1147. Persujen gallupkannatus nousussa

1. Poliittisten puolueiden kannatusmittauksia julkaistaan jatkuvalla syötöllä eli kerran kuukaudessa. Mittauksia teettävät säännöllisesti Helsingin Sanomat, Yle ja IL-Uusi Suomi. Mittausten tulokset ovat yleensä vasin lähellä toisiaan, mutta  aina silloin tällöin koetaan myös joitakin eroja.

2. Yle julkaisi tänään kesäkuun puoluekannatusmittauksensa tulokset ja sitä koskevan yllä olevan graafisen esityksen. Kyselyn toteutti Yle Uutisten toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastattelut tehtiin 6.6. -3.7. välisenä aikana. Kyselyyn vastaisi 2440 18-79 -vuotiasta henkilöä. Kantansa ilmoitti 63,1 prosenttia vastaajista. Kyselyn virhemarginaali on 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. 

3. Mittaus ei muuttanut suurimpien puolueiden järjestystä. SDP on edelleen suurin tai suosituin puolue, jota kannattaa nyt 20,3 prosenttia vastaajista, tuloksessa on nousua toukokuun mittauksesta 0,3 prosenttiyksikköä. Kokoomus on selkästi toiseksi suurin puolue, jonka kannatusosuudeksi saatiin 19,7 prosenttia, nousua 0,4 prosenttiyksikköä. Kolmatta sijaa pitää hallussaan pääministeripuolue keskusta 16,6 prosentin kannatuksellaan, jossa on laskua edelliseen miittaustuokseen verrattuna 1,0 prosenttia.

4. Vihreät näyttää vakiinnuttaneen paikkansa maan neljänneksi suuurimpana puolueena, sen kannatusprosentti oli nyt 13,9, jossa on laskua 0,5 prosenttiyksikköä. Puolueen kannatus on edelleen selvästi enemmän kuin kaikissa viimeaikaisissa vaaleissa.

5. Perussuomalaiset nosti kannatustaan roimasti eli edelisest mittauskyselystä 2,0 prosenttiyksiköllä, kyselyn mukaan puoluetta kannattaa vastaajista 10,3 prosenttia. Persut ohitti vasemmistoliiton, jonka kannatusluvuksi saatiin 8,6 prosenttia, jossa on laskua 0,3 prosenttiyksikköä.

6. Pienistä puolueista KD eli kristillisdemokraatit sai 3,6, RKP 3,3 ja Sininen tulevaisuus vain vaivaiset 1,1 prosentin kannatuksen. Muut puolueet, joista näkyvin on piraattipuolue, keräsivät yhteensä 2,6 prosentin kannatuksen. Tähän ryhmään kuuluvat myös Harry Hrkimon Liike Nyt ja Paavo Väyrysen Seitsemän tähden liike, joka tosin perustettiin vasta pari viikkoa sitten.

7. Helsingin Sanomien kesäkuun puolivälissä julkaiseman kannatuskyselyn tulos on samansuuntainen kuin Ylenkin kysely. Siinä Sdp:n kannatus oli 21,6, kokoomuksen 19.7 ja keskustan 15,8 prosenttia. Vihreitä kannatti 13,5, vasemmistoliittoa 9,2 ja perussuomalaisia 8,0 prosenttia vastaajista.

8. Kolmen hallituspuolueen kannatus mataa sitkeästi kuukaudesta toiseen 37-38 prosentin lukemissa, mikä on tosi vähän, sillä onhan hallituksella kuitenkin niukka enemmistö kansanedustajan paikoista.  Sinisten mukanaolo hallituksessa viiden ministerin voimin tosiasialisella 1-2 prosentin kannatuksella on kerrasssaan merkillinen ilmiö ja vitsi, kuten olen aina ennenkin tässä yhteydessä todennut.

8. Vaikka Juha Sipilä huudettiin pari viikkoa sitten Sotkamossa keskustan puheenjohtajaksi uudelle kaudelle, ei Sipilä ole saanut puolueelleen minkäänlaista kannatuksen nousua. Syy tähän on selvä, sillä niin ylimielistä pääministerin ja koko puolueen ministeriryhmän touhu on ollut. Keskusta kompastui Soteen ja maakuntauudistuksen ajamiseen, tämä on nyt selvä asia. Ensi huhtikuun eduskuntavaaleista näyttää tulevan todelliset sote-vaalit. 

9. Muutama päivä sitten julkaistiin toisenkin mielenkiintoisen kyselytutkimuksen tulokset.  Helsingin Sanomien Kantar TNS:llä teettämän kyselyn mukaan 22 prosenttia vastaajista koki SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mieluiten pääministerinä huhtikuun 2019 edukuntavaalien jälkeen. Toiseksi suosituin pääministerikandidaatti on kyselyn mukaan kokoomuksen Petteri Orpo, jota kannatti 20 prosenttia, ja kolmanneksi keskustan puheenjohtaja ja nykyinen pääministeri Juha Sipilä, jolle mitattiin 16 prosentin kannatus.

10. Antti Rinne on ollut viime aikoina aktiivinen, sillä hän on heitellyt ilmoille useita täkyjä puolueensa kannatuksen kohentamistarkoituksessa. Vappuna Rinne ehdotti ns. vappusatasta eli 100 euron korotusta alle 1 4000 euron eläkkeisiin. Sdp on myös luvannut alentaa varhaiskasvatusmaksuja, perua monet nykyhallituksen päätökset ja palauttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Kokoomus ja keskusta ovat pitäneet demareiden  ehdotuksia lähinnä vastuuttomina vaalitäkyinä. Antti Rinne on myös uhonnut muuttaa sote-uudistusta, jos hänestä tulisi uuden hallituksen pääministeri.

11. Ko. kyselystä toisaalta ilmeni, että Antti Rinteen suosio pääministeriksi ei johdu hänen tai yleensä demareiden poliittisista avauksista tai suoranaisista lupauksista, sillä vain kahdeksan prosenttia vastaajista kannatti Rinnettä tuolla perusteella. Rinteen kannatuksen suurin syy on kyselyn mukaan nykyhallituksen epäonnistuminen ja -epäsuosio. Rinne oli jopa oman puolueensa kannattajien keskuudessa vähemmän suosittu kuin Petteri Orpo ja Juha Sipilä omiensa. Siten voidaan perustellusti sanoa, että Antti Rinteen näennäinen suosio on varsin hataralla pohjalla. Kun tiedetään, miten heikko esiintyjä Rinne on vaikkapa Orpoon ja Sipilään verrattuna tv:n vaalikeskusteluissa, ei ole minkäänlaista varmuutta siitä, että demarit voittaisivat ensi vuoden eduskuntavaalit ja Antti Rinteestä tulisi seuraava pääministeri.

12. Monia muitakin puolueiden ja poliitikkojen kannatusta mittaavia kyselytutkimuksia on julkaistu; voidaan jopa sanoa että "ilma on sakena" poliittista kannanunvalantaa. Viime tammikuussa julkaistun Suomen Yrittäjien Kantar TNS:ltä tilaaman tutkimuksen mukaan Petteri Orpo on suosituin poliitikko seuraavaksi pääministeriksi, häntä kannatti 17 prosenttia vastaajista. Toiseksi tässä kysyelyssä tuli - yllätys yllätys - vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, jota kannatti pääministeriksi 13 prosenttia. Vasemmistoliiton kannattajien lisäksi Andersson oli myös vihreiden ykkössuosikki pääministeriksi. Juha Sipilä hävisi niukasti Anderssonille 12 prosentin kannatuksellaan. Kyselyn varsinainen pommi oli Antti Rinteen ja vihreiden Touko Aallon selvä epäsuosio kansan keskuudessa, sillä Rinnettä kannatti pääministeriksi 8 ja Aaltoa ainoastaan 3 prosenttia vastaajista. Perän pitäjäksi tässä kyselyssä jäi sinisten Terho Aalto, jonka kannatukseksi mitattiin 2 pronttia.

13. Tällä viikolla, siis nyt heinäkuun alussa, julkaistiin IL-US -tutkimus, jossa selvitettiin sitä, kuka on Suomen vetovoimaisin puheenjohtaja. Tässä kyselyssä L Andersson pesi kaikkien muiden puolueiden puheenjohtajat. Toisaalta kyselystä ilmeni, että vasemmistoliiton kannattajat pohtivat kaikkein eniten myös muiden puolueiden ja etenkin vihreiden äänestämistä.

14. Tämän viikon alussa julkaistiin myös Kunnallisalan Kehittämissäätiön Kantar TNS Oy:llä teettämä tutkimus, jossa kysyttiin, kuka puheenjohtajista on lisännyt eniten puolueensa kannatusta. Li Andersson selviytyi voittajaksi myös tässä kyselyssä, sillä vastaajista 51 prosenttia katsoi, että Andersson lisäsää puolueensa kannatusta. Toiseksi tuli kokoomuksen Petteri Orpo 38 prosentin osuudellaan; Orpo jäi siis varsin kauas Anderssonin kannatusluvusta. Kolmanneksi kyselyssä tuli KD:n Sari Essayah ja neljänneksi perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Hännänhuipuksi jäi tässäkin kyselyssä vihreiden Touko Aalto. Omien kannattajien joukossa parhaiten pärjäsivät Li Andersson ja Jussi Halla-aho, huonnoiten puolestaan Touko Aalto ja Antti Rinne.

15. Mieleen muistuu myös viime vuoden loppupuolella julkaistun kyselyn tulos, jossa Li Andersson pärjäsi hyvin ja hänen voitti osion, jossa tiedusteltiin, kenen puoluejohtajan kanssa vastaajat mieluiten lähtisivät kajalle. Vaikka Li Andersson on menestynyt  erinomaisen hyvin kaikissa edellä mainituissa mittauksissa, eli hän on vetovoimainen politiikko, jolla on hyvä imago, tämä ei kuitenkaan näy hänen johtamansa puolueen kannatusluvuissa, joka pysyttelee sitkeästi 8-9 prosentin tienoilla. Onko Li Andersson siis kenties "väärässä" puolueessa? Jos hän olisi demareiden puheenjohtaja, puolueen kannatusluvut saattaisivat olla paremmat kuin mihin sdp on Antti Rinteen johdolla pystynyt. Toisaalta vihreiden kannatus pysyttelee 15 prosentin tuntumassa, vaikka puolueen puheenjohtaja Touko Aalto häviää kaikki kyselytutkimukset kirkkaasti Li Anderssonille ja muillekin puheenjohtajille.

16. Perussuomalaisten kannatus on myös yllättävän korkealla, vaikka puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei ole erityisen hyvin pärjännyt edellä mainituissa suosiomittauksissa. Mutta niinhän se on, että "kyllä kansa tietää".  Tietää, miten säälimättömästi ja suorastaan sietämättömällä tavalla perussuomalaiset lyötiin hajalle reilu vuosi sitten ja ketkä tähän vallanhuumassaan syyllistyivät (Soini, Sipilä ja Orpo). Persut vaativat eduskuntavaalikampanjassaan varmuudella turvapaikkapolitiikan tiukentamista. Tämä on asia, joka jakaa nyt Saksan hallitusta ja voi myös ratkaista Ruotsissa syksyllä pidettävät parlamenttivaalit ruotsidemokraattien voitoksi.

17. Jussi Halla-aho ilmoittikin eilen tyynesti, että persut tähtää ensi vuoden eduskuntavaaleissa maan suurimmaksi puolueeksi. Kun Yle uutisten toimittaja Pirjo Auvinen suorastan hieman hätääntyneen oloisena tiedusteli Halla-aholta, että merkitseekö tämä myös sitä, että Jussi tähtää samalla seuraavaksi päministeriksi, kuultiin myhäilevä vastaus: Sehän on vain luonnollista.

18. Oikein hyvä! Meissä kaikissa asuu pieni persu, oltiinpa perussuomalaisesta puolueesta mitä mieltä tahansa. Persujen hyvä gallupsuosio luo ensi vuoden vaaleille - niitä pidetään peräti kolmet lyhyen ajan sisällä - mukavaa jännitystä. Nähtäväksi jää, onko persuille tulossa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa jo kolmas jytky? Yhtä mielenkiintoista on seurata, montako kansanedustajaa Sininen tulevaisuus saa eduskuntaan vai saako ainoatakaan. 

19. Antti Rinne uhosi eilen, että demarit eivät huoli perussuomalaisia kanssaan samaan hallitukseen, tuli mitä tuli. Tätä samaa virttä ovat aiemmin veissaaneet myös Petteri Orpo ja Juha Sipilä. Persujen arvot eivät kuulemma kelpaa demareille, kokoomukselle ja keskustalle. Tätähän Sipilä ja Orpo toitottivat jo viime vuoden kesäkuussa, jolloin siniset irrottautui persuista omaksi ryhmäkseen ja myöhemmin puolueekseen, jotta viisi soinilaista ministeriä saattoi jatkaa hallituksessa ja pelastaa Sipilän hallituskriisiltä.

20. Pakko sanoa, että Antti Rinteellä, Petteri Orpolla ja Juha Spilällä on todella huono poliitinen hoksnokka, kun he kailottavat jo nyt persujen hallituskelvottomuutta. On selvää, että tällainen perusteeton syrjintä on vain omiaan lisäämään persujen suosiota ja tulee voimistamaan sitä myös ensi huhtikuun eduskuntavaalikampanjassa.

1139. Paavo Väyrynen erotettu kansalaispuolueesta

                                       Väyrynen tiedotustilaisuudessa 5.3. klo 14

1. Suomen poliitisessa elämässä on tapahtunut parin viikon aikana vaikka mitä. Tuntuu siltä, että melkein joka päivä tulee ilmi erilaisia salaliittoteorioita, kähmintöjä, erottamisia, uhkailuja, syytöksiä jne. Jopa oikeuteen eli leivättömän pöydän ääreen on jouduttu menemään ja lisää "käräjöintiherkkua" on jatkossakin luvassa. Sote-uudistuksen läpimenokin kangertelee edelleen,

2. Viime viikolla Paavo Väyrysen perustama kansalaispuolue (KP) ilmoitti erottavansa Väyrysen puolueen jäsenyydestä. Puolueen johtohenkilöiden eli puheenjohtaja Sami Kilpeläisen ja varapuheenjohtaja Piia Katteluksen mukaan erottamisen taustalla ovat talousepäselvyydet ja Väyrysen lähteminen ehdolle keskustan puheenjohtajakisaan. Taloudellisilla epäselvyyksillä tarkoitetaan tilinkäyttöön liitttyviä väärinkäytöksiä ja vaaliraharikkomuksia, joissa olisi kyse viisinumeroisista summista.  

3. Tiedotteen mukaan kansalaispuolueen puoluehallitus on joutunut erottamaan Paavo Väyrysen, koska tämä on toiminnallaan vahingoittanut puoluetta. Erottamisen syinä ovat myös luottamusaseman väärinkäyttö puoluehallituksen jäsenenä ja pyrkiminen keskustan puheenjohtajaksi. Tiedotteen mukaan puoluehallitus pitää "valitettavana ja surullisena", että Väyrynen ei ole sitoutunut perustamansa puolueen kehittämiseen. Puheenjohtaja Sami Kilpeläinen on syyttänyt Väyrystä mittavista väärinkäytöksistä. Puoluehallituksen kolmas  aktiivinen jäsen on Tuula Komsi.  

4. Paavo Väyrynen kiistää odotetusti kaikki väärinkäytössyytökset ja vaaliraharikkomukset ja pitää mainituja väitteitä järjettöminä. Väyrynen kertoo joutuneensa tukemaan presidentinvaaleja varten perustetun valitsijayhdistyksen toimintaa lainaamalla sille 42 000 euroa ja että hänellä on puolueelta "huomattavat ja kiistattomat saatavat." Väyrysen mukaan meneillään on kolmen koplan eli Sami Kilpeläisen, Piia Katteluksen ja Tuula Komsin ajama puolueen laiton kaappausyritys.

5. Näyttää ilmeiseltä, että kansalaispuolue on jakautunut kahtia eli väyrysläisiin ja edellä mainitun kolmen koplan johtamaan joukkoon. Viime viikovaihteessa molemmat ryhmittymät pitivät omia kokouksiaan, joiden päätöksistä ulkopuolisen on vaikea saada selvää. Paavo Väyrysen mukaan Oulun Hotelli Lasaretissa pidetyssä puolueen vuosikokouksessa, johon osallistui 15 henkeä, puoluehallitukseen valittiin Akseli Erkkilä, Seppo Hauta-aho ja Paavo Väyrynen; puoluehallituksen puheenjohtajaksi tuli Hauta-aho. Sami Kipeläinen ja kumppanit puolestaan katsovat, että väyrysläisten kokous oli laiton ja puolue toimii heidän johdossaan. Niin tai näin, puolueella on nyt kaksi puoluehallitusta.

6. Väyrysen lainopillisena asiamiehenä toimii ilmeisesti edelleen oikeustieteen tohtori Kari Uoti. Väyrynen on hankkinut Helsingin käräjäoikeudesta päätöksen, jolla "kolmen koplan" koolle kutsuman ja 20. helmikuuta pidetyn puoluehallituksen päätösten täytäntöönpano on väliaikaisesti keskeytetty  ja kielletty. Edessä lienee muitakin osapuolten vireille panemia oikeusjuttuja, joten Väyrynen tarvitsee jatkossakin todella pätevää juristia.

7. Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja Piia Kattelus kertoi eilen, että kansalaispuolue on jättänyt esitutkintapyynnön Paavo Väyrysen tilinkäyttöön ja vaalirahoihin liittyen.
Helsingin poliisin talousrikosyksikön johtaja Ismo Siltamäki vahvistaa, että Helsingin poliisi on vastaanottanut tutkintapyynnön Paavo Väyrysen tapaukseen liittyen. Pyyntö tehtiin viime viikolla. Siltamäki ei suostu kuitenkaan tarkentamaan, mihin yhteisöön tai henkilöön tutkintapyyntö liittyy.

8. Jos kansalaispuolueen erottamispäätös pysyy voimassa, Paavo Väyrynen on vapaa mies osallistumaan ehdokkaana keskustan puheenjohtajaksi. Mutta palaisiko Väyrynen lupauksensa mukaisesti eduskuntaan 12. kesäkuuta, jos hän häviää keskustan puheenjohtajakisan Juha Sipilälle ja mitä ryhmittymää hän tulisi parlamentissa edustamaan? 

9. Politiikassa on muutenkin edessä mielenkiintoisia aikoja. Hajoaisiko Juha Sipilän hallitus, jos kokoomuksesta löytyy Elina Lepomäen lisäksi muitakin kansanedustajia, jotka äänestävät sote-uudistusta ja maakuntauudistusta vastaan ja eduskuntaan tulee vielä Paavo Väyrynen, joka melko varmasti haluaa kaataa sote-uudistuksen? Näin Sipilä on uhannut julkisesti tehdä. 

10. Minusta hallitus voisi aivan hyvin kaatua, jolloin maassa järjestettäisiin uudet eduskuntavaalit ilmeisesti syksyllä. Hallituksen eväät on syöty ja johtavat  hallituspuolueet eli keskusta ja kokoomus riitelevät keskenään. SDP on noussut kannatusmittauksissa maan suosituimmaksi pulueeksi. Jos demareilla olisi Antti Rinnettä valovoimaisempi puheenjohtaja, ei seuraavasta pääministeripuolueesta olisi eduskuntavaalien jälkeen epäselvyyttä. 

11. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on kyselyjen mukaan Petteri Orpon jälkeen maan toiseksi suosituin pääministeriehdokas. Pitäisikö Li Anderssonin ja Antti Rinteen vaihtaa keskenän paikkaa, eli Rinne johtaisi neljä vuotta vasureita ja Li Andersson puolestaan demareita? 

12. Kokoomuksen todellinen voimamies on Jan Vapaavuori, joka arvostelee säälimättömästi sotea ja maakuntauudistusta. Gallup-kyselyjen mukaan hallituspuolueita kannattaa yhteensä enää noin 38 prosenttia vastaajista. Siniset roikkuu epätoivoisesti hallituksessa viiden ministerin voimin, vaikka puoletta kannattaa vain 1,5 prosenttia vastaajista. Ennenaikaisissa vaaleissa sinisistä päästäisiin vihdoin eroon.

13, Paavo Väyrynen on tehnyt poliisille tutkintapyynnön kolmesta perustamansa kansalaispuolueen vastuuhenkilöstä. Tämän hän kertoi tiedotustilaisuudessaan tänään 5.3. klo 14. Väyrysen mukaan häntä syytetään valheellisesti kansalaispuolueen tilinkäyttöön liittyvistä väärinkäytöksistä ja luottamusaseman väärinkäytöstä. Väyrynen katsoo, että asiassa on syytä epäillä kunnianloukkausta tai mahdollisesti törkeää kunnianloukkausta.

14. Väyrysen mielestä "Kolmen koplan" (Kilpeläinen, Kattelus, Komsi) järjestämässä viime lauantain kokouksessa uhmattiin Helsingin käräjäoikeuden viimeviikkoista päätöstä, jolla keskeytettiin puolueen hallituksen päätösten täytäntöönpano. Oikeuden ratkaisu koski kokouksia joulukuussa ja helmikuussa. Väyrysen mukaan lauantain kokous oli samalla tavoin laittomasti järjestetty. Hän kertoi nostavansa käräjäoikeudessa moitekanteet "koplan" kokouksissa tehtyjen päätösten mitätöimiseksi.

1136. Politiikassa menee lujaa

                                           Ministerit Mykkänen ja Virolainen

1. Politiikan saralla on menty reilu viikko lujaa ja täyttä haipakkaa. Katsotaanpa, mitä kaikkea hauskaa onkaan tapahtunut.

2. Kymmenen päivää sitten 28. tammikuuta pidettiin presidentinvaalien ensimmäinen ja samalla viimeinen äänestyskierros. Jatkokaudelle valitun Sauli Niinistön virkaanastujaiset pidettiin viisi päivää sitten 1. helmikuuta. Eduskuntalolle kokoontui koko valtiollinen johtomme ja eläkeläiset päälle. 

3. Eduskunnan lehtereille kipusivat Telervo Koivisto, Ahtisaaren Mara ja Eeva, Halosen Tarja plus Pena sekä viimeisillään raskaana oleva Jenni Haukio. Sekä tietenkin kalustoon aina ja ikuisesti kuuluvat puolustusvoimien komentaja, arkkipiispa, korkin ja kohon pressat sekä ikään kuin joukon jatkona HO-presidentti Mikko Könkkölä, aina yhtyä tympääntyneen oloisena mutta kuitenkin. Juhlat jatkuivat Linnassa, jonka parvekkkeelta Sauli ja Jenni vilkuttelivat innokkaasti sakean lumipyryn keskeltä Kauppatorille, jossa oli ainoastaan kuvaajia. 

4. Tunti Niinistön  virkaanastujaisten jälkeen Väyrysen Paavo yritti varastaa koko show´n pitämällä infon,  jossa ilmoitti kaikelle kansalle käyvänsä viimeiseen taistoon pelastaakseen keskustan Sipilän Juhan ikeen alla ja tehdääkseen puolueesta jälleen suuren ja mahtavan. Väyrynen ilmoitti pyrkivänsä kesäkuun alussa keskustan puheenjohtajaksi. Jollei homma kuitenkaan onnistuisi, Paavo kertoi palaavansa joka tapauksessa 12. kesäkuuta EU-parlamentista eduskuntaan ja aloittavansa vaalikampanjan perustamansa kansalaispuolueen pääministeriehdokkaana tavoitteenaan voitto huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa. 

5. Perjantaina meno sen kun vain koveni. Illalla kello 9 maissa naistenklinikalta lennätettiin, että Jenni-rouva oli synnyttänyt poikalapsen. Sauli, joka oli mukana synnytyksessä, viestitti Facebookissa, että hän ja Jenni ovat nyt poikalapsen vanhempia ja että äiti ja lapsi voivat hyvin. 

6. Sauli ramppasi turvamiehen kanssa Naistenklinikalla ison kassin kanssa seuraavat kolme pävää, kunnes eilen maanantaina pariskunta poistui sairaalasta ja Sauli kanniskeli turvakaukalossa olleen vauvan virka-autoon. Jenniltä saatiin tärkeä tieto, jonka mukaan hän voi hyvin. Kaikki olivat niin kovin iloisia ja onnellisia.

7. Eilen maanantaina ulkoministeri Timo Soini lennähti viiden päivän reissulle  Washingtoniin osallistuakseen joka vuotiseen rukousaamiastilaisuuteen yhdessä vaimonsa Tiinan ja lääketehtaan johtajan kanssa. Perillä edustajamme syövät hyvin ja rukoilevat ahkerasti mm. Donald Trumpin ja muiden samaa sukua olevien "höyrypäiden" kanssa. Näön vuoksi Soinille on järjestetty jenkeissa muutakin ohjelmaa, jottei hänen matkansa, jonka hän ja rouva tekevät bisnesluokassa ja verovaroilla, herättäisi kovin paljon pahaa verta köyhän kansanosan keskuudessa. 

8. Olkaamme kuitenkin iloisia Timon puolesta, sillä hän on matkalla hyvässä seurassa ja täysin turvassa, sillä tästä pitävät huolen lääkärivaimo ja suomalaisen lääketehtaan suomalainen johtaja. Ensiapu on siis lähellä ja droppia kyllä löytyy, siitä pitää Tamron pomo kyllä huolen. Kun UM:n ao. virkamieheltä kysyttiin eilen, miksi valtio maksaa myös Tiiina Soinin lennot ja bisnesluokassa, tyyppi vastasi, että eihän ministeriö voi sijoittaa rouvaa karvalakkipuolelle, kun herra on istuu herroina bisnesluokassa.

9. Eilen maanantaina 1,5 kuukauden joululomaltaan virkeinä, levänneinä ja hyvin ravittuina palanneita kansanedustajia odotti eduskunnassa alkajaiksi mahdollisimman helppo tehtävä eli puhemiesten vaali. Homma oli helppoa kuin heinäteko, sillä kaikki tiesivät jo etukäteen, ketä pitää äänestää,  ketä ei ja kenestä tulisi uusi puhemies sininsten Maria Lohelan jälkeen. 

10. Puhemiehen vaalissa kävi niin kuin Petteri Orpo halusikin. Ykköspuhemieheksi valittiin kokoomuksen Paula Risikko. Orpo halusi ilmeisesti päästä ministeri Risikosta eroon, sillä Risikko oli melko sekavilla sote-otteillaan ja lausunnoillaan ehtinyt suututtaa tai ainakin hermostuttaa vuoroin oman puolueensa ja keskustan ministerit ja muut johtohenkilöt. Me too - kampanjan hengessä Petteri Orpo sai hyvän syyn torpata Ilkka Kanervan pääsyn puhemieheksi. Kanerva on Suomen pitkäaikaisin yhtäjaksoisesti eduskunnassa istunut poliitikko, sillä hänet valittiin sinne ensi kerran vuonna 1975.  

11. Risikko sai suljetussa lippuäänestyksssä hieman yli 150 ääntä, mutta Kanervallekin annettiin 16 lohtuääntä. Kaikikaan 12 kansanedusatjaa sai vaalissa yhden äänen. Ensimmäisenä varapuhemiehenä jatkaa keskustan Mauri Pekkarinen ja toiseksi varapuhemieheksi nousi demareiden Tuula Haatainen palkkioksi siitä, että hän oli uhrautunut demareiden presidenttiehdokkaaksi. 

12. Eduskunnan pääsihteeri Maija-Lena Paavolan mukaan puhemiehen vaalissa jouduttiin hylkäämään vain yksi ääni siihen kuulumattoman merkinnän takia. Kysyttäessä Paavola suostui raottamaan salaisuuden verhoa verran, että tuo merkintä ei ollut esittänyt perinteistä kirkkovenettä. Jo nyt on aikoihin eletty! Puhemiehen vaalissa ei saatu äänestyslippuihin yhtään kirkkoveneen kuvaa. 

13. Tiukka on tämä me too -kampanja, todellakin. Mutta kaiken huippu on tapa, joll Me too -väki on vaatinut Ateneumia poistamaan seinältään Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1891 maalaaman suurikoisen talun Aino-taru. Maalaus esittää toki nuoren naisen ahdistelua ja alastomuutta, mutta taululla on toisaalta todella merkittävä symboliarvo, sillä se kertoo taiteemme historiasta ja kalevalaisista kertomuksista. Ei, Aino-taulusta emme luovu, vaikka mikä tulisi! Sen poistaminen museon seiniltä olisi melkein sama kuin, jos kaikkien kirkkojemme seiniltä pitäisi poistaa Jeesus ristillä -alttaritaulut sillä perusteella, että rikoslaki kieltää kaikenlaisen kiduttamisen ja ristiinnaulitseminen ja ihmisen ristillä riiputtaminen on tosi kauhea rikos.

14. Voisiko Paula Risikko, joka on nyt 57-vuotias ja koulutukseltaan terveystieteen tohtori, nousta vaikkapa kokoomuksen seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi? Tätä en oikein usko. Hänen lausumansa heti puhemiehen valin jälkeen viittasivat kyllä siihen, että hän aikoo haalia itselleen kansansuosiota niin paljon kuin sitä vain suinkin on saatavilla. Siis saman tapaan kuin Sauli Niinistökin on toiminut. Risikko ilmoitti pitävänsä kansanedustajien sopeutumiseläkkeitä aikansa eläneinä. Samaan hengenvetoon hän kertoi, että eduskunnan pikkujoulujuhlia ei sitten enää järjesttä täysistuntojen aikana - terveisiä vaan Teuvo Hakkaraiselle! Tässä siis Paula Risikon täkyt  alkaneele vuodelle, kyllä noilla jo aika pitkälle pääseekin.

14. Tänään tiistaina eduskunnassa vietettiin taas pippaloita, tällä kertaa eduskuntakauden viimeisten valtiopäivien avajaisia. Paikalle saapui jälleen tasavallan presidentti Niinistö, aivan samoin kuin viisi päivää aiemmin. Tällä kertaa hän toimi valtiopäivien avaajana. Nyt hän ei ollut pukeutunut frakkiin eikä kantanut kunniamerkkejä. Myös kansanedustajat olivat heittäneet kunniamerkkinsä kirjoituspöydän laatikkoon. Lehtereillä oli taas sama nomenklaatura kuten aina ennenkin, eli siellä istua nököttivät sulassa sovussa Ahtisaaret, Tarja ja Pena, Tellervo Koivisto, arkkipiista, puolustusvoimien komentaja, Timo ja Pekka korkista ja kohosta, apugangsteri Mikko Puumalainen, Suomen Pankin Erkki Liikanen ja, kuinkas muuten, HO-presidentti Mikko Könkkölä, aivan samananäköisenä kuin aina ennenkin.

15. Ja taas puhuivat puhemies ja tasavallan presidentti, aivan samoin kuin viisi päivä sitten. Järjestys oli nyt vain toinen, sillä Sauli avasi ja Risikko vastasi. Kumpikin kannatteli käsissään paksua paperinivaskaa, josta paukuttelivat sanomansa menemään. 

16. Muuten, miksi ihmeess perustuslaki edellyttää, että juuri tasavallan presidentin pitää avata eduskunnan istuntokausi eli valtiopäivät? Eihän presidentti toimi eduskunnassa eikä nykyisin edes anna sille hallituksen lakiesityksiä. Eduskunta voisi aivan hyvin hoitaa avajaisensa yksin ja lyhyessä istunnossa oikein hyvin. Ensin valittaisiin puhemies ja varapuhemiehet, sitten puhemies pitäisi heti noin 1-2 minuttia kestävän puheen - vapaasi eli ilman papereita tietenkin - ja toteaisi sen lopuksi, että nyt siellä valtiosalissa teitille tarjotaan kahveet, jonka nauttimiseen on aikaa 45 minuutia. Ja sen jälkeen kaikki ahkerasti töihin eli soten, maakuntauudistuksen ja tiedustelulakien kimppuun.

17. # me too -kampanjasta tuli vielä mieleen, että siitä vai mistä johtuukaan, että eduskunnan istuntosalissa olevista viidestä pronssipatsaasta, joista neljä esittää alastonta mieshahmoa ja yksi kasvot seinään päin kääntynyttä alasti olevaa naista, jolla on lapsi sylissään, juuri naisfiguuri on juhlallisuuksien aikana peitetty kahdella isokokoisella Suomen valtiolipulla? Luulisin, että monet mieskansanedustajat katselisivat  hieman kuivahkojen juhlapuheiden  aikana mieluusti aika sieväpeppuista naishahmoa. Toisaalta joku istuntosalin etupenkissä oleva miesedustaja, esimerkiksi vaikkapa eräs turkulainen, voisi tulla mainitusta katselusta niin vaikutetuksi, että alkaisi kesken kaiken lähetellä tekstiviestejä tutuille naisihmisille. Eikä siitäkään aina hyvä seuraa, kuten kokemuksesta tiedämme.

18. Iltapäivällä kokoomus suoritti ministrikierrätyksen, eli valitsi uudeksi sisäministeriksi nykyisen ulkomaankauppa- ja kehitysminsteri Kai Mykkäsen ja Mykkäsen tilalle kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen. joka on Liedosta eli Petteri Orpon kotikaupungin Turun naapurista. Virolainen on edustavan oloinen kielitaitoinen nainen, iältään 52-vuotias ja koulutukseltaan kauppatieteen maisteri. 38-vuotias Kai Mykkänen on kokoomuksen entisen kansanedustajan ja Ylessä johtajana olleen Jouni Mykkäsen poika. MIehen ulkonäöstä huomaa helposti, että hänen sukunsa on kotoisin Lapista. Pituutta Kai Mykkäsellä on kyllä enemmän kuin lappilaisilla yleensä.

19. Anne-Mari Virolainen on kolmannen kauden kansanedustaja. Hän toimi Petteri Orpon kampanjapäällikkönä, kun Orpo kisasi Alex Stubbin kanssa kokoomuksen puheenjohtajan paikasta. Virolainen on toiminut tällä kaudella eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajana ja perehtynyt siinä tehtävässä EU-asioihin.

20. Anne-Mari Virolaisen aviomies on ortopedi ja lääketieteen tohtori Petri Virolainen, joka toimii tätä nykyä Turun yliopistollisen keskussairaalan Tyksin johtaajana. Petrin isä Erkki Virolainen oli koulutukseltaan myös lääkäri ja toimi Turun yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professorina ja niin ikään Tyksin johtavana lääkärinä ja lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina. Erkki Virolainen oli syntynyt 1938 Vuoksenrannassa Karjalan Kannaksella ja kuoli 2010 Symässä. Erkki ja Petri ja avioliittonsa kautta myös Anne-Mari Virolainen kuuluvat Vuoksenrannan Virolaiset -sukuun, jonka toimintaan Erkki Virolainen osallistui aktiivisesti.

21. Saatiinpa siis jälleen ministeri "meijä sukkuu"! Myös Matti Vanhanen kuuluu samaan sukuun; Matin isä Tatu oli kotoisin Korpilahden kylästä, jossa sijaitsi myös blogistin isän vanhempien kotitalo Oitniitty, jossa ehdin syntyä ennen kuin piti lähteä evakkoon. Olen käynyt katsomassa paikkoja.

22. Vielä sen verran, että Helsingin Sanomien julkaiseman gallupselvityksen mukaan suomalaisten puoluejohtajien imagot eroavat selvästi toisistaan. Heistä parhaat imagopisteet sai vasemmistoliiton Li Andersson, jonka jälkeen tulevat Petteri Orpo, Juha Sipilä sekä Sari Essayh. Peränpitäjiksi jäivät Anna-Maja Henriksson ja Antti Rinne. Anderssonia suomalaiset pitävät taistelevana, karismaattisena, rohkeana, suvaitsevaisena ja inhimillisenä. Joka viides suomalainen mies voisi kuulemma lähteä kaljalle Lin kanssa. Orpoa kuvattiin sanoilla asiallinen, pätevä ja tasapainoinen sekä Sipilää käsitteillä suunnitelmallinen ja päämäärätietoinen. Tämänkään kyselyn perusteella demareille tuskin voidaan ennustaa Antti Rinteen johdolla kovin hyvää vaalimenestystä.

1124. Valtiosihteeri peräkontissa

                                           Ei mikään tavallinen Virtanen!

1. Perussuomalaisten viime kesäkuun Jyväskylän puoluekokouksen (9.-11.6.) jälkimainingeista eli puolueen eduskuntaryhmän hajoamisesta ja ns. hallituskriisistä tulee jatkuvasti esille uusia ja varsin yllättäviä tietoja . 

2. Kysymys on lähinnä siitä, oliko hallituksen avainministereillä eli Juha Sipilällä, Petteri Orpolla ja Timo Soinilla valmiit suunnitelmat sen varalta, että perussuomalaiset valitsee uudeksi puheenjohtajakseen Jussi Halla-ahon ja vaihtaa myös kaikki varapuheenjohtajansa. 

3. Pääministeri Juha Sipilä vakuutti 19. kesäkuuta eduskunnan täysistunnossa, ettei hänellä ja hallituksella ollut mitään tietoa ennen Jyväskylän puoluekokouksen päättymistä siitä, että puolue voisi puheenjohtajien valinnan vuoksi hajota kahtia.

4. Iltalehti kertoi kuitenkin pari viikkoa sitten, että ulkoministeri Timo Soinin valtiosihteeri Samuli Virtanen kävi pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa tapaamassa pääministeri Sipilää sunnuntaina 11. kesäkuuta päivällä, jolloin perussuomalaisten puoluekokous oli vielä Jyväskylässä käynnissä.

5. Hallituspuoluelähteistä oli kerrottu, että valtiosihteeri Virtaen vierailu haluttiin pitää salassa medialta. Vierailun loppupuolella Kesärannan portilla oli havaittu liikenhdintää, mistä oli päätelty, että portilla saattaisi olla toimitajia seuraamassa, mitä virka-asunnossa tapahtuu ja keitä vieraita talossa on käymässä.

6. Tämän vuoksi päädyttiin järjestelyyn, jonka tarkoituksena oli saada valtiosihteeri huomaamattomasti pois kiinteistöltä. Samuli Virtasta kuljettamassa ollut auto peruutettiin Kesärannan pihalle suojaan ulkopuolisten katseilta. Valtiosihteeri kiipesi auton takakonttiin, luukun ovi suljettiin ja auto lasteineen ajoi ulos Kesärannan portista.

7. Samuli Virtasen Kesärannan vierailu ja sieltä poistuminen nousi esille tänään eduskunnan kyselytunnilla. Asian otti esille kansanedustaja Li Andersson (vas, joka esitti pääministeri Sipilälle seuraavan kysymyksen: 

Arvoisa puhemies! Monet suomalaiset ihmettelivät kesällä sitä tapaa, miten hallitustyöskentelyä perussuomalaisten erottamisen jälkeen jatkettiin sellaisen ryhmän kanssa, jota kukaan suomalainen ei ollut vaaleissa äänestänyt. Silloin monet kysyivät, oliko tähän uuteen hallituspohjaan varauduttu hallituksessa etukäteen. Pääministeri Sipilä, kesäkuussa te sanoitte valtioneuvoston tiedonannossa uudesta hallituspohjasta, että tällaista keskustelua ei ole ollut olemassa ja että te kuulitte sunnuntai-iltana ensimmäisen kerran jotakin mietintää. Julkisuudessa on nyt esitetty väitteitä, joiden mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Nämä väitteet ovat sen verran vakavia, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä pitää äärimmäisen tärkeänä, että tähän asiaan nyt saadaan selvyys koko eduskunnan edessä. Pääministeri Sipilä, seisotteko edelleen kesäkuussa eduskunnalle antamanne lausunnon takana? 

8. Pääministeri Juha Sipilän vastaus: 

Arvoisa puhemies! Vastasin 19. päivä kesäkuuta tähän samaan kysymykseen ja seison täsmälleen sen saman vastauksen takana edelleenkin. 

9. Toinen varapuhemies Arto Satonen: Nyt on mahdollisuus tehdä lisäkysymyksiä tähän kysymykseen. 

10. Li Anderssonin vastauspuheenvuoro:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, jos te seisotte täsmälleen tämän lausunnon takana edelleen ja kuulitte ensimmäisen kerran mietintää tästä uudesta hallituspohjasta vasta sunnuntaina illalla, niin mistä te keskustelitte perussuomalaisten valtiosihteerin kanssa hänen vieraillessa Kesärannassa sunnuntaina päivällä? Tänä aamuna kansanedustaja Tiina Elovaara (sin) on sanonut, että perussuomalaisten valtiosihteeri tapasi Sipilän Kesärannassa perussuomalaisten puoluekokouksen aikana sunnuntaina ja poistui tapaamisesta piiloutuneena auton takakonttiin, [Naurua] koska oli liian suuri riski tietovuodosta kansanedustajien siirtymisestä. Jos kerran ei ole mitään salattavaa tai mitään salamyhkäistä tapaamiseen liittyen, niin miksi te pääministerinä uskotte, että valtiosihteeri päätti lähteä Kesärannasta auton takakonttiin piilotettuna, vaikka olikin kävellyt omin jaloin ulos teidän välisestä palaveristanne? [Puhemies koputtaa]  

11. Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa kysymyksessä oli tosiaankin silloin, tiesikö hallitus tai oliko hallituksella jotakin tietoa ennen perussuomalaisten puoluekokousviikonloppua tästä, että puolue voisi hajota kahtia. Ei ollut. Tämä oli vastaukseni kysymykseen. Mitään sellaista tietoa ei ollut. Tapasin valtiosihteeri Virtasen Kesärannassa, niin kuin olen aikaisemminkin kertonut, ja keskustelimme siitä, miltä perussuomalaisten tilanne näyttää. Se oli siis sen viikonlopun jälkeen, puoluekokouksen jälkeen tapahtuva tapaaminen. Siitä, millä tavalla Virtanen on poistunut Kesärannasta tuosta kokouksesta, [Naurua] valitettavasti en tiedä muuta kuin että hän kokoushuoneesta poistui kyllä omin jaloin kävellen. [Naurua] Tapaan kyllä saattaa omat lapseni autoon ja varmistaa, että he lähtevät siitä, mutta en tiedä, miten Virtanen on sitten poistunut Kesärannasta eteenpäin. [Naurua — Puhemies koputtaa] 

12. Anna-Maja Henriksson, r (vastauspuheenvuoro):

Värderade talman, arvoisa puhemies! Ensin meillä oli avokonttori, sitten oli U-käännös ja nyt on sitten tämä takakontti. [Naurua] Mutta ehkä se kaikkein keskeisin kysymys kuitenkin Suomen kannalta on hallituksen tämänhetkinen toimintakyky. 
Pääministeri Sipilä, sanoitte hallitusneuvottelujen jälkeen, että hallituksenne on kuin yhtä suurta puoluetta. Nyt kaksi ja puoli vuotta myöhemmin vaikuttaa siltä, että hallitus on kolmen tai ehkä kahden ja puolen puolueen löyhä yhteenliittymä, jossa kaikki puuhaavat vähän omiaan. Ainakin tämän kuvan saa, kun seuraa hallituspuolueitten viestintää. Otetaan nyt esimerkiksi sote-uudistus, jossa vähän väliä saamme lukea eri tulkintoja sote-uudistuksen sisällöstä ja hallituksen linjauksista, viimeksi eilen Maaseudun Tulevaisuuden mielipidepalstoilla. Mutta, arvoisa pääministeri, tärkeä kysymys [Puhemies koputtaa] on se, mikä on hallituksen tämänhetkinen toimintakyky. Vad är regeringens funktionsförmåga? 

13. Antti Rinne, sd (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Ei tämän asian käsittely täällä eduskunnassa mikään naurun asia ole. Kysymys on siitä, miten kansalaiset voivat luottaa ja suhtautua demokratian parlamentaariseen toimintaan. Nyt on käynyt selville, että valtiosihteeri Virtanen ja valtiosihteeri Nevamäki ovat kummatkin puhuneet jollakin tavalla muunneltua totuutta tämän asian yhteydessä, liittyen tapahtumiin tuolla pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa.  Kyllä tämä kaikki tapahtunut näyttää sen, että demokratian kannalta, parlamentaarisesta näkökulmasta, olisi ollut tärkeää tuossa tilanteessa viheltää peli poikki, käydä neuvottelut ja ehkä sitten päätyä tähän lopputulokseen, tähän ratkaisuun.  Te olette kyllä omalla toiminnallanne, pääministeri Sipilä, ja myös koko tämän episodin yhteydessä aikaansaanut lisää epäluottamusta ja demokratian kunnioituksen puutetta kansalaisissa tämän toimintanne johdosta. Miten te itse näette tämän: onko toimintanne vahvistanut kansalaisten luottamusta demokratiaan ja suomalaiseen parlamentaariseen toimintaan? 

14. Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskeisenä osana näitä maanantain ja tiistain tapahtumia oli luonnollisesti se, että varmistamme sen, että toimimme siinä täsmälleen ottaen tarkasti perustuslain mukaisesti, ja näin myöskin teimme. [Antti Rinteen välihuuto] Teimme sen usean oikeusoppineen toimesta, [Antti Rinne: Lisäsittekö luottamusta?] ja myöskin oikeuskansleri on tähän sitten jälkikäteen kertonut kantanaan, että siinä mentiin täsmälleen niin kuin pitääkin.  Siihen, että oliko tämä parlamentarismin oppien mukaista: Ensinnäkin laillisesti oli. Toiseksi prosessina olisin toivonut, että silloin kun asia oli auki, kaikki puolueet olisivat suhtautuneet avoimesti siihen, että neuvotellaan ja käydään läpi. Saimme useita viestejä julkisuuden kautta, että emme ole valmiita keskustelemaan uudesta hallituspohjasta muuten kuin vaalien kautta. 

15. Li Andersson, vas (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Juuri kuten edustaja Rinne tässä sanoi, kyse on luottamuksesta politiikkaan ja myöskin meidän poliittiseen järjestelmäämme, demokratiaan ja niihin lausuntoihin, jotka poliittiset päättäjät tässä maassa antoivat. Kyllä kaikki puolueet suhtautuivat avoimesti neuvottelujen käymiseen siinä vaiheessa, kun tästä keskusteltiin. En usko, että edes perussuomalaisten valtiosihteeri niin hyvin viihtyy auton takakontissa, että hän ihan huvin vuoksi olisi sinne piiloutunut, kun lähti Kesärannasta. Ja tämä asian käsittely tällä foorumilla on tärkeää juuri sen takia, että pitää saada selvyyttä siihen, pitävätkö nämä vakavat julkisuudessa esitetyt väittämät paikkansa vai eivät. Arvoisa pääministeri, minä tulkitsin nyt puheenvuoronne niin, että teillä kyllä oli tietoa näiden kansanedustajien suunnitelmista siirtyä toiseen ryhmään jo viikonlopun aikana. Pitääkö tämä paikkansa? 

16. Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastasin tähän kysymykseen täällä sillä tavalla, että sunnuntai-iltana sain ensimmäisiä merkkejä siitä, että jotain liikehdintää on. [Mika Niikon välihuuto] Ihan samalla tavalla vastaan edelleenkin: mitään täsmällistä ei ollut vielä sunnuntainakaan tiedossa. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Ja silloin kun täällä eduskunnassa tästä asiasta keskusteltiin, kysymys kuului, tiesimmekö etukäteen, ennen perussuomalaisten puoluekokousta, tämmöisestä suunnitelmasta, ja vastaus oli, että emme tienneet. Vastasin samassa vastauksessani 19. päivä kesäkuuta tältä paikalta, tai sieltä väliaikaiselta paikalta, että en tiennyt siitä etukäteen, sunnuntai-iltana saimme joitakin viitteitä, että liikehdintää on tapahtumassa, mutta mitään konkreettista emme [Puhemies koputtaa] sunnuntainakaan asiasta tienneet. Eli vastaukseni siihen, [Puhemies koputtaa] puhuinko totta täältä, on, että puhuin totta. 

17. Toinen varapuhemies Arto Satonen Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen. — Edustaja Niikko. 

18. Mika Niikko, ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan perussuomalaisista ikään kuin perussuomalaiset eivät olisi itse paikalla, [Eduskunnasta: Kyllä näyttää olevan!] ja hyvä, että tuli puheenvuoro tännekin päin. [Eduskunnasta: Niinpä!] Tätä olisin kysynyt, kun, pääministeri, mainitsitte, että haitte sitoutumista hallitusohjelmaan, ja itse olen ainakin ymmärtänyt niin, että perussuomalaiset olivat sitoutuneet edelleenkin jatkossa hallitusohjelmaan ja nimenomaan vaativat siellä, että pidetään kiinni hallitusohjelman kirjauksista, kuten vaikkapa maahanmuutto-ohjelmista ja ‑toimenpiteistä, elikkä tässä viestissä ja mielikuvassa kansalle siitä, että perussuomalaiset eivät olleet enää yhteistyökykyinen puolue, kysehän oli puhtaasti vain siitä, että väärä puheenjohtaja voitti vaalit hallituksen näkökulmasta. [Leena Meri: Kyllä, aivan näin!] Tämä täytyy rehellisesti sanoa, tämä oli se teidän syynne laittaa perussuomalaiset pois hallituksesta, ja siinä mielessä se ei ole demokratian mukaista toimintaa laisinkaan. Vielä kysyn lopuksi: eikö siellä Kesärannassa lähes viikkoa ennen sitä puoluekokousta nimenomaan tällaisia supinoita käyty siellä sun täällä? [Välihuutoja] Ainakin semmoinen vilske siellä oli, [Puhemies koputtaa] mitä katselin siellä ympärilleni. 

19. Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Tällaisia supinoita Kesärannassa ei ole ollut. Mutta sellaisia supinoita oli, niin kuin vastasin 19. päiväkin, että jos puheenjohtaja vaihtuu, niin voi olla, että joitakin edustajia lähtee johonkin toiseen ryhmään. Tällaisia puheita oli, niin kuin silloin vastasin 19. päivä. Mistä tässä keskustelussa perussuomalaisten kanssa oli kysymys? Kyllä, puheenjohtaja Halla-ahon vastaus oli, oletteko sitoutuneet hallitusohjelmaan, vastaus oli kyllä. Mutta keskustelimme valtiovarainministeri Orpon ja puheenjohtaja Halla-ahon kanssa myöskin arvoista ja siitä, löytääkö tämä hallitus uuden perussuomalaisten johdon kanssa sellaisen arvopohjan, että selviämme eteen tulevista kysymyksistä, puhuttiin sitten maahanmuutosta, puhuttiin EU-politiikasta, puhuttiin niistä eteen tulevista kysymyksistä, ja tästä asiasta [Puhemies koputtaa] emme tulleet vakuuttuneiksi ja sen takia päätimme yhdessä lopettaa yhteistyön perussuomalaisen eduskuntaryhmän kanssa. [Leena Meri: Mistä ihmeen arvoista?] 

20. Tällaista sanailua siis eduskunnassa tänään. Mikä on totuus?  Oliko Sipilällä, Orpolla ja Soinilla "selvät sävelet" eli etukäteen jo ennen puoluekokousta tehdyt suunnitelmat sen varalta, että Jussi Halla-ahosta tulee persujen uusi puheenjohtaja ja että myös puolueen koko varapuheenjohtajisto uusiutuu ja siihen tulevat sellaiset nimet kuin Laura Huhtasaari, Juho Eerola ja Teuvo Hakkarainen?

21. Petteri Orpo kertoi eilen, että  hallituksessa oli kyllä keskusteltu asiasta, vaikka mitään päätöksiä ei oltukaan tehty. Kokoomus oli Orpon mukaan varautunut jo viikkoja ennen persujen puoluekokousta puolueen mahdolliseen hajoamiseen. On selvää, ettei tällaisessa asiassa tehdä mitään virallista päätöstä etukäteen, vaikka ns. trion kesken olisikin sovittu ja alustavasti päätetty, mitä tapahtuu, eli heitetäänkö persut ulos hallituksesta, jos Jyväskylässä käy niin kuin sitten todella kävi. Maanantaina 12.6. Jussi Halla-ahon kanssa käymät keskustelut Sipilän ja Orpon kanssa olivat tietenkin pelkkä muodollisuus, jottei ulosoheitto olisi näyttänyt kovin pahalta. Sen jälkeen Sipilä ja Orpo puhuivat telkkarissa ääni miltei väristen arvoista; sanat arvo, arvopohja jne. mainittin tuolloin 15 minuutin aikana ainakin 25 kertaa.

22. Niin tai näin, niin Sipilän, Orpon ja Soini junailema operaatio ei onnistunut ainakaan  sikäli, että uuden vaihtoehdon eli nykyisin sinisen ryhmän kannatus ei ole lähtenyt nousuun. Ryhmän kannatus päin vastoin mataa kuukaudesta toiseen 1,2 ja 1,3 prosentin välillä. Silti hallituksessa istuu ryhmän viisi ministeriä, joista yksi on ulkoministeri ja yksi puolustusministeri, ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Timo Soini reissaa ympäri maailmaa - tällä viikolla hän on ollut Egyptissä puhumassa naisten asemasta! Jussi Niinistö tuntuu miltei sekoavan suursotaharjoituksineen, hulluine koirineen ja koko ajan jatkuvine puolustusministerikokouksineen. Hän suunnittelee ja sooloilee vähät välittämätä presidentistä, hallituksesta, utvasta tai eduskunnasta. Huomenna hän lentää Naton kokoukseen. Onko meillä täysin sotahullu puolustusministerinä? Sampo Terhoa ei ole näkynyt vähään aikaan, mutta Simon Eloa sen sijaan näkyy ja kuuluu koko ajan. Sininen ryhmä ei tunnu ymmärtävän, että Simon-pojan johdolla ryhmän kannatus ei tule ikinä nousemaan. Missä viipyy paljon puhuttu puolueen perustaminen? Siitä on jo ainakin kolme viikkoa, kun kannattajakortteja sisältäneet laatikot - tietenkin siniset - kiikutettiin tv-kameroiden edessä oikeusministeriöön laskettavaksi.  Matti Torvinen julistautuu puoluesihteeriksi Tampereella pidettävässä puoluekokouksessa. Kukaan ei vain ei tiedetä, koska tuo kokous pidetään.

23. Yllä valtiosihteeri Samuli Virtasen ottama ja häntä esittämä kuva.

938. Hallitusta pukkaa, mutta millaista?

1. Eduskuntavaaleista on kaksi viikkoa ja hallitustunnustelija Juha Sipilä on esittänyt kysymyksiä puolueille, ei kuitenkaan keskustalle eli itselleen, sukkuloinut keskusteluissa, pitänyt melko mitään sanomattomia tiedotustilaisuuksia jne.  

2. Eikä tässä kaikki, sillä vaikka ennen vaaleja muuta lupailtiin, hallitustunnusteluissa eivät hyöri mukana vain poliittiset puolueet ja niiden johtohenkilöt, vaan niihin osallistuvat omalla tavallaan myös  työmarkkinajärjestöt eli  Elinkeinoelämän keskusliitto (EK), SAK, STTK, Akava ja mitä muita niitä vielä onkaan. 

3. Työmarkkinaosapuolten kanssa Sipilä on käynyt yhteiskuntasopimusta koskevia keskusteluja ja esittänyt järjestöjen harkittavaksi mm. työajan pidennystä sadalla tunnilla eli kahdella ja puolella viikolla vuodessa. Sipilän ehdotus, jota hänelle on ehdottanut EK, ei ole ottanut tulta ja tämä on yksi syy sille, ettei kunnollista yhteiskuntasopimusta saada aikaan. Sipilä saa puserrettua työmarkkinajärjestöjen kanssa korkeintaan ympäripyöreän julistuksen, joka ei sido ketään. SAK, STTK ja muut järjestöt haluavat ensin nähdä hallituksen kokoonpanon ja hallitusohjelman sisällön.

4. Tästä tuli mieleen, että pitäisikö hallituksen ottaa poliittisten puolueiden lisäksi myös SAK:ta ja EK:ta edustavat ministerit, jotta sopasta tulisi mahdollisimman sekava. Sdp:n puheenjohtajan sijasta hallitukseen voitaisiin ottaa esimerkiksi SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja STTK:n pomo Antti Palola. Näin ei tule tapahtumaan ja heitin em. ajatuksen ilmaan vain siksi, että minusta Juha Sipilän tapa kytkeä ko. etujärjestöt näin näkyvällä tavalla hallitustunnusteluihin, on yllättävä. 

5. Joutuisiko Juha Sipilä luopumaan myös joistakin muista ennen vaaleja antamistaan lupauksista, kuten esimerkiksi ministereiden määrän alentamisesta? Jyrki Kataisen hallituksessa oli 19 ja Alex Stubbin pätkähallituksessakin 17 ministeriä. Sipilä sanoi enenn vaaleja, että 12 on riittävä määrä ministereitä. Sipilä lupasi heittää pellolle myös ministereiden poliittiset valtiosihteerit. Kun puolueilla näyttää olevan kova pyrky hallitukseen, käynee niin, että hallitukseen tulee ainakin 15 ministeriä eikä valtiosihteereistäkään raaskita luopua. 

6. Hallitusohjelmasta ei ilmeisesti saada vain Juha Sipilän lupailemaa suppeaa stretegista julistusta, vaan puolueet haluavat, että paperista tulee paljon yksityiskohtaisempi. Tätä ennakoi myös se, että Sipilä esitti tunnusteluvaiheen aikana puolueille 15-kohtaisen kysymyslistan, joka sisältää useita alakohtaisia kysymyksiä.

7. Juha Sipilä kertoi eilen, että varsinaisiin hallitusneuvotteluihin - nyt on siis käyty vasta tunnusteluja - kutsuttavat puolueet ovat selvillä ylihuomenna torstaina. Selvää on, että hallitusovi sulkeutuu tässä vaiheessa vasemmistoliitolta, koska sen esittämät talouslinjaukset poikkeavat täydellisesti muiden puolueiden kannoista. Jatkoneuvotteluista karsiutuvat myös vihreät, jotka eivät halua olla samassa hallituksessa perussuomalaisten kanssa. Persut tuntee vihreitä kohtaan vähintään yhtä vahvaa vastenmielisyyttä kuin vihreät heihin. 

8. Paavo Arhinmäen puheenjohtajan palli heiluu ja hän saa  varmuudella vastaehdokkaan puolueen puheenjohtajavaalissa. Yksi vastaehdokas on Li Andersson, tämä uudempien aikojen Hertta Kuusinen. Löytyisikö Paavolle, ikuiselle valtiotieteen ylioppilaalle, jokin säällinen työpaikka eduskunnan ulkopuolelta? Aluksi Arhinmäki voisi ilmoittautui vaikkapa Jääkiekkoliiton puheenjohtajaksi, kun Kalervo Kummola jättää paikkansa liiton johdossa. Paavohan on pelimiehiä, jolla on kokemusta, miten railakkaasti olympialaisten tai MM-kisojen hikistä pronssimitalia juhlitaan.

9. Tässä vaiheessa on hieman ennenaikaista veikata, mitkä puolueet selviytyvät perjantaina aloitettavien varsinaisten hallitusneuvottelujen jälkeen hallitukseen. Selvältä näyttää, että hallitukseen tulee kolme suurinta puoluetta, jolloin yksi iso puolue jää oppositioon. Yhtä selvää on, että Sdp ja kokoomus eivät mahdu samaan hallitukseen, sillä snobimainen Alex Stubb tympii Antti Rinnettä ja Stubb puolestaan inhoaa syvästi Rinnettä, vaikka hän herrasmiehenä puhuukin julkisesti muuta. Kolmanneksi on selvää, että Sipilä haluaa Timo Soinin ja persut hallitukseen, jonne persuilla on ilmiselvä halu ja suorastaan vimma.

10. Päävaihtoehtoja jää siis kaksi: 1) ns. porvarihallitus, jonka muodostavat keskusta, perussuomalalset ja kokoomus, ja 2) ns. punamultahallitus, jossa ovat mukana keskusta, perussuomalaiset ja Sdp. Todennäköistä vakuttaa, että Sipilä kelpuuttaisi Rkp:n hallitukseen kummassakin vaihtoehdossa. Espoolaiset Timo Soini ja Carl Haglund mahtuvat hyvin samaan hallitukseen, sillä he eivät inhoa toisiaan läheskään niin paljon kuin Antti Rinne ja Alex Stubb toisiaan. Toinen takiaispuolue eli Kd (kristilliset) voidaan ottaa mukaan porvarihallitukseen, mutta punamultahallitukseen sitä ei ilmeisesti huolittaisi.

11. Jääkö oppositioon Sdp vai kokoomus? Tämä on hallituksen muodostamisen pääkysymys. Timo Soini ja Antti Rinne jättäisivät mieluusti kokoomuksen oppositioon, mutta pallo on keskustalla ja viime kädessä Juha Sipilällä. Miksi Sipilä haluaisi ryhtyä hallitsemaan maata kahden "känkkäränkkäpuolueen" eli Sdp:n ja persujen kanssa, eikö yksi sanotunlainen puolue riittäisi? Sdp:n mukanaolo hallituksessa voisi tosin auttaa edellä mainitun yhteiskuntasopimuksen syntymistä. 

12. Mutta jos työajan kaavailtu pidennys kelpaa SAK:lle, STTK:lle ja AKT:lle,  niin yhtä vähän se kelpaisi myös Sdp:lle, eivätkä persutkaan sitä varmaankaan lämpimästi kannata. Kokoomuksen mukanaolo hallituksessa edesauttaisi työelämän uudistusten aikaansaamista, teollisuuden kilpailukyvyn palauttamista ja investointi-ilmapiirin paranemista, jotka ovat työttömyyden alentamisen kannalta tärkeitä asioita. 

13. Jos järki voittaa, niin Juha Sipilä muodostaa porvarihallituksen, johon tulevat keskustan lisäksi mukaan perussuomalaiset, kokoomus, Rkp ja mahdollisesti vielä Kd. Olisi perin outoa, että vaikka eduskunnassa on erittäin vahva porvarienemmistö, hallitukseen haluttaisiin väen väkisin mukaan vasemmistopuolue Sdp, joka kärsi vaaleissa jo toisen peräkkäisen rökäletappion, jonka johtohenkilöt kinastelevat ja ovat eri meiltä keskenään ja jonka puheenjohtajan lausunnot ja toimet eivät herätä sellaista luottamusta, jota uuden hallituksen yhteistyö välttämättä tarvitsisi.