569. Pitäisikö "Paateron palatsi", Poliisihallitus, purkaa?

Olisivatko Touhon joukot jo iskeneet Palatsiin?

1. Demareiden kansanedustaja, entinen sisä-ja poliisiministeri Kari "Touho" Rajamäki on käynyt tuimaan hyökkäykseen poliisiylijohtaja Mikko Paateroa ja tämän johtamaa poliisihallitusta vastaan. Rajanmäen manööveri on ajankohtainen, sillä poliisin rakenteita on valtion menoleikkausten takia pakko uudistaa.

2. Yle-Uutisille Rajamäki arvostelee ankarasti poliisiylijohtaja Mikko Paateron vallankäyttöä. Rajamäki: "Paateron palatsi on purettava." Palatsilla Kari Rajamäki tarkoittaa Poliisihallitusta, jota Paatero johtaa. Rajamäen mielestä Paateron johtamat uudistukset ovat turvottaneet hallintoa ja heikentäneet kenttätoimintaa, joten tulossa olevan rakenneuudistuksen vetäjäksi pitää valita ulkopuolinen selvitysmies.

3. Poliisiylijohtaja Paatero arvioi viime viikolla, että poliisin rakenneuudistuksessa poliisilaitosten määrä olisi vähennetään alle puoleen. Paatero väläytti Liikkuvan poliisin erillisorganisaation lakkauttamista. Poliisijärjestöjen liitosta on esitetty huoli siitä, miten laitosten vähentäminen vaikuttaa henkilöstöön.

4. Kari Rajamäki väittää, että aiempia rakennemuutoshankkeita johtanut Mikko Paatero on vastuussa linjauksista, joissa hallintoa on kasvatettu samalla kun kenttätoimintaa on leikattu.

- Helsinki, keskeinen turvallisuusympäristö, on menettänyt viidessä vuodessa 200 virkaa. Keskusrikospoliisi on menettänyt 70 virkaa. Samaan aikaan on kasvatettu poliisihallitusta entisen lääninjohdon 80 henkilöllä. Jatkovalmistelussa on lähdettävä siitä, että poliisihallitus puretaan, että tämä Paateron palatsi puretaan, Rajamäki sanoi Ylen haastattelussa. Rajamäen mielestä poliisiylijohtajalle on kertynyt liikaa valtaa, jota pitäisi nyt karsia.

5. Poliisiylijohtaja Mikko Paatero on ymmärrettävistä syistä tuohtunut ex-ministerin väitteistä ja pitää niitä tuulesta temmattuina. Paateron mukaan ex-poliisiminsteri Rajamäki ei tunne asioita. Tarkemmin Paatero ei kuitenkaan kommentoinut Rajamäen kritiikkiä.

6. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron johtama Poliisihallitus ei ole mikään vanha laitos, sillä se aloitti toimintansa vasta vuoden 2010 alusta. Poliisin organisaatio on nykyisin kaksiportainen. Poliisihallitus johtaa ja ohjaa operatiivista poliisitoimintaa eli sen tehtävänä on suunnitella, kehittää, johtaa ja valvoa koko maan poliisitoimintaa ja sen tukitoimintoja. Suoraan Poliisihallituksen alaisuudessa toimivat poliisilaitokset ja poliisin valtakunnalliset yksiköt keskusrikospoliisi, suojelupoliisi ja Liikkuva poliisi sekä Poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisin tekniikkakeskus. Poliisihallitus vastaa alaistensa yksiköiden tulosohjauksesta.

7. Organisatorisesti Poliisihallituksen yläpuolella on sisäasiainministeriö, jonka poliisiosasto vastaa poliisin toimialan ohjauksesta ja valvonnasta sekä erikseen ministeriölle säädettävistä poliisin toimialan tehtävistä. Sisäasiainministeriö tulosohjaa Poliisihallitusta.

8. Poliisihallituksen tehtävät on jaettu seitsemään yksikköön, jotka ovat: esikunta, rikostorjunta, valvonta- ja hälytystoiminta, lupapalvelu, kansainväliset asiat, hallinto ja tekniikka sekä lisäksi sisäinen tarkastus. Poliisihallitukseen kuuluvat myös arpajais- ja asehallintoyksikkö Riihimäellä sekä turvallisuusalan valvontayksikkö Mikkelissä.

9. Poliisihallituksen henkilöstö koostuu pääosin ministeriön entisestä poliisin ylijohdosta ja poliisin lääninjohdoista. Osa Poliisihallituksen työntekijöistä työskentelee niin ikään vuoden 2010 alussa toimintansa aloittaneissa aluehallintovirastoissa poliisin vastuualueella.

10. Mikko Paatero nimitettiin poliisiylijohtajan virkaan vuonna 2008. Tätä ennen Paatero toimi Länsi-Suomen lääninpoliisijohtajana. Paateron "keksi" ylimmäksi poliisiksi silloinen kokoomuksen sisäministeri Anne Holmlund. Nimitys aiheutti ihmettelyä, sillä Paatero oli jo kuusikymppinen virkamies eikä häntä ole pidetty koskaan minään ruudinkeksijänä. Mutta kokoomuslainen poliitikko nimitti kokoomuslaisen virkamiehen, eihän siinä mitään, Suomihan on poliittisten virkanimitysten luvattu maa! Paatero oli harrastanut kunnallispolitiikkaa valtuustotasolla. Holmlund jatkoi nimityspolitiikassaan valitsemallaan poliittisella värisuoralla, sillä Supon päälliköksi ministeri Holmlund oli nimityttänyt vuotta aiemmin eli 2007 Turusta kotoisin olevan Ilkka Salmen ja EU-virkaan viime vuonna siirtyneen Salmen seuraajaksi viime vuonna niin ikään kokoomuksen mandaatilta valtiosihteerinsä Antti Pelttarin.

11. Ministeri Anne Holmlund ja ministeriön poliisijohto eivät tulleet oikein toimeen ministeriön kansliapäällikön Ritva Viljasen (Sdp) kanssa. Niinpä Paatero ja Holmlund keksivät perustaa maahan erityisen Poliisihallituksen, jotta demari Viljanen ei pääsisi sotkemaan kunnon kokoomuslaista poliisipolitiikkaa. Poliisihallitus oli tarpeen myös siksi, että aiemmin toimineet lääninpoliisiyksilöt oli läänien lakkauttamisen myötä lakkautettava. Jottei useita kymmeniä korkea-arvoisia lääninpoliisipäälliköitä (poliisitarkastajat, apulaispoliisitarkastajat, lääninkomisariot jne.) olisi jouduttu siirtämään lakkautuspalkalle tai uusiin ikäviin tehtäviin "kentälle", heille oli keksittävä äkkiä jotakin mielekkään tuntuista puuhaa ja tässä tarkoituksessa uusi uljas Poliisihallitus tarjosi sopivat suojatyöpaikat. Mikko Paatero, vanha lääninpoliisipäällikkö itsekin jo vuodesta 1992, pelasti uuden organisaation myötä vanhat kaverinsa tarjoamalla näille päällikkötasoiset virat Poliisihallituksesta.

12. Sitä, kuinka paljon Poliisihallituksessa on henkilökuntaa, ei ole koskaan kerrottu julkisuuteen, mutta tiettävästi toista sataa virkaa tuossa organisaatiossa lienee.

13. Nyt siis ollaan poliisin rakenneuudistuksen edessä. Mutta kenen oikein pitäisi johtaa tätä uudistusta? Kari Rajamäen mielestä rakenneuudistuksen johtoon pitäisi asettaa ulkopuolinen selvitysmies, joka ei olisi Mikko Paateron lähipiiristä. Yle Uutisten kertoman mukaan ryhmän vetäjäksi kaavailtaisiin sisäministeriön poliisiosaston osastopäällikkö Kauko Aaltomaata ja ryhmän muut jäsenet kutsuttaisiin poliisin valtakunnallisista yksiköistä.

14. Tiettävästi Kauko Aaltomaa, joka on entinen upseeri, kuuluu Mikko Paateron lähipiiriin. Kerrotaan, että Aaltomaa olisi Mikko Paateron tavoin mukana niin sanotussa "Tornin herraklubissa", josta olen aiemmin kertonut esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön valmistelun yhteydessä. Juuri tähän Tornin klubiin kuuluvien virkamiesten kerrotaan ideoineen aikanaan myös Poliisihallituksen perustamisen. Olisiko osastopäällikkö Aaltomaa tältä kannalta katsottuna sopiva henkilö kaavailluksi selvitysmieheksi vai olisiko hän "pukki kaalimaan vartijana"?

15. Pitäisikö poliisitoiminnan rakenneuudistusta valmistelemaan asettaa laajempi selvitysryhmä tai peräti parlamentaarinen komitea? Kas tässäpä mietittävää kaikille asiasta kiinnostuneille!

351. RATPUT...poliisiministerit lähes tukkanuottasilla eduskunnassa

Sisäministeri Anne Holmlund (kok) ja edellisen hallituksen sisäministeri Kari Rajamäki (sd) ovat piikitelleet toisiaan jo pitkään eduskunnan täysistunnoissa ja varsinkin televisiossa suorana lähetetyillä kyselytunneilla.

Kari Rajamäessä näyttäisi olevan selvästikin jonkinlaisen koulukiusaajan taipumuksia ja hän on osannut ärsyttää Holmlundia milloin mistäkin istunnossa käsiteltävänä olleesta poliisi- tai harmaan talouden tutkintaan liittyvästä asiasta.

Tällä viikolla Rajamäki ja Holmlund sanailivat kiivaasti jo tiistaina, jolloin eduskunnassa oli laajan esitutkintapaketin lähetekeskustelu.

Poliisiministereiden uusin sanasota näyteltiin eilen keskiviikkona Rajamäen pidettyä välikysymyskeskustelussa SDP:n ryhmäpuheenvuoron harmaasta taloudesta.

Sisäministerinä 2003-2007 toiminut Kari Rajamäki mainitsi tuolloisen hallituksen perustaneen SDP:n johdolla pimeän ulkomaisen työvoiman valvontayksikön (PUT) keskusrikospoliisiin.

Rajamäki syytti nykyistä hallitusta muun muassa vakavasta sisäisen turvallisuuden vaarantamisesta ja jättämisestä tarttumatta pimeän työvoiman ongelmaan.

Nykyinen sisäministeri Anne Holmlund pahoitteli vastauksensa aluksi, että hänen "on jälleen kerran kulutettava eduskunnan tärkeää työaikaa siihen, että joudun ampumaan edustaja Rajamäen täysin virheellisiä väitteitä alas tästä pöntöstä".

Hänen vieressään ministeriaitiossa istunut pääministeri Mari Kiviniemi (kesk.) purskahti nauruun.

Minusta pääministerin nauruun purskahtaminen tuntui hieman oudolta. Nimittäin siksi, että sanonta "alas ampuminen" ei tunnu kovin sopivalta ministeri Holmlundin suusta "lauottuna". Viittaan kahteen Holmlundin ministerikaudella sattuneeseen koulusurmatapaukseen, toinen Jokelassa ja toinen Kauhajoella.

Holmlund kehotti Rajamäkeä kysymään suoraan KRP:ltä kaipaamastaan PUT-yksiköstä. Asia on ministeri Holmlundin mukaan ollut eduskunnan täysistunnossa jo usein aiemmin esillä, kun Holmlund on vastannut siitä Rajamäen tekemiin kysymyksiin. Tämä ei Holmlundin mukaan kuitenkaan ole ymmärtänyt asiaa.

PUT-yksiköstä tuli Holmlundin mukaan jo Rajamäen omana ministeriaikana RAT (reaaliaikainen tutkinta). Siellä 25 poliisia tekevät talousrikostutkintaa samoissa viroissa.

- En ymmärrä miten tämän enää tämän selkeämmin voisi sanoa. Se on sanottu suullisesti, kirjallisesti ja lukuisin eri tavoin, Holmlund totesi eturivissä istuvaa Rajamäkeä tuijottaen.

Rajamäki ei kuitenkaan luovuttanut, vaan jatkoi veivaamistaan siteeraten lopulta jopa työterveyslaitoksen raporttia PUTin olemassaolosta ja ylitti puheaikansa.

Puhemies Sauli Niinistö antoi kuitenkin kaksikolle vielä erikseen puheenvuorot asian läpikäymistä varten.

- En nyt rupea kilpailemaan, mutta olen varmaan keskustellut KRP:n johtajan kanssa enemmän viime aikoina kuin te ja monen muunkin kanssa, joka on huolissaan teidän ratkaisuistanne, jotka vaarantavat järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakykyä, Kari Rajamäki jatkoi motkottamistaan.

- Missä on samanlainen PUT joka silloin oli - tokko sitä Porissakaan näkyy, Rajamäki heitti lopuksi erittäin itsetyytyväisen näköisenä.

Anne Holmlund ei kuitenkaan hellittänyt, vaan alkoi lähes hysteerisenä huutaa, että "kyseinen PUT toimii nimellä RAT" ja että siitä on päätetty Rajamäen ministeriaikana vuonna 2007. Holmlund siteerasi KRP:n toimintakertomusta, jota hän heilutteli edessään ja jonka hän sanoi tuovansa Rajamäelle.

- Nyt kun täällä on aika monta muuta seurakunnassa läsnä, jotka varmaan ymmärtävät.... edustaja Rajamäki, toinen meistä puhuu muunneltua totuutta, ja se en ole minä, Holmlund totesi ääni vihasta suorastaan väristen.

Tämä jälkeen Holmlund lähti marssimaan ministeriaitiosta alas istuntosalin eturivissä istunutta Rajamäkeä kohti, töpötteli Rajamäen eteen ja kaksin käsin mainitusta KRP:n asiakirjasta kiinni pitäen näytti paperia Rajamäelle ja iski sen sitten täysin hölmistyneen Rajamäen edessä olleiden asiakirjojen päälle.

Puhemies Sauli Niinistö ei, ihme kyllä, käyttänyt niin sanottua muodollista prosessinjohtovaltaansa, johon kuuluu myös järjestyksen ylläpitäminen, vaan antoi kaiken tämän tapahtua myöntäen samalla seuraavan puheenvuoron edustaja Esko Ahoselle (kesk).

- Jotenkin äskeisistä puheenvuoroista vaikutti, että ministeri Holmlundilla ja edustaja Rajamäellä on jonkinlaisia näkemyseroja joistain asioista, Ahonen huomautti muiden edustajien naureskellessa.

Sitten episodi oli ohi, ainakaan jatkoa ei tv:ssä enää näytetty.

---

Olen ollut siinä käsityksessä, että Suomen eduskunnassa järjestyksenpitäjiä ja vahtimestareita tarvitaan ainoastaan lehtereillä istuskelevan yleisön vahtimiseksi ja pitämiseksi loitolla kansanedustajista ja eduskunnan virkamiehistä. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että vahtimestareita tarvitaan myös alas istuntosaliin pitämään loitolla keskenään ärhenteleviä edustajia ja ministereitä, ainakin näin vaalien lähestyessä.

Muistan, miten Veikko Vennamo jouduttiin vuonna 1974 kantamaan kahden vahtimestarin toimesta pois istuntosalista, kun kahden viikon esiintymiskiellon saanut Vennamo ei totellut puhemiehen määräystä poistua istuntosalista. Nyt näyttäisi olevan - jottei jouduttaisi tukkanuottasille - paikallaan palkata istuntosalin järjestyksenpitäjäksi myös pari naispuolista vahtimestaria - ja rotevaa sellaista.

Missä on eduskunnan arvovalta, kansanedustajilta edellytettävä arvokkuus ja hyvät tavat? Kuka huolehtisi niiden ylläpitämisestä? Puhemies Niinistön ajatukset lienevät harhailleet eilisen välikysymyskeskustelun aikana jo illan tulevassa San Marino -ottelussa. Olisi ollut paikallaan, että myös Holmlundille ja Rajamäelle olisi annettu vapaaliput illan otteluun, jossa he olisivat voineet purkaa aggressioitaan.