, sillä Niinistö täyttää 24. elokuuta 70 vuotta - kaksi päivää sen jälkeen kun hän on tavannut Vladimir Putinin Sotshissa.

2. Tietokirjailija ja entinen päätoimittaja Risto Uimonen on kirjoittanut kirjan Sauli Niinistö - tasavallan presintti. Se on tyypillisen "hymistelevä" esitys valtion päämiehestä.

3. Aamulehden toimittajat Matti Mörttinen ja Lauri Nurmi, kumpikin palkittuja journalisteja, ovat puolestaan saaneet valmiiksi kirjan nimeltä Sauli Niinistö - Mäntyniemen herra. Tämä kirja, joka on Into Kustannus Oy:n kustantama, sisältää myös kriittisiä arviointeja presidentistä. Tämän vuoksi ostin kirjan, jonka hinta on kohtuullinen eli 24,95 euroa.

4. Sauli Niinistö ei ole itse osallistunut kummankaan kirjan tekemiseen. Mörttinen ja Nurmi mainitsevat, että he tarjosivat Niinistölle tilaisuuden esittää oma näkemyksensä haastattelussa. Niinistö kuitenkin kieltäytyi tarjouksesta.  

5. Tänään keskiviikkona eli kaksi päivää kirjojen ilmestymisen jälkeen Sauli Niinistö ilmoitti, että kummassakin kirjassa on virheitä ja virhetulkintoja. Niinistö kirjoitti asiasta tänään tasavallan presidentin kanslian verkkosivuilla Presidentin kynästä -palstalla. Hän otti kantaa kahteen Mörttisen ja Nurmen kirjassa esitettyyn asiaan.

6. Niistä ensimmäinen koskee Sauli Niinistön ja työmarkkinaosapuolten tapaamista joulukuun alussa 2015.  Marraskuussa 2015 Juha Sipilän hallituksen junailema kilpailukykysopimus (Kiky-sopimus) oli joutunut vastatuuleen ja sitä koskevat työmarkkinaosapuolten väliset neuvottelut olivat katkenneet. Tällöin Sauli Niinistö tuli hallituksen avuksi "kuin rintaman murentuessa apuun rientävä Antti Rokka", kuten kirjassa lennokkaasti kuvataan (s. 245). 

7. Kirjan mukaan Niinistö kutsui joulukuun alkupäivinä EK:n ja SAK:n ylimmän johdon luokseen aamukahvitilaisuuteen Mäntyniemeen. Niinistö oli ilmoittanut aikeestaan etukäteen vain pääministeri Sipilälle. Tilaisuuteen osallistuivat elinkeinoelämän puolelta Jyri Häkämies, Matti Alahuhta,  Antti Herlin ja Kari Jordan. SAK:ta ja palkansaajapuolta puolestaan edustivat  Lauri Lyly, Riku Aalto, Ann Selin, Jarkko Eloranta ja ATK:n Markku Piirainen.

8. Kirjan ilmestymisen jälkeen Jyri Häkämies on kertonut, ettei Niinistö tehnyt aloitetta ko. neuvonpidosta, vaan aloite oli lähtöisin häneltä. Tällä seikalla ei kuitenkaan ole ratkaisevaa merkitystä, sillä oleellista on, että presidentin kanslia kutsui osapuolet Mäntyniemeen. Sitä paitsi Niinitö vanhana juristina osaa kyllä konstit, joilla hän saa osapuolet tai toisen niistä aloitteen muodolliseksi esittäjäksi.

9. Mörttinen ja Nurmi kertovat suorin sanoin, että tapaaminen oli salainen neuvottelutilaisuus, jossa Niinistö laittoi peliin koko arvovaltansa vedoten sekä EK:hon että SAK:hon, jotta nämä solmisivat pääministerin vaatiman Kiky-sopimuksen (s. 244). Niinistö siis halusi saada osapuolet sopimaan Kikystä. Sitä, millä tavalla hän "runnasi" tahtonsa läpi, emme tiedä. Lauri Lylyn mukaan osanottajat olivat olleet Mäntyniemessä "aika pitkään".  

10. Oliko tilaisuus salainen, kuten kirjassa kerrotaan? Sauli Niinistö on kiistänyt tämän jyrkästi. Hän selittää, että salaamisesta ei ollut kyse, sillä hän oli myöhemmin tuonut julki osanottajille Mäntyniemessä kertomansa huolen "muutamaa viikkoa myöhemmin". Tällä Niinistö tarkoittaa perinteistä Uudenvuodenpuhettaan, joka lähetettiin televisiossa ja radiossa 1. tammikuuta 2016. Mainittakoon, että osapuolet kertoivat virallisesti Kiky-neuvottelujen jatkumisesta vasta tammikuun puolivälin jälkeen 2016.

11.Täytyy ihmetellä presidentti Niinistön mainittua perustetta. Se, että hän kertoi samoja "huoliaan" pari kolme viikkoa Mäntyniemen mystisen keskustelutiaisuuden jälkeen julkisuudessa, ei tietenkään poista tilaisuuden salaista luonnetta! Se oli salainen, koska tilaisuuteen kutsuttiin vain tiettyjä henkilöitä eikä tilaisuudesta ollut lupa kertoa kellekään ulkopuoliselle.

12. Ihmetellä täytyy myös joidenkin poliittisten toimittajien samansuuntaisia väitteitä. Esimerkiksi I-S:n Timo Haapala ihmetteli tänään twiitissään sitä, että "miten tilaisuus voi olla salainen, jos koko ay-kerma oli paikalla"? Tämä retorinen tokaisu on saanut osakseen paljon "tykkäyksiä". Itse tyydyn sanomaan vain, että voi pyhä yksinkertaisuus, ovatko toimittajat todella noin naiiveja!

13. Jo se, että Mäntynimeen keskustelu- ja neuvottelutilaisuudesta eivät maan hallituksesta tienneet muut kuin pääministeri Juha Sipilä, osoittaa, että kyseessä oli nimenomaan erittäin salaiseksi tarkoitettu ja sellaisena myös pysynyt neuvonpito, jota kukaan läsnäolijoista ei saanut paljastaa ulkopuolisille. Kirjoittajat toteavat kirjassaan, että Mäntyniemen tilaisuudesta ei hiiskuttu edes valtiovarainministeri Stubbille eikä oppositiojohtaja Antti Rinteelle; kirjoittajien mukaan Niinistö halusi tällä tavoin nakertaa Alex Stubbin arvovaltaa.

14. Mäntynimen tilaisuus paljastui vasta Mörttisen ja Lauri Nurmen toissa päivänä ilmestyneestä kirjasta. Kirjoittajille siitä kertoivat SAK:n puheenjohtaja  Lauri Lyly ja kaksi anonyyminä pysyttelevää arvovaltaista vaikuttajaa. Tilaisuus pysyi siis salassa lähes kolme vuotta. Silti Niinistöllä on otsaa väittää, ettei tilaisuus ollut salainen! Perin outo ja kummallinen näkemys, en voi muuta sanoa. Uudenvuodenpuheessaan 1.1.2016 Niinistö ei maininnut tilaisuudesta sanaakaan.

15. Lauri Lylyn kirjoittajille antamista lausumista huokuu selkeä näkemys, jonka mukaan hallitukseen nähden presidentti ajoi ohituskaistaa ja että tilaisuudesta ei ollut lupa hiiskua kellekään ulkopuoliselle.  Lylyn mukaan osantottojat olivat olleet Mänthyniemessä varsin pitkään, vaikka muodollisesti kyse olikin vain aamukahvitiaisuudesta. 

16. Niinistö pääsi tavoitteeseensa, eli ilmeisesti melko pian "aamukahvien" jälkeen oli selvää, että osapuolet palaisivat neuvottelupöytään ja tulisivat hyväksymään Kiky-sopimuksen. Iiman presidentin asiaan puuttumista Kiky-sopimus olisi, kuten Lauri Lyly antaa ymmärtää, varsin todennäköisesti jäänyt hyväksymättä.

17. Mörttinen ja Nurmi pohtivat kirjassaan, ylittikö presidentti toimivaltansa kutsuessaan EK:n ja SAK:n johtajat Mäntyniemen neuvonpitoon (s. 245). Heidän mukaansa vastausta voi hakea pohtimalla, mitä olisi tapahtunut, jos tieto kokouksesta olisi vuotanut julkisuuteen joulukuussa 2015. Kirjoittajien mukaan seurauksena olisi ollut poliittinen myrsky,  koska tasavallan presidentti oli puuttunut salaisesti sen hetkisen sisäpolitiikan tärkeimpään ja kiistanalaisimpaan asiaan kertomatta siitä edes omaa taustapuolueettaan edustavalle valtiovarainministerille tai opposition edustajille.  Myös Lauri Lylyn ja kahden kirjassa anonyyminä haastatellun avainvaikuttajan kanta on samanlainen.

18. Minusta on selvää on, että presidentti puuttui Kiky-asiassa sangen arkaan ja riidanalaiseen sisäpoliittiseen asiaan, jomka osalta hänellä ei ollut minkäälaista toimivaltuutta. Hän ylitti kirkkaasti toimivaltansa rajat. Presidentti lähti ajamaan hallituksen valmisteleman Kiky-sopimuksen hyväksymistä, vaikka tiesi, miten ankarasti SDP ja muut oppositiopuolueet sopimusta vastustivat. Juuri tämän vuoksi tilaisuus piti pitää salassa eikä siitä saanut kertoa muille kuin pääministerille. 

19. Me emme  tiedä, miten innokkaasti Niinistö tilaisuudessa "runnasi" sopimuksen hyväksymistä, mutta tilaisuus kesti kauan ja Niinistö näki paljon vaivaa tavoitteeseen pääsemiseksi. Joka tapauksessa on selvää, että Niinistö on kansansuosioonsa ja karismaansa nojautuen käyttänyt suostutteluvaltaansa.

20. Tampereen yliopiston valtio-opin professori Tapio Rainio on kritisoinut Niinistön toimintatapaa. Raunion mukaan Niinistö on yrittänyt häivyttää vaikutelmaa, että hän olisi pyrkinyt sekaantumaan sisäpolitiikkaan. Voi kysyä, että kun tällaisia keskusteluja on käyty, niin miksi niistä ei ole informoitu suoraan, Raunio sanoo. 

21. Matti Mörttisen ja Lauri Nurmen kirjoittaman kirjan pohjalta on Niinistön mukaan myös väitetty, että hän olisi painostanut Fortumia osallistumaan Pyhäjoen ydinvoimalahankkeeseen, joka on tarkoitus toteuttaa venäläisen Rosatomin ja Fennovoiman yhteisvoimin. 

22. Sauli Niinistön mukaan väite on suorastaan käsittämätön. Sen tueksi ei ole edes yritetty esittää yhtään faktaa. "En ole millään tavalla ollut vaatimassa Fortumia mukaan hankkeeseen", Niinistö kirjoittaa tiedotteessaan.

23. Kyseistä asiaa käsitellään Mörttisen ja Nurmen kirjassa sivuilla 237-240 otsikon  "Kiusallinen ydinvoimalahanke" alla. Voimalahanke on Venäjälle ja presidentti Putinille tärkeä. Suomessa Fennovoima oli vuonna 2015 kuitenkin vastatuulessa. Eduskunta oli asettanut hankkeen kotimaiselle omistukselle 60 prosentin alarajan, mutta kesäkuun lopussa 2015 näytti siltä, ettei ko. ehto täyty.

24. Fortumia yritettiin kaikin keinoin sada sijoittamaan ydinvoimalaan, mutta yhtiö ei näyttänyt olevan asiasta lainkaan kiinnostunut. Vihdoin elokuussa 2015 Fortum tiedotti, että se tulee 6,6 prosentin omistuksella mukaan "suomalaiselle yhteiskunnalle tärkeään" hankkeeseen. Kirjoittajien mukaan Fortum toi tällä lausumallan esiin, että valtiojohto oli pakottanut yhtiön osakkaaksi Rosatomin ydinvoimalaan.

25. Kirjoittajien mukaan "ulkopolitiikan päätöksentekoa tuntevat" ovat kertoneet, että presidentti Sauli Niinistö teki pääministeri Juha Sipilälle ja Fortumin hallituksen puheenjohtajalle Sari Baldaufille tiettäväksi tilanteen vakavuuden. Suomen ja Venäjän suhteet olisivat vahingoittuneet, jos Fortum ei olisi pelastanut hanketta. Samalla olisivat vaarantuneet Fortumin miljardiomistukset Venäjällä. Kirjoittajien mukaan pörssiyhtiö Fortumista oli tullut tasavallan presidentin yhtiö, Rosatom puolestaan on presidentti Putinin yhtiö.

26. Tiedotteessaan Sauli Niinistö ei ole kiistänyt keskustelleensa ydinvoimalahankkeesta ja Fortumin osaomistuksen tärkeydestä Juha Sipilän ja Sari Baldaufin kanssa. Hän on kimmastunut lähinnä vain väitteestä, jonka mukaan hän olisi painostanut Fortumia hankkeen osakkaaksi tai vaatinut Fortumin mukaantuloa. Matti Mörttinen ja Lauri Nurmi eivät ole kuitenkaan kirjassaan väittäneet Niinistön syyllistyneen suoranaiseen painostamiseen.

27. Kirjassa esitettyjen tietojen perusteella olen tullut vakuuttuneksi siitä, että Sauli Niinistö on tässäkin tapauksessa käyttänyt edellä mainittua suostutteluvaltaansa. Tähän viittaa myös kirjassa mainittu Fortumin toimitusjohtaja Pekka Lundmarkin lausuma (s. 240). Kirjan tekijöiden mukaan heillä on useita muitakin toisistaan riippumattomia lähteitä, jotka ovat kertoneet, että Sauli Niinistö toi tilanteen vakavuuden maan hallituksen ja Fortumin johdon tietoon, ennen kuin yhtiö pitkin hampain muutti asiassa mieltään.

28. Keskustelun, suostuttelun ja painostuksen ero saattaa käytännössä olla hiuksenhieno. Vaikka Niinistö ei omasta mielestään ole syyllistynyt kummassakaan edellä mainitussa tapauksessa minkäänlaiseen painostukseen, hänen keskustelukumppaneillaan saattaa olla asiasta aivan erilainen käsitys. He ovat voineet kokea karismaattisen Niinistön toimintatavan painostukseksi. Kun presidentti  oli ilmaissut kantansa, voidaan perustellusti olettaa, että sillä on voinut olla hänen keskustelukumppaneilleen suuri vaikutus, tai että Niinistön lausumat on koettu painostamisena.

29. Kyse on lisäksi ollut asioista, joissa presidentillä ei ole ollut lakiin perustuvaa toimivaltuuksia (valtaoikeuksia), ja keskustelut on käyty hyvin suppeassa piirissä ja ulkopuolisilta täysin salassa. Avoimuus on puuttunut tyystin. Urho Kekkonen ylitti usein valtaoikeutensa, mutta hän teki sen avoimesti, ei Tamminiemessä vieraidensa kanssa kahvia salaa ryystäen.

30. Miksi presidentin pitää ryhtyä käyttämään salaista kulissi- ja suostutteluvaltaa ja puuttumaan asioihin, jotka eivät hänelle perustuslain mukaan kuulu? Presidentin valtaoikeuksiin kuuluu ulkopolitiikan johtaminen, ei sisäpolitiikkaan sekaantuminen tai valtionyhtiöiden toiminnan ohjaaminen.

1023. Kun Alex Stubb syrjäytettiin

   

                                            Stubb tiedotustilaisuudessaan 15.6.                            

1. Kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi valittin Lappeenrannan puoluekokouksessa sisäministeri Petteri Orpo. Hän voitti toisella äänestyskierroksella istuvan puheenjohtajan Alexander Stubbin, Orpo sai äänistä 55 ja Stubb 45 prosenttia. Pertteri Orvosta tulee samalla uusi valtiovarainministeri. Kielikeskuksen mukaan oikea taituvusmuoto on tosiaan "Orvon". Petteri Orpo haluaa kuitenkin itse käyttää muotoa "Orpon".

2. Juha Sipilän vuoden päivät istunneesta hallituksesta on tähän saakka käytetty lyhennettä SSS -hallitus, joka tulee kolmesta nimestä eli Sipilä, Soini ja Stubb. Nyt SSS -hallituksen korvaa SOS -hallitus, niin kuin Timo Soini Lappeenrannan kokouksen jälkeen huomautti. Kuten tiedämme, SOS on kansainvälisillä morseaakkosilla annettava hätämerkki, jonka arvellaan tulevan sanoista Save Our Souls (Pelastakaa sielumme). 

3. Olisiko SOS jonkinlainen hätätilahallitus? Tämän aika näyttää. Hiljattain on annettu ymmärtää, että Suomella olisi kahdeksan laihan eli lamavuoden jälkeen edessään vihdoin taloudellisen kasvun jakso. Tästä ei ole kuitenkaan vielä riittävää varmuutta. Se että bkt on kasvanut noin prosentin verran, ei voida tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Todettu kasvu perustuu yksinomaan kotimaisen kulutuksen, ei viennin kasvuun. 

4. Suomen vienti ei ole osoittanut vieläkään kunnolla elpymisen merkkejä. Työttömyys ei ole vähenemässä, pitkäaikaistyöttömyys sen kun vain kasvaa. Kiky -sopimus saatiin reilun vuoden kestäneen hirmuisen ja jopa koomisia piirteitä saaneen väännön ja satojen neuvottelujen jälkeen kasaan. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että tämä ei vielä riitä. Monet jopa katsovat, että Kiky ei itse asiassa ratkaise mitään, vaan siitä saattaa olla päin vastoin vain harmia. Paikallinen sopiminen on aivan alkutekijöissään.  Hallituksen tavoitteena oli alun perin 110 000 uuden työpaikan luominen hallituskauden aikana, mutta nyt hallitus arvio, että olisi hyvä, jos Kikyn avulla saataisiin edes 35 000 uutta työpaikkaa. 

5. On helpo ennustaa, ettei tämäkän tavoite tule toteutumaan. Kaikki kolme suurta luottoluokittajaa, viimeksi Moody`s ovat laskeneet Suomen kolmen A:n luottoluokituksen Aa:han tai Aa+:aan. Moody'sin analyytikkojen mukaan Kiky -sopimus ei saa Suomen taloutta nousuun. Luottoluokittajan mukaan liian suuret palkat, joita Kikyllä on pyritty hillitsemään, eivät ole Suomen talouden suurin ongelma. Ongelma on siinä, etteivät ulkomaiset sijoittajat investoi Suomeen, koska täällä ei valmisteta riittävästi tuotteita, joilla olisi kansainvälistä menekkiä. Yritysveroprosenttia laskettiin joitakin vuosia sitten roimasti, ja monilla suurilla yhtöillä menee hyvin, mutta niiden voittoja ei käytetä investointeihin, vaan ne jaetaan kasvavina osinkoina omistajilleen.

6. Miksi Alex Stubb (48) piti vaihtaa Petteri Orpoon (47) ja ketkä hänet halusivat syrjäyttää? Itse en olisi, jos olisin kokoomuksen jäsen, halunnut antaa kenkää Alexille enkä valita Petteri Orpoa hänen tilalleen.

7. Alexin isä Göran Stubb osui Lappeenrannan äänestyksen jälkeen naulan kantaan todetessaan, että "poikani suosio katosi vihakampanjaan".  Tämä kampanja oli nähtävissä pian sen jälkeen kun Alexista tuli pääministeri ja Stubbin edeltäjän Jyrki Kataisen lähdettyä komissaariksi Brysseliin. Alexin naama otettiin tikkatauluksi ja kaikki hallituksen epäonistumiset, niin Stubbin omat kuin Juha Sipilän hallituksen, kadettiin kylmästi Stubbin niskaan. Politiikan toimittajat Pekka Ervastista ja Timo Haapalasta alkaen oikein kaivamalla kaivelivat Alexin vikoja ja kailottivat niitä kirjoituksissaan ja tv-kommenteissaan.

8. Ervastit, haapalat ja muut toimittajat eivät olleet liikeellä yksin ja omasta aloitteestaan.  Heillä oli tarkka tieto, mitä ne, jotka eivät voineet sietää Alex Stubbia, halusivat ja tahtoivat toimittajien kirjoittavan ja puhuvan - Alex Stubb oli syrjäytettävä puheenjohtajan pallilta ja hallituksesta. Viha- tai kostokampanja on oikeaan osunut sana kuvaamaan prosessia. Kampanja pantiin käytiin melko pian kohta kaksi vuotta sitten pidetyn puoluekokouksen jälkeen, jossa Stubb kaikkien ylläthykseksi kukisti Paula Risikon ja suurena ennakkosuosikkina pidetyn Jan Vapaavuoren.

9. Jan Vapaavuori ei voinut sietää tappiotaan Stubbille, hän oli huono häviäjä. Hän vannoi mielessään kostoa, ja mikäpä olisi ollut parempi paikka toteuttaa aie kuin lähestyvä Lappeenrannan puoluekokous. Vapaavuori, joka oli tullut nimitetyksi Euroopan investointipaikan hallituksen jäseneksi julkaisi viime maaliskussa kohua herättäneen "muistelmateoksen" Puoliholtiton Suomi. Siinä tämä useampikertainen ministeri ja kokenut kansanedustaja purki mieltään ja katkeruuttaan ja syytti istuvaa hallitusta ja sen edeltäjiä voimakkaasti huonosta taloudenhoidosta. Näin tapahtui, vaikka mies oli itse ollut kauan hallitusvastuussa, jolloin hän olisi voinut vaikuttaa kertomiensa virheiden ja epäkohtien korjaamiseen. 

10. Kirjassaan Vapaavuori syytti rivien välistä Alex Stubbia räikeällä ja suorastaan irvokkaalla tavalla. Vapaavuoren mukaan Kataisen erottua hallituksesta maassa olisi tullut järjestää uudet vaalit, mutta niitä Stubb ei halunnut, koska se olisi merkinnyt hänen pääministeritiensä katkaisua. Vapaavuoren mukaan eduskuntaan on valittu monia sellaisia, jotka eivät sinne kuulu, ja monet niistäkin, jotka kuuluvat, kekkaloivat viihdeohjelmissa, tikkakisoissa ja yökerjojen avaiskutsuissa. Viittaus Stubbiin tulee selvästi esiin kun Vapaavuori toteaa, että  "johtaviinkin posteihin pääsee aika ajoin kipuamaan myös patologisia narsisteja, joille politiikan sisällöllä ei ole koskaan muuta kuin välinearvoa heidän omalle julkisuuskuvalleen".

11. Jan Vapaavuori ei toki kirjoittanut kirjaansa hetken huumassa, vaan hänellä oli Luxemburgin pankin hiljaisuudessa yllin kyllin eli reilu vuosi aikaa suunnitella kirjansa sisältöä, väsätä opustaan ja hioa tekstinsä puoliherjaavia sanakäänteitä. Kirja ilmestyi juuri "sopivasti" eli pari kuukautta ennen Lappeenrannan puoluekokousta, jolloin Stubbin kiivaimmat vastustajat, kuten esimerkiksi Hjallis Harkimo ja Eero Lehti, terävöittivät Stubbin kritisointiaan ja hakivat sopivia vastaehdokkaita puheenjohtajan vaaliin. Vapaavuoren kirja oli tähdätty paljolti juuri Alex Stubbia vastaan ja sen tarkoituksena oli estää Stubbin uudelleen valinta puolueen puheenjohtajaksi. 

12. Mutta mistä sitten sopiva vastaehdokas Stubbille? Oli ennenkuulumatonta, että suuri hallituspuolue vaihtaa kesken hallituskauden puheenjohtajaansa, joka joutuisi, jos manööveri onnistuisi, lopettamaan työnsä myös maan hallituksen toiseksi tärkeimpänä ministerinä. Jan Vapaavuori ei ollut itse halukas Stubbin haastajaksi, vaikka mieli olisi toki kovasti tehnyt. Katseet kääntyivät tämän jälkeen sisäministeri Petteri Orpoon, jota on, jostakin syystä, pidetty Juha Sipilän hallituksen parhaana ministerinä.

13. Petteri Orpo ilmoitti vielä noin 1,5 - 2 kuukautta sitten, ettei hän missään tapauksessa halua haastaa Stubbia puheenjohtajakisassa. Mutta kuten politiikassa usein tapahtuu, johtavat poliitikot voivat kääntää takkinsa nopeasti, jopa yhden yön aikana. Orpoa maaniteltiin lähtemään kaatamaan Stubbia.  Kokoomuksen eduskuntaryhmän enemmistö ilmoitti vastustavansa Stubbin uudelleenvalintaa. Eero Lehti mörisi Stubbin kelvottumuutta, ja samalla asialla oli Hjallis Harkimo, joka näytti nauttivan ilkeillessään Stubbille. Hjallis jopa ilmoitti harkitsevansa itse Stubbin haastamista, jollei muita halukkaita puuhaan ilmoittautunut. Kukaan ei toki ottanut Hjalliksen ilmoitusta todesta.

14. Tämän jälkeen kisaan ilmoittautui Elina Lepomäki, vaikka kaikki tiesivät tasan tarkkaan, ettei hänellä olisi mahdollisuuksia Stubbin  kaatimiseksi. Ja yllätys yllätys, puheenjohtajan pesti alkoi pikkuhiljaa kiinnostaa myös Petteri Orpoa, jonka ilmoitus Stubbin haastamisesta saatiin aika pian. Iltapäivälehtien toimittajat, timohaapalat ja pekkaervastit suorastaan riemastuivat ja kirjoittivat kilvan analyyseissään, että pelihän on nyt selvä: Stubbilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia kisassa, vaan Petteristä leivotaan Lappeenrannassa kokoomuksen uusi puheenjohtaja. Hjallis Harkimo saattoi ilmoittaa, ettei hän lähdekään puheenjohtajakisaan, vaan kannattaa Orpoa.

15. Kuka lopullisesti käänsi Petteri Orpon pään? Minusta tämä oli tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kaikki politiikkaa seuranneet tietävät, että Sauli Niinistön ja Alex Stubbin välit ovat olleet viiileät. Niinistö ei voi sietää Alexia, joka on Saulin mielestä ollut  liian hölösuinen ja suorapuheinen mm. Nato-kannanotoissaan. Niinistö ei halunnut, että Alex Stubb istuu hänen johtamassaan hallituksen ulko- ja turvallisuspoliittisessa ryhmässä. Oiva keino pudottaa Alex kuvioista oli syrjäyttää hänet kokoomuksen johdosta ja hallituksesta. Niinistö ymmärsi, että Petteri Orpo oli se henkilö, joka kykenisi tähän. Inhottava ja katala temppu presidentti Niinistöltä, mutta tämä kertoo vain, miten raadollista politiikka on aina huipputasoa myöten. 

16. Pari kolme viikkoa ennen Lappeenrannan kokousta julkisuuteen vuodettiin ikään kuin vaivihkaa, miten Sauli Niinistö ja Jenni Haukio olivat kutsuneet Petteri Orpon vaimoineen vieraakseen Mäntyniemeen tai Espoon kotiinsa. Tämä painoi lopullisesti kokoomuslaisten puoluekokousedustajien ajatuksissa vaakakupin Orpon hyväksi. Vierailua tulkittiin, kuten tarkoitus olikin, niin, että Sauli Niinistö haluaa Petteri Orposta kokoomuksen puheenjohtajan ja uuden ministerin Alex Stubbin tilalle. Kyläilytiedon vuotaminen julkisuuteen oli harkittu asia ja suunniteltu juttu.

17. Alex Stubb ei kuitenkaan luovuttanut, vaikka hän varmaankin tiesi, ettei hänellä ollut kerrotuissa oloissa mahdollisuuksia uusia puheenjohtajan paikkaa. Stubb taisteli kunniaakkasti ja säilytti kasvonsa puoluekokouksen loppuun saakka. Stubb otti tilanteen haltuunsa myös loppupuheessaan, jossa hän onnitteli vilpittömästi Petteri Orpoa. Salissa koettiin tunteikas hetki, kun Alex kiitti paikalla ollutta isäänsä Görania ja vaimoaan Suzannea. Myös jotkut Petteri Orpon kannattajista nieleskelivät Alexin puheen aikana kyyneleitä. Yksi näistä oli ministeri Lenita Toivakka, joka oli vain paria päivää ennen Lappeenrannan kokousta ilmoittanut vaihtavansa leiriä eli siirtyvänsä Stubbin joukoista Petteri Orpon kannattajaksi. Toivakka teki tämän julkisesti, sillä hän haluaa säilyttää ministeripaikkansa Petteri Orpon uusiessa puolueen ministerilistaa. Saa nähdä, onnistuuko Toivakan manööveri, monet ovat veikaneet, että hallituksen  heikoimpiin ministereihin koko ajan kuulunut Toivakka menettää ministeripostinsa.

18. Göran Stubb totesi Lappeenrannassa, että kokoomuslaiset "heittivät hienon pojan syrjään". Tähän on helppo yhtyä, kun otetaan huomioon, miten karsismaattinen,  kansainvälinen ja eurooppalaisten poliittisten johtajien keskuudessa pidetty ja arvostettu poliitikko Alex Stubb on. Hän on kielitaitoinen ja rento, mutta samalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan  erinomaisesti hallitseva henkilö, joka on tullut hyvin toimeen  esim. Englannin pääministeri David Cameronin ja Saksan Angela Merkelin kanssa. Stubb on valmistunut filosofian tohtoriksi arvostetusta London of School of Economcista ja hän toimi ennen politiikkaan siirtymistään ulkomailla yliopiston tutkijana ja Suomessa EU-virkamiehenä. Stubb on käymissään vaaleissa maan ykkösääniharava. Ministerinä Stubb on ollut kahdeksan vuotta putkeen, ensi maanantaina hän tulee olleeksi ministerinä tasan 3 000 päivää. Stubb on toiminut ulkoministerinä ulkomaankauppaministerinä, pääministerinä ja viimeksi valtiovarainministerinä. 

19. Ulkoministerin salkku olisi ollut Juha Sipilän hallituksessa Alex Stubbille oikea posti.  Kaikki odottivat, että hallituksen toiseksi suurimman puolueen eli persujen puheenjohtaja Timo Soini olisi valinnut itselleen valtionvarainministerin salkun, sillä sitä pidetään yleisesti hallituksen toiseksi tärkeimpänä tehtävänä. Mutta toisin kävi, sillä Timo Soini valitsi ulkoministerin salkun. Soini tiesi, että ulkoministerin tehtävä on nykyoloissa paljon helpompi kuin valtiovarainministerin raskas paikka. 

20. Myös tässä valinnassa Sauli Niinistöllä oli sormensa vahvasti pelissä. Muistan hyvin, miten Soini kertoi ministeripaikkoja täytettäessä kävelleensä Smolnasta Kauppatorin ympäri ja soittaneensa "pari puhelua". Toisen niistä hän otti melkoisella varmuudella presidentti Niinistölle. Niinistö ilmoitti Soinille, ettei hän halua Alex Stubbista ulkoministreriä ja kehotti Soinia ryhtymään ulkoministeriksi. Näin Timo Soini sitten saapastelee itseensä sangen tyyväisen oloisena ympäri maailmaa kollegojaan tapaamassa. Soinille ollaan jo nyt petaamassa seuraavien vaalien jälkeen suurlähettilään virkaa Lontossa. Soinin puolue on menettänyt vaalien jälkeen lähes puolet kannatuksestaan, kokoomuksen kannatus on sitä vastoin samaa luokkaa kuin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. 

21. Kokoomuslaiset eivät tehneet ulkopuolisen mielestä kovinkaan järkevästi syrjäyttäessään "hienon ja kansainvälisen pojan" ja ottaessaan hänen tilalleen puhtaasti kansallisen Petteri Orpon. Petteri on lähtöisin Köyliön perämettistä ja tullut ylioppilaaksi Säkylän lukiosta. Kansainvälistä kokemusta hänellä ei ole. Hän on pyörinyt koko ikänsä - Orpo on jo 47-vuotias - kokoomuspolitiikan kuvioissa, ensin kunnallispolitiikassa ja maakuntakuvioissa ja vuodesta 2007 lähtien kansanedustajana. Hän hymyilee alituisesti ja on aina valmis uusiin tehtäviin kuin partiopoika. Orpo ei ole turhalla pituudella pilattu; kuvissa Alex Stubb näyttäisi olevan Orpoa päätä pidempi. Orpo vakuuttaa vakuuttamasta päästyään, että hän tuntee kokoomuksen kentän, "olen myynyt makkaraa kokoomuksen tilaisuuksissa jo ainakin 25 vuoden aikana", haluaa pitää huolta "ihmisten arjesta" ja muuta sellaista mukavaa ja ympäripyöreää, jolla ei ole käytännössä juuri minkäänlaista merkitystä, mutta joka upposi sellaisenaan kokoomuksen puoluekokousväen pirtaan - "kun kerran presidenttikin haluaa Petterin". 

22. Ammoin talonpoika Lalli surmasi Köyliön järven jäällä Ruotsin piispan Henrikin. Nyt Köyliön toinen suuri poika Petteri löi puoliruattalaisen Alexanterin maanrakoon Lappeenrannassa.

23. Kampanjansa aikana Petteri Orpo moitiskeli hallitusta ja vaati kokoomuksen ministeriryhmältä tiukempia otteita. Mitä ihmettä, eikö tämä Petteri ole istunut Stubbin ja nyt Juha Sipilän hallituksessa ja kuulunut koko ajan hallituksen terävimpään kärkeen ja erilaisiin ministerivaliokuntiin! Miksi hän ei ole siis pannut tuulemaan, ollut "tiukka" ja vaatinut hallitusohjelman noudattamista ja/tai siihen tehtäviä muutoksia jne., kun hänellä on ollut siihen mitä mainioin tilaisuus? 

24. Petteri Orpon puheenjohtajakaudella juuri mikään ei tulle tulee ainakaan tällä vaalikaudella hallituksessa muuttumaan. Tästä monet kokeneet poliitikot, aina kokoomuksen entisestä puheenjohtajasta Ilkka Suomisesta lähtien, samoin kuin vakavasti otettavat politiikan toimittajat ovat olleet yhtä mieltä. Hallituksen johto on ja pysyy selkeästi Juha Sipilän ja keskustan hanskassa. Persut myötäilevät keskustaa, Timo Soini ja hänen ministerinsä tuskin korviaan lotkauttavat Petteri Orpon vaatimuksille.

25. Tämä nähtiin välittömästi Lappeenrannan puoluekokouksen jälkeen. Lappeenrannassa pitämässään "linjapuheessa"  Petteri Orpo vaati kokoomuksen hallituspolitiikan tiukentamista, muutoksia hallitusohjelmaan ja ministereiden lukumäärän nostamista. Mutta mitä tapahtui? Juha Sipilä vastusti Orpon mainittuja suunnitelmia ja eilen hallituksen johtotroikka - siis SOS - ilmoitti, että ministereiden määrää ei nosteta eikä hallitusohjelmaa tarvitse muuttaa. 

26. Kuka seuraaa Petteri Orpoa sisäministerinä ja tapahtuuko kokoomuksen nelihenkisessä ministeriryhmässä muita muutoksia? Tämä selviää lopullisesti ensi viikon tiistaina.  On kaavailtu, että varapuhemies Paula Risikosta tulisi uusi sisäministeri, mutta tämä merkitsisi sitä, että kokoomus joutuisi valitsemaan myös uuden varapuhemiehen. Lenita Tovakka ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ovat olleet kokoomuksen heikkoja lenkkejä hallituksessa. 

27. Todennäköistä on, että ainakin Toivakka joutuu lähtemään hallituksesta. Hjallis Harkimo ilmoitti tänään, että hän haluaisi uudeksi ulkomaankauppaministeriksi, koska hänellä on tehtävään tarvittava pätevyys; hän on "tehnyt kauppaa" koko ikänsä. Hjallis vaatii Orpolta tietenkin korvaukseksi ministeripaikan, koska ryhtyi kannattamaan Orpoa puolueen uudeksi puheenjohtajaksi. Hjallis vetosi myös siihen, että istuuhan siellä hallituksessa myös Anne Bernerkin".  Hehheh ja voi hyvät hyssykät mitä peliä"!

28. Alex Stubb piti pari tuntia sitten tiedotustilaisuuden Vanhan kauppahallin nurkalla. Hän kertoi, että Petteri Orpo oli tarjonnut hänelle ulkomaankauppa- ja kehitysministerin paikkaa hallituksessa, mistä Stubb oli kuitenkin kieltäytynyt. Stubille oli tarjottu myös eduskunnan varapuhemiehen paikkaa, muka sekään ei ollut Stubbille kelvannut. Stubb kertoi vetävänsä hieman henkeä ja pysyttelevänsä kansanedustajana. On esitetty kaavailuja, joiden mukaan Stubbille olisi tarjottu paikkaa euroopalaisista yliopistoista, muun muassa Belgiasta.

29. Syksyllä nähdän, mihin suuntaan Alex Stubbin ura lähtee kehittymään. Sitä ennen hän voisi keskittyä harjoittelemaan maratonjuoksua ja tähdätä tosissaan kolmen tunnin alitukseen.

                                      Petteri ja Niina - kuin samasta puusta veistetyt