1. Juuri käytyjen kuntavaalien suurimmaksi uutiseksi nousi kansalaisten perin passiivinen suhtautuminen äänestämiseen. Kaikissa tiedotusvälineissä valitellaan vielä tänäänkin, vaikka vaalit ovat olleet onnellisesti takanapäin jo kohta kaksi vuorokautta, ihmisten välinpitämätöntä suhtautumista äänestämiseen. On etsitty keinoja, joiden avulla vaali-innostusta ja äänestysaktiivisuutta voitaisiin parantaa. Jokaisen tehtävänsä vakavasti tai ainakin puolivakavasti ottavan bloggarinkin on toki kannettava kortensa yhteiseen kekoon ja pohdittava, mikä tepsisi nukkuviin äänestäjiin.
2. Aivan kaikki eivät ole huolestuneita matalasta äänestysprosentista. Esimerkiksi Tuomas Enbuske -niminen kolumnisti väittää, että kuntavaalien äänestysprosentti 58,2 oli oikeastaan yllättävän korkea. No, tämä Enbuske ei tunnetusti kuulu vakavasti otettaviin kolumnisteihin, joten sivuuttakaamme hänen myös tässä yhteydessä vain kepeää julkisuutta kosiskeleva sanomansa olankohautuksella.
3. Miksi ihmiset eivät viitsi tai halua äänestää? Kaiketi se johtuu siitä, että ihmiset ovat kyllästyneitä moniin vaaleihin, eivätkä usko, että äänestämisellä voitaisiin vaikuttaa ratkaisevasti tai edes joltakin pieneltä osin asioihin; eihän niillä ole tähänkän asti voinut vaikuttaa. Kunnalliset ja valtiolliset kysymykset, ongelmat ja asiat vain tulevat eteen ja menevät niin kuin ne ovat monien mielestä menneet tähänkin asti: päin helvettiä - omista asioista nyt puhumattakaan. Asioihin ei voi äänestyksllä vaikuttaa. Vaikka osa päättäjistä vaihtuisikin vaaleissa, on meno kohta vaalien jälkeen toisenlaisista lupauksista huolimatta aivan samanlaista kuin ennenkin.
4. Yksi keino, joilla asiantilaa voitaisiin parantaa, tulee heti kohta mieleen: vaaleja edeltävät puoluejohtajien väliset parituntiset vaalikeskustelut tai -väittelyt samoin kuin puoluejohtajien yksittäiset vaalitentit olisi hetimiten lopetettava. Kuten jälleen kerran TV1:n suuressa vaalikeskustelussa nähtiin, puoluejohtajat eivät osaa käyttäytyä normaali-ihmisten tavoin eikä keskustelukulttuurista välitetä tuon taivaallista. Puoluejohtajat käyvät toistensa kimppuun kuin yleiset syyttäjät konsanaan ja koko parintuntinen ohjelma on katsojalle suuri kärsimysnäytelmä, jota leimaa varsinkin kaksi ilmiötä: 1) poliitikkojen hillitön huutaminen ja hohotus ja 2) toisten päälle puhuminen.
5. Puoluejohtajat käyttäytyvät vaaliväittelyissä nykyään kuin pahimmat erityisluokan oppilaat konsanaan, vain kiroilu ja toisten suoranainen herjaaminen saadaan lähetyksen aikana joten kuten pysymään kurissa. Ohjelman päätyttyä katsoja on aivan raivoisssaan, ja monet tekevät päätöksen, joka pitää: kyllä en mene äänestämään, en nyt enkä ikinä!
6. Jos puoluepomojen "väittelyä" pitää vielä jatkossakin katsoa, niin vietäkööt heidät sitten vaikka johonkin kylpylään, jossa he saisivat missikisojen tavoin tilaisuuden esiintyä tv-katsojille ilta- ja uimapukukierroksella ja jossa leikittäisiin erilaisia vesileikkejä ja nautittaisiin virvokkeina olutta, siideriä ja koskenkorvaa. Tai sitten puoluejohtajat voisivat viettää kuukauden ennen vaaleja keskenään kaikkien töllötettävinä omassa BB-talossaan. Eiköhän se kapulakielen puhuminen näillä konstein vähitellen loppuisi!
7. Toki vikaa on äänestyssysteemeissäkin. Itse asiassa äänestäminen on tapahtumana yhä edelleen samanlainen kuin se oli reilut 100 vuotta sitten eli vuonna 1906, jolloin kansa sai ensimäisen kerran oikeuden äänestää valtiollisissa valeissa; tästä kerrotaan mm. Ilmari Kiannon romaanissa Punainen viiva, johon voidaan edelleen po. suhteessa viitata. Viivan vetämisen sijasta nyt äänestyslippuun kirjoitetaan ehdokkaan numero, muita muutoksia ei ole juuri tapahtunut. Toki käyttöön on otettu ennakkoäänestys, joka on nyt muuttunut postiäänestykseksi.
8. Missä kummassa viipyy mahdollisuus sähköiseen ja internetissä tapahtuvaan äänestämiseen? Virossa tämä on ollut käytössä jo monissa vaaleissa, mutta Suomessa ei enää edes puhuta tästä uudistuksesta, kun Tuija Braxin johdolla tapahtunut kokeilu meni neljä vuotta sitten täysin mönkään eli perseilyksi. Oppia pitäisi hakea tässsäkin suhteessa Virossa, jossa pelaa myös sähköinen resepti, mikä maksoi vain 11 milj. euroa. Suomessa vastaavan projektin suunnitteluun on käytetty rahaa jo yli 500 milj. euroa, mutta vieläkään sähköistä reseptiä ei ole saatu koko maahan.
9. Kaikissa merkittävissä tv-ohjelmissa katsojat pääsevät osallistumaan äänestyksiin kotisohvilta käsin kännykällä tai netin välityksellä. Miksi tätä kätevää ja helppoa tapaa osallistua kansanvallan käyttämiseen ei haluta antaa ihmisille vaaleissa? Veikkaaminen ja lottoaminen samoin kuin veroilmoituksen täyttäminen ja jättäminen, oikeusjutun vireille ja tuomiosta valittaminen voidaan hoitaa sähköisesti jne. ,eli hyvin monet toiminnot hoituvat nykyään kätevästi netissä, mutta äänestämisessä eletään edelleen Kun isä lampun osti -aikakautta. Äänestäminen on haluttu säilyttää Suomessa pyhänä ja haudanvakavana rituaalina, joka vertautuu kirkossa pidettävään jumalanpalvelukseen; eihän ihmisen hautaaminenkaan vielä taida onnistua sähköisesti, polttohautauksessakin tarvittaneen paikalle joku pappi loitsuja lukemaan.
9a. Onko kansanvalta siis ikävä, harmaa ja tylsistyttävä asia? Minusta vaaleista ja äänestyksestä pitäisi tehdä koko kansan karnevaali, eikä antaa ainoastaan puoluejohtajien pitää omia karnevaalejaan vaaliväittelyissä! Vappu sopisi hyvin yleiseksi äänestyspäiväksi. Eivätkö päättäjämme ole todellakaan panneet merkille, että kirkossakäynti ja äänestysaktiivisuus ovat laskeneet samaa tahtia? Kirkosta tuli mieleen, että äänestäminen tulisi tehdä mahdolliseksi myös jumalanpalveluksen aikana kannettavan kolehdin yhteydessä; kolehtihaaveja olisi kaksi, joista toiseen pudotettaisiin entiseen malliin fyrkkaa ja toiseen taas äänestyslippu. Näin tulisi kaksi asiaa hoidetuksi samana sunnuntaina samassa paikassa.
10. Ehdokkaiden ja puolueiden ns. jalkatyö on perin vanhanaikaisella tolalla. Toreilla ja liikekeskusten pihoilla ihmisiä yritetään houkutella puolueiden vaalikojuille edelleen perinteisen hernekeiton, kahvin ja laihan mehun avulla! Eihän tuollaisesta tule mitään, vaan ihmiset tulevat vain entistä vihaisemmiksi ja epäilevämmiksi! Kyllä saatavilla pitäisi olla tuhdinpaa ruokaa, vaikka esimerkiksi karjalanpaistia, porsaankyljyksiä ja pippuripihviä, ja kyytipojaksi viiniä, olutta ja - niin koskenkorvaa tietysti! Kulttuurisessa tarjonnassa taas olisi hyvä olla tarjolla vaihtoehtona vaikkapa strip teasea ja muita yhtä eksoottisia tapahtumia varsinkin näin syyspimeiden aikaan.
11. Nykyisin puhutaan paljon ja jatkuvasti valtiolle ja kunnille kuuluvien tehtävien ulkoistamisesta ja yksityistämisestä. Näin tehtiin näissäkin vaaleissa, mistä seuraisi, että monille nämä käsitteet ja niiden erot tulivat vain entistä oudommiksi. Mutta eipä heitetä lasta pesuveden mukana kokonaan pois, sillä miksi emme pohtisi myös eduskunta- ja kuntavaalien ulkoistamista. Valtiolla ja kunnilla olisi edelleen paljon puhuttu järjestämisvastuu vaaleissa, mutta tehtävät voitaisiin antaa käytännössä tiettyjen yrityksen hoidettavaksi.
12. Esimerkiksi eduskuntavaalit voitaisiin ulkoistaa huoletta Veikkaukselle, sillä ovathan vaalitkin itse asiassa eräänlaista lottoamista: koskaan emme voi varmasti tietää, mikä on arvonnan eli vaalien lopputulos, voittaako omilla numeroilla mitään ja mitä vaalien jälkeen tapahtuu. Veikauksen pääjohtajalle maksetaan liksaa 3-4 kertaa enemmän kuin eduskunnan puhemiehelle tai vaalien järjestämisestä vastuussa olevalle oikeusministerille. Tästä voidaan loogisesti funtsien päätellä, että vaalien järjestäminen Veikkauksen hoteissa onnistuisi huomattavasti tehokkaammin ja turvallisemmin kuin nykyään.
13. Kuten viime sunnuntai-iltana voitiin huomata, vaalitulosten saaminen kestää nykyään yllättävän kauan, paljon kauemmin kuin muutamat vaalit sitten. Näin siitä huolimatta, että ääniä on alhaisen äänestysvilkkauden takia laskettavana monta sataa tuhatta vähemmän kuin aikaisemmin. Lottoarvonnan tulos sen sijaan saadaan muutamassa minuutissa eli yhden jääkaapillakäynnin jälkeen. Jos vaalitt uskottaisiin Veikaukselle, saataisiin äänestystuloksetkin pian äänestysajan päätyttyä; siinä ne lävähtäisivät kuvaruutuun yhdessä oikeiden lottonumeroiden kanssa! Ei siis tarvitsisi enää ventata koko ehtoota ensin postiäänestyksen tuloksia ja sitten, ennakkoäänistä masentuneena ja lähes puolihumalassa, vielä tuntitolkulla varsinaisena vaalipäivänä annettujen äänten piinallisten hidasta laskentaa ja vaaliasiantuntija Sami Borgin iänikuisia jaarituksia.
14. Asia pitäisi hoitaa niin, että samalla kun äänestyskelpoinen ihminen jättää lottokuponkinsa Veikauksen asiamiehelle, hän voi merkitä samaan kuponkiin myös oman vaaliehdokkaansa numeron. Kätevää, eikö totta! Äänestysaktiivisuutta voitaisiin kaikkein tehokkaammin lisätä niin, että vaaliloton yhteydessä valtio antaisi äänestyksen kiihottamiseksi Veikkaukselle 20 miljoonaa euroa, josta arvottaisiin äänestykseen osallistuneiden lottoäänestäjien kesken voittoja. Extra -päävoitto olisi 10 milj. euroa ja lisäksi arvottaisiin pienempiä rahapalkintoja ja/tai matkoja esimerkiksi Mombasaan, Turkkiin ja Tallinnaan. Saletisti äänestysvilkkaus kohentuisi kummasti ja alkaisi lähennellä pian Valko-Venäjän ja Pohjois-Koren äänestysprosentteja.
15. Tässä oli vain ikään kuin alkupaloiksi joitakin varteenotettavia konsteja vaikuttaa ihmisten äänestyskäyttäytymiseen ja nostaa äänestysprosentti taas kunnon lukuihin. Olisiko lukijoilla asiassa omia ehdotuksia?
16. Mutta yksi asia on saletti, mikäli vanhat merkit vähänkään paikkansa pitävät: viimeistään viikon kuluttua vaaleista kurjan alahainen äänestysprosentti on jo unohtunut, siihen palataan seuraavan kerran uudelleen vasta vuoden 2014 eurovaalien jälkeen.