Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lalli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Lalli. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 15. kesäkuuta 2016

1023. Kun Alex Stubb syrjäytettiin

   
                                            Stubb tiedotustilaisuudessaan 15.6.                            

1. Kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi valittin Lappeenrannan puoluekokouksessa sisäministeri Petteri Orpo. Hän voitti toisella äänestyskierroksella istuvan puheenjohtajan Alexander Stubbin, Orpo sai äänistä 55 ja Stubb 45 prosenttia. Pertteri Orvosta tulee samalla uusi valtiovarainministeri. Kielikeskuksen mukaan oikea taituvusmuoto on tosiaan "Orvon". Petteri Orpo haluaa kuitenkin itse käyttää muotoa "Orpon".

2. Juha Sipilän vuoden päivät istunneesta hallituksesta on tähän saakka käytetty lyhennettä SSS -hallitus, joka tulee kolmesta nimestä eli Sipilä, Soini ja Stubb. Nyt SSS -hallituksen korvaa SOS -hallitus, niin kuin Timo Soini Lappeenrannan kokouksen jälkeen huomautti. Kuten tiedämme, SOS on kansainvälisillä morseaakkosilla annettava hätämerkki, jonka arvellaan tulevan sanoista Save Our Souls (Pelastakaa sielumme). 

3. Olisiko SOS jonkinlainen hätätilahallitus? Tämän aika näyttää. Hiljattain on annettu ymmärtää, että Suomella olisi kahdeksan laihan eli lamavuoden jälkeen edessään vihdoin taloudellisen kasvun jakso. Tästä ei ole kuitenkaan vielä riittävää varmuutta. Se että bkt on kasvanut noin prosentin verran, ei voida tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Todettu kasvu perustuu yksinomaan kotimaisen kulutuksen, ei viennin kasvuun. 

4. Suomen vienti ei ole osoittanut vieläkään kunnolla elpymisen merkkejä. Työttömyys ei ole vähenemässä, pitkäaikaistyöttömyys sen kun vain kasvaa. Kiky -sopimus saatiin reilun vuoden kestäneen hirmuisen ja jopa koomisia piirteitä saaneen väännön ja satojen neuvottelujen jälkeen kasaan. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että tämä ei vielä riitä. Monet jopa katsovat, että Kiky ei itse asiassa ratkaise mitään, vaan siitä saattaa olla päin vastoin vain harmia. Paikallinen sopiminen on aivan alkutekijöissään.  Hallituksen tavoitteena oli alun perin 110 000 uuden työpaikan luominen hallituskauden aikana, mutta nyt hallitus arvio, että olisi hyvä, jos Kikyn avulla saataisiin edes 35 000 uutta työpaikkaa. 

5. On helpo ennustaa, ettei tämäkän tavoite tule toteutumaan. Kaikki kolme suurta luottoluokittajaa, viimeksi Moody`s ovat laskeneet Suomen kolmen A:n luottoluokituksen Aa:han tai Aa+:aan. Moody'sin analyytikkojen mukaan Kiky -sopimus ei saa Suomen taloutta nousuun. Luottoluokittajan mukaan liian suuret palkat, joita Kikyllä on pyritty hillitsemään, eivät ole Suomen talouden suurin ongelma. Ongelma on siinä, etteivät ulkomaiset sijoittajat investoi Suomeen, koska täällä ei valmisteta riittävästi tuotteita, joilla olisi kansainvälistä menekkiä. Yritysveroprosenttia laskettiin joitakin vuosia sitten roimasti, ja monilla suurilla yhtöillä menee hyvin, mutta niiden voittoja ei käytetä investointeihin, vaan ne jaetaan kasvavina osinkoina omistajilleen.

6. Miksi Alex Stubb (48) piti vaihtaa Petteri Orpoon (47) ja ketkä hänet halusivat syrjäyttää? Itse en olisi, jos olisin kokoomuksen jäsen, halunnut antaa kenkää Alexille enkä valita Petteri Orpoa hänen tilalleen.

7. Alexin isä Göran Stubb osui Lappeenrannan äänestyksen jälkeen naulan kantaan todetessaan, että "poikani suosio katosi vihakampanjaan".  Tämä kampanja oli nähtävissä pian sen jälkeen kun Alexista tuli pääministeri ja Stubbin edeltäjän Jyrki Kataisen lähdettyä komissaariksi Brysseliin. Alexin naama otettiin tikkatauluksi ja kaikki hallituksen epäonistumiset, niin Stubbin omat kuin Juha Sipilän hallituksen, kadettiin kylmästi Stubbin niskaan. Politiikan toimittajat Pekka Ervastista ja Timo Haapalasta alkaen oikein kaivamalla kaivelivat Alexin vikoja ja kailottivat niitä kirjoituksissaan ja tv-kommenteissaan.

8. Ervastit, haapalat ja muut toimittajat eivät olleet liikeellä yksin ja omasta aloitteestaan.  Heillä oli tarkka tieto, mitä ne, jotka eivät voineet sietää Alex Stubbia, halusivat ja tahtoivat toimittajien kirjoittavan ja puhuvan - Alex Stubb oli syrjäytettävä puheenjohtajan pallilta ja hallituksesta. Viha- tai kostokampanja on oikeaan osunut sana kuvaamaan prosessia. Kampanja pantiin käytiin melko pian kohta kaksi vuotta sitten pidetyn puoluekokouksen jälkeen, jossa Stubb kaikkien ylläthykseksi kukisti Paula Risikon ja suurena ennakkosuosikkina pidetyn Jan Vapaavuoren.

9. Jan Vapaavuori ei voinut sietää tappiotaan Stubbille, hän oli huono häviäjä. Hän vannoi mielessään kostoa, ja mikäpä olisi ollut parempi paikka toteuttaa aie kuin lähestyvä Lappeenrannan puoluekokous. Vapaavuori, joka oli tullut nimitetyksi Euroopan investointipaikan hallituksen jäseneksi julkaisi viime maaliskussa kohua herättäneen "muistelmateoksen" Puoliholtiton Suomi. Siinä tämä useampikertainen ministeri ja kokenut kansanedustaja purki mieltään ja katkeruuttaan ja syytti istuvaa hallitusta ja sen edeltäjiä voimakkaasti huonosta taloudenhoidosta. Näin tapahtui, vaikka mies oli itse ollut kauan hallitusvastuussa, jolloin hän olisi voinut vaikuttaa kertomiensa virheiden ja epäkohtien korjaamiseen. 

10. Kirjassaan Vapaavuori syytti rivien välistä Alex Stubbia räikeällä ja suorastaan irvokkaalla tavalla. Vapaavuoren mukaan Kataisen erottua hallituksesta maassa olisi tullut järjestää uudet vaalit, mutta niitä Stubb ei halunnut, koska se olisi merkinnyt hänen pääministeritiensä katkaisua. Vapaavuoren mukaan eduskuntaan on valittu monia sellaisia, jotka eivät sinne kuulu, ja monet niistäkin, jotka kuuluvat, kekkaloivat viihdeohjelmissa, tikkakisoissa ja yökerjojen avaiskutsuissa. Viittaus Stubbiin tulee selvästi esiin kun Vapaavuori toteaa, että  "johtaviinkin posteihin pääsee aika ajoin kipuamaan myös patologisia narsisteja, joille politiikan sisällöllä ei ole koskaan muuta kuin välinearvoa heidän omalle julkisuuskuvalleen".

11. Jan Vapaavuori ei toki kirjoittanut kirjaansa hetken huumassa, vaan hänellä oli Luxemburgin pankin hiljaisuudessa yllin kyllin eli reilu vuosi aikaa suunnitella kirjansa sisältöä, väsätä opustaan ja hioa tekstinsä puoliherjaavia sanakäänteitä. Kirja ilmestyi juuri "sopivasti" eli pari kuukautta ennen Lappeenrannan puoluekokousta, jolloin Stubbin kiivaimmat vastustajat, kuten esimerkiksi Hjallis Harkimo ja Eero Lehti, terävöittivät Stubbin kritisointiaan ja hakivat sopivia vastaehdokkaita puheenjohtajan vaaliin. Vapaavuoren kirja oli tähdätty paljolti juuri Alex Stubbia vastaan ja sen tarkoituksena oli estää Stubbin uudelleen valinta puolueen puheenjohtajaksi. 

12. Mutta mistä sitten sopiva vastaehdokas Stubbille? Oli ennenkuulumatonta, että suuri hallituspuolue vaihtaa kesken hallituskauden puheenjohtajaansa, joka joutuisi, jos manööveri onnistuisi, lopettamaan työnsä myös maan hallituksen toiseksi tärkeimpänä ministerinä. Jan Vapaavuori ei ollut itse halukas Stubbin haastajaksi, vaikka mieli olisi toki kovasti tehnyt. Katseet kääntyivät tämän jälkeen sisäministeri Petteri Orpoon, jota on, jostakin syystä, pidetty Juha Sipilän hallituksen parhaana ministerinä.

13. Petteri Orpo ilmoitti vielä noin 1,5 - 2 kuukautta sitten, ettei hän missään tapauksessa halua haastaa Stubbia puheenjohtajakisassa. Mutta kuten politiikassa usein tapahtuu, johtavat poliitikot voivat kääntää takkinsa nopeasti, jopa yhden yön aikana. Orpoa maaniteltiin lähtemään kaatamaan Stubbia.  Kokoomuksen eduskuntaryhmän enemmistö ilmoitti vastustavansa Stubbin uudelleenvalintaa. Eero Lehti mörisi Stubbin kelvottumuutta, ja samalla asialla oli Hjallis Harkimo, joka näytti nauttivan ilkeillessään Stubbille. Hjallis jopa ilmoitti harkitsevansa itse Stubbin haastamista, jollei muita halukkaita puuhaan ilmoittautunut. Kukaan ei toki ottanut Hjalliksen ilmoitusta todesta.

14. Tämän jälkeen kisaan ilmoittautui Elina Lepomäki, vaikka kaikki tiesivät tasan tarkkaan, ettei hänellä olisi mahdollisuuksia Stubbin  kaatimiseksi. Ja yllätys yllätys, puheenjohtajan pesti alkoi pikkuhiljaa kiinnostaa myös Petteri Orpoa, jonka ilmoitus Stubbin haastamisesta saatiin aika pian. Iltapäivälehtien toimittajat, timohaapalat ja pekkaervastit suorastaan riemastuivat ja kirjoittivat kilvan analyyseissään, että pelihän on nyt selvä: Stubbilla ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia kisassa, vaan Petteristä leivotaan Lappeenrannassa kokoomuksen uusi puheenjohtaja. Hjallis Harkimo saattoi ilmoittaa, ettei hän lähdekään puheenjohtajakisaan, vaan kannattaa Orpoa.

15. Kuka lopullisesti käänsi Petteri Orpon pään? Minusta tämä oli tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kaikki politiikkaa seuranneet tietävät, että Sauli Niinistön ja Alex Stubbin välit ovat olleet viiileät. Niinistö ei voi sietää Alexia, joka on Saulin mielestä ollut  liian hölösuinen ja suorapuheinen mm. Nato-kannanotoissaan. Niinistö ei halunnut, että Alex Stubb istuu hänen johtamassaan hallituksen ulko- ja turvallisuspoliittisessa ryhmässä. Oiva keino pudottaa Alex kuvioista oli syrjäyttää hänet kokoomuksen johdosta ja hallituksesta. Niinistö ymmärsi, että Petteri Orpo oli se henkilö, joka kykenisi tähän. Inhottava ja katala temppu presidentti Niinistöltä, mutta tämä kertoo vain, miten raadollista politiikka on aina huipputasoa myöten. 

16. Pari kolme viikkoa ennen Lappeenrannan kokousta julkisuuteen vuodettiin ikään kuin vaivihkaa, miten Sauli Niinistö ja Jenni Haukio olivat kutsuneet Petteri Orpon vaimoineen vieraakseen Mäntyniemeen tai Espoon kotiinsa. Tämä painoi lopullisesti kokoomuslaisten puoluekokousedustajien ajatuksissa vaakakupin Orpon hyväksi. Vierailua tulkittiin, kuten tarkoitus olikin, niin, että Sauli Niinistö haluaa Petteri Orposta kokoomuksen puheenjohtajan ja uuden ministerin Alex Stubbin tilalle. Kyläilytiedon vuotaminen julkisuuteen oli harkittu asia ja suunniteltu juttu.

17. Alex Stubb ei kuitenkaan luovuttanut, vaikka hän varmaankin tiesi, ettei hänellä ollut kerrotuissa oloissa mahdollisuuksia uusia puheenjohtajan paikkaa. Stubb taisteli kunniaakkasti ja säilytti kasvonsa puoluekokouksen loppuun saakka. Stubb otti tilanteen haltuunsa myös loppupuheessaan, jossa hän onnitteli vilpittömästi Petteri Orpoa. Salissa koettiin tunteikas hetki, kun Alex kiitti paikalla ollutta isäänsä Görania ja vaimoaan Suzannea. Myös jotkut Petteri Orpon kannattajista nieleskelivät Alexin puheen aikana kyyneleitä. Yksi näistä oli ministeri Lenita Toivakka, joka oli vain paria päivää ennen Lappeenrannan kokousta ilmoittanut vaihtavansa leiriä eli siirtyvänsä Stubbin joukoista Petteri Orpon kannattajaksi. Toivakka teki tämän julkisesti, sillä hän haluaa säilyttää ministeripaikkansa Petteri Orpon uusiessa puolueen ministerilistaa. Saa nähdä, onnistuuko Toivakan manööveri, monet ovat veikaneet, että hallituksen  heikoimpiin ministereihin koko ajan kuulunut Toivakka menettää ministeripostinsa.

18. Göran Stubb totesi Lappeenrannassa, että kokoomuslaiset "heittivät hienon pojan syrjään". Tähän on helppo yhtyä, kun otetaan huomioon, miten karsismaattinen,  kansainvälinen ja eurooppalaisten poliittisten johtajien keskuudessa pidetty ja arvostettu poliitikko Alex Stubb on. Hän on kielitaitoinen ja rento, mutta samalla ulko- ja turvallisuuspolitiikan  erinomaisesti hallitseva henkilö, joka on tullut hyvin toimeen  esim. Englannin pääministeri David Cameronin ja Saksan Angela Merkelin kanssa. Stubb on valmistunut filosofian tohtoriksi arvostetusta London of School of Economcista ja hän toimi ennen politiikkaan siirtymistään ulkomailla yliopiston tutkijana ja Suomessa EU-virkamiehenä. Stubb on käymissään vaaleissa maan ykkösääniharava. Ministerinä Stubb on ollut kahdeksan vuotta putkeen, ensi maanantaina hän tulee olleeksi ministerinä tasan 3 000 päivää. Stubb on toiminut ulkoministerinä ulkomaankauppaministerinä, pääministerinä ja viimeksi valtiovarainministerinä. 

19. Ulkoministerin salkku olisi ollut Juha Sipilän hallituksessa Alex Stubbille oikea posti.  Kaikki odottivat, että hallituksen toiseksi suurimman puolueen eli persujen puheenjohtaja Timo Soini olisi valinnut itselleen valtionvarainministerin salkun, sillä sitä pidetään yleisesti hallituksen toiseksi tärkeimpänä tehtävänä. Mutta toisin kävi, sillä Timo Soini valitsi ulkoministerin salkun. Soini tiesi, että ulkoministerin tehtävä on nykyoloissa paljon helpompi kuin valtiovarainministerin raskas paikka. 

20. Myös tässä valinnassa Sauli Niinistöllä oli sormensa vahvasti pelissä. Muistan hyvin, miten Soini kertoi ministeripaikkoja täytettäessä kävelleensä Smolnasta Kauppatorin ympäri ja soittaneensa "pari puhelua". Toisen niistä hän otti melkoisella varmuudella presidentti Niinistölle. Niinistö ilmoitti Soinille, ettei hän halua Alex Stubbista ulkoministreriä ja kehotti Soinia ryhtymään ulkoministeriksi. Näin Timo Soini sitten saapastelee itseensä sangen tyyväisen oloisena ympäri maailmaa kollegojaan tapaamassa. Soinille ollaan jo nyt petaamassa seuraavien vaalien jälkeen suurlähettilään virkaa Lontossa. Soinin puolue on menettänyt vaalien jälkeen lähes puolet kannatuksestaan, kokoomuksen kannatus on sitä vastoin samaa luokkaa kuin vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. 

21. Kokoomuslaiset eivät tehneet ulkopuolisen mielestä kovinkaan järkevästi syrjäyttäessään "hienon ja kansainvälisen pojan" ja ottaessaan hänen tilalleen puhtaasti kansallisen Petteri Orpon. Petteri on lähtöisin Köyliön perämettistä ja tullut ylioppilaaksi Säkylän lukiosta. Kansainvälistä kokemusta hänellä ei ole. Hän on pyörinyt koko ikänsä - Orpo on jo 47-vuotias - kokoomuspolitiikan kuvioissa, ensin kunnallispolitiikassa ja maakuntakuvioissa ja vuodesta 2007 lähtien kansanedustajana. Hän hymyilee alituisesti ja on aina valmis uusiin tehtäviin kuin partiopoika. Orpo ei ole turhalla pituudella pilattu; kuvissa Alex Stubb näyttäisi olevan Orpoa päätä pidempi. Orpo vakuuttaa vakuuttamasta päästyään, että hän tuntee kokoomuksen kentän, "olen myynyt makkaraa kokoomuksen tilaisuuksissa jo ainakin 25 vuoden aikana", haluaa pitää huolta "ihmisten arjesta" ja muuta sellaista mukavaa ja ympäripyöreää, jolla ei ole käytännössä juuri minkäänlaista merkitystä, mutta joka upposi sellaisenaan kokoomuksen puoluekokousväen pirtaan - "kun kerran presidenttikin haluaa Petterin". 

22. Ammoin talonpoika Lalli surmasi Köyliön järven jäällä Ruotsin piispan Henrikin. Nyt Köyliön toinen suuri poika Petteri löi puoliruattalaisen Alexanterin maanrakoon Lappeenrannassa.

23. Kampanjansa aikana Petteri Orpo moitiskeli hallitusta ja vaati kokoomuksen ministeriryhmältä tiukempia otteita. Mitä ihmettä, eikö tämä Petteri ole istunut Stubbin ja nyt Juha Sipilän hallituksessa ja kuulunut koko ajan hallituksen terävimpään kärkeen ja erilaisiin ministerivaliokuntiin! Miksi hän ei ole siis pannut tuulemaan, ollut "tiukka" ja vaatinut hallitusohjelman noudattamista ja/tai siihen tehtäviä muutoksia jne., kun hänellä on ollut siihen mitä mainioin tilaisuus? 

24. Petteri Orpon puheenjohtajakaudella juuri mikään ei tulle tulee ainakaan tällä vaalikaudella hallituksessa muuttumaan. Tästä monet kokeneet poliitikot, aina kokoomuksen entisestä puheenjohtajasta Ilkka Suomisesta lähtien, samoin kuin vakavasti otettavat politiikan toimittajat ovat olleet yhtä mieltä. Hallituksen johto on ja pysyy selkeästi Juha Sipilän ja keskustan hanskassa. Persut myötäilevät keskustaa, Timo Soini ja hänen ministerinsä tuskin korviaan lotkauttavat Petteri Orpon vaatimuksille.

25. Tämä nähtiin välittömästi Lappeenrannan puoluekokouksen jälkeen. Lappeenrannassa pitämässään "linjapuheessa"  Petteri Orpo vaati kokoomuksen hallituspolitiikan tiukentamista, muutoksia hallitusohjelmaan ja ministereiden lukumäärän nostamista. Mutta mitä tapahtui? Juha Sipilä vastusti Orpon mainittuja suunnitelmia ja eilen hallituksen johtotroikka - siis SOS - ilmoitti, että ministereiden määrää ei nosteta eikä hallitusohjelmaa tarvitse muuttaa. 

26. Kuka seuraaa Petteri Orpoa sisäministerinä ja tapahtuuko kokoomuksen nelihenkisessä ministeriryhmässä muita muutoksia? Tämä selviää lopullisesti ensi viikon tiistaina.  On kaavailtu, että varapuhemies Paula Risikosta tulisi uusi sisäministeri, mutta tämä merkitsisi sitä, että kokoomus joutuisi valitsemaan myös uuden varapuhemiehen. Lenita Tovakka ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ovat olleet kokoomuksen heikkoja lenkkejä hallituksessa. 

27. Todennäköistä on, että ainakin Toivakka joutuu lähtemään hallituksesta. Hjallis Harkimo ilmoitti tänään, että hän haluaisi uudeksi ulkomaankauppaministeriksi, koska hänellä on tehtävään tarvittava pätevyys; hän on "tehnyt kauppaa" koko ikänsä. Hjallis vaatii Orpolta tietenkin korvaukseksi ministeripaikan, koska ryhtyi kannattamaan Orpoa puolueen uudeksi puheenjohtajaksi. Hjallis vetosi myös siihen, että istuuhan siellä hallituksessa myös Anne Bernerkin".  Hehheh ja voi hyvät hyssykät mitä peliä"!

28. Alex Stubb piti pari tuntia sitten tiedotustilaisuuden Vanhan kauppahallin nurkalla. Hän kertoi, että Petteri Orpo oli tarjonnut hänelle ulkomaankauppa- ja kehitysministerin paikkaa hallituksessa, mistä Stubb oli kuitenkin kieltäytynyt. Stubille oli tarjottu myös eduskunnan varapuhemiehen paikkaa, muka sekään ei ollut Stubbille kelvannut. Stubb kertoi vetävänsä hieman henkeä ja pysyttelevänsä kansanedustajana. On esitetty kaavailuja, joiden mukaan Stubbille olisi tarjottu paikkaa euroopalaisista yliopistoista, muun muassa Belgiasta.

29. Syksyllä nähdän, mihin suuntaan Alex Stubbin ura lähtee kehittymään. Sitä ennen hän voisi keskittyä harjoittelemaan maratonjuoksua ja tähdätä tosissaan kolmen tunnin alitukseen.


                                      Petteri ja Niina - kuin samasta puusta veistetyt

keskiviikko 10. elokuuta 2011

464. Kaasuputki-Lipponen presidenttiehdokkaaksi. So what?

Lalli neanderthalensis nuijii piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä. Toistuukohan asetelma Sdp:n tulevassa jäsenäänestyksessä? "Luovutkos kisasta sovinnolla vai..."

1. Sdp järjestää neuvoa-antavan jäsenäänestyksen puolueen presidenttiehdokkaasta elokuun lopussa. Hesarin mukaan (10.8.) mukaan jäsenäänestykseen ovat ilmoittautuneet ainakin kirjailija Lasse Lehtinen, ex-ministeri Tuula Haatainen ja Turun ex-piispa Ilkka Kantola.

2. Selvän signaalin ehdokkuudestaan on antanut myös KHO:n presidentti Pekka Hallberg, kuten olen blogissani aiemmin kertonut. Hallberg tosin ei kertonut, minkä puolueen hän valitsisi, mutta niin vain hänet on pantu HS:ssa demareiden listalle, joka "vielä miettii" ehdokkuuttaan. Funtsijoiden linjalla ovat myös nimet Pentti Arajärvi, Reino Paasilinna, Heli Paasio (!?), Mitro Repo, Jacob Söderman ja tietenkin pahnan pohjimmaisena Erkki Tuomioja. Eero Heinäluoman aikeista ei ole tietoa.

3. Vielä jokin aika sitten sanottiin, ettei demareilla olisi oikeastaan juuri kukaan lähtemässä mukaan presidenttikisaan. Mutta kuten nähdään, tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Hemmetin pitkä lista ehdokkaita ja potentiaalisia ehdokkaita! Kuka vielä väittää, ettei presidentin virka muka kiinnosta ja ettei presidentillä olisi enää mitään valtaa! Puhutaan mitä puhutaan, mutta kyllä asia on niin, että valta ja vallanhalu on se ykkösasia, mikä poliitikkoja, myös ex-poliitikkoja, kaikkein eniten tässä elämässä kiinnostaa.

4. Jotain edellä mainituista listoista on kuitenkin puuttunut, ja aika aneemisilta nuo tutut nimet ovat tässä yhteydessä vaikuttaneet. Näin voidaan sanoa, kun muistetaan "todellisen työväenpuolueen" ei kokoomuksen Sauli Niinistön valtavan suuri gallup-kannatus. Demareilta on näyttänyt puuttuvan vaalikuvioista todellinen Super-Star.

5. Mutta tänään tuo nimi sitten saatiin. HS:sta saimme aamusella - kuinkahan monelta ne kuuluisat aamukaffet purskahtivat taas tänään lehteä lukiessa pitkin kyseistä uutissivua - lukea jokaista suomalaista ja isänmaanystävää suuresti ilahduttavan ja mieltä kovasti lämmittävän ilouutisen: LIPPONEN HARKITSEE EHDOKKUUTTA. Varmemmaksi vakuudeksi lehden sisäsivulla vielä otsikoidaan koko sivun leveydellä: PAAVO PÄÄTTÄÄ PIAN. Jo huomenna tai viimeistään ylihuomenna Paavo kertoo lopullisen kantansa asiassa eli lähteäkö vai eikö lähteä.

6. Voin kuitenkin jo tässä paljastaa, että asia on käytännössä selvä ja kirkas kuin pläkki: Paavo Lipponen, 70-vee, lähtee mukaan jäsenäänestykseen ja hänestä myös leivotaan ylivoimaisella äänteen enemmistöllä demareiden presidenttiehdokas. Miksi olen asiasta näin varma? No, tietenkin sen vuoksi, että jos kerran erkkolainen Helsingin Sanomat on ottanut asian näin suurin otsikoin esille, asian täytyy olla sillä selvä eli niin sanotusti kirkossa kuulutettu. Mihin tässä enää muuten voisi luottaa jollei Hesariin!

7. Lipponen tosin kertoo vielä puntaroivansa asiaa. "Olen vielä tätä halunnut harkita". Mutta harkitseminen on tässä vain savuverho. Lipponen lykkää lopullista ilmoitustaan päivällä tai parilla vain antaakseen ihmisten toipua järkytyksestä, siis ilouutisesta. Lisäksi hän ehtii käydä parturissa ja tälläytyä muutenkin Päivin avustuksella tip top -kuntoon ottaessaan vastaan sankan toimittajajoukon ja asuintalonsa parvekkeelta alla vellovan ihmisjoukon huumaavat suosionosoitukset ja hurraa-huudot, joilla ei tunnu olevan loppua.

8. Miksi Lipponen sitten lähtee mukaan ja uhrautuu vielä hyvin Sdp.ssä, eduskunnassa, valtioneuvostossa ja venäläis-saksalaisen kaasuputkiyhtiö Nord Streamin konsulttina palveltuaan ja ansaituilla eläkepäivillään ollessaan kansankunnan korkeimmaksi edusmieheksi? Antaapa Paavon itsensä kertoa:
- Lipponen rohkaistui pohtimaan ehdokkuutta, koska moni on toivonut hänen lähtevän kisaan;
- Lisäksi Lipposen mukaan asiaan on vaikuttanut "tilanne maailmalla ja Suomessa". Hän ei tarkenna, mitä tarkoittaa (Tämän pitäisi toki olla ihan saletti asia ilman tarkennuksiakin; latojan huomautus);
- "Tässä on monenlaisia ilmiöitä" (Jälleen laittamattomasti ja viisaasti haasteltu; latoja);
- "Suomessa vallitsee henkinen ja älyllinen taantuma." (Kyllä, taas naulan kantaan! Sauli Niinistö pani vielä paremmaksi ihmetellessään eilen blogissaan "miten vähällä järjellä maailmaa hallitaan");
- "Eduskuntavaalit olivat junttikapina" (Jumankekka sentään, taas napakymppi! Onneksi ne junttihölmöt eivät ymmärtäneet tarttua valtaan, vaikka sitä heille suorastaan tyrkytettiin).

9. Mistä tämä meidän rakastettu Paavo-johtajamme sitten oikein tunnetaan ja muistetaan? Mitkä ovat hänen ansionsa ja mitkä taas mahdolliset heikkoutensa - jos niitä nyt nimeksikään olisi, epäilen suuresti - tasavallan presidentin virkaan? Lukijat voivat pohtia tätä tykönänsä ja sitten kipin kapin vain kirjoittamaan palsturille Paavoa koskevia kommentteja!

10. Tässä vain lyhyt lista heti kohta mieleen juolahtaneista asioita ja tapahtmista Paavon pitkän uran varrelta:
- So what-kommentti Wikileaks-vuotojen yhteydessä; Paavo (muka) jäi niin sanotusti rysän päältä kiinni, kun Tarja Halosen salaiset keskustelut Putinin ja Medvedevin kanssa vuosivat oitis USA:n suurlähettiläälle;
- Paavo johdatti meidät eurooppalaisiin "pöytiin, joissa asioista todella päätetään;"
- Paavo vei meiltä oman rahan markan ("ei ole mulla markkoja taskussa"), mutta johdatti meidät samalla iki-ihanaan eurooppalaiseen rahaliittoon ja euroon;
- Paavo torppasi aiheettomina vaatimukset kansanäänestyksestä euroon liityttäessä;
- Paavo johdattaisi meidät kernaasti myös Natoon;
- Paavon vierailu George W. Bush -nuoremman luona Washingtonissa 2002 syksyllä ja yritys viedä Suomi mukaan jenkkien ja Naton Irak-operaatioon;
- Juustohöylä, joka oli Paavo-pääministerin ja hänen hallituksensa tärkein työväline 1990-luvulla esimerkiksi terveydenhoidon uudistuksista päätettäessä;
- Itämeren kaasuputkihanke, jota Paavo ajoi kuin konsanaan käärmettä putkeen Schröderin ja Putinin apupoikana;
- Paavon isänmaallinen ja täysin pyyteetön toiminta Nord Stream-yhtiön pienipalkkaisena konsulttina kaasuputkihankkeen edistäjänä ja varmistajana;
- Paavo Lipponen muistetaan "isänmaan ystävänä", joka poltti 1960-luvulla mielenosoituksellisesti sotilaspassinsa, tässä hän on samassa seurassa mm. Erkki Tuomiojan ja Ilkka Taipaleen kanssa; jne.

11 Jumankauta, jollei näillä ansioilla pääse demareiden presidenttiehdokkaaksi, niin johon on ihme! Mitä vielä voidaan vaatia! Täh?

12. Ikärasistit tietenkin huutelevat puskista, että jos Paavo valitaan, niin hän olisi kauden lopulla jo 76-vuotias. So what? Kaikkihan me muistamme, että Kekkonen oli parhaassa ja vetreimmässä kunnossaan juuri yli seitsemänkymppisenä ja erityisesti 76-vuotiaana! Kysykää vaikka Uudentalon Einolta! Paasikivi ja Mannerheim johtivat valtakuntaa vielä reilusti yli kahdeksankymppisinä ja hyvin meni!

13. Ei siis muuta kuin Paavo kehiin! Mistään kehäraakista ei ole todellakaan kysymys. Tulossa on todellinen titaanien ottelu: Paavo vs. Paavo. Näin jo ja kun myös Paavo Väyrynen valitaan kepun ehdokkaaksi. Kisasta puuttuu oikeastaan enää vain yksi Paavo, Saarijärven Paavo!

14. Mutta jos Väyrysen Patea taas - jälleen kerran - sorsittaisiin kepun ehdokasasettelussa, niin sitten kepusta lähtee Lippos-Paavoa vastaan vielä kovempi vastus: Pohjan-Akka eli Anneli Jäätteenmäki. Jos oikein muistan, Paavolla jäi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa jotain hampaankoloon Annelia ja Annelilla puolestaan Paavoa vastaan. Saataisiin sitten samalla tuokin matsi vihdoin päätökseen.

15. Paavon vaalirahoituksessa ei tulisi olemaan pienintäkään ongelma eikä demareiden kassaan koskettaisi. Kampanjavarat löytyisivät ja rahaa tulisi, sitä suorastaan virtaisi, kaasuputkiyhtiö Nord Stream/Gazprom likaisista putkistosta. Paavo saisi arvokasta henkistä tukea ulkomaisilta ystäviltään ja liittolaisiltaan, ensimmäisten joukossa seisoivat yhtenä miehenä sellaiset heput kuin Gerhard Schröder ja Vladimir Putin. Kaasuputkimiehiä kaikki tyyni.

PS
Paavolla on sitä paitsi jo kokemusta presidentinvaalikampanjasta. Hänhän pyrki niin maan perkuleesti EU-presidentin virkaan. Se, ettei Paavo tullut valituksi, johtui ainoastaan valintatavasta: EU-presidenttiä ei valittu kansanäänestyksessä, vaan kabinettipolitikoinnin tuloksena.







sunnuntai 4. lokakuuta 2009

163. Nyt jahdataan!

Myrskyn jälkiä

Suomen saloilla käy syksyisin kova jahti, myös ajojahdiksi kutsuttu. Sadat äijäporukat jahtaavat hirviä, erityisesti urossellaista, metsien kruunupäätä. Jahdataan tappamistarkoituksessa, vaikka kruunupää on luonteeltaan kiltti ja suosittu; jopa kärpäset ovat aina laumoittain sen kintereillä. Hirvi ei halua eikä voikaan käyttää ihmisiä ravinnokseen, toisin kuin esimerkiksi karhut ja sudet, nuo metsiemme perssuomalaiset ja vasurit. Hirvi on uljas ja kaunis näky luonnossa.

Mutta hirvi ei osannut pysyä metsissä. Jokin vimma ajoi sitä asutuskeskuksiin. Samanlainen taipumushan oli myös eräällä poliittisilla puolueella, joka aiemmin tunnettiin takametsien miesten puolueena. Seuraukset asutuskeskuksiin pyrkimisessä olivat niin liikenteessä kuin politiikassakin katastrofaalisia. Hirvikantaa oli siksi pakko vähentää.

Myös politiikassa puhutaan usein ajojahdeista. Poliitikot ovat mediassa vapaata riistaa, se on poliitikkojen osa. Eräänä syksynä meillä jahdattiin erityisellä innolla poliittisen elämämme kruunaamatonta kuningasta. Se tunsi nimen Matti ja se on nähtiin usein Nurmijärven Lypsämässä. Matti oli alun perin hirven tavoin lauhkea ja kesy ja viihtyi monenlaisissa säätiöissä ja hallituksissa. Matti-hirvi erottui joukosta jo säkäkorkeutensa, 197,5, takia; sitä kutsuttiinkin joskus Koljatiksi. Ei siis ollut mikään ihme, kun Matista tehtiin takametsien miesten ja naisten pomo. Mattia käytiin näyttämässä ulkomailla asti, mutta siellä se ei kuitenkaan viihtynyt, vaan oli yleensä tuppisuuna eikä suostunut syömään sille appeeksi tarjottuja vieraita heiniä ja sipuleita.

Vierasta kieltä Matti puhui vain välttävästi - kielibarometreissä Matin arvosanaksi mitattiin yleensä arvosanoja 6-6,5. Jopa autokuski Kimin kielitaitoa pidettiin Matin taitoihin nähden suorastaan loistavana. Mattia irvailtiin myös siitä, ettei se juonut väkeviä, ei ollut koskaan niihin edes koskenut. Lisäksi Matin seuraelämä herätti poikkeuksellisen suurta hämmennystä. Matti harrasti kaikenlaita nikkarointia ja omakotirakentamista.

Matti muuttui jahdin seurauksena tylyksi ja rupesi jurottamaan. Mikäs ihme tuo nyt on, alkaahan sitä nyt vähemmästäkin vituttaa!

Matin paras kaveri oli Lalli, nyrkkeilyn ystävä, mutta toisinaan yksinkertaisuuteen taipuvainen lajitoveri Satakunnasta. Hän teki Matin ja muiden kavereiden vuoksi mitä tahansa. Eräänkin kerran Lalli maksoi koko porukan sakot, vaikkei kukaan edes pyytänyt Lallia sakoja maksamaan. Lalli sopi hyvin Matin gorillaksi, mutta poliittiseen retoriikkaan ryhtyessään Lalli olisi tarvinnut avukseen tukihenkilön.

Matin ajojahti huipentui, kun Silmäänsahaaja-niminen ohjelmisto väitti, että Matti olisi ottanut vastaan erikoishöylättyä lautatavaraa eräältä säätiöltä ilmaiseksi. Tästä väitteestä Matti ei vielä olisi ollut moksiskaan, sillä puutavaran, olipa se sitten höylättyä tai tuppeen sahattua, lahjoittaminen oli puuta täynnä olevassa maassa ollut maan tapana jo pitkään. Mutta ohjelmassa väitettiin myös, että Matti ei olisi rakentanut Lypsämän taloaan yksin. Tästä Matti kiukustui.

Poliitikkojahdeissa pyritään aikaansaamaan poliittisia ruumiita. Erityistä hupia tuottaa, jos ministeri saadaan savustetuksi pois virastaan. Pääministerin potkut tai eronpyyntö olisi suoranainen lottovoitto, joka tekisi toimittelijasta maankuulun.

Pois potkituille poliitikoille kaverit pyrkivät kuitenkin järkkäämään jonkin lohdutushomman. Tällaisena poliitikkojen hautausmaana tunnettiin muun muassa KELAKE. Se oli kammottava virasto, jonka nimen mainitseminenkin sai kylmänväreet ihmisten selkäpiihin. Sinne poispotkittu poliitikko hautautui loppuiäkseen. Sen työpaikkaa kävivät Valtionhallinnon pulmapäivillä - niitä oli tapana järjestää 35 vuoden väliajoin - ihmettelemässä ja säälittelemässä tavalliset ihmiset ja eläkeläiset. Mattiakin oltiin jahtaamassa ja saamassa kiinni elävältä, jotta hänet voitaisiin ohjata "hoitoon" KELAKKEESEEN.

(Selitykseksi pari sanaa termistä "pulmapäivät." Termi tuli yleisesti tunnetuksi, kun valtionhallinnon 200 -vuotisjuhlissa Pohjan-Akka, tuo Kaikkien Oikeuksien eurooppalaistunut ylipapitar, loihe arvoitukselliseen tapaansa lausumaan, että maan poliittisen järjestelmän tilassa näyttäytyi "pulmia." Näin lausahdellaan Akka vilkaisi vieressään istuvaan Mattiin, mutta tämä ei ollut kuulevinaan, vaan keskittyi tylsän tilaisuuden varalta mukaansa ottaman Talonrakentaja -lehden viimeisen numeron tutkiskeluun. Samojen päivien yhteydessä pidetyssä juhlajumalanpalveluksessa arkkipiispa julmisteli valtakunnan johtajien moraalittomuudesta ja kehotti heitä tekemään parannuksen. Kirkon etupenkissä istunut Matti oli kuitenkin syventynyt virsikirjan väliin piilottomansa artikkelin "Miten rakennan talooni viherkuistin" lukemiseen eikä siksi kuullut arkkipiispan sanoja.)

Silmäänsahaajien väite sai Matin täysin pois tolaltaan.

Seuraavana aamuna metsä ryskyi ja hirviaitaa kaatui kilometritolkulla kun Matti porhalsi Lypsämästä pääkallon paikalle, jota oli alettu pahaksi äityneen korruption takia kutsua Pikku-Moskovaksi. Vaikka Matin työpäivä oli buukattu täpösen täyteen alkaen kello 8 Mauton Suomi -päivien avajaispuheesta ja päättyen Valtionhallinnon pulmapäivien iltatilaisuuteen ("pönöttävien bileet") Turun Linnassa, Matti sai kun saikin järjestettyä infon pääkallonpaikan juhlalokaalissa kello 12.30.

Tämä tiedotustilaisuus jäi ikuisiksi ajoiksi kansalaisten mieliin.

Kuten tunnettua, suomalainen on sellainen joka vastaa kun ei kysytä, kysyy kun ei vastata, ei vastaa kun kysytään jne. (J.Etto). Matti oli jalostanut tästä kokemussäännöstä oman versionsa politiikassa. Matti ei infonnut vaan vaati infoa, ei vastannut vaikka oli haastettu vastaajaksi, syytti vaikka ketään ei ollut kutsuttu vastaajaksi, käräjöi kun ei pitänyt käräjöidä, ei käräjöinyt kun olisi pitänyt käräjöidä, puhui ohitse kun olisi pitänyt puhua suoraan, vieritti vastuun toisille kun olisi pitänyt itse ottaa vastuu jne. Tämä taktiikka oli osoittautunut toimivaksi, suorastaan oivalliseksi.

Näin Matti toimi nytkin. Hän kiisti jyrkästi väitteen, ettei olisi muka rakentanut öky-taloaan itse. Päälle päätteeksi hän uhkasi todella erota, jollei häntä uskottaisi. Matti maalaili kauhukuvia, mitä kaikkea tästä seuraisi. Itänaapuri lähettäisi nootin ja rajoittaisi öljyn tuontia, EU:n komissio tulisi pitämään erityistarkastuksen, hartiapankkirakentaminen näivettyisi, puutavara ei kävisi kaupaksi, paperia ei enää valmistettaisi entiseen malliin, lehdet joutuisivat rajoittamaan ilmestymistään, 7 lautaa viikossa -niminen lehti kutistuisi Virallisen lehden tapaiseksi kuukausijulkaisuksi jne. KELAKKEESEEN Matti ei missään nimessä suostuisi luikkimaan. Mieluummin hän pakenisi Lallin kanssa Nurmijärven synkkiin metsiin, etsisi Hiidenkivi-säätiön jo 45 vuotta turhaan etsimän Hiidenkiven ja rakentaisi sinne säätiön varoilla oikean eko-talon.

Matti antoi ihmisille kaksi tuntia aikaa tulla järkiinsä, muuten heidän hukka ja perssuomalaiset perisivät. Mutta jo vajaan tunnin kuluttua infotilaisuudesta pitkä jono Sanoma-talon suunnasta lähestyi pääkallonpaikkaa ja Matin työhuonetta. Lähetystö pyysi Matilta nöyrästi anteeksi väitettään ja lupasi erottaa Silmäänsahaajien pomon.

Matti heltyi ja lupasi luopua eroaikeistaan. Varmimmaksi vakuudeksi rakennustaidostaan hän ilmoitti järjestävänsä kahden viikon kuluttua Lypsämässä taitonäytöksen, joka oli verrattavissa kyntökilpailuihin ja jossa hän tulisi rakentamaan päivässä taloonsa viherhuoneen.
Tästä rakennusnäytöksestä laadittaisin valtion kustannuksella Rakentajan maailma -lehden erikoisnumero, joka jaettaisiin kaikkiin suomalaisin kotitalouksiin kahtena kappaleena.

Tämän jälkeen Matti ja Lalli hallitsivat yhdessä maata ja maaseutua vielä pitkän tovin.

"Ja sitten me ryypättiin." Näihin sanoihin päätti tarinansa Taula-Matti, tuo Nurmijärven toisen suuren pojan Aleksis Stenvallin romaanissaan luoma roolihahmo. Hyvin sopisivat Taula-Matin sanat myös tämän jutun päätössanoiksi.

Mutta Lauta-Matti ei ryypännyt muuta kuin Hero-merkkistä uutejuomaa ja sitäkin vain liputuspäivinä. Matti ja Lalli lopettivat valtakunnasta ensin tupakanpolton ja sen jälkeen Matin kolmannella valtakaudella vielä viinanjuonnin.

Mitä sitten tapahtui? Siitä saatan kertoa joskus myöhemmin.