1144. Paavo Väyrynen palaa eduskuntaan

                                        Enhän minä niin ole sanonut...

1. Kulunut politiikan viikko on ollut täynnä eroamisia ja lolkkauksia. Kirjojakin on julkaistu - Elina Lepomäeltä esimerkiksi - ja ilma on sakeana syytöksistä, vihjailuista ja erilaisista tulkinnoista.

2. Ensin Hjallis Harkimo ilmoitti eroavansa kokooomuksesta ja perustavansa Liike nyt -nimisen liikkeen. Sitten sinisten savonlinnalainen kansanedustaja Kaj Turunen - persu vielä 10 kuukautta sitten - ilmoitti, että hän loikkaa kokoomuksen, koska hän on sielultaan yrittäjähenkinen. Hjallis moitti kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon johtamistyylin, mutta vastavetona Kaj Turunen äityi kehumaan Petteriä rakentavaksi ja asialliseksi johtajaksi. 

3. Keskiviikkona sitten Paavo Väyrynen marssi esiin ja piti - ties kuinka monennen kerran tänä vuonna - oman infonsa siitä, mitä hän aikoo nyt oikein tehdä. Miljöö oli leppoisa, sillä Paavo istui (keinotekoisen) takkatulen ääressä ja kertoi suunnitelmistaan pitkään ja hartaasti. 

4. Mitä Paavo oli nyt keksinyt?  Aika odotetusti Paavo ilmoitti, että hän eroaa keskustan jäsenyydestä, palaa eduskuntaan jo kesäkuun alkupuolella, perustaa oman eduskuntaryhmän ja aikoo asettua ehdolle ensi vuonna sekä eduskuntavaaleihin että eurovaaleihin Kansalaispuolueen ehdokkaana. Lisäksi Paavo kertoi, että hän luopuu keskustan kunnianpuheenjohtan arvonimestä.Presidentivaaliehdokkuudestaan vuonna 2024 Paavo ei sentään mainnnut mitään.

5. Paavo ei eroa keskustasta henkilökohtaisesti, vaan asia junaillaan niin, että Keminmaan keskustaseura, jonka jäsen Pavo on, lopettaa toimintansa. Tämän manööverin tarkoituksena on luultavasti jättää takaportti siltä varalta, että Paavo myöhemmin saisi päähänsä palata puolueen jäseneksi. Hän voisi silloin sanoa, että "enhän minä ole koskaan eronnut keskustasta" sillä, että Keminmaan paikallisosasto lopetti toimintansa. "Minähän olen ollut koko ajan keskustan jäsen".

6. Mutta nyt Väyrynen vakuutti, että hänen ja keskustan välit ovat lopullisesti katkenneet.  katkenneen nyt lopullisesti. Viikkoa aikaismemin Pavo oli vielä kovasti pyrkimässä keskustan puheenjohtajaksi ja, luovuttuaan tuosta hankkeesta, keskustan puoluevaltuuston puheenjohtajaksi. Väyrynen oli keskustellut toista tuntia puheenjohtaja Juha Sipilän kanssa, minkä jälkeen hän ilmoitti luopuvansa puheenjohtajaehdokkuudesta.

7. Keskustan puoluevaltuusto oli koolla viime viikonvaihteessa Lahdessa eikä Väyrysen halu puolueen sääntöjen muutamisesta siten, että hänet voitaisiin Sotkamon puoluekokouksessa valita puoluevaltuuston puheenjohtajaksi, saanut lainkaan kannatusta.

8. Väyrysen moitti tällä viikolla Sipilää johtajuuden puutteesta. Väyrysen mukaan Sipilä ei itse asiassa johda puoluetta, vaan hän antaa valitsemansa pienen joukkueen johtaa. Paavo ei täsmentänyt, keitä hän joukkueella tarkoittaa, vaan viittasi vuoden 2015 hallitusneuvotteluihin, joiden yhteydessä arvioi Sipilällä olevan vääränlainen joukkue ja huonot neuvonantajat. Väyrynen kehotti tutkivia journalisteja selvittämään asiaa. Toimittajien tingatessa, esiin nousi viimein yksi nimi eli Olli Rehn. 

9. Väyrysen mukaan keskusta on luisunut pois alkiolaisuudesta ja ryhtynyt ajamaan markkinaliberalistia oppeja. Hän ennsti, että keskustan kannatus vajoaa  ensin vuoden eduskuntavaaleissa keskisuurten tai pieneten puolueiden tasolle. Kansalaispuolueen Väyrynen aikoo noustaa eduskuntavaaleissa lähes suurtmpien puolueiden tasolle; tavoitteena on 10 prosentin ääniosuus. EU-vaaleissa Väysen tavoitteena on, että KP, siis Kansalaispuolue, saisi kolme paikkaa Euroopan parlamenttiin.

10. Heti tiedotustilaisuutensa jälkeen Väyrynen sai pakit Kansalaispuolueen Sami Kilpeläiseltä ja Piia Kattelukselta, jotka tyrmäsivät suoralta kädeltä Paavon aikeet jtkaa toimintaansa puolueessa. Katteluksen mukaan "Paavon mieli vaihtuu useammin kuin sukat jalassa". Kilpeläinen ja Kattelus huomauttivat, että Väyrynen on erotettu Kansalaispuolueesta ja että Väyrynen on itse julkisuudessa ilmoittanut erostaan. 

11. Väyrysen kanta kysymyksestä on, ettei hän ole suinkaan eronnut KP:n jäsenyydestä, vaan on sanonut ainoastaan "päättävänsä erota", mutta tätä aiettaan hän ei ole kuitenkaan toteuttanut. Riitapukareiden välejä ja sitä, onko Värynen erotettu puolueesta laillisesti, kiistellään parhaillaan Helsingin käräjäoikeudessa. Väyrysen asiamiehenä on oikeustieteen tohtori Kari Uoti, joka pari kuukautta sitten teilasi yhdistysoikeuden johtavien asiantuntijoiden eli Lauri Tarastin ja Heikki Halilan keskustalle antaman "maksetun lausunnon" Väyrysen kelpoisuudesta olla keskustan puheenjohtajaehdokkaana Sotkamon puoluekokouksessa.

12. Keskustan kansnedustaja Mikko Kärnä, joka nousi 2015 eduskuntaan EU-parlamenttiin siirtyneen Paavo Väyrysen ensimmäisenä varamiehenä, lähetti heti Paavo pitämän infon jälkeen medialle tiedotteen, jossa hän toivotti Väyryselle "kaikkea hyvää" ja totesi, että Väyrysellä on lainsäädännön nojalla "kaikki oikeus" palata Brysselistä eduskuntaan. 

13. Mutta vajaa vuorokausi myöhemmin Mikko Kärnän mieli muuttui totaalisesti, sillä "yön yli nukuttuaan" - tässähän Paavo on ollut tunnettu edelläkävijä - Kärnä yllättäen ilmoitti medialle lähettämällään uudelle tiedotteella, että hän aikookin "kynsin hampain" taistella paikastaan eduskunnassa. Kärnä mainitsi, että hän on valmis vaikka nostamaan oikeusjutun tuomioistuimessa, jos Väyrynen "noin vain" veisi hänen paikkansa eduskunnasta. 

14. Kovaa peliä Pohjolassa, eli tarkemmin sanottuna Arkadianmäellä, ei voi muuta sanoa! Sitä, saiko Mikko Kärnä mielensä muutokselle tukea keskustan puoluetoimistosta vai kenties edellä mainitulta "Sipilän joukkueelta", on mahdonta sanoa. Kärnä itse ilmoitti keskustelleensa asiasta "useiden lakimiesten" kanssa; lakimiehiäkin on niin kovin monenlaisia.  Asiassa kiistellään valtiopäiväjärjestyksen ao. pykälän tulkinnasta, jota ei tässä yhteydessä lähteä tarkemmin ruotimaan.  Asiaan ovat alustavasti ottaneet kantaa myös eduskunnan pääsihteeri Maija Paavola ja apulaispääsihteeri Timo Tuovinen. Varmaa on, että kiistakysymyksestä tullaan kuulemaan usein esillä olleita valtiosääntöasiantuntijoita. 

15. Itse en ole kysymystä tarkemmin pohtinut, koska asia on mielestäni muutenkin jokseenkin selvä. Kiista ei ratkea suinkaan pelkästään eduskunnan työjärjetyksen nojalla, vaan ensijaisesti perustuslain ao. säännöksen tulkinnalla. 

16. Perustuslain 28 §:n 1 momentin ensimmäisen virkkeen mukaan edustajantoimen hoitaminen keskeytyy siksi ajaksi, jonka kansanedustaja toimii Euroopan parlamentin jäsenenä. Kun säännöksessä ei puhuta mitään siitä, milloin kansanedustaja palaa EU-parlamentista eduskuntaan, on järkevää tulkita lainkohtaa niin, että se koskee myös tilannetta, jossa kansanedustaja haluaa palata eduskuntaan kesken EU-parlamentin toimikauden. Meillä on vuosien varrella nähty erilaisia hyväksyttäjä "loikkia" eduskunnasta Brysseliin ja takaisin, joten olisi varsin kummallista, jos Paavo Väyrysen kohdalla otettaisiin yhtäkkiä käytäntöön aivan uusi tulkinta, joka estää kansanedustajaa palaamasta eduskuntaan.

17. Paavo Väyrynen palaa siis eduskuntaan kesäkuun alkupuolella, jolloin hän ehtinee mukaan sotesta käytäviin ratkaiseviin äänestyksiin. Paavo on jo ehtinyt ilmoittaa äänestävänsä sotea vastaan. Kun sotea vastaan äänestävät myös Elina Lepomäki ja (varsin todennäköisesti) Hjallis Harkimo sekä kenties muutama muukin kansandustaja, ei soten läpimeno ole suinkaan varma asia. Pääministeri Juha Sipilä joutuu anelemaan tukea oppositiosta, lähinnä KD:n ja RKP:n yksittäisiltä kansanedustajilta.

18. Paavo Väyrysen paluu eduskuntaan on monille mieluinen asia jo siksi, että se tuo eduskuntaan kauan kaivattua lisäväriä, vilkastuttaa keskustelua ja lisää muutenkin suuren yleisön politiikantekoa kohtaan osoittamaa kiinnostusta. 

1139. Paavo Väyrynen erotettu kansalaispuolueesta

                                       Väyrynen tiedotustilaisuudessa 5.3. klo 14

1. Suomen poliitisessa elämässä on tapahtunut parin viikon aikana vaikka mitä. Tuntuu siltä, että melkein joka päivä tulee ilmi erilaisia salaliittoteorioita, kähmintöjä, erottamisia, uhkailuja, syytöksiä jne. Jopa oikeuteen eli leivättömän pöydän ääreen on jouduttu menemään ja lisää "käräjöintiherkkua" on jatkossakin luvassa. Sote-uudistuksen läpimenokin kangertelee edelleen,

2. Viime viikolla Paavo Väyrysen perustama kansalaispuolue (KP) ilmoitti erottavansa Väyrysen puolueen jäsenyydestä. Puolueen johtohenkilöiden eli puheenjohtaja Sami Kilpeläisen ja varapuheenjohtaja Piia Katteluksen mukaan erottamisen taustalla ovat talousepäselvyydet ja Väyrysen lähteminen ehdolle keskustan puheenjohtajakisaan. Taloudellisilla epäselvyyksillä tarkoitetaan tilinkäyttöön liitttyviä väärinkäytöksiä ja vaaliraharikkomuksia, joissa olisi kyse viisinumeroisista summista.  

3. Tiedotteen mukaan kansalaispuolueen puoluehallitus on joutunut erottamaan Paavo Väyrysen, koska tämä on toiminnallaan vahingoittanut puoluetta. Erottamisen syinä ovat myös luottamusaseman väärinkäyttö puoluehallituksen jäsenenä ja pyrkiminen keskustan puheenjohtajaksi. Tiedotteen mukaan puoluehallitus pitää "valitettavana ja surullisena", että Väyrynen ei ole sitoutunut perustamansa puolueen kehittämiseen. Puheenjohtaja Sami Kilpeläinen on syyttänyt Väyrystä mittavista väärinkäytöksistä. Puoluehallituksen kolmas  aktiivinen jäsen on Tuula Komsi.  

4. Paavo Väyrynen kiistää odotetusti kaikki väärinkäytössyytökset ja vaaliraharikkomukset ja pitää mainituja väitteitä järjettöminä. Väyrynen kertoo joutuneensa tukemaan presidentinvaaleja varten perustetun valitsijayhdistyksen toimintaa lainaamalla sille 42 000 euroa ja että hänellä on puolueelta "huomattavat ja kiistattomat saatavat." Väyrysen mukaan meneillään on kolmen koplan eli Sami Kilpeläisen, Piia Katteluksen ja Tuula Komsin ajama puolueen laiton kaappausyritys.

5. Näyttää ilmeiseltä, että kansalaispuolue on jakautunut kahtia eli väyrysläisiin ja edellä mainitun kolmen koplan johtamaan joukkoon. Viime viikovaihteessa molemmat ryhmittymät pitivät omia kokouksiaan, joiden päätöksistä ulkopuolisen on vaikea saada selvää. Paavo Väyrysen mukaan Oulun Hotelli Lasaretissa pidetyssä puolueen vuosikokouksessa, johon osallistui 15 henkeä, puoluehallitukseen valittiin Akseli Erkkilä, Seppo Hauta-aho ja Paavo Väyrynen; puoluehallituksen puheenjohtajaksi tuli Hauta-aho. Sami Kipeläinen ja kumppanit puolestaan katsovat, että väyrysläisten kokous oli laiton ja puolue toimii heidän johdossaan. Niin tai näin, puolueella on nyt kaksi puoluehallitusta.

6. Väyrysen lainopillisena asiamiehenä toimii ilmeisesti edelleen oikeustieteen tohtori Kari Uoti. Väyrynen on hankkinut Helsingin käräjäoikeudesta päätöksen, jolla "kolmen koplan" koolle kutsuman ja 20. helmikuuta pidetyn puoluehallituksen päätösten täytäntöönpano on väliaikaisesti keskeytetty  ja kielletty. Edessä lienee muitakin osapuolten vireille panemia oikeusjuttuja, joten Väyrynen tarvitsee jatkossakin todella pätevää juristia.

7. Kansalaispuolueen varapuheenjohtaja Piia Kattelus kertoi eilen, että kansalaispuolue on jättänyt esitutkintapyynnön Paavo Väyrysen tilinkäyttöön ja vaalirahoihin liittyen.
Helsingin poliisin talousrikosyksikön johtaja Ismo Siltamäki vahvistaa, että Helsingin poliisi on vastaanottanut tutkintapyynnön Paavo Väyrysen tapaukseen liittyen. Pyyntö tehtiin viime viikolla. Siltamäki ei suostu kuitenkaan tarkentamaan, mihin yhteisöön tai henkilöön tutkintapyyntö liittyy.

8. Jos kansalaispuolueen erottamispäätös pysyy voimassa, Paavo Väyrynen on vapaa mies osallistumaan ehdokkaana keskustan puheenjohtajaksi. Mutta palaisiko Väyrynen lupauksensa mukaisesti eduskuntaan 12. kesäkuuta, jos hän häviää keskustan puheenjohtajakisan Juha Sipilälle ja mitä ryhmittymää hän tulisi parlamentissa edustamaan? 

9. Politiikassa on muutenkin edessä mielenkiintoisia aikoja. Hajoaisiko Juha Sipilän hallitus, jos kokoomuksesta löytyy Elina Lepomäen lisäksi muitakin kansanedustajia, jotka äänestävät sote-uudistusta ja maakuntauudistusta vastaan ja eduskuntaan tulee vielä Paavo Väyrynen, joka melko varmasti haluaa kaataa sote-uudistuksen? Näin Sipilä on uhannut julkisesti tehdä. 

10. Minusta hallitus voisi aivan hyvin kaatua, jolloin maassa järjestettäisiin uudet eduskuntavaalit ilmeisesti syksyllä. Hallituksen eväät on syöty ja johtavat  hallituspuolueet eli keskusta ja kokoomus riitelevät keskenään. SDP on noussut kannatusmittauksissa maan suosituimmaksi pulueeksi. Jos demareilla olisi Antti Rinnettä valovoimaisempi puheenjohtaja, ei seuraavasta pääministeripuolueesta olisi eduskuntavaalien jälkeen epäselvyyttä. 

11. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson on kyselyjen mukaan Petteri Orpon jälkeen maan toiseksi suosituin pääministeriehdokas. Pitäisikö Li Anderssonin ja Antti Rinteen vaihtaa keskenän paikkaa, eli Rinne johtaisi neljä vuotta vasureita ja Li Andersson puolestaan demareita? 

12. Kokoomuksen todellinen voimamies on Jan Vapaavuori, joka arvostelee säälimättömästi sotea ja maakuntauudistusta. Gallup-kyselyjen mukaan hallituspuolueita kannattaa yhteensä enää noin 38 prosenttia vastaajista. Siniset roikkuu epätoivoisesti hallituksessa viiden ministerin voimin, vaikka puoletta kannattaa vain 1,5 prosenttia vastaajista. Ennenaikaisissa vaaleissa sinisistä päästäisiin vihdoin eroon.

13, Paavo Väyrynen on tehnyt poliisille tutkintapyynnön kolmesta perustamansa kansalaispuolueen vastuuhenkilöstä. Tämän hän kertoi tiedotustilaisuudessaan tänään 5.3. klo 14. Väyrysen mukaan häntä syytetään valheellisesti kansalaispuolueen tilinkäyttöön liittyvistä väärinkäytöksistä ja luottamusaseman väärinkäytöstä. Väyrynen katsoo, että asiassa on syytä epäillä kunnianloukkausta tai mahdollisesti törkeää kunnianloukkausta.

14. Väyrysen mielestä "Kolmen koplan" (Kilpeläinen, Kattelus, Komsi) järjestämässä viime lauantain kokouksessa uhmattiin Helsingin käräjäoikeuden viimeviikkoista päätöstä, jolla keskeytettiin puolueen hallituksen päätösten täytäntöönpano. Oikeuden ratkaisu koski kokouksia joulukuussa ja helmikuussa. Väyrysen mukaan lauantain kokous oli samalla tavoin laittomasti järjestetty. Hän kertoi nostavansa käräjäoikeudessa moitekanteet "koplan" kokouksissa tehtyjen päätösten mitätöimiseksi.

1137. Paavo Väyrynen ei hellitä

1. Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen ei aio luopua aikeistaan pyrkiä keskustapuolueen (kesk) johtoon ensi kesäkuun Sotkamon puoluekokouksessa.

2. Väyrynen tyrmää puoluehallituksen tulkinnan, jonka mukaan hänen ei olisi keskustan nykysääntöjen mukaan mahdollista haastaa Juha Sipilää puheenjohtajakilvassa. Syynä on se, että Väyrynen on toisen puolueen eli perustamansa kansalaispuolueen (kapu) jäsen.

3. Tuntuu selvältä - ilman asiantuntijalausuntojakin - ettei oman uuden puolueen perustanut, kahden puolueen jäsenkirjaa kantava Väyrynen voi pyrkiä keskustan puheenjohtajaksi. Keskustan johto rohkeni tehdä tämän johtopäätöksen viime torstaina vasta saatuaan asiasta kahden yhdistysoikeuden asiantuntijan eli ministeri Lauri Tarastin ja professori Heikki Halilan lausunnon. Asiantuntijat katsoivat, että keskustan puheenjohtajaksi ei voida sääntöjen mukaan valita puolueen perusjärjestön jäsentä, joka kuuluu muuhun puolueeseen.

4. Varovainen toimintatapa osoittaa, että keskustan johto haluaa pelata varman päälle, koska Paavo Väyrystä ei ole syytä aliarvioida. Väyrynen kyykytti keskustaa pahemman kerran viimeksi tammikuun presidentinvaalissa, jolloin hän sai vaalissa annetuista äänistä 6,1 prosenttia, kun taas keskustan Mati Vanhanen joutui tyytymään 4,1 prosenttiin.  

5. Keskustan puoluehallitus ei rohjennut erottaa Värystä puolueesta,  vaan tyytyi vain toteamaan, ettei Väyrysellä ole oikeutta olla ehdokkaana keskustan puheenjohtajavaalissa. 
Päätös tuo Paavo Väyryselle lisää julkisuutta ja sitä hän hankkii myös jatkossa keskustan kustannuksella arvostelemalla puolueen omaksumia linjanvetoja. 

6. Väyrynen tietää, ettei hänellä ole minkäänlaisia mahdollisuuksia  tulla valituksi keskustan puheenjohtajaksi. Pyrkimällä tehtävään hän pystyy kuitenkin puhuttelemaan kannattajiaan ja profiloitumaan perustamansa kansalaispuolueen johtajana. Kannattajilleen Väyrynen antaa ymmärtää, että kansalaispuolueen linja ja arvot ovat perinteistä alkiolaisuutta, jonka keskusta on hylännyt.

7. Väyrysen mukaan puoluehallituksen kannanotto tähtää siihen, että puoluekokoukseen valmistauduttaessa vältettäisiin perusteellinen keskustelu puolueen linjasta ja tulevaisuudesta. Puoluehallitus toivoo, että keskustan piirit, kunnallisjärjestöt ja paikallisyhdistykset ottavat toiminnassaan huomioon sen omaksuman tulkinnan.

8. Väyrynen antaa ymmärtää, että keskustan johto osti Laurin Tarastilta ja Heikki Halilalta itselleen edullisen asiantuntijalausunnon torpatakseen hänen aikeensa haastaa puheenjohtaja Juha Sipilä Sotkamossa. Väyrysen mukaan lausunto on "heppoinen" ja osoittaa vain, että keskustan säännöt ovat tulkinnanvaraiset. Puoluehallituksella ei Väyrysen mukaan ole oikeutta evätä hänen puheenjohtaja-aikeitaan, sillä kysymys hänen vaalikelpoisuudestaan ratkaistaan vasta Sotkamon puoluekokouksessa.

9. Keskustan entinen puheenjohtaja Anneli Jäätteenmäki sanoi pari päivää sitten kolumnissaan, että kevään aikana keskusta järjestää tilaisuuksia puheenjohtajaehdokkaille. Jäätteenmäki antoi ymmärtää, että niiden avulla Väyrynen haluaisi maksattaa kansalaispuolueen eduskuntavaalikampanjaa keskustalla.  Anneli Jäätteenmäki ennustaa, että Paavo Väyrysen uskollisimmat kannattajat lähtevät keskustasta hänen matkaansa ennemmin tai myöhemmin.

10, Paavo Vyrynen on saanut tuekseen oikeustieteen tohtori Kari Uotin, joka Väyrysen mukaan otti häneen yhteyttä ja tarjoutui laatimaan vastineen Tarastin ja Halilan asiantuntijalausuntoon.

11. Vastineessaan Uoti lykkää Tarastin ja Halilan lausunnon ja sanoo, että lausunto ei ole analyysi lain sisällöstä, vaan selvitys tavasta päästä ennalta määrättyy tai tavoiteltuun lopputulemaan liittyen keskustan tulevan kesän puheenjohtajavaaliin. Uotin mukaan tämän tyylisiä lausuntoja käytetään hyvin tavanomaisesti tuomioistuimissa pyrittäessä edistämään oman tavoitteen toteutumista. Uoti pitää asiantuntijalausuntoa sisäisesti ristiriitaisena. Hänen mukaansa keskustan nykyisten sääntöjen mukaan riittää, että puheenjohtajaehdokas on keskustan jäsen.

12. Uotin mukaan puoluekokouksen relevantit päätökset voidaan riitauttaa ja viedä Helsingin käräjäoikeuden tutkittavaksi mahdollisesti täytäntöönpanokieltovaatimusten kera, jos keskusta päätyy toimimaan lausunnossa esitetyn mukaisesti eli käytännössä estämään Väyrysen puheenjohtajaehdokkuuden. Keskusta menisi seuraaviin vaaleihin epätietoisena siitä, kuka on puolueen oikea puheenjohtaja ja Suomi eläisi epävarmuudessa, perustuuko pääministerin asema asianmukaiseen valintamenettelyyn, Uoti arvioi.

13. Voi voi, jo nyt on aikoihin eletty! Vaikuttaa vahvasti siltä, että väitteillään Kari Uoti haluaa lähinnä vain maalailla piruja seinälle. Väyrynen ja Uoti tarvitsisivat väittteidensä tueksi jotakin kättä pidempää, eli yhdistysoikeuteen perehtyneen asiantuntijan kannanoton. Suomessa tämän alan asiantuntijat ovat kuitenkin aika harvassa. Alan kaksi tunnetuinta asiantuntijaa ovat juuri Tarasti ja Halila, joten keskustan johto teki järkevästi pyytäessään heiltä yhteisen lausunnon. Olisi melkoinen ihme, jos Suomesta löytyisi sellainen guru, joka katsoisi, että Väyrysellä olisi kelpoisuus tavoitella keskustan puheenjohtajuutta vaikkei hän eroaisi kansalaispuolueen jäsenyydestä.

1136. Politiikassa menee lujaa

                                           Ministerit Mykkänen ja Virolainen

1. Politiikan saralla on menty reilu viikko lujaa ja täyttä haipakkaa. Katsotaanpa, mitä kaikkea hauskaa onkaan tapahtunut.

2. Kymmenen päivää sitten 28. tammikuuta pidettiin presidentinvaalien ensimmäinen ja samalla viimeinen äänestyskierros. Jatkokaudelle valitun Sauli Niinistön virkaanastujaiset pidettiin viisi päivää sitten 1. helmikuuta. Eduskuntalolle kokoontui koko valtiollinen johtomme ja eläkeläiset päälle. 

3. Eduskunnan lehtereille kipusivat Telervo Koivisto, Ahtisaaren Mara ja Eeva, Halosen Tarja plus Pena sekä viimeisillään raskaana oleva Jenni Haukio. Sekä tietenkin kalustoon aina ja ikuisesti kuuluvat puolustusvoimien komentaja, arkkipiispa, korkin ja kohon pressat sekä ikään kuin joukon jatkona HO-presidentti Mikko Könkkölä, aina yhtyä tympääntyneen oloisena mutta kuitenkin. Juhlat jatkuivat Linnassa, jonka parvekkkeelta Sauli ja Jenni vilkuttelivat innokkaasti sakean lumipyryn keskeltä Kauppatorille, jossa oli ainoastaan kuvaajia. 

4. Tunti Niinistön  virkaanastujaisten jälkeen Väyrysen Paavo yritti varastaa koko show´n pitämällä infon,  jossa ilmoitti kaikelle kansalle käyvänsä viimeiseen taistoon pelastaakseen keskustan Sipilän Juhan ikeen alla ja tehdääkseen puolueesta jälleen suuren ja mahtavan. Väyrynen ilmoitti pyrkivänsä kesäkuun alussa keskustan puheenjohtajaksi. Jollei homma kuitenkaan onnistuisi, Paavo kertoi palaavansa joka tapauksessa 12. kesäkuuta EU-parlamentista eduskuntaan ja aloittavansa vaalikampanjan perustamansa kansalaispuolueen pääministeriehdokkaana tavoitteenaan voitto huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa. 

5. Perjantaina meno sen kun vain koveni. Illalla kello 9 maissa naistenklinikalta lennätettiin, että Jenni-rouva oli synnyttänyt poikalapsen. Sauli, joka oli mukana synnytyksessä, viestitti Facebookissa, että hän ja Jenni ovat nyt poikalapsen vanhempia ja että äiti ja lapsi voivat hyvin. 

6. Sauli ramppasi turvamiehen kanssa Naistenklinikalla ison kassin kanssa seuraavat kolme pävää, kunnes eilen maanantaina pariskunta poistui sairaalasta ja Sauli kanniskeli turvakaukalossa olleen vauvan virka-autoon. Jenniltä saatiin tärkeä tieto, jonka mukaan hän voi hyvin. Kaikki olivat niin kovin iloisia ja onnellisia.

7. Eilen maanantaina ulkoministeri Timo Soini lennähti viiden päivän reissulle  Washingtoniin osallistuakseen joka vuotiseen rukousaamiastilaisuuteen yhdessä vaimonsa Tiinan ja lääketehtaan johtajan kanssa. Perillä edustajamme syövät hyvin ja rukoilevat ahkerasti mm. Donald Trumpin ja muiden samaa sukua olevien "höyrypäiden" kanssa. Näön vuoksi Soinille on järjestetty jenkeissa muutakin ohjelmaa, jottei hänen matkansa, jonka hän ja rouva tekevät bisnesluokassa ja verovaroilla, herättäisi kovin paljon pahaa verta köyhän kansanosan keskuudessa. 

8. Olkaamme kuitenkin iloisia Timon puolesta, sillä hän on matkalla hyvässä seurassa ja täysin turvassa, sillä tästä pitävät huolen lääkärivaimo ja suomalaisen lääketehtaan suomalainen johtaja. Ensiapu on siis lähellä ja droppia kyllä löytyy, siitä pitää Tamron pomo kyllä huolen. Kun UM:n ao. virkamieheltä kysyttiin eilen, miksi valtio maksaa myös Tiiina Soinin lennot ja bisnesluokassa, tyyppi vastasi, että eihän ministeriö voi sijoittaa rouvaa karvalakkipuolelle, kun herra on istuu herroina bisnesluokassa.

9. Eilen maanantaina 1,5 kuukauden joululomaltaan virkeinä, levänneinä ja hyvin ravittuina palanneita kansanedustajia odotti eduskunnassa alkajaiksi mahdollisimman helppo tehtävä eli puhemiesten vaali. Homma oli helppoa kuin heinäteko, sillä kaikki tiesivät jo etukäteen, ketä pitää äänestää,  ketä ei ja kenestä tulisi uusi puhemies sininsten Maria Lohelan jälkeen. 

10. Puhemiehen vaalissa kävi niin kuin Petteri Orpo halusikin. Ykköspuhemieheksi valittiin kokoomuksen Paula Risikko. Orpo halusi ilmeisesti päästä ministeri Risikosta eroon, sillä Risikko oli melko sekavilla sote-otteillaan ja lausunnoillaan ehtinyt suututtaa tai ainakin hermostuttaa vuoroin oman puolueensa ja keskustan ministerit ja muut johtohenkilöt. Me too - kampanjan hengessä Petteri Orpo sai hyvän syyn torpata Ilkka Kanervan pääsyn puhemieheksi. Kanerva on Suomen pitkäaikaisin yhtäjaksoisesti eduskunnassa istunut poliitikko, sillä hänet valittiin sinne ensi kerran vuonna 1975.  

11. Risikko sai suljetussa lippuäänestyksssä hieman yli 150 ääntä, mutta Kanervallekin annettiin 16 lohtuääntä. Kaikikaan 12 kansanedusatjaa sai vaalissa yhden äänen. Ensimmäisenä varapuhemiehenä jatkaa keskustan Mauri Pekkarinen ja toiseksi varapuhemieheksi nousi demareiden Tuula Haatainen palkkioksi siitä, että hän oli uhrautunut demareiden presidenttiehdokkaaksi. 

12. Eduskunnan pääsihteeri Maija-Lena Paavolan mukaan puhemiehen vaalissa jouduttiin hylkäämään vain yksi ääni siihen kuulumattoman merkinnän takia. Kysyttäessä Paavola suostui raottamaan salaisuuden verhoa verran, että tuo merkintä ei ollut esittänyt perinteistä kirkkovenettä. Jo nyt on aikoihin eletty! Puhemiehen vaalissa ei saatu äänestyslippuihin yhtään kirkkoveneen kuvaa. 

13. Tiukka on tämä me too -kampanja, todellakin. Mutta kaiken huippu on tapa, joll Me too -väki on vaatinut Ateneumia poistamaan seinältään Akseli Gallen-Kallelan vuonna 1891 maalaaman suurikoisen talun Aino-taru. Maalaus esittää toki nuoren naisen ahdistelua ja alastomuutta, mutta taululla on toisaalta todella merkittävä symboliarvo, sillä se kertoo taiteemme historiasta ja kalevalaisista kertomuksista. Ei, Aino-taulusta emme luovu, vaikka mikä tulisi! Sen poistaminen museon seiniltä olisi melkein sama kuin, jos kaikkien kirkkojemme seiniltä pitäisi poistaa Jeesus ristillä -alttaritaulut sillä perusteella, että rikoslaki kieltää kaikenlaisen kiduttamisen ja ristiinnaulitseminen ja ihmisen ristillä riiputtaminen on tosi kauhea rikos.

14. Voisiko Paula Risikko, joka on nyt 57-vuotias ja koulutukseltaan terveystieteen tohtori, nousta vaikkapa kokoomuksen seuraavaksi presidenttiehdokkaaksi? Tätä en oikein usko. Hänen lausumansa heti puhemiehen valin jälkeen viittasivat kyllä siihen, että hän aikoo haalia itselleen kansansuosiota niin paljon kuin sitä vain suinkin on saatavilla. Siis saman tapaan kuin Sauli Niinistökin on toiminut. Risikko ilmoitti pitävänsä kansanedustajien sopeutumiseläkkeitä aikansa eläneinä. Samaan hengenvetoon hän kertoi, että eduskunnan pikkujoulujuhlia ei sitten enää järjesttä täysistuntojen aikana - terveisiä vaan Teuvo Hakkaraiselle! Tässä siis Paula Risikon täkyt  alkaneele vuodelle, kyllä noilla jo aika pitkälle pääseekin.

14. Tänään tiistaina eduskunnassa vietettiin taas pippaloita, tällä kertaa eduskuntakauden viimeisten valtiopäivien avajaisia. Paikalle saapui jälleen tasavallan presidentti Niinistö, aivan samoin kuin viisi päivää aiemmin. Tällä kertaa hän toimi valtiopäivien avaajana. Nyt hän ei ollut pukeutunut frakkiin eikä kantanut kunniamerkkejä. Myös kansanedustajat olivat heittäneet kunniamerkkinsä kirjoituspöydän laatikkoon. Lehtereillä oli taas sama nomenklaatura kuten aina ennenkin, eli siellä istua nököttivät sulassa sovussa Ahtisaaret, Tarja ja Pena, Tellervo Koivisto, arkkipiista, puolustusvoimien komentaja, Timo ja Pekka korkista ja kohosta, apugangsteri Mikko Puumalainen, Suomen Pankin Erkki Liikanen ja, kuinkas muuten, HO-presidentti Mikko Könkkölä, aivan samananäköisenä kuin aina ennenkin.

15. Ja taas puhuivat puhemies ja tasavallan presidentti, aivan samoin kuin viisi päivä sitten. Järjestys oli nyt vain toinen, sillä Sauli avasi ja Risikko vastasi. Kumpikin kannatteli käsissään paksua paperinivaskaa, josta paukuttelivat sanomansa menemään. 

16. Muuten, miksi ihmeess perustuslaki edellyttää, että juuri tasavallan presidentin pitää avata eduskunnan istuntokausi eli valtiopäivät? Eihän presidentti toimi eduskunnassa eikä nykyisin edes anna sille hallituksen lakiesityksiä. Eduskunta voisi aivan hyvin hoitaa avajaisensa yksin ja lyhyessä istunnossa oikein hyvin. Ensin valittaisiin puhemies ja varapuhemiehet, sitten puhemies pitäisi heti noin 1-2 minuttia kestävän puheen - vapaasi eli ilman papereita tietenkin - ja toteaisi sen lopuksi, että nyt siellä valtiosalissa teitille tarjotaan kahveet, jonka nauttimiseen on aikaa 45 minuutia. Ja sen jälkeen kaikki ahkerasti töihin eli soten, maakuntauudistuksen ja tiedustelulakien kimppuun.

17. # me too -kampanjasta tuli vielä mieleen, että siitä vai mistä johtuukaan, että eduskunnan istuntosalissa olevista viidestä pronssipatsaasta, joista neljä esittää alastonta mieshahmoa ja yksi kasvot seinään päin kääntynyttä alasti olevaa naista, jolla on lapsi sylissään, juuri naisfiguuri on juhlallisuuksien aikana peitetty kahdella isokokoisella Suomen valtiolipulla? Luulisin, että monet mieskansanedustajat katselisivat  hieman kuivahkojen juhlapuheiden  aikana mieluusti aika sieväpeppuista naishahmoa. Toisaalta joku istuntosalin etupenkissä oleva miesedustaja, esimerkiksi vaikkapa eräs turkulainen, voisi tulla mainitusta katselusta niin vaikutetuksi, että alkaisi kesken kaiken lähetellä tekstiviestejä tutuille naisihmisille. Eikä siitäkään aina hyvä seuraa, kuten kokemuksesta tiedämme.

18. Iltapäivällä kokoomus suoritti ministrikierrätyksen, eli valitsi uudeksi sisäministeriksi nykyisen ulkomaankauppa- ja kehitysminsteri Kai Mykkäsen ja Mykkäsen tilalle kansanedustaja Anne-Mari Virolaisen. joka on Liedosta eli Petteri Orpon kotikaupungin Turun naapurista. Virolainen on edustavan oloinen kielitaitoinen nainen, iältään 52-vuotias ja koulutukseltaan kauppatieteen maisteri. 38-vuotias Kai Mykkänen on kokoomuksen entisen kansanedustajan ja Ylessä johtajana olleen Jouni Mykkäsen poika. MIehen ulkonäöstä huomaa helposti, että hänen sukunsa on kotoisin Lapista. Pituutta Kai Mykkäsellä on kyllä enemmän kuin lappilaisilla yleensä.

19. Anne-Mari Virolainen on kolmannen kauden kansanedustaja. Hän toimi Petteri Orpon kampanjapäällikkönä, kun Orpo kisasi Alex Stubbin kanssa kokoomuksen puheenjohtajan paikasta. Virolainen on toiminut tällä kaudella eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtajana ja perehtynyt siinä tehtävässä EU-asioihin.

20. Anne-Mari Virolaisen aviomies on ortopedi ja lääketieteen tohtori Petri Virolainen, joka toimii tätä nykyä Turun yliopistollisen keskussairaalan Tyksin johtaajana. Petrin isä Erkki Virolainen oli koulutukseltaan myös lääkäri ja toimi Turun yliopiston korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professorina ja niin ikään Tyksin johtavana lääkärinä ja lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina. Erkki Virolainen oli syntynyt 1938 Vuoksenrannassa Karjalan Kannaksella ja kuoli 2010 Symässä. Erkki ja Petri ja avioliittonsa kautta myös Anne-Mari Virolainen kuuluvat Vuoksenrannan Virolaiset -sukuun, jonka toimintaan Erkki Virolainen osallistui aktiivisesti.

21. Saatiinpa siis jälleen ministeri "meijä sukkuu"! Myös Matti Vanhanen kuuluu samaan sukuun; Matin isä Tatu oli kotoisin Korpilahden kylästä, jossa sijaitsi myös blogistin isän vanhempien kotitalo Oitniitty, jossa ehdin syntyä ennen kuin piti lähteä evakkoon. Olen käynyt katsomassa paikkoja.

22. Vielä sen verran, että Helsingin Sanomien julkaiseman gallupselvityksen mukaan suomalaisten puoluejohtajien imagot eroavat selvästi toisistaan. Heistä parhaat imagopisteet sai vasemmistoliiton Li Andersson, jonka jälkeen tulevat Petteri Orpo, Juha Sipilä sekä Sari Essayh. Peränpitäjiksi jäivät Anna-Maja Henriksson ja Antti Rinne. Anderssonia suomalaiset pitävät taistelevana, karismaattisena, rohkeana, suvaitsevaisena ja inhimillisenä. Joka viides suomalainen mies voisi kuulemma lähteä kaljalle Lin kanssa. Orpoa kuvattiin sanoilla asiallinen, pätevä ja tasapainoinen sekä Sipilää käsitteillä suunnitelmallinen ja päämäärätietoinen. Tämänkään kyselyn perusteella demareille tuskin voidaan ennustaa Antti Rinteen johdolla kovin hyvää vaalimenestystä.

1134. Niinistöllä yhtä juhlaa: virkaanastujaiset ja lapsen syntymä

Parvekkeelta vilkutettiin, vaikkei yleisöä sankan lumisateen vuoksi Kauppatorilla juuri ollut

1. Vielä viikko sitten maassa käytiin vaalikamppailua ja sunnuntaina oli varsinainen äänestyspäivä. Tulokset saatiin samana illalla, jolloin huomattiin, että kannatusmittauskyselyt olivat osuneet tällä kerralla oikeaan: Sauli Niinistö voitti vaalit ylivoimaisesti. Lähestulkoon kaikki huokasivat helpotukssta, sillä "toinen kierros" olisi ollut näissä olosuhteissa liian rasittava kokemus. 

2. Presidentiksi valitttu Sauli Niinistö astui virkaansa - toisen kerran siis - eilen torstaina 1. helmikuuta. Juhlallisia virkaanastujaisia vietettiin ensin Eduskunnassa ja sen jälkeen Linnassa. Juhlallisuudet olivat ohi parissa tunnissa; lyhyestä virsi kaunis siis.

3. Valtakunnassa on siis kaikki hyvin, kun kuusi vuotta presidenttinä ollut Niinistön toinen kausi alkoi. Vai onko sittenkään aivan kaikki? Koettelihan valtakuntaa eilen juhlallisuuksien aikana talven pahin lumimyräkkä ja joukkoliikenne takkuili ja myöhästeli aikatauluistaan.  Lunta pyryttää vielä tänäänkin, jolloin osa maata ns. pysähtyy, kun Senaatintorille keräytyy  tuhatpäin lakkoilevia ihmisiä osoittamaan mieltään eduskunnan hyväksymää työttömien aktiivimallia vastaan. Sitten on vielä Paavo Väyrynen, joka oli eilen lähellä varastaa koko show´n  ilmoittaessaan heti presidentin juhlallisten virkaanastujaisten jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa pyrkivänsä keskustan puheenjohtajaksi. 

4. Mutta Paavo nyt on Paavo, ei me mitään sille mahdeta! Antaa miehen vaan yrittää, saadaanhan poliittiseen elämään, joka on useimmiten hieman tylsää, hänen tempauksistaan edes hieman väriä! Mitä taas lakkoiluun tulee, niin on syytä muistaa, että  Suomessa on ennenkin lakkoiltu presidentin virkaanastujaisten yhteydessä. Muistan hyvin, miten Suomessa alkoi 1. maaliskuuta 1956 yleislakko, joka kesti kolme viikkoa ja josta aiheutui todella suurta haittaa ja vahinkoa. Yleislakon alku ajoittui samaaan päivään, jolloin Urho Kekkonen ryhtyi hoitamaan tasavallan presidentin virkaa.

5. Eduskuntalon edessä presidentin tarkastusta odotelleen kunniakomppanian sotilaiden hartioille ja karvahatuille ehti kertyä melkoisesti lunta ennen kuin tehtävä oli suoritettu. Tuli mieleen, että kunniankomppanian tarkastustilaisuus olisi ollut vielä juhlavampi, jos sotilaat olisivat pukeutuneet säätilan edellyttämällä tavalla lumipukuihin. Se olisi muistuttanut meitä kaikkia Talvisodan hengestä, jota me täällä "Karhun naapurissa" edelleen toki tarvitsisimme.

6. Eduskuntalolta Sauli Niinistö poistui perinteiden mukaisesti - silinterihattu päässään -massiivisia portaita pitkin adjutanttinsa ja puolustusvoimien komentajan seurassa. Rappuja oli toki yritetty pitää puhtaina lumesta, mutta kun koko ajan pyrytti lisää, oli jännittävää seurata telkkarikuvasta, pysyisikö Niinistö koko matkan pystyssä. Kyllä pysyi, ja jos hän olisi liukastunut tai horjahtanut taikka ollut kaatumaisillaan, olisivat hänen lähituntumassaan kävelleet kenraali ja adjuntantti kyllä ehtineet pelastaa presidentin kaatumiselta. Muuten vuonna 1994 vastavalittu presidentti Martti Ahtisaari, joka kärsi lonkkavaivoista, käveli virkaanastujaisissaan samat rappuset reippaasti alas kompuroimatta, mikä ei ilmeisesti enää nykyisin häneltä onnistuisi. Mara liukastui muutama viikko myöhemmin Tukholman kuninkaanlinnan kylpyhuoneessa, mutta silloin syynä olivat kuulemma hänen lakeerikenkänsä.

7. Kansanedustajat olivat pukeutuneet eduskunnassa tummiin pukuihin,  joihin oli kiinnitetty ns. isot kunniamerkit, vaikka niitä muuten käytetään tiettävästi vain juhlapuvuissa. Tämä näytti hieman koomiselta, mutta perinteet ilmeisesti velvoittavat pitämään tiukasti kiinni sanotusta käytännöstä. Kaikilla kunniamerkkejä ei tosin ole. Ne puuttuvat nuorilta edustajilta, mutta eivät kaikki kokeneetkaan poliitikot niistä erityisemmin pidä. Esimerkiksi täysistuntosalin etupenkissä vierekkäin istuneilta Erkki Tuomiojalta ja Pekka Haavistolta merkit puuttuivat, koska heidän vakaumukseensa ei ilmeisesti kuulu kantaa sellaisia; tämä on minusta positiivinen piirre. 

8. Myös tasavallan presidentti esiintyi koko päivän täydellisessä "sotisovassa" eli kunniamerkit yllään ja käädyt kaulallaan, mutta hän olikin pukeutunut frakkiin, jonka kanssa kunniamerkkejä normaalisti pidetään. Lähikuvien perusteella näytti siltä, että Niinistölle on iän mukana kertynyt vatsaa aika lailla enemmän kuin kuusi vuotta sitten, mutta ei kuitenkaan häiritsevässä määrin.

9. Eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin), joka joutuu ensi viikolla luopumaan virasta, piti ensin puheen Sauli Niinistölle. Tämän jälkeen Niinistö otti lukulsit esiin ja asetteli ne nenälleen sekä antoi juhlallisen vakuutuksen - ei siis valaa - jossa hän lupasi noudattaa valtiosäntöä ja lakeja sekä edistää parhaan kykynsä mukaan maan ja kansan parasta. Tämä jälkeen Niinistö piti oman puheensa, jossa -  tavan mukaan tietenkin - hän lupasi "viisi hyvää ja kuusi kaunista".  Tavan mukaisesti kansanedustajat kiittelivät presidentin puhetta, joka monessa suhteessa noudatteli samaa kaavaa ja sisältöä kuin hänen kuusi vuotta aiemmin vastaavassa tilaisuudessa pitämänsä puhe. Ongelmat ovat edelleen samanlaisia kuin kuusi vuotta sitten tai vieläkin pahempia. Tämä koskee esimerkiksi nuorten syrjäytymistä, ihmisten eriarvoistumista ja etenkin vanhempien ihmisten yksinäisyyttä.

10. Puhemies Lohela ja presidentti Niinistö lukivat eilen puheensa tiukasti papereista. Tässäkään ei ollut mitään uutta, sillä näin on tehty aina ennenkin ja tullaan varmasti tekemään jatkossakin - ei siitä mihinkään ilmeisesti päästä. Kannattaisi kuitenkin yrittäänykyaikasitaa sanottua "touhua". Teleprompterit on keksitty ja otettu Suomessakin käyttöön jo 30 vuotta sitten, joten eikö noita vekottimia voitaisi hyödyntää myös presidentin virkaanastujaispuheiden yhteydessä? Tilaisuus olisi paljon elävämpi, jos näyttäisi siltä, että puhemies ja presidentti katsovat paikalla olevia ihmisiä ja tv-vastaanottimien ääressä olevaa yleisiöä, eivätkä tuijottaisi koko ajan toisiaan ja edessän olevia paperinivaskaa, josta puheet luetaan.

11. Vertailun vuoksi voidaan todeta, miten vastaanvalaiset juhlallisuudet on hoidettu esimerkiksi Washingtonissa, jossa presidentti Donald Trump piti toissa päivänä ensimmäisen kansankunnan tilaa käsittelevän puheensa - kesto 1 t 40 min - kongressin edustajanhuoneessa. Trump osaa esiintyä, missä hän hyödyntää promteria, jolloin näyttää siltä, että presidentti katsoo kuulijoitaan silmiin, papereita Trump ei puhuessaan tarvitse.  Tapan kuului  lisäksi toissa päivänäkin, että Trump nosti oikean kätensä usein pystyyn sanomaansa korostaen. Kuvaan kuului myös, että varapresidentti Pence ja edustajainhuoneen puhemies Ryan istuivat Trumpin takana olevalla korokkeella, jossa he vähän väliä pomppasivat pystyyn ja taputtivat presidentin puheen kohokohdille; saman tekivät salissa puhetta kuunnelleet republikaaniedustajat, kun taas demokraatit istuivat hiljaa paikoillaan. Tämä on toki näytelmää, mutta kuitenkin sellaista tyyliä, joka jää paljon paremmin kuulijoiden ja katselijoiden mieleen, jos sitä vertaa rutikuivaan suomalaiseen käytäntöön, jossa presidentti esittää puheensa otsa rypyssä ja tiukasti paperista lukien. 

12. Eduskuntasalin lehtereiltä juhlamenoja seurasi laaja kutsuvierasjoukko. Siellä olivat mm. rouva Tellervo Koivisto. Martti ja Eeva Ahtisaari sekä Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi. Paikalla oli myös rouva Jenni Haukio, joka istui pitkän tuntemattoman miehen vieressä.  Vasta tänään minulle selvisi, että mainittu herra on puhemies Maria Lohelan puoliso Samppa Mattila. Kutsuvieraiden lehterillä oli myös Sauli Niinistön vanhin poika Nuutti Niinistö (synt. 1975) vaimonsa Saaran kanssa. Presidentin toista poikaa Matiasta ei sen sijaan tälläkään kertaa paikalla nähty, hän ei osallistunut myöskään viime sunnuntai-iltana isänsä Niinistön vaalivalvojaisiin Vanhalla ylioppilastalolla.

13. Juhlat jatkui Junttilassa, eräässä Junnu Vainion laulussa kerrotaan. Eiliset kemut jatkuivat eduskuntalon jälkeen Presidentinlinnassa. Kun sää Linnan edustalla ja Kauppatorilla oli huono ja näkyvyys heikko ja ilma täynnä vihmaista tuulta ja piiskaavaa lumipyryä ynnä kadut ja tori lumen ja loskan peitossa, ei paikalle ollut saapunut kuvaajien lisäksi kuin 10-15 ihmistä odottelemaan presidenttiparin perinteistä saapumista Linnan parvekkeelta. Sauli Niinistö ja Jenni Haukio tulivat parvekeelle ja heiluttivat käsiään - Saulilla oli silinterihattu oikeassa kädessään - vajaan minuutin verran ja häipyivät sitten kiireesti takaisin sisätiloihin. Lennua ei parvekkeella näkynyt, vaikka olin sitä hieman odottanut; tämä oli pettymys.

14. Linnan peilisalissa, jossa Jenni Haukiota ei enää nähty, presidentti Niinistö vastaanotti protokollan mukaisin menoin diplomaattikunnan onnittelut, vastasi diplomaattikunan vanhimman jäsenen Nicaraguan suurlähettiläs Ricardo José lvarado Nogueran pitämään puheeseen omalla paperille kirjoitetulla puhellaan, kätteli kaikki paikalle saapunet noin sata diplomaattia, nautti lopuksi paikallaolijoiden kanssa lasillisen kuohuvaa, vaihtoi joidenkin diplomaattien kanssa muutaman small talk -sanan ja tilaisuus oli ohi. Presidentin seurassa olivat hänen kolme adjutanttiaan, presidentin kanslian toimihenkilöitä ja, jottei pönäkkyys oli täysin unohtunut, myös ulkoministeri Timo Soini.

15. Suurlähettilän Noguera osoittautui hauskaksi mieheksi, sillä puheensa lopuksi hän toivotti Sauli Niinistölle menestystä myös henkilökohtaisessa elämässään viittaamalla Niinistölle tulossa olevaan perheenlisäyksen. Eikä tässä vielä kaikki, sillä suurlähettiläs muisti puheessaan myös Lennua: "Emmekä unohda kansainväliseksi supertähdeksi noussutta koiraanne Lennua", suurlähettiläs lausui ja sai muuten vakailmeisen salijoukon puhkeamaan nauruun. Suurlähetiläs Noguera kiitteli puheessaan saunan, sisun ja Sibeliuksen Sumea rauhan ja vapauden mallimaaksi. Osan puheestaan lähettiläs esitti suomeksi.

16. Tämän jälkeen Niinistö siirtyi valtiosaliin, missä häntä odotti maan hallitus, joukko korkeita virkamiehiä, oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies, apulaisoikeuskansleri ja apulaisoikeusasiamiehet, ylimpien oikeuksien tuomarikunta, ylipistojen rehtorit sekä kenraalikkunta, yhteensä likipitäen 250 henkilöä.  Myös valtiosalissa seremonia aloitettiin, kuinkas muuten, kättelyllä, mutta sen taidonhan Sauli tunnetusti osaa. Presidentti kätteli jokaisen vieraansa niin, että kun yksi viiden hengen rivi oli kätelty, rivi astui reippaasti pari kolme askelta sivuun, minkä jälkeen Niinistö siirtyi kättelemään seuraava riviä. Aika haasua ja suorastaan koomisen näköistä puuhaa tuo tietnkin oli, mutta minkäs teet, sillä niin on tehtävä kuin protokolla määrää, ei siinä mikään auta! Kättelyn jälkeen pääministeri Juha Sipilä puhui presidentille - paperista lukien tietenkin - minkä jälkeen presidentti vastasi omalla puheellaan, joka oli kirjoitettu valmiiksi adjuntantin hänelle ojentamille paperille. Puheiden koreografia oli tuttua ja turvallista onnentoivottelua ja hymistelyä, mistä moni jälkeenpäin tuskin muistaa juuri mitään. Pääministeri Sipilän puheesta toimittajat olivat kuitenkin havaitsevinaan jonkinlaisen muistutuksen tai jopa pienen presidnettiin kohdistetun piikin tämän valtaoikeuksien rajoituksista. Puheiden jälkeen skoolattiin kuohuviinillä, jonka siemailun lomassa pääministeri ja presidentti sanailivat  toisilleen kättelyrivien  suoruudesta, jolle sitten porukalla hieman naurahdettiin.

17. TV-katselijan mieleen tuli, että presidentin virkaanastujaisten ohjelmassa ja seremoniassa olisi aika paljon kehittämisen ja nykyaikaistamisen varaa. Voidaan kysyä, onko meidän välttämättä tehtävä 2000-luvulla kaikki täysin samalla tavalla kuin itsenäisyytemme alkuaikoina oli tapana tehdä. Mutta ensi viikolla taas jubiloidaan, tällä kertaa valtiopäivien juhlallisten avajaisten merkeissä. 

Jatkoa 3.2.2017

Presidenttiparin elämä on nyt pelkkää juhlaa. Eilen perjantai-illalla nimittäin uutisoitiin, että heille on noin klo 20 aikaan syntynyt  Naistenklinikalla poikavauva. Sauli Niinistö tiedotti asiasta Facebook-sivuillaan näin: "Olemme nyt poikalapsen vanhempia". Presidentinkanslian julkaiseman tiedotteen mukaan äiti ja lapsi voivat hyvin. Sauli Niinistö poistui naistenklinikalta tänään lauantaina klo 12.40. Presidenttiparille sataa koko ajan onniteluja myös ulkomailta aina Yhdysvaltoja ja Kiinaa. Presidenttiparin lapsen syntymää on ihasteltu, samalla on ihmetelty isän korkeaa ikää. 

Some ja media pullistelevat kannaottoja ja suosituksia pojalle annettavasta nimestä ja siitä, antavatko Sauli ja Jenni hänelle sukunimen Niinistö vai Haukio; kaksoisnimi ei ole lain mukaan mahdollinen. Itse veikkaisin, että lapsen toinen tai kolmas etunimi on Väinö, sillä onhan Saulin toinen etunimi Väinämö ja hänen isänsä etunimi muistaakseni juuri Väinö.

Virkaanastujaisiin Linnassa osallistuivat myös oikeuskansleri ja korkeimman oikeuden tuomarit

1130. Toista kierrosta tuntuu pukkaavan

                                                Kakkoskierroksen taistelupari

1. Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkoi toissa päivänä keskiviikkona. Äänestysaktiivisuus on ollut hieman vilkkaampaa kuin kuusi vuotta sitten. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 28. tammikuuta. Jos kukaan ehdokkkaista ei saa tuolloin yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan vaalissa toinen äänestys kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä sunnuntaina 11. helmikuuta.

2. Mutta tarvitaanko vaalissa toinen kierros? Kas, siinäpä kysymys!

3. Eilen ja tänään on julkaistu kahden uuden kannatuskyselyn tulokset. Alma Median Tietoykkösellä teettämän kannatusmittauksen tulokset julkistettiin eilen. Kyselyssä haastateltiin 1 500 ihmistä 9.1.-16.1.2018. Kantansa kertoi 1 362 vastaajaa.  Heistä 58 prosenttia sanoi aikovansa äänestävänsä Sauli Niinistöä, Pekka Haavistoa 14, Paavo Väyrystä 7, Laura Huhtasaarta 6, Matti Vanhasta 5, Tuula Haataista 4, Merja Kyllöstä 4 ja Nils Torvaldsia 2 prosenttia.

4. Näin ollen Sauli Niinistön kannatus oli pudonnut marras-joulukuussa 2017 tehdystä kannatusmittauksesta selvästi eli peräti 12 prosenttiyksikköä. Niinistön kannatuksen laskusta voidaan käyttää myös sanoja "roimasti", "jyrkästi", "totaalisesti" tai "valtavasti". Pekka Haaviston kannatus on pysynyt samana, eli Niinistön kannatuksen alamäki ei ole satanut Haaviston laariin. Sen sijaan kaikki muut ehdokkaat ovat lisänneet kannatustaan. Suurin nousu on Paavo Väyrysellä, sillä hän kannatti joulukuussa ainoastaan 2 prosenttia kantansa ilmaisseista vastaajista. Huhtasaarella ja Haataisella on nousua 2 ja muilla  ehdokkailla eli Vanhasella, Kyllösellä ja Torvaldsilla kullakin 1 prosenttiyksikköä.

5. Alma Median kannatusmittauksen perusteella voidaan pitää melko varmana, että vaalissa tarvitaan toinen äänestyskierros. Aika todennäköistä nimittäin on, että ainakin Paavo Väyrysen kannatus tulee edelleen kasvamaan ja samaa voitaneen sanoa myös Huhtasaaren, Vanhasen ja Haataisen kannatusluvuista.

6. Helsingin Sanomien Kantar TNS Oy:llä teettämän kannatusmittauksen tulokset julkistettiin tänään. Ne ovat yhdensuuntaiset  Alma Median kyelyn kanssa sikäli, että Sauli Niinistön kannatus on laskussa eikä Pekka Haaviston kannatus ole tämän johdosta noussut tippaakaan. Sauli Niinistöä kannattaa Hesarin kyselyn mukaan nyt 68 prosenttia kantansa ilmoittaneista vastaajista ja Pekka Haavistoa 11 prosenttia.  

7. HS:n edellisen eli  joulukuussa tehdyn mittauksen mukaan Niinistöä kannatti vielä 75 prosenttia vastaajista ja Haavistoa samat 11 prosenttia kuin nytkin. Niinistön kannatuksesta on siis kuukauden aikana sulanut 7 prosenttiyksikköä, mutta Haavisto ei ole kyennyt hyödyntämään tätä mitenkään.  Hesarin mittauksen mukaan Niinistön kannatuskäyrä näyttää sojottavan koko ajan alaspäin, sillä tammikuun toisella viikolla häntä kannatti vielä 71, mutta kolmannella viikolla enää 66 prosenttia vastaajista. 

8. Paavo Väyrynen porskuttaa myös HS:n kannatuskyselyssä aivan omassa luokassaan. Hän on nostanut kannatustaan kuukauden aikana viisi prosenttiyksikköä, häntä kannattaa nyt 8 prosenttia vastaajista. Laura Huhtasaaren kannatus on pysynyt  samana (4 %) mutta Matti Vanhasen ja Merja Kyllösen kannatusluvut ovat nousseet yhdellä prosenttiyksiköllä ja on nyt kummallakin 3 prosenttia. Haataisen ja Torvaldsin kannatus on puolestaan laskenut yhdellä prosenttiyksiköllä.

9. On selvää, että Paavo Väyrysen uho kasvaa samaa tahtia kannatusmittausten nousun kanssa. Tänään Väyrynen kertoi HS:n haastattelussa, että hänen kannatuksensa on todellisuudessa reilusti korkeampi kuin gallup näyttää. Väyrynen viittaa kuuden vuoden takaiseen tilanteeseen, jolloin hänelle povattiin gallupeissa vain 10 prosentin kannatusta, mutta hän sai ennakkoäänistä 18 prosenttia. Väyrysen mukaan keskustalaiset ovat kyselyissä arkailleet kannattavansa häntä. Väyrysellä on tänään perjantaina kuusi vaalitilaisuutta.

10. Myös Matti Vanhanen uskoo toiseen kierrokseen ja selittelee, ettei gallup-kehitys hänen osaltaan vastaa sitä tuntumaa, jonka hän on saanut vaalikentällä liikkuessaan. Päävastustajanaan Vanhanen pitää Niinistöä, ei Väyrystä. Tänään perjantaina Vanhasella on seitsemän vaalitilaisuutta. Vanhanen katsoo onnistuneensa tv-paneeleissa hyvin.

11. Yksi asia vaikuttaa uusimpien gallupkyselyjen valossa selvältä: Pekka Haaviston eväät on syöyty ajatellen toiselle kierrokselle pääsyä. Hän ei ole pystynyt hyödyntämään Sauli Niinistön kannatuksen laskua mitenkään. Erityisen tukala ja suorastaan kammottavan huono Haaviston tilanne on Helsingissä, jossa hän kävi kuusi vuotta siten täysin tasaväkisen kilvan Niinistön kanssa. Nyt Helsinki on hylännyt Haaviston, sillä HS-gallupin mukaan häntä kannattaa pääkaupungissa vain 12 prosenttia vastaajista; vuonna 2012 Haavisto sai Helsingissä annetuista äänistä peräti  34,5 prosenttia ja Niinistö 37,2 prosenttia. Niin muuttuu maailma, ylioppilas-Pekka!

12. Matti Vanhasen kannatuksen alhaisuus on karmea asia keskustan puheenjohtajan, pääministeri Juha Sipilän kannalta. Hän kertoi hiljan pääministerin haastattelutunnilla kaikelle kansalle, että siihen, jatkaako hän keskustan puheenjohtajana, vaikuttaa osaltaan myös se, miten keskustan ehdokas, siis Matti Vanhanen, jonka Sipilä huudatutti puolueensa presidenttiehdokkaaksi jo kesällä 2016, pärjää vaaleissa. Katkeraa kalkkia Sipilälle juottaa keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen, joka aivan ilmeisesti päihittää Vanhasen selvin numeroin vaalien ensimmäisellä kierroksella ja saattaa hyvinkin edetä toiselle kierrokselle. Se olisi todella paha takaisku pääministeri Juha Sipilälle.

13. MIöltä siis näytää, tulisiko toinen äänestyskierros? Minusta näyttää oikein hyvältä, sillä uskon vankasti, että toinen kierros tarvitaan. Jos pidetään lähtökohtana Alma Median kyselyn tuloksia, niin on helppo nähdä miten vaivattomasti tämä tapahtuu. Väyrynen, Huhtasaari, Vanhanen ja Haatainen tulevat nostamaan kannatustaan reippaasti, Väyrynen  ainakin kolmella tai neljällä ja kolme muuta ehdokasta kukin parilla prosenttiyksiköllä. Tällöin ollaan toisella kierroksella, jossa todennäköisesti ovat vastakkain Sauli Niinistö ja Paavo Väyrynen.

On tuolla Saulilla jo vatsaakin aika lailla, kokovartalokuvista sen huomaa. Torvaldsin Nilssi sitä vastoin on edelleen hoikka kundi.