1. Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi tänään päätöksen Tiitisen-listana tunnetun asiakirjan julkistamisesta (KHO 2010:31). KHO (hallintoneuvokset Esa Aalto, Kari Kuusiniemi, Sakari Vanhala, Riitta Mutikainen ja Alice Guimares-Purokoski) kumosi Helsingin hallinto-oikeuden 24.6.2008 antaman päätöksen, jonka mukaan Supon on luovutettava Tiitisen lista sitä pyytäneelle toimittaja Susanna Reinbothille. Lista pysyy siis edelleen Supon kassakaapissa.
2. Supo sai listan keväällä 1990 Länsi-Saksan turvallisuuspalvelulta (BND). Asiakirja sisältää lyhyen johdanto-osan sekä luettelon 18 suomalaisesta henkilöstä, joiden BND epäili koostuneen DDR:n Stasin kontakteista Helsingissä. Vuonna 1990 presidentti Mauno Koivisto päätti Supon silloisen päällikön Seppo Tiitisen esityksestä, ettei lista anna aihetta lisätutkimuksiin, minkä jälkeen lista arkistoitiin Supon kassakaappiin. Kun Supo ei aloittanut esitutkintaa, ei listalla olevia henkilöitä vastaan ei ole virallisen kannan mukaan olemassa näyttöä eikä heitä ole ollut syytä epäilty vakoilusta. Sen sijaan ns. Rosenholz-aineistossa saattaa olla kyse vakoojiksi värvätyistä ihmisistä.
3. Helsingin hallinto-oikeuden 2008 antaman päätöksen mukaan tiedon antaminen listasta ei vaaranna valtion turvallisuutta, koska sen luovuttanut maa (Saksa) ei nimenomaisesti ollut kieltänyt julkaisemista sitä eikä julkaiseminen ajan kulumisen vuoksi - 20 vuoden jälkeen - enää voinut vahingoittaa Supon kansainvälisiä toimintaedellytyksiä.
4. KHO sen sijaan "piti selvitettynä" - yksinomaan Supon edustajien lausuntojen perusteella - että "mainitun tiedonvaihdon on toiminnan erityisluonteen vuoksi ollut tarkoitus olla luottamuksellista." KHO:n mukaan "ei ole poissuljettua, ettei asiakirjalla voisi olla edlleen merkitystä Supon toiminnalle." KHO:n mukaan salassapitoon riittää, että lista on "osana tiedotuspalveluiden välistä luottamuksellista tietojenvaihtoa" ja "ettei ole ilmeistä, ettei tiedon antaminen asiakirjasta suojelupoliisille tiedustelutietoja."
5. KHO:n päätöstä on jo ehditty arvostella siitä, että KHO meni perusteluissaan täysin Supon selän taakse. Tältähän tuo kyllä vahvasti haiskahtaa, sillä eihän KHO:lla ole perustelujensakaan muuta asiasta muuta "näyttöä" kuin Supon edustajien lausumat. KHO:n käyttämät, osin lakiin perustuvat ilmaisut "ei ole ilmeistä, että tiedon antaminen asiakirjasta ei vaaranna valtion turvallisuutta" ja "ei ole poissuljettua, ettei asiakirjalla voi olla merkitystä suojelupoliisin toiminnalle," ovat hyvin tulkinnanvaraisia ilmaisuja.
6. KHO:n ei olisi pitänyt tyytyä tällaiseen lain sanamuodoilla kikkailevaan perustelutapaan, vaan sen olisi tullut ottaa punninnassa huomioon myös reaalisia argumentteja, muun muassa juuri ajan kuluminen ja olosuhteiden muuttuminen. Ilmaisu "ei ole ilmeistä, ettei tiedon antaminen asiakirjasta vaaranna valtion turvallisuutta" sisältää suomeksi käännettynä ajatuksen, jonka mukaan listan julkistaminen voi vaarantaa jotenkin valtion turvallisuutta. Ei ole kuitenkaan konkreettista näyttä siitä, että listan julkistaminen voisi vaarantaa Supon kansainvälisiä toimintaedellytyksiä. Tästä on vain asian osallisen eli Supon sana.
7. KHO:n päätöksen perustelut ovat jokseenkin yksipuoliset. Perusteluista näyttäisi puuttuvan lähes kokonaan pro et contra -tyyppinen pohdinta. Perusteluissa olisi tullut toki ottaa esiin myös listan julkistamista puoltavia näkökohtia ja punnita niitä listan salaamisen puolesta puhuvia näkökohtia vastaan. Tätä ei kuitenkaan tehty, vaan julkistamista puoltavat seikat on ohitettu perusteluissa. Ei siis mikään ihme, että ratkaisussa on päädytty siihen, että lista pysyy Supon kassakaapissa.
8. Kun KHO päätyi siihen, että listan julkistaminen saattoi vaarantaa valtion turvallisuutta, sen ei tarvinnut ottaa kantaa toiseen Supon väittämään salassapitoperusteeseen eli siihen, että listan julkistaminen saattaisi vaarantaa listalla olevien ihmisten oikeusturvaa.
9. Kun KHO:n päätöksen perustelut listan valtion turvallisuutta vaarantavasta merkityksestä eivät vakuuta, on aika yleisesti arveltu, että todellinen syy pitää lista salassa olisikin se, että listalla on tunnettujen poliitikkojen nimiä. Kun listan kärkeä - Top kymppiä - on julkisuudessa arvuuteltu, on kärkipäässä lähes aina keikkunut nimi Kalevi Sorsa. Muistamme, että Tarja Halonen oli juuri Kalevi Sorsan "löytö" politiikkaan ja DDR:n tunnustamiskomitean jäseneksi. Kalevi Sorsa otti Halosen erityisavustajakseen ja sitä kautta Halonen eteni eduskuntaan ja ministeriksi. On myös arveltu, että Tarja Halosen omakin nimi saattaisi löytyä listalta.
10. Jos listalla oleviin olisi yhdistettävissä vain jonkinlaista vihjetietoa, eikä "listalaisia" olisi syytä epäillä vakoilusta tai maanpetoksesta, niin miksi ihmeessä lista on välttämättä pidettävä salassa vielä 20 vuoden jälkeen sen saamisesta muka siksi, että valtion turvallisuus muuten vaarantuisi? Vai olisiko sittenkin syytä epäillä vakoilua? Kenpä tietäis sen.
11. KHO päätti nyt jo toisen kerran pitää listan salassa Supon kassakaapissa. Edellisen kerran KHO päätti samasta asiasta vuonna 2003 (KHO 2003:77). Silloin KHO:n päätöksen tehneen jaoston puheenjohtajana toimi itse presidentti Pekka Hallberg, tämä "egyptiläisten isoäitien isoäitien ystävät" -yhdistyksen puuhamies (jahtivouti) yhdessä Mikko Paateron, Martti Koskenniemen ja Tarja Halosen kanssa. Pekka Hallberg on tunnetusti verkostunut hyvin - ylimmän hallintotuomioistuimen päällikkötuomariksi ällistyttävän hyvin - valtakunnan huippupoliitikkojen ja -virkamiesten kanssa. Tähän verkostoon kuuluu itseoikeutettuna Tarja Halonen.
12. Minulle ei näin ollen ollut mikään yllätys, että KHO päätyi tänään Tiitisen listan salassapidon osalta täysin samaan lopputulokseen kuin vuonna 2003 presidentti Hallbergin puheenjohdolla asiasta päättäessään. Voisinkin suositella, että kun seuraavan kerran joku toimittaja vaatii Tiitisen listan julkistamista, tämä tehtäisiin vasta sitten, kun sekä Tarja Halonen että Pekka Hallberg ovat jättäneet presidentilliset tehtävänsä valtakunnan palveluksessa.
13. Supon päällikkö Ilkka Salmi (kok) yritti olla tänään KHO:n päätöksen jälkeen ovela. Hän nimittäin toi esiin - ehkäpä nimittäjänsä eli Anne Holmlundin toivomuksesta - että Supo pohtii Stasi-aineiston julkistamista tutkijoiden käyttöön. Käsitykseni mukaan sanottu aineisto voidaan luovuttaa "puolueettomien ja riippumattomien" tutkijoiden käyttöön muutoinkin jo vuonna 2015. Mutta jos KHO:n päätös pysyy jatkossakin, Tiitisen lista tulee julkiseksi vasta vuonna 2050.
