1072. Uusi oikeusministeri Antti Häkkänen

1. Hallituspuolueet päättivät tänään torstaina uusista ministereistä. Hallitus päätti puoliväliriihessä lisätä ministereiden määrää kolmella siten, että kukin puolue saa yhden lisäministerin. Ministereiden määrä nousee täten 14:stä 17:ään. Keskustalla on hallituksessa jatkossa siis 7 ja kokoomuksella ja perussuomalaisilla kummallakin viisi ministeriä. Uudet ministerit nimitetään tehtäväänsä ensi viikon perjantaina pidettävässä tasavallan presidentin esittelyssä.

2. Perussuomalaisten kannatus putosi kunnallisvaaleissa 8,5 prosenttiin, kun puolue oli vielä vuoden 2015 eduskuntavaaleissa saanut lähes 18 prosentin ääniosuuden. Toki eduskuntatulos pätee edelleen, mutta tosiasia on, että Suomessa ei ns. pienpuolueilla, jollaiseksi persut on nyt vajonnut, ole koskaan aiemmin ollut hallituksessa viittä ministeriä.

3. Uusiksi ministereiksi nousevat keskustan Jari Leppä, josta tulee maatalousministeri, persujen Sampo Terho, joka saa kulttuuri- ja urheiluministerin salkun, johon lisättiin nyt EU-asiat, ja kokoomuksen Antti Häkkänen, josta tulee oikeusministeri. Tuplaminsterinä hallituksessa tähän asti ollut persujen Jari Lindström jatkaa tästä eteenpäin enää vain työministerinä.

4. Kun uudet ministerit ovat kaikki miehiä, on Juha Sipilän hallitus kovin miesvoittoinen, sillä sen 17 ministeristä 12  on miehiä ja vain 5 naisia; ministerit Risikko, Gran-Laasonen, Vehviläinen, Berner ja Mattila. Mihin kummaan se paljon puhuttu tasa-arvo hallituksesta yhtäkkiä katosi? Tätä ennen Suomen 2000-luvun hallituksissa on ollut suunnilleen yhtä paljon miehiä ja naisia. Valtioneuvoston selonteossa  miesten ja naisten tasa-arvosta vuodelta 2010 todetaan, että "hallituksen tavoittena on turvata sukupuolten tasapuolinen edustus hallituksen työskentelyssä, niin ministereiden kuin valtiosihteereidenkin osalta". Selonteon tarkoituksen oli linjata tasa-arvopolitiikkaa vuoteen 2020 asti.

5. Oikeusministeri Antti Häkkänen on vasta 32-vuotias ensimmäinen kauden kansanedustaja. Hän koulutukseltaan juristi eli oikeustieteen maisteri. Grandunsa ei lopputyönsä Häkkänen laati vero-oikeudesta.Tuomioistuinharjoittelu Häkkäseltä jäi ilmeisesti jäänyt tekemättä, joten hänellä ei ole varatuomarin titteliä. 

6. On tietenkin suuri parannus, että jatkossa oikeusministerinä toimii lainopillisen koulutuksen saanut henkilö. Vielä 15 vuotta sitten laissa nimenomaan määrättiin, että oikeusministeriksi voitiin nimittää ainoastaan juristi. Jari Lindström oli maallikko, koulutukseltaan kemian laborantti, ja entiseltä ammatiltaan Kuusankosken tehtaalla työskennellyt paperimies, joka joutui sittemmin työttömäksi ja päätti osin siksi liittyä perussuomalaisen puolueen jäseneksi. Oli tietenkin aikamoinen kauneusvirhe valita oikeusministeriksi maallikko, mutta vielä pahempi kauneusvirhe oli se, että maallikosta tehtiin tuplaministeri; Jari Lindstöm nimitetiin hallituksessa myös työministeriksi. Kaikkea 100-vuotiaassa Suomessamme annetaankin tapahtua! 

7. Antti Häkkänen on on syntynyt  Etelä-Savon Mäntyharjulla, jossa hänella edelleen on asuinpaikka. Myös uusi maatalousministeri Jari Leppä on kotoisin Etelä-Savosta,  tarkemmin sanottuna Mäntyharjun naapurikunnasta Pertunmaalta. Molemmat herrat on valittu eduskuntaan Kaakkois-Suomen vaalipiiristä. 

8. Antin isä  Markku Häkkänen on myös juristi, ja myös hän on kokoomuslainen ja toiminut jäsenä kokoomuksen puolue-elimissä. Antti Häkkänen on kuulunut Mäntyharjun kunnanvaltuustoon vuodesta 2009 lähtien. Häkkänen, joka liittyi kokoomukseen 15-vuotiaana, on eräänlainen poliittinen broileri, sillä hänen tehtävänsä ovat liittyneet lähinnä puolueen eri tehtävissä ja kokoomuslaisten ministereiden (mm. Paula Risikon) avustajana toimimiseen. Häkkänen valittin 2011 Kokoomuksen Nuorten Liiton puheenjohtajaksi kaudelle 2012-2013, mutta tammikuussa 2013 hän erosi puheenjohtajan tehtävästä, sillä hän siirtyi pääministeri Jyrki Kataisen erityisavustajaksi.

9. Antti Häkkänen oli ehdolla EU-vaaleissa 2014 kokoomuksen ehdokkaana ja sai 12 500 ääntä, muttei tullut valituksi. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Häkkänen keräsi 6 200 ääntäja pääsi eduskuntaan. Häkkänen valittin kesäkuussa 2016 kokoomuksen varapuheenjohtajaksi. Häntä pidetään tulevaisuuden toivona ja hänet mainitaan  ministeri Kai Mykkäsen ohella Petteri Orpon vahvimpana manttelinperijänä kokoomuksen puheenjohtajana.

10. Juuri Petteri Orpo halusi Antti Häkkäsen uudeksi oikeusministerksi. Syyksi Orpo on sanonut sen, että Antille voidaan laittaa oikeusministerille kuuluvien tehtävän ohella muitakin eli yleispoliittisia "seurantavastuita". Orpon mukaan ko. seikka oli itse asiassa pääperuste ottaa Häkkänen hallitukseen. Häkkäsen kerrotaan olevan perehtynyt hyvin mm. sote-uudistukseen. Ei nyt tule heti mieleen, olisiko kokoomuksen eduskuntaryhmässä ollut Häkkäsen ohella muita juristin tutkinnon suorittaneita kansanedustajia kuin Ben Zyskowicz. Ben on aina kieltäytynyt ministerisalkusta vedoten siihen, että hän kärsii vakavasta migreenistä. Aika outo juttu tämäkin, sillä Ben Z. esiintyy esimerkiksi eduskunnan kyselytunneilla yleensä niin räväkästi, että hän aiheuttaa päänsärkyä lähinnä kollegoilleen. 

11. Antti Häkkänen lennätettiin keskiviikkona varta vasten Suomeen Yhdysvalloista, jonne hän oli matkustanut muiden perustuslakivaliokunnan jäsenten kanssa. Yllättävä asia myös tämä valiokunnan matkustaminen moneksi päiväksi kauas ulkomaille aikana, jolloin eduskunnassa käsitellään useita mielenkiintoisia ja tärkeitä lakiesityksiä. Valiokuntien runsas matkustelu ulkomailla on vanha vitsaus, josta ei näytetä päästävän eroon, ei sitten millään, vaikka noista matkoista on eduskunnan työn kannalta erittäin vähän hyötyä.

12. Antti Häkkänen antoi torstaina Hesarille hieman varomattoman tuntuisen lausunnon heti sen jälkeen, kun kokoomus oli päättänyt valita hänet ehdolle oikeusministeriksi. Häkkänen sanoi tuntevansa intohimoa oikeusministerin toimialaa kohtaan ja varsinkin kriminaalipolitiikkaa kohtaan. Tässä nyt ei vielä sinänsä ole mitään varsinaista mokaa tapahtunut, vaikka kriminaalipoliitikan mainitseminen tulevan ministerin "erityisintohimona" on kieltämättä aika yllättävä maininta mieheltä, jonka erityisala on tähän saakka ollut vero- ja työoikeus, siis suinkaan rikosoikeus tai kriminaalipolitiikka.

13. Häkkänen jatkoi, että hänen mielestään "väkivalta- ja seksuaalirikoksista on annettu vuosien saatossa kohtuullisen lieviä tuomioita" ja että "niitä pitää tarkastella tämän työn yhteydessä". Häkkänen tarkoitti lievistä tuomioista puhuessaan oikeastaan tuomioistuinten määräämiä lieviä rangaistuksia. Minusta ei oikein voida käyttää sanontaa "kohtuullisen lieviä tuomioita" (oikeastaan siis rangaistuksia), vaan johdonmukaisempaa olisi ollut puhua tässä yhteydessä ollut "kohtalaisen lievistä" rangaistuksista.

14. Mutta oli yllätys, että tuleva oikeusministeri puuttui heti kärkeen ja itse asiassa ensimmäisessä haastattelussaan asiaan, joka ei oikeusministerin toimenkuvaan suoranaisesti kuulu, eli tuomioistuinten tietyn tyyppisistä rikoksista langettamien rangaistusten määrään ja niiden väitettyyn lievyyteen. Oikeusministerin pitäisi kunnioittaa tuomioistuinten riippumattomuutta, joten hän ei voi ottaa silmätikukseen tuomioistuinten määräämiä rangaistuksia. Oikeusministeri ja koko hallitus sekä eduskunta voivat puuttua rangaistuskäytännössä havaitsemiinsa epäkohtiin vain lakia muuttamalla, tässä tapauksessa siis aikaisemmin laissa säädettyjä rangaistusasteikkoja mahdollisesti ankaroittamalla. 

1038. Ministeri Mäntylä (ps) ulos hallituksesta

                Ei tällä ole mitään tekemistä meidän gallupkannatuksen kanssa...

1. Tänään tuli tieto, että Juha Sipilän hallituksen sosiaali- ja terveysministeri vaihtuu. Tähän asti eli reilun vuoden ministerin postia hoitanut perussuomalaisten Hanna Mäntylä luopuu ministerin tehtävästä. Hänen tilalleen tulee kansanedustaja Pirkko Mattila.  

2. Perussuomalaiset järjestivät asiasta Timo Soinin johdolla tiedotustilaisuuden. Hyvä että Timo Soini on palannut pitkältä lomalta, käynyt virkamatkalla Chilessä ja poikennut, totta kai, myös Rion olympiakisoissa! Todella menevä mies, tämä Timo! 

3. Persujen ministerinvaihdos tuli muille hallituspuolueille täydellisenä yllätyksenä. Esimerkiksi valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok) sanoi, ettei mitään viitteitä asiasta ole ollut ja että hän sai tietää Mäntylän erosta vain vähän ennen persujen tiedotustilaisuutta. Myös sisäministeri Paula Risikko kertoi, että Mäntylän ero tuli hänelle täysin puun takaa. Samalla tavalla kertoi myös pääministeri Juha Sipilä, eli hänellekin persujen ministerinvaihdos tuli yllätyksenä. Tiedonkulku hallituspuolueiden ja sen johtavien ministereiden välillä näyttää olevan onnettomissa kantimissa.

4. Hanna  Mäntylän eron syyksi ilmoitettiin henkilökohtaiset syyt tai perhesyyt eli ministerin läheisen ihmisen vakava  sairastuminen. Mäntylä kertoi haluavansa olla omaisensa tukena sairauden aikana. Tämän vuoksi hän ei voi hoitaa täysipainoisesti ministerin tehtäviä.  Mäntylän mukaan päätös kypsyi kesällä. Puheenjohtaja Timo Soini sai asiasta tiedon keväällä.

5. Toinen eroon vaikuttanut asia on Mäntylän mukaan se, että hän on yksinhuoltaja ja nuorempi hänen kahdesta lapsestaan asuu vielä kotona, joten Mäntylä haluaa olla tämän kanssa nykyistä enemmän. Persutilaisuudessa ei ilmoitettu, kuka on se läheinen, jonka sairauden takia ministeri Mäntylä halusi jättää hallituksen. Tämä olisi kuitenkin ollut hyvä tietää.

6. Voidaan epäillä, onko lähiomaisen, joka ei siis ilmeisesti ole kumpikaan Hanna Mäntylän lapsista, vakava sairastuminen ainoa tai painavin syy ministerin vaihdokseen. Onko aloite Mäntylän poislähtöön ollut hänen omansa vai onko puolue eli käytännössä Timo Soini ollut aloitteen tekijä? 

7. Persujen gallupkannatus on koko hallituskauden ajan valunut alaspäin kuin se kuuluisa lehmän häntä. Tämä johtuu siitä,että puolue on rikkonut räikeällä tavalla keskeisimmät vaalilupauksensa. Vaalien 2015  jälkeen kakkostilalta ja 17, 8 prosentin kannatuksellaan lähtenyt persupuolue on nyt valahtanut puoluekannatustutkimuksissa sijalle kuusi ja sen kannatus on enää 7,8 prosenttia. Jopa persujen "fillarikommareiksi" haukkumien vihreiden ja vasemmistoliiton kannatus on kirkkaasti suurempi. 

8. Perussuomalaiset tarvitsisivat kipeästi kannatuksensa nousua. Tämän eteen puolue ja Timo Soini ovat valmiita kääntämään kaikki kivet ja kannot. Tällöin katse on ilman muuta suunnattu myös puolueen ministeriryhmään. Jussi Niinistön tai Jari Lindströmin eroamista hallituksesta ei ole pidetty perusteltuna. Tosin ministeri Lindström kantaa, hänen ainakin kaiken järjen mukaan pitäisi niin tehdä, puolueessa päävastuu työllisyystilanteen epäonnistumisesta, sillä Timo Soini on keskittynyt yksinomaan ulkopolitiikan hoitamiseen. Timo Soini on kuitenkin laskenut, että koska Lindström on entinen demari ja duunari, tämän pitää olla hallituksessa meneepä puolueella gallupeissa kuinka huonosti tahansa ja laskipa puoluen suosio miten alas tahansa - siis hamaan katkeraan loppuun asti. 

9. Saattaa olla, että kun paljon puhutun sote-uudistuksen ratkaisun hetket alkavat - vihdoin ja viimein - olla käsillä, perussuomalaiset eivät ole luottaneet siihen, että hieman pehmeänoloinen ja eduskunnan kyselytunneilla kantansa ja vastauksensa usein aika epäselvästi ja ympäripyöreästi imaissut Hanna Mäntylä ei ole tarpeeksi pätevä hoitamaan sote-uudistusta ja seisomaan riittävän topakasti niiden asioiden puolella, joita persut pitävät ko. uudistuksessa tärkeinä. Häneen on oltu puolueessa pettyneitä ja sen vuoksi hänet on haluttu vaihtaa pätevämpään ja selkeämmin kantansa ilmaisevaan kansanedustajaan. Timo Soini tietenkin kiistää, että persujen huonolla gallupkannatuksella olisi jotain tekemistä Hanna Mäntylän eron kanssa. Mutta selitys ei ole uskottava.

10. Perussuomalaiset on valinnut uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi Timo Soinin luottokansanedustaja Pirkko Mattilan (52). Mäntylän mukaan Mattilan perehdyttäminen ministerin tehtävien hoitamiseen on jo aloitettu. Mattila aloittaa ministerinä ensi viikolla. Mäntylän tavoin Pirkko Mattila on toisen kauden kansanedustaja. Edellisellä kaudella (2011-15) hän toimi eduskunnan hallintovaliokunnan puheenjohtajana ja on jatkanut samassa tehtävässä myös tällä kaudella. Mattila on  on filosofian maisteri, anestesiasairaanhoitaja ja opettaja. Pätevyyttä sosiaali- ja terveysministerin tehtävään näyttäisi siten olevan. Mattila sanoin tänään hieman arvoituksellisesti, että hän edustaa sitä, mitä hyvinvointiyhteiskunta parhaimmillaan tuottaa.

11. Eduskuntavaalien 2015 jälkeen monet odottivat, että persut eli Timo Soini haluaisi Pirkko Mattilan eduskunnan puhemiehen paikalle. Toisin kävi, sillä Soinin valinta kohdistui Maria Lohelaan. Syynä tähän oli ilmeissti Lohelan hyvä englanninkielen taito, jonka turvin hän pääsi ensimmäisellä kaudella osallistumaan Timo Soinin ulkomaan matkoille. Pirkko Mattilan kielitaidosta ei ole tietoa, mutta hän hallitsee kuulemma hyvin ainakin viittomakielen. Lohela on ollut puhemiehenä sangen varovainen ja pidättyvä. Mutta on toki paikallaan, että meillä on puhemiehenä nainen, joka puhuu sujuvaa englantia ja voi siten keskustella sujuvasti  niitä näitä (joutavia) eduskunnassa usein vierailevien ulkomaisten poliitikkojen ja valtionpäämiesten kanssa.

870. Tulisiko ministerin erota?

1. Kokoomuksen uuden puheenjohtajan ja maan uuden pääministerin Alexander Stubbin tekemät uudet ministerivalinnat kesällä eivät meneet ihan nappiin. Uudeksi maatalousministeriksi tuli kaupunkilaiskundi Petteri Orpo, jonka ainoa kytkös maatalouteen lienee se, että hän on koulupoikana viettänyt osan kesälomistaan maatilalla. Uudeksi eurooppaministeriksi valittiin mikkeliläinen Lenita Toivakka, joka on työskennellyt ennen eduskuntaan tuloaan lentoemäntänä ja kauppiaana. 

2. Yllättävin valinta oli kuitenkin se, että Stubb kutsui hallituksen uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Laura Rädyn, omaa sukua Ämmälä, joka ei päässyt vuoden 2011 vaaleissa kansanedustajaksi vaan jäi varamieheksi. Vaalien tuloslaskennassa Räty oli ensin menossa läpi, mutta tarkistuslaskennassa kokoomuksen viimeiseksi Helsingistä valituksi kansanedustajaksi nousikin Lasse Männistö, joka on Laura Rädyn hyvä ystävä. Männistö on kunnostautunut eduskunnassa lähinnä tasa-arvoisen avioliittolain ajajana, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että homo- ja lesboparit saisivat oikeuden solmia avioliiton.

3. Ikään kuin lohdutuspalkkioksi kokoomus ajoi innokkaana kokoomuslaisena tunnetun Laura Rädyn apulaiskaupunginjohtajaksi vuonna 2011. Hänet valittiin myös Kunnallisen eläkevakuutuksen eli Kevan hallituksen puheenjohtajaksi. Vm. tehtävässä Räty ajoi silmiinpistävän aktiivisesti toimitusjohtaja Merja Ailuksen erottamista.  Räty kertoi hyvissä ajoin jo ennen Kevan hallituksen asianomaista kokousta, että hänen mielestään toimitusjohtaja Ailus ei etuuuksien väärinkäyttöepäilyjen takia omannut julkisen eläkelaitoksen johtajalta edellytettävää arvostelukykyä. Laura Rädyn painostuksen seurauksena Ailus irtisanoutui virastaan, joilloin hän sai noin 300 000 euron suuruisen erorahan. 

4. Kenet sitten olikaan keksittävä Merja Ailuksen seuraajaksi? Kun Ailus oli puoluekannaltaan keskustalainen, niin johdonmukaista oli, että myös hänen seuraajakseen oli sopivaa valita keskustaan kuuluva ehdokas. Tosin puheenjohtaja Juha Sipilä ilmoitti kohta Merja Ailuksen eron jälkeen, että keskusta luopuu poliittisista virkanimityksistä eikä siis tavoittele Kevan johtajan paikkaa keskustalaiselle ehdokkaalle.

5. Luultavasti hyvät kaverukset Lasse Männistö ja Laura Räty päättivät junailla Kevan uudeksi toimitusjohtajaksi Lassen isän Jukka Männistön. Tämä on 60-vuotias varatuomari, joka on toiminut aiemmin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön toimitusjohtajana ja puoluekannaltaan keskustalainen. Näin edes "Kevan kepulaisilla" ei ollut mitään Jukan nimittämistä vastaan. Jukka Männistö ei kuitenkaan tarkkaan ottaen täyttänyt Kevan toimitusjohtajalta edellytettäviä pätevyysvaatimuksia. Mutta ei hätää, sillä Kevan hallitus, jota Laura Räty siis johti, junaili nopeasti asian ja päätti, että toimitusjohtajan pätevyysvaatimuksia muutetaan siten, että Jukka täytti ne. Viran pätevyysvaatimukset sorvataan siis sellaisiksi, että se henkilö, joka virkaan tai tehtävään aiotaan valita, täyttää ko. edellytykset.

6. Kyllähän tämä meiltä käy tai tämähän on helppoa kuin heinänteko, lienevät Laura ja Lasse hihitelleet yhdessä! Kelpo virkamiehenä Laura tietenkin jääväsi itsensä kokouksessa, kun Kevan hallitus päätti valita hänen hyvän ystävänsä isän uudeksi toimitusjohtajaksi. Mutta tuo on pelkkä sivuseikka, sillä selvää on, että tosiallisesti Männistön nimityksestä oli sovittu jo hyvissä ajoin ennen Kevan hallituksen kokousta. Kaikki meni täysin laillisesti - moraalista viis.

7. Siirtyessään Stubbin hallituksen ministeriksi Lauran bruttopalkka kuitenkin aleni noin 3000-4000 eurolla siitä, mitä hän ansaitsi apulaiskaupunginjohtajan virassa. Laura saa nyt ainoastaan ministerin palkan, kun sen sijaan kaikille muille ministereille maksetaan lisäksi osa heidän kansanedustajan palkastaan. Tästä päästäänkin juonittelun seuraavaan vaiheeseen eli siihen, että totta hemmetissä myös Laurasta täytyy tehdä kansanedustaja. Hän on Lassen ensimmäinen varamies ja pääsee nauttimaan myös kansanedustajan liksaa, jos Lasse poistuu eduskunnasta tämän vaalikauden loppuajaksi. No, sehän järjestyy siten, että Lasse hakee Lauran kaupunginjohtajan sijaisuutta, jolloin Lassen tilalle eduskuntaan nousee siis Laura. Ensi vuoden vaaleissa molemmat ponkaisevat sitten komeasti  eduskuntaan ja nousevat kumpikin ministereiksi. Näin on käymässä, sillä kerrotun mukaan Lasse olisi vahvoilla, kun Helsingin valtuusto päätäää Laura Rädyn sijaisesta. 

8. Ministerin alkutaipaleella Laura Räty on esiintynyt tomerasti ja Sote-uudistuksen tiukkana ajajana. Hän on komennellut työmarkkinajohtajia ja patistellut näitä päättämään nopeasti eläkeiän nostamisesta. Rädyn esiintyminen on usein turhan koppavaa ja jopa ylimielistä. Viime viikon lopulla ministeri sitten narahti, sillä hän antoi ylimielisen lausunnon, jonka mukaan ministeri Antti Rinteen ja demareiden mainitsemia pienituloisia henkilöitä, jotka tienaavat alle 2100 euroa tai 2600 euroa ja jotka siis olisivat demareiden mukaan yksinomaan oikeutettuja lapsivähennykseen, on "hyvin pieni osa suomalaisista vanhemmista". Rädyn tarkoituksena lienee ollut korostaa sitä, että edellisen hallituksen päättämät lapsilisäleikkaukset tulisi kompensoida myös keskituloisille. Ministerin lausuntoa on kuitenkin tulkittu oppositiossa ja yleensäkin siten, että hän suhtautuu pienituloisten joukkoon, johon kuuluu noin 300 000 palkansaajaa, väheksyen ja ylimielisesti.

9. Eilen otettiin esiin Laura Rädyn vuosina 2006-2011 lääkärinä harjoittama verosuunnittelu eli suomeksi sanottuna verokikkailu, jonka tuolloin voimassa ollut lainsäädäntö mahdollisti lääkäreille, juristeille, arkkitehdeille ja eräille muille tavallisiin palkansaajiin nähden etuoikeutetussa asemassa oleville ammatinharjoittajille. Räty oli tehnyt lääkärintöitä eri sairaaloille ja lääkärikeskuksille ja kiertänyt tuloveroa nostamalla  palkkojaan perustamansa omaisuudenhoitoyhtiön kautta verottomina osinkoina ja tiettyinä työsuhde-etuina.

10. Eilisiltaisessa TV1:n A-studiossa Laura Räty selitteli lausumiaan ja verokikkailuaan parhaan kykynsä mukaan. Hän toisteli ainakin 3-4 kertaa olevansa hyvin pahoillaan siitä, miten hän oli asettanut sanansa huonosti lausuessaan pienituloisten määrästä, vaikka näiden ihmisten oikea luku oli toki ollut hänen tiedossaan. Verokikkailuun hän ei myöntänyt syyllistyneensä eikä halunnut sanoa mitään menettelynsä moraalista, koska hän oli - niinpä niin - toiminut tuolloin voimassa olleen verolainsäädännön mukaisesti. Laura Räty edustaa tyypillistä nykypolvea, joka katsoo toimivansa tai toimineensa moraalisesti oikein, jollei riko lain kirjainta.

11. Laura Rädyn mukaan ministereiltä vaaditaan korkeaa moraalia. Hän vetosi kuitenkin siihen, että tultuaan vuonna 2011 valituksi Helsingin apulaiskaupunginjohtajaksi, hän luopui holding-yhtiöstään. Tämä on kuitenkin sangen huono selitys, sillä Räty joutui tuolloin luopumaan yksityisvastaanotoistaan kokonaan. Hän ei siis luopunut verokikkailuista siksi, että hän olisi tullut toisenlaisiin ajatuksiin menettelynsä moraalin suhteen, vaan siksi ettei hän yksinkertaisesti voinut enää jatkaa sivutoimista lääkärin ammatin harjoittamistaan. Täysin asiaan vaikuttamaton oli myös Rädyn toteamus, hän jos hän joutuisi nyt harkitsemaan vuosina 2006-2011 harjoittamaansa verosuunnittelua, hän päättäisi toisin. 

12. Laura Rädyn eilisiltainen tv-esiintyminen ei ollut vakuuttava. Ministeri on aivan tavallinen lääkäri, joka on edennyt korkeisiin tehtäviinsä poliitikon uransa ansiosta. Hän artikuloi selkeästi ja tuijottelee vahvojen tummasankaisten lasiensa takaa kuulijoitaan tai haastattelijoitaan teennäisen rauhallisesti, mutta hieman töykeän tuntuisena. Kuka tai ketkä mahtoivat ehdottaa Alexander Stubbille Laura Rädyn valitsemista uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi? Luultavasti kokoomuksen eduskuntaryhmän nuoriso- ja pääkaupunkiseutusiipi, johon Lasse Männistö itseoikeutetusti kuuluu. Räty kertoi eilen keskustelleensa Stubbin kanssa onnettomasta lausunnostaan ja verosuunnittelustaan, keskustelu oli käyty kuulemma hyvässä hengessä. 

13. Laura Rädystä uhkaa muodostua rasite kokoomukselle ja riski puolueen tulevalle vaalimenestykselle. Pitäisikö pääministerin vetää Rädyn menettelystä ja lausumista oikea johtopäätös ja suositella ministerille, että tämä eroaisi oma-aloitteisesti valtioneuvoston jäsenyydestä? Stubb näyttää valinneen kuitenkin toisenlaisen eli Rätyä vahvasti tukevan linjan. Tänään Stubb kertoi suomalaisten suurlähettiläiden neuvottelutilaisuudessa medialle hieman kiihtyneen tuntuisesti, että hän ei lähde "tuomitsemaan ihmistä" tai moralisoimaan Rädyn tekemisiä tai lausumia. Stubb kuittasi asian sanomomalla, että löytyä ei pidä enää lyödä. Stubbin mukaan Räty on erinomainen ministeri. Stubbin lausahdus, jonka mukaan hänen velvollisuutenaan on tukea ihmistä, joka on tehnyt virheen tai on hädässä, vaikuttaa omituiselta, kun on kyse outoja lausuntoja antaneesta ja aiemmin verokikkailua harjoittaneesta ministeristä ja pääministerin puoluetoverista.

14. Ministerin arvostelussa ei ole kuitenkaan kyse mistään lyömisestä, vaan ministerin moraalista ja hänen nauttimastaan luottamuksesta ja arvostuksesta sekä arvostelukyvystä, joka ei näytä olevan nyt kovin hyvissä kantimissa. Jos Stubb joutui nyt eli siis tietoisena esimerkiksi Rädyn harjoittamasta ja vuosia jatkuneesta verokikkailuista, hän voisi päätyä, Laura Rädyn omaa sanontaa lainaten, siihen, että hän harkitsisi ministerivalintaansa toisin. 

15. Jos Laura Räty luopuisi ministerin tehtävästään, niin hänen tilalleen riittäisi kyllä tulijoita kokoomuksen eduskuntaryhmän sisältä. Hm, esimerkiksi vaikkapa muuan Lasse Männistö saattaisi tulla kysymykseen. Mutta Räty ei luovu eikä kokoomus painosta häntä luopumaan "tässä v aikeassa taloustilanteessa". Räty on siis edelleen "rehellinen ja taitavaksi tunnettu". Hänen aiempaa taitavuuttaan osoitti verokikkailu ja nyt hän selittelee julkisuudessa mokiaan rehellisesti ja taitavasti. Männistön poika sijaistaa vaalikauden lopun Rätyä Helsingissä ja Räty puolestaan Männistöä eduskunnassa. Fantastista!

847. Antti Rinteestä uusi valtiovarainministeri

Asiasta toiseen: Toveri Lukashenko suunnittelee nyt maaorjuuden palauttamista V-Venäjälle...

1. Nyt ne "porukat" eli demareiden puoluehallitus ja puoluevaltuusto, ovat sitten päättäneet, mikä SDP:n uudesta puheenjohtajasta Antti Rinteestä tulee isona: Hänet istutetaan valtiovarainministeriksi. Kuuleman mukaan Rinne ei itse olisi tahtonut tuolle paikalle, vaan olisi ryhtynyt mieluummin uudeksi Lauri Ihalaiseksi, siis työministeriksi.

2. Työministerin tehtävä olisi sopinut paremmin Rinteelle, sillä hänhän on kailottanut jo ennen puheenjohtajaksi tuloaan suureen ääneen, että ihmisille pitää löytyä työtä ja sitä varten valtion tulee ryhtyä elvyttämään ja käyttämään omaisuutensa myynnistä saatavia tuloja taloutta elvyttäviin toimiin. 

3. Antti Rinteen olisi pitänyt kuitenkin syrjäyttää työministerin pallilta Lauri Ihalainen, jota jotkut - ainakin useat demarit - pitävät (jostakin syystä) demareiden parhaana ministerinä. Miten niin paras? Juuri Ihalaisen ministerikaudellahan työttömyys, varsinkin nuorisotyöttömyys, on lähtenyt reippaaseen kasvuun. Siis, mitä huonommin ministeriön johdossa olevat asiat menevät, sitä parempi ministeri.

4. Millä eväillä Antti Rinne voisi hoitaa pätevällä tavalla ja vähintään yhtä hyvin valtiovarainimisterin postia kuin edeltäjänsä Jutta Urpilainen? Tätä on vaikea ymmärtää, koska Rinteellä ei ole (edes) kansanedustajan kokemusta. Ilmeistä on, että Rinne tulee olemaan paljolti ministeriönsä virkamiesten tuen ja viisauden varassa.

5.  Lisää ihmettelyn aihetta tarjoaa tieto, jonka mukaan tuleva ministeri Antti Rinne on valinnut uudeksi valtiosihteerikseen Raimo Luoman. Kuka tämä Luoma sitten on? Hän ei ole virkamies eikä liioin yliopistotutkija tai ekonomisti, vaan - yllätys yllätys - vaan kilpailuoikeuteen keskittynyt asianajaja! Aikaisemmin Luoma on tosin toiminut työ- ja elinkeinoministeriössä mm. ylijohtajana, mutta hänellä ei taida olla kokemusta VVM:n toimialaan kuuluvista asioista. Johtuisiko Luoman valinta valtiosihteeriksi siitä, että Rinne on itsekin juristi - ei kuitenkaan varatuomari - joka on toiminut nuoruudessaan asianajapuolella, ei kuitenkaan asianajajana? Rinne on toiminut aikoinaan lyhyen ajan myös nykyisen asuinkuntansa eli Mäntsälän lakimiehenä. Mäntsälä mielessäin  -motolla ryhdytään siis valtakunnassa ensi viikolla hoitelemaan demareiden juristikaksikon johdolla valtion rempallaan olevia finanssi- ja työllisyysasioita.

6. Viime sunnuntain EU-vaalien piti olla näytön paikka Antti Rinteen puheenjohtajakauden alulle, mutta nuo vaalit menivät demareilta pahemman keran pieleen. SDP:n ääniosuus laski 4-5 prosenttiyksikköä vuoden 2009 vaaleista ja tuloksena oli puolueiden välisessä kisassa neljäs tila. Siis mahdollisimman huono tulos SDP:lle ja sen uudelle puheenjohtajalle.

7. Porukoiden valintaa tuskin voidaan pitää viisaana eikä demareita ole syytä liiemmin onnitella Rinteen ministeripaikasta. Tilanne Suomessa on nyt sellainen, että valtiontalous velkaantuu entisestään eikä työllisyys osoita paranemisen merkkejä, Rinteen vaatimaan elvytykseen ei ole suuria mahdollisuuksia. Mitä Antti Rinne voisi tehdä asiantilan korjaamiseksi hallituksessa? Miten Suomen ministeri otetaan vastaan EU:ssa? Ei hyvältä vaikuta. Uudeksi ministeriksi olisi pitänyt valita joku todellinen asiantuntija vaikkapa demareiden eduskuntaryhmän ulkopuolelta. SDP:n ryhmässä tuollaisia asiantuntijoita ei nimittäin valitettavasti ole. 

8. Demarit ja Antti Rinne olisivat tehneet viisaasti, jos Rinne olisi jäänyt kokonaan hallituksen ulkopuolelle ja keskittynyt SDP:n kannatuksen kasvattamiseen.

842. Porukoiden mies aloitti nyhjäämisen

                                                             Pro et contra

1. Demarit valitsivat viime perjantaina uudeksi puheenjohtajakseen Antti Rinteen. Hän löi istuvan puheenjohtajan Jutta Urpilaisen niukasti äänin 257-243. 

2. Rinteen kausi alkoi heti, mutta mitähän siitäkin oikein mahtaa tulla? Puheissaan ja haastatteluissaan Antti Rinne on nimittäin osoittaunut todelliseksi  "porukan mieheksi". Hän on sanaillut, että tästä lähtien SDP:ssä päättää kenttä tai porukka, ei hän. Mitä tämä oikein tarkoittaa?

3. Arto Nybergin eilisessä tv- ohjelmassa Rinne naurahti toimittajan kysymykselle ja väitti, että eihän hän "tietenkään" keksinyt itse pyrkiä puolueen uudeksi puheenjohtajaksi, vaan hänen asettumisestaan Jutan vastaehdokkaaksi päätti "porukka". Keitä kaikkia tähän porukkaan sitten kuului? Tätä Rinne ei tietenkään suostunut paljastamaan, vaan sanoi vain, että se siihen kuului hänen tuttuja kavereitaan. Tämä porukka kuulemma kysyi hänen kantaansa asiassa jo viime vuoden elokuussa.

4, Heti valintansa jälkeen perjantaina Rinne oli yhtä vähäsanainen, kun häneltä udeltiin, mihin puheenjohtajan vaali oikein ratkesi. Rinne ei suostunut pohtimaan asiaa, vaan vastasi kaksi kertaa peräkkäin ykskantaan, että "se vain ratkesi". Olisiko toimittajan pitänyt kysyä samaa asiaa vielä kolmannen kerran? Ilmeisesti se hemmetin "porukka" ratkaisi myös äänestyksen tuloksen.

5. Valintansa jälkeen - tai sitä ennenkään - Antti Rinne ei ole suostunut paljastamaan ministerisuunnitelmiaan. Hän totesi ainoastaan lakonisesti, että hänellä on toki suunnitelma, mutta sitä hän ei halua vielä kertoa  Myöhemmin ja myös Arto Nybergin eilisessä ohjelmassa Rinne totesi, että hänen hallitukseen menostaan ja ministerinpaikastaan päätetään - kuinkas muuten -  "porukalla". Nämä porukat päättävät Rinteen mukaan puolueen asioista tästä lähtien muutenkin. Sen verran Rinne suostui raottamaan ko. porukan kokoonpanoa, että se on puoluevaltuusto, joka valtuuttaa puoluehallituksen tekemään asianomaiset päätökset. Rinteen mukaan puolueuvaltusto voi päättää ko. asiasta "vaikka sähköpostilla". 

6. Uusi puoluehallitus, jota johtaa nyt "rinteeläiseksi" ryhtynyt Tarja Filatov,  on koolla ensi viikolla. Tuossa kokouksessa ministerikuviot eivät kuitenkaan ole Rinteen mukaan vielä selvillä, vaan puoluehallitus ja eduskuntaryhmä päättävät ministerijaosta  aikaisintaan parin viikon päästä.

7. Tästähän voi tulla vielä vaikka miten hauskaa, kun tämä "porukoiden mies" ja äijäfeministi alkaa häärätä puoleen johdossa! Antti Rinnettä tentataan tv:n vaaliohjelmissa jo tänään ja huomenna. Saa nähdä, kuinka monta kertaa Rinne vetoaa tuolloin siihen, ettei hän vielä tiedä tai halua sanoa, mitä tapahtuu, sillä demareissa asiat päätetään nyt "porukalla" tai porukoissa.

8. Minkä ministeripostin porukat päättävät Antille antaa tai minne hänet istututtaa asioita ajamaan? Luonnollista olisi, että Rinne ryhtyisi valtiovarainministeriksi, jolta paikalta hän myös syrjäytti Jutta Urpilaisen. Onko Rinteestä finassiministeriksi, joka joutuu tuon tuostakin matkustamaan työn merkeissä Brysseliin ja ties minne ja puhumaan vierailla kielillä niitä näitä joutavia eurooppalaisten kollegojensa kanssa? Herättääkö harvasanainen Rinne samanlaista luottamusta vaikkapa saksalaisessa kollegassaan Schäublessa kuin Jutta Urpilainen?

9. Rinne itse haluaisi työministeriksi, mutta tämä tarkoittaisi, että hänen pitäisi syrjäyttää paikalta SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen, jota pidetään nykyisin SDP:n parhaana ministerinä. Minne Lauri sitten sijoitettaisiin? Valtiovarainministeriä Ihalaisesta ei voi tulla, sillä hän on koulutukseltaan kirvesmies, joka ei puhu vieraita kieliä. Samalla perusteella Ihalaista ei voida valita myöskään eduskunnan puhemieheksi, sillä hän joutuisi esimerkiksi jo puheenvuoroja RKP:n edustajille jakaessaan turvautumaan pääsihteeri Seppo Tiitisen apuun.

10. Pitäisikö Jutta Urpilainen istuttaa eduskunnan uudeksi puhemieheksi, jolloin Don Eero Heinäluomasta jouduttaisiin tekemään pätkäministeri? Saa nähdä, miten tässä käy. On suorastaan huvittavaa, että mitä enemmän ministerit mokaavat halllituksessa - kuten esimerkiksi Jyrki Katainen ja Jutta Urpilainen - tai mitä suurempaan epäsuosioon he joutuvat, sitä korkeammmalle heidät halutaan välittömästi nostaa! Katainen EU:n huippuvirkaan ja Urpilainen puhemieheksi, kornia! Minusta ei yhtään sopivaa, että puolueensa puheenjohtajan paikalta pois potkittu ministeri ja kansanedustaja päätettäisiin ikään kuin lohdutuspalkinnoksi nostaa suoraan eduskunnan puhemieheksi. Jos presidentin vaalit olisivat hieman lähempänä, niin varmaankin Jutta Urpilainen "huudettaisiin - Antti Rinteen heiluttaessa nyrkkiä ja huutaessa "SDP, eteenpäin" - samantien SDP:n presidenttiehdokkaaksi!

11. Antti Rinne on tehnyt aiemmin äkkinäisiä ja harkitsemattomia päätöksiä, joita hän joutunut myöhemmin katumaan. Yksi esimerkki. Ammattiliitto Pron puheenjohtajana Antti Rinne on istunut Levi Ski Resortin hallituksessa. Tämä hallitus erotti viime vuoden marraskuun 17. päivänä  pitkäaikaisen toimitusjohtajansa Jouni Palosaaren katsottuaan, että Palosaari oli suosinut tietoisesti toista kahdesta tasavertaiseksi koetusta hissitoimittajasta ja johtanut yhtiön hallitusta ao. miljoonahankkeessa harhaan. Sittemmin Palosaari on palautettu takaisin yhtiön toimitusjohtajaksi, koska epäilyt väitetystä harhaanjohtamisesta osoittautuivat perättömiksi. Palosaari on kertonut, että hallituksen Antti Rinteellä oli ollut erottamistilaisuudessaan pöydällä edessään punaviinipuollo ja että tilaisuudessa oli muutenkin ollut nähtävissä edellisenä päivänä Levillä kisatun pujottelun maailmancupin "jälkimaininki"; suomeksi sanottuna hallituksen "porukka" oli siis ollut enemmän tai vähemmän krapulassa.

12. Tänään Iltalehdessä Antti Rinne väittää olleensa tilaisuudessa selvin päin. Hän kuitenkin myöntää,  että Ski Resortin hallituksen tekemä päätös Palosaaren erottamisesta toimitusjohtajan paikalta oli "sinisilmäinen ja hölmö". Vai niin, että tuollainen Leviä, Kittilää ja koko Lappia järisyttänyt päätös tehtiin siis selvin päin! Entäs sitten krapulatila, siitä Rinne ei mainitse mitään. Jouni Palosaari on nyttemmin palautettu takaisin toimitusjohtajan pallille ja hänen pääerottajananaan toiminut Rinne on puolestaan "ylennetty" SDP:n puheenjohtajaksi. Sillä lailla!

13. Kittilässä on tiettävästi ollut suunnitelmia Jouni Palosaaren erottamiseen osallistuneen Kittilän kunnanjohtajan erottamista virastaan. Tästä opimme, että myös poliittisen puolueen puheenjohtajan kannattaisi olla tekemisissään ja lausunnoissaan varovainen - antaisi vaan "porukoiden" päättää asioista! 

14. Jos oikein huonosti käy, eli demarit eivät menestyisi myöskään ensi kevään eduskuntavaaleissa nykyistä paremmin, saattaa puolueella olla jälleen agendalla kysymys puheenjohtajan vaihtamisesta. Rinteen kannattajatkin voivat tuolloin selitellä viime perjantain äänestyskantaansa toteamalla á la Antti Rinne, että "olipa se sinisilmäinen ja hölmö valinta"!

15. Don Eero eli Heinäluoma on kertonut tänään MTV3:lle, että hän ei halua vaihtaa puhemiehen tehtävää ministerin salkkuun. Mikä nyt neuvoksi, eli mihihin Urpilaisen Jutta saadaan "loppusijoitetuksi", kun Heinäluoman paikkakaan ei näytä vapautuvan? Ei hätää, sillä Timo Harakka (sdp), Liisa Jaakonsaari ym. esittävät, että Jutasta pitää tehdä Suomen uusi tai ainakin "toinen"  EU-komissaari. Suomelle kuuluvan ensimmäisen komissarin paikka on jo luvattu kokoomukselle ja siihen on tarkoitus valita Jyrki Katainen. Nämä "urpislaiset" demarit ovat nyt saaneet päähänsä, että Suomelle kuuluukin kaksi komissariuksen paikkaa. Niihin olisi siis istutettava ne kaksi mnisteriä, joista toinen pakenee ja jättää hallituksen omasta tahdostaan (Katainen) ja toinen joutuu lähtemään ministerin pallilta hävittyään SDP:n puheenjohtajakisan! Entistä kornimpaa!

16. Hallituksesta on lähtenyt tai potkittu pois jo yhdeksän (9) ministeriä, eli Hautala, Wallin, Häkämies, Guzenina-Richardson, Gustafsson, Arhinmäki, Kyllönen, Katainen ja nyt siis Urpilainen. Lisää "poistoja" voi pian ilmetä, jos EU-parlamenttiin ehdolla olevat ministerit (Stubb, Virkkunen ja Räsänen) menevät vaaleissa läpi. Kuten sanotaan, rotat jättävät hukkuvan laivan, ja siitä nyt on todellisuudessa kysymys. Antti Rinteen ei auta muu kuin pyrkiä hallituksen hajoamiseen, jolloin pääsisimme käymään uudet eduskuntavaalit jo tänä vuonna.

764. Mistä Jyrki Kataisen hallitus jää historiaan?

                                 Säätytalolla kaikki näytti vielä niin kivalta...

1. Helsingin Sanomissa haukuttiin eilen Jyrki Kataisen sixpack-hallitusta oikein olan takaa otsikolla "Historian huonoin hallitus". Jutussa kysyttiin, mistä Kataisen hallitus jää historiaan. Vastaajina esiintyivät - kuinkas muuten - eri poliittisisa puolueita edustavat ministerit ja kansanedustajat. Siis myös ministereitä pantiin arvioimaan halltuksen ja samalla omaa toimintaansa!

2. Tavallisilta pulliaisilta ja kansalaisilta lehti ei kysynyt mitäään. Poliitikot vastasivat totuttua liirum laarumia eli jotakin sotesta ja kuntauudistuksesta, "työn joustavuudesta", hallituksen eripuraisuudesta ja toimintakyvyttömyydestä, työryhmien määrästä, "vaikeista taloudellisista ajoista" jne. jne. Hallituspuolueiden edustajat yrittivät vaieta hallituksen vaikeuksista tai jopa kehua hallitusta, oppositiopuolueiden taas moittivat hallitusta.

3. Hallitus koostuu minisreistä ja heidän saavutuksistaan, epäonnistumisistaan, möhläyksistään ja suustaan päästämistään sammakoista. Siksi pitää kysyä, mistä me muistamme Kataisen hallituksen ministerit. 

4. Koko hallitus muistetaan tietenkin poliittisten avustajien lukumäärän hirmuisesta kasvusta ja lukemattomien työryhmien asettamisesta sekä hallitusohjelmasta, joka runnottiin läpi lobbareiden voimin Säätytalolla ja jota yritettiin noudattaa prikulleen, vaikka olosuhteet olivat muuttuneet radikaalisti jo hallitustaipaleen puoliväliin tultaessa.

5. Mutta mistä muistamme hallituksen yksittäiset ministerit? Kun Hesari ei tätä hoksanut kysyä kansalta, korjaamme nyt virheen tässä eli annamme lukijoille tilaisuuden vastata kysymykseen. Seuraavassa ikään kuin johdannoksi joitakin yhtäkkiä mieleen júolahtaneita omia näkemyksiämme.

6. Pääministeri Jyrki Katainen muistetaan Himas-kohusta eli pääministerin filosofi Pekka Himaselle salakähmäisesti junailemasta huippukalliista tutkimuksesta, joka on tuottanut tähän mennessä kyhäelmän nimeltä "Sininen kirja". 

7. Ulkoministri Erkki Tuomioja muistetaan siitä, miten Suomi hävisi mm. Tarja Halosen ja Tuomiojan yhdessä kiivaasti ja suuria kustannuksia aiheuttaneen hankkeen Suomen pääsystä YK:n turvaneuvoston jäseneksi. Suomi hävisi YK:n yleiskokouksen äänestyksen  piskuiselle Luxemburgille rumin koripallonumeroin about 130-60.

8. Sisäministeri Pävi Räsänen muistetaan meuhkaamisestaan TV2:n Homo-illasta ja Raamattu-puheistaan, joiden seurauksena ev.lut.kirkosta erosi ennätysmäärä ihmisiä. Toimi poliisiasioissa Mikko Paateron käsikassarana ja lakkautti Liikkuvan Poliisin ja suurimman osan poliisipiireistä - Paateron esityksestä tietenkin.

9. Liikennemisnisteri Merja Kyllönen erotti liikenneviraston pääjohtaja Juhani Tervalan ja muutaman muun valtionyhtiön (esim. Finavia) päällikköjohtajan. Teiden kunto ei tästä yhtäänparantunut.

10. Kehitysministeri Heidi Hautala muistetaan remontti- ja siivouskohustaan, siivoton juttu kerrassaan!  Vaati turvapaikkaa huippuvuotaja George Snowdenille ja sai Sauli Niinistön hieman pörhistelemään kulmakarvojaan.

11. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson muistetaan yrityksistään säätää seksinostokielto, siinäkin hän epäonnistui. Asetti neuvottelukunnan, jonka tehtäväksi määrättiin tuomioistuinlaitoksen näivettäminen.

12. EU-ministeri Alexander Stubb muisteaan maabrändimietinnöstään, joka on jo jäänyt unholaan. Ministerin rasvaprosentissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia siten edellisen hallituskauden, jolloin Alexilla vielä oli kunnon virka ulkiministerinä.

13. Ympäristöministeri Ville Niinistö muistetaan virkamiestensä sekoilusta Talvivaaran myrkkypäästöjupakan yhteydessä. Seisotti autoaan - tai nyt jo ex-eukkonsa autoa - kuukausikaupalla eduskunnan parkkihallissa, asianomainen autoverokin taisi olla maksamatta. Ko. auto oli rekisteröity Ruotsissa, eikä sillä olisi saanut ajaa Suomessa ilman eri maksua, mutta ministerimme tästä vähät välitti; nyt hän sitten joutuu jälkikäteen pulittamaan autoveroa n. 5 000 euroa.

14. Opetusministeri Jukka Gustafsson muistetaan Jutta Urpilaiselta saamistaan potkuista, joita hän ei tahtonut milään ymmärtää, saatikka hyväksyä.

15. Uusi opetusministeri Krista Kiuru jäi mieleen siitä, että hän oli Porista ja puhua pälpätti pälpättämästä päästyään puuta heinää. Ministeri hoikistui ja rupesi yllättäen seurustelemaan.

16. Sosiaaliministeri Paula Risikko istui jo toisessa hallituksessa peräkkäin, mikä näytti todella rasittavalta yleisön silmissä ainakin. Risikko vastasi aina arvostelijoille, että "juu, edustaja on kyllä aivan oikeasa, näinhän se asia valitettavasti on, ja kyllä me ministeriössä olemme jo alkaneet valmistella uudistusta. Mutta mitään uudistusta ei koskaan tullut.  Ja nyt ministeristä kaavaillaan Liisa Hyssäälän seuraajaa Kelan pääjohtajana, todella karmeaa!

17. Ex-peruspalveluministeri Maria Guzenina-R. muistetaan sote-typeröinneistään ja golf-lomailustaan Hjallis Harkimon kanssa.

18. Uusi peruspalveluministeri Susanna Huovinen alkoi heti ministeriksi päästyään vaahdota alkoholin saannin rajoituksista ja keskioluen laimentamisesta tai sen siirtämisestä Alkoon. Näin hän teki kiinnittääkseen huomion hallituksen todellisista vaikeuksista pikkuasioihin.

19. Uusi ministeri Pia Viitanen - mikäs sen ala taas olikaan - muistetaan siitä, että asuu Hervannassa.

20. Elinekinoministeri Jyri Häkämies sai kesken kautensa huippuduunin eli siirtyi ilman minkänlaista karenssiaikaa hallituksen vastapuolen eli EK:n toimitusjohtajaksi ja vei mukanaan huippusalaista tietoa. Länsimaissa vastaanvanlaista menettelyä ja sen sallimista pidettäisiin anteeksiantamattoman härskinä ja moukkamaisena ja hallinnon typeröintinä. 

21. Uusi elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ei pahemmin (tiettävästi) töppäillyt, mutta ei toisaalta saanut  juuri mitään aikaaankaan, ei ainakaan elinkeinoelämän suhteen. Ei saanut ainakaan heti virkaa elinkeinoelämältä, joten joutunee etsimään siviilivirkaa Helsingin kaupungim byrokratiasta, kun Jussi Pajunen jää eläkkeelle.

22. Ex-puolustusministeri Stefan Wallin jää aikakirjoihin Dragsvik-kohusta ja siitä, että hän lakkautti Kontiolahden varuskunnan, vaikka järkisyyt puhuivat juuri Dragsvikin lakkauttamisen puolesta. Ministeri esitteli ko. asian vahvasti esteellisyydestä epäiltynä, mutta oikeuskansleri Jaakko Jonkka ehti tässäkin asiassa hätiin ja pelasti ministerinsä pulasta. Myöhemmin tuli ilmi Wallinin asuntokauppakohu Turussa, minkä seurauksena W. tosiasiallisesti  joutui jättämään puolueensa puheenjohtajan tehtävän samoin kuin  ministerin postinkin.

23. Uusi puolustusministeri Carl Haglundilta jäi aikoinaan intti käymättä nokkosrokon takia. Peittosi kuitenkin Cooperin testissä kaikki 20 vuotta itseään nuoremmat varusmiehet; toisaalta sodankäynnissä ei tunnetusti pelkällä juoksukunnolla pärjää. Sekoili ja esitti Suomen ja Ruotsin välistä puolustusliittoa, mikä sai - taas - Sauli Niinistön vetämään otsansa hiukka kurttuun ja pörhistelemään kulmakarvojaan.

24. Työministeri Lauri Ihalaisen ministerikaudella työttömyys kohosi taas huippulukuihin, mitä Ihalainen selitti eduskunnassa otsa kurtussa ja lupaili ties vaikka millaisia toimenpiteitä, mutta työttömyys vain paheni. Puhui jatkuvasti ja paatoksella "keskitetystä tuloratkaisusta", mutta EK:n herrat sen kun nauroivat Laten puheille.

25. Urheilu- ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki heilutti sateenkaarilippua Moskovan MM-kisojen kutsuvierasaitiossa, kesto n. viisi sekuntia, riiteli olympiakomitean kanssa urheilijoiden sateenkaarikynsistä ja haukkui kaikenkarvaisten cheekien rap-musiikin sonnaksi.

26. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen herätti huomiota poseeraamalla sukkahousuissa ja lukemattomista poskisuudelmistaan Luxemburgin pääministerin Jean-Claude JUnckerin kanssa. Vm. ei tätä sitten enää kestänyt, vaan erosi koko helevetin virastaan ja samalla EU:n valtiovarainministerien tapaamisista.

27. Joutiko tällaisista ministereistä koostuva hallitus mennäkin, täh?

708. Tulisiko ministeri Hautalan erota?

1. Kansanedustaja Heidi Hautala (vihr) korjautti asuntonsa ovea vuonna 2009. Remontin urakoineen kolmihenkisen työkunnan mukaan ovia olisi ollut enemmänkin. Työstä vastanneen henkilön mukaan Hautalan tilaaman työn arvo oli ollut noin 1 000 euroa. Hautala itse kertoo maksaneensa oviremontista 650 euroa tilittämättä asianmukaisia työnantaja- ja eläkemaksuja. Toistaiseksi on epäselvää, tiesikö Hautala maksaessaan, ettei työntekijällä ollut omaa yritystä tai toiminimeä.

2. Oviremontiin jälkiä siivosi Hautalan palkkaama siivooja. Hautala on myöntänyt maksaneensa ulkomaalaiselle siivoojalleen 250 euron suuruisen korvauksen pimeästi remontin loppusiivouksesta. 

3. Hautalan virhe ja laiminlyönti paljastui tällä viikolla. Jupakan taustalla on Hautalan mukaan hänen nykyisen miesystävänsä ja remonttivastaavan välinen oikeusjuttu, jonka remonttimies on juuri hävinnyt käräjäoikeudessa. Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti. 

4. Aluksi Hautala kiisti toimineensa väärin. Kun asiasta nousi kohu, Hautala myönsi menetelleensä virheellisesti jättäessään kyseiset työnantajan sivukuut maksamatta. Hän ei kertomansa mukaan ollut ymmärtänyt, että tällaisesta "tuttavanapalveluksesta" pitää makssa eläkemaksuja. 

5. Nyt ministeri selittää, että "jälkikäteen ajatellen tilanne on täysin selvä" ja että hänen olisi pitänyt täysin ymmärtää, että siivouksen kertapalkkiosta olisi pitänyt maksaa työantajamaksut. Hautala kertoo auttaneensa  siivoojana toiminutta naista, joka on taustaltaan tšetšeenipakolainen. 

6. Hautala, joka siis aluksi kiisti tehneensä virheen, selittää nyt olevansa erittäin pahoillaan ja pyytävänsä anteeksi. Hän on esittänyt anteeksipyynnön valtioneuvoston istunnossa hallitustovereilleen ja vihreiden eduskuntaryhmälle. Näiden tahonsa "käsiin" Hautala kertoi jättävän jatkonsa hallituksessa. Ministeri katsoo itse voivansa jatkaa ministerinä, vaikka "eihän tämä millään tavalla edesauta uskottavuuttani ministerinä".

7. Hautalan mokan ja tilanteen tekee erityisen kiusalliseksi se, että hän kuuluu hallituksen harmaata taloutta pohtivaan ministeriryhmään. Hän ei kuitenkaan harkitse ryhmästä eroamista. "Aion jatkaa, ellei joku minua vaihda. Tämä ei tee miksikään sitä, että harmaan talouden torjunta on äärimmäisen tärkeää toimintaa ja sitä pitää kaikin tavoin edistää", sanoo Hautala. 

8. Kuten odottaa saattoi, Heidi Hautala sai oitis synninpäätösten vihreiden puheenjohtajalta Ville Niinistöltä samoin kuin pääministeri Jyrki Kataiselta. Näinhän Suomessa on totuttu aina ennenkin vastaavanlaisissa tapauksissa toimimaan. Merkittävässä asemassa olevan poliitikon virheitä ja laiminlyöntejä vähätellään tyyllin "no, mitäs nyt tuollaisista pikkuvirheistä, ei niistä kannata välittää"!

9. Muissa sivistysmaissa ministeri olisi vastaavanlaisessa tapauksessa kantanut poliittisen vastuun ja eronnut heti hallituksessa. Näin on tapahtunut esimerkiksi Britanniassa ja Ruotsissa. Ruotsin demareiden puheenjohtaja ja ministeri Mona Sahlin erosi, kun paljastui, että hän oli ostanut itselleen tobleronipatukan valtion luottokortilla. Toinen ruotsalaisministeri erosi, kun paljastui, että hän oli jättänyt televisioluvan maksamatta. Vuosi pari sitten Ruotsin demareiden puheenjohtaja Håkan Juholt  joutui niin ikään eroamaan jäätyään kiinni kähminnästä. Juholt oli nostanut kansanedustajien kakkosasuntoonsa saamaa kulukorvausta täysimääräisenä, vaikka asunnossa asui myös hänen puolisonsa.

10. MInisteri Hautala on menetellyt moraalittomasti. Hän istuu harmaan talouden vastaisessa työryhmässä, mutta ei kertomansa mukaan tunnista omassa taloudessaan, mitä harmaa talous merkitsee; vai onko  kyse ollut sittenkin tarkoituksellisesta taloudellisen edun saamisesta? Hän näyttää, ei vain suomalaisille, vaan myös maanhanmuuttajille huonoa esimerkkiä, miten Suomessa voidaan luistaa lakimääräisten maksujen suorittamisesta. Hän ajattelee selviänsä virheestään julkisella anteeksipyynnöllä ja asian pahoittelemisella. Hänen mieleensä ei näytä edes juolahtavan, ettei hän nauti enää ministeriltä edellytettävää luottamusta.

11. Olisi hyvä, että ministerin luottamus otetaan virallista tietä esille eduskunnassa. Useimmat kansanedustajat ja ministerit näyttävät käytäväpuheissa tyytyvän vain päivittelemään Hautalan "ajattelemattomuutta" ja sysäävät vastuukysymyksen selvittämisen toisaalle. Kansanedustajat luistavat kysymyksestä sanomalla, etteivät he halua kommentoida "yksittäistä tapausta".

648. Kova jätkä ja tomera täti

Kyllönen, taustalla Kimmo Sasi myrtsinä


1. Juhani Tervalan nimi on ollut tähän asti suurelle yleisölle tuntematon. Hän kuuluu niihin virkamiehiin, jotka tulevat tunnetuiksi vasta sinä vaiheessa, kun saavat potkut virastaan. Virka ei ollut mikään pikkuvirka, sillä Tervaala oli suuren ja mahtavan Liikenneviraston pääjohtaja. Tämä virasto hoitelee liikenneministeriön alaisuudessa valtakunnan tie- ja väylähankkeita. 

2. Monelle suomalaiselle myös sana Liikennevirasto on uusi tuttavuus. Meillä oli ennen TVH, mutta  se on lakkautettu jo ajat sitten; myös VR ei ole ollut pitkään aikaan entisensä. Jos kadunmieheltä kysytään, mikä on "liikennevirasto, niin varmaan moni helsikiläinen yhdistää sanan HKL:n sinisiin busseihin. Mutta netistä saamme lukea, että Liikennevirasto vastaa koko Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. Vau, onpa todella upeeta ja mahtavaa! Liikennevirasto vastaa valtion tie- ja rataverkostosta sekä hallinnoimistaan vesiväylistä.

3. Juhani Tervala on insinööri, vieläpä diplomi sellainen. Nyt kaikki tietävät, miten kova liikennepolitiikan ammattilainen ja samalla ministereiden tuttava hän on. Tervala on ollut ministeriön ja Liikenneviraston hommissa yli 30 vuotta, viimeksi rakennusneuvoksena ja pääjohtajana. Hän on ollut monien merkittävien poliittikkojen ja valtiosihteereiden ja ministeriöiden kansliapäälliköiden kaveri. Tämä ilmeni eilen, kun useat entiset liikenneministerit (Kimmo Sasi, Anu Vehviläinen ja Ilkka Kanerva) ja muutkin poliitikot (mm. Kari "Touho" Rajamäkin ja entiset ja nykyiset valtiosihteerit (kepun Risto Volanen muun muassa) kiirehtivät Tervalan hätiin ja kehuivat, suorastaan ylistivät hänen kokemustaan ja pätevyyttään. Hyvä veli -verkosto näytti kyntensä, hyvät veljet riensivät kiireesti puolustamaan kunnon pääjohtajaa.

4. Ex-ministereiden ja muiden poliittikkojen ja puoluepoliittisilla ansioilla virkoihinsa valittujen ex-valtiosihteereiden hädän ymmärtää. Liikenneviraston pomomiehet ja etenkin pääjohtaja ovat liikenneministereille ja maakuntien johtaville poliitikoille kultaakin kalliimpia ajatellen heidän omaa äänestäjäkuntaansa ja puolueidensa intressejä. Pääjohtaja päättää  paljolti rahanjaosta ja siitä, mitä moottori- ja valtateitä taikka vesiväyliä valtakunnassa ja sen eri osissa milloinkin rakennetaan tai peruskorjataan. 

5. Toki ministeri on koko ministeriön päällikkkö ja siten paragraafien mukaan myös virastopäällikön esimies.Käytännössä on kuitenkin totuttu siihen, että kyllä se on Tervala, joka asiat ja rahanjaon junailee, ministeri vain hyväksyy pääjohtajan suunnitelmat ja raapustaa nimensä niiden alle. Juuri tästä syystä Tervala on "kovan jätkän" maineessa. Jotta pääjohtaja pääsisi kovan jätkän kerhoon, hänen tulee olla jukuripään maineessa ja omata värikäs kielenkäyttö. 

6. Kovan jätkän tunnusmerkistöön kuuluvat luonnostaan pienet, muutaman millin suuruiset määrärahojen ylitykset sekä vanhojen kevereiden firmojen kanssa  ilman kilpailutusta  tehdyt konsulttisopimukset. Toki jotkut sellaiset puljut kuin esimerkiksi VTV ja oikeuskanslerinvirasto saattoivat joskus hiukka murahdella, mutta onko kukaan kunnon virastopäällikkö koskaan tällaisista "moitteista", jotka eivät  johda mihinkään, ikinä välittänyt? Jos välittäisi, niin pääjohtaja tietenkin menettäisi kovan jätkän maineensa samantien.

7. Vuoden 2007 eduskuntaan valittujen ensikertalaisten kansanedistajien joukossa oli muuan laboratorihoitaja Merja Kyllönen Suomussalmelta. Hän kuuluu vasureiden eli  vasemmistoliiton ryhmään. Ensimmäisellä kaudella Merja Kyllönen herätti huomiota lähinnä rempseillä puheenvuoroillaan. Eduskunnan kyselytunneilla, jotka lähetetään telkkarissa suorana lähetyksisä, pomppasi taaimmaisesta penkkirivistä ylös aika usein muhkeanoloinen Kyllöskä, joka selevällä Kainuun- vai olisiko Koillismaan murteella esittämät ja huumorilla höystetyt puheenvuorot näyttivät huvittavan kansanedustajia salin laidasta laitaan.

8. Vuoden 2011 vaaleissa Kyllönen uusi kansanedustajan pestinsä helposti, ja kun kaikkien yllätykseksi demarit vaativat myös vasureita Jyrki Kataisen sixpack-hallitukseen, Merja Kyllösestä (34 v.) leivottiin liikenneministeri. Odotettiin, että puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki olisi ottanut tuon tärkeän ministeripostin, mutta Arhinmäki halusikin kulttuuri- ja urheiluministeriksi, jossa ministeri pääsee paljon helpommalla, mutta saa toisaalta enemän Paavon niin kovasti kaipaamaan julkisuutta. Ministeriön ja Liikenneviraston virkamiehet varmaan ihmettelivät  meidän muiden suomalaisten tavoin ministerivalintaa, mutta huokasivat samalla helpotuksesta, sillä ajateltiin, että kun uudella ministerillä ei ole juuri minkäänlaista hallinnollista kokemusta tai osaamista ministeriön toimialaan kuuluvista tehtävistä, virkamiehet saavat hoitaa asiat mielensä mukaan.

9. Mutta toisin on käynyt. Kyllönen on osoittanut yllättäväää tomeruuttaa ja asioihin perehtymistä. Ministeriaitoista ei enää kuulla Kainuun murretta, vaan Kyllönen pudottelee vastauksia kysymyksiin ja esittelee omia näkemyksiään sellaisella varmuudella, että voisi luulla, ettei hän ole ikinä mitään muuta tehnytkään kuin hoitanut valtakunnan liikennepolitiikkaa! Näyttää joskus jopa siltä, että vasemmistoliiton politiikkaa vetää käytännössä, ei suinkaan Arhinmäki, jonka aika tuntuu menevän Ruben Stillerin yms. toimittajien ohjelmissa ja jalkapallomatsien katsomoissa, vaan liikenneministeri Kyllönen.

10. Merja Kyllönen haluaa pitää hänen vastuullaan olevat hommat tiukasti omissa näpeissään ja panna virkamiehet kuriin. Pääjohtajien on tehtävä, niin kuin aiemmin on sovittu. Pää- tai muut johtajat ei voi märäillä talossa, vaan heidän on toteltava ministeriä ja noudatettava eduskunnan hyväksymiä linjauksia. Jos tämä ei käy, vaan syntyy luottamuspula, saavat pääjohtajat lähteä. Hyvä, tämä on reipasta johtamista, mutta joka tuntuu monissa muissa ministeriöissä unohtuneen. Virkamiehet vievät ja ministerit vikisevät.

11. Ministeri Kyllönen näytti äskettäin eduskunnan suuressa salissa kaapin paikan ex-työ- ja liikenneministeri Ilkka Kanervalle, joka pyrki kukkoilemaan valtatie 8:n rakentamisaikataulua koskevassa asiassa. Vuosi sitten liikenneministeriön organisaatioon kuuluvan Finavian pääjohtaja Samuli Haapasalo sai kenkää, ja nyt oli sitten vielä mahtavaman pääjohtajan eli Juhani Tervalan vuoro lähteä. Valtiosihteeri Risto Volanen itkee nyt, että hei kamoon, eihän ministeri nyt tällaista voi tehdä eli erottaa korkeaa virkamiestä! Sasit, vehviläiset, rajamäet ja kumppanit ovat ihmeissän ja vaativat Kyllöseltä selityskiä. Kohta astuvat varmaan koloistaan esiin myös valtiosääntöoppineet omia loitsujaan mumisten. 

12. Nyt nämä volaset ja muut parkuvat, että pääjohtajaa ei voi erottaa ilman oikeudellista tutkintaa. Heh, heh! Missä nämä kaikki tyypit ovat piileskelleet silloin, kun poliisitutkintaan ja oikeuskäsittelyyn olisi ollut todella tarvetta? Eikö tämä pääministeri Matti Vanhasen lähimpänä virkamiehenä toiminut Volanen neuvotellut oikeuskansleri Jonkan kanssa diilin siitä, että Matti Vanhanen sai jatkaa pääministerinä vielä reilut puoli vuotta ja vasta Vahasen eron jälkeen alettiin tutkia, mitä luurankoja Vanhasen kytköksistä Nuorisosäätiöön mahtaa löytyä. Tuona aikana monet luurangot ehdittiinkin sitten kärrätä kaatopaikalle.

13. Juhani Tervalaa ei kuitenkaan erotettu, vaan hän erosi itse, kun ymmärsi, ettei hän voi syntyneen luottamuspulan takia enää toimia virastonsa pääjohtajana. Tämän pitäisi olla normaali tapa tomia, mutta eihän täällä umpiperällä ole totuttu sihen, että korkea virkamies  tai tuomari, ministeristä tietysti puhumattakaan, eroaisi, kun on töpännyt virassaan tai kun hänen uskottavuutensa on muusta syystä mennyt. Tässä tapauksessa muodollisiakin rikkeitä tuntuu löytyvän, sillä VTV ja oikeuskanslerinvirasto tutkivat Liikennevirastossa paljastuneita virheitä.  VTV on jo aiemmin antanut Liikennevirastolle moitteita tilinpäätöksen epäselvyyksistä.

14. En tiedä, mitä mieltä lukijat ovat Merja Kyllösestä ja hänen toiminnastaan ministerinä, mutta itse olen alkannut pitää hänen tyylistään entistä enemmän. Asiantuntemusta, tomeruutta ja suorapuheisuutta tarvitaan, siitä kansa tykkää. Totta kai Kyllönen pitää  ministerinä esillä mahdollisimman paljon oman puolueensa linjauksia ja ajaa erilaisissa tie- yms. hankkeissa erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen etua. Tämä on vain luonnollista, kun kerran vasurit  on otettu hallitukseen vastuuta kantamaan. Kaikki liikenneministerit ennen Kyllöstä ovat toimineet samalla tavalla oman puolueensa ja alueensa etuja ajaessaan, ja näin tulevat tekemään liikenneministerit myös Kyllösen kauden jälkeen, ei tässä ole mitään uutta. 

On meillä hauska täti,
tuo täti Kyllönen,
kun täti menee aitoon,
on näky komea!
(Kun täti panee tuulemaan,
on pomot kusessa!)
Kas, näin heiluu kassi,
ja kassi heiluu näin...

543. Oliko puolustusministeri Stefan Wallin jäävi? Kyllä oli.

Maanpuolustustahtokin uhkaa tällä menolla romuttua...

1. Heräsin tähän aamuun uskoen ja luottaen siihen, ettei näin kaunista pakkaspäivää ainakaan tarvitsisi tuhlata blogijutun kirjoittamiseen, sillä tuskinpa tasavallassa nyt mitään kovin raflaavaa olisi voinut ehtiä toissapäiväisen "Mustan keskiviikon" jälkeen tapahtua. Ei ainakaan mitään sellaista, mistä pitäisi alkaa heti näpytellä uutta juttua.

2. Mutta toisin kävi, sillä netissä ja televisiossa paasattiin jo aamutuimaan täyttä päätä uudesta "jytkystä." Kyse on puolustusministeri Stefan Wallinin väitetystä jääviydestä puolustusvoimien leikkauspäätöstä tehtäessä. Wallin asianomaisena ministerinä esitteli tuon monien mieliä kuohuttavan päätöksen, jolla kuusi joukko-osastoa tullaan vuoteen 2015 mennessä lakkauttamaan ja neljä yksikköä yhdistämään toisten kanssa.

3. Stefan Wallinin, joka on paitsi puolustusministeri myös RKP:n puheenjohtaja, on epäilty suosineen ruotsinkielistä Uudenmaan prikaatia Dragsvikia toisten joukko-osastojen ja erityisesti itärajan Kontiolahdella sijaitsevan Pohjois-Karjalan prikaatin kustannuksella.

4. Epäilyn jääviyden syynä on se, että Wallin on jäsenenä Uudenmaan prikaatin killassa, jonka tehtävänä on sääntöjensä mukaan tukea Uudenmaan prikaatia ja sen varusmiehiä. Wallin on ollut vuodesta 2007 tuon kannatusyhdistyksen valtuuskunnan jäsen. Valtuuskunta on kerrotun mukaan 30-henkinen herrakerho, joka valvoo ja antaa ohjeita killan päätöksiä tekevälle hallitukselle.

5. Valtuuskunnan I-S:ssa haastateltujen jäsenten mukaan Wallin ei ole käynyt pari kertaa vuodessa kokoontuvan valtuuskunnan kokouksissa eikä sen tapahtumissa. Tämä puolustelu voidaan kuitenkin suoralta kädeltä tyrmätä, että ministerin poissaolo kokouksista ei poista tai lievennä hänen esteellisyyttä, jos sen todetaan olevan olemassa. Nythän ei ole kyse tuon"herrakerhon" päätöksenteosta, vaan maan hallituksen tekemästä päätöksestä.

6. Jääviysepäily perustuu siihen, että kannatusyhdistyksen jäsenenä puolustusministerin voidaan voidaan epäillä olleen taipuvainen suosimaan puolustushallinnon uudistamista suunnitellessaan ja siitä päätöksiä tehdessään juuri Uudenmaan prikaatia.

7. Se, ettei tosiasiallista suosimisesta olisi kyse, ei vaikuta esteellisyyskysymyksen harkintaan, sillä esteellisyyteen riittää, että Wallinin sanotun kytköksen perusteella syntyy perusteltu epäily siitä, että hänen puolueettomuutensa on vaarantunut. Kyse on siis virkamiehen ja ministerin objektiivisesta puolueettomuudesta, jonka väitetään tai epäillään vaarantuneen. Jos tähän päädytään, olisi ministerin pitänyt jäävätä itsensä kyseisestä päätöksenteosta.

8. Katsoin Ylen Aamu-tv:stä pääministerin Kataisen haastattelun, jossa toimittaja kysyi suoraan Kataiselta, oliko Wallin ollut esteellinen. Katainen tietenkin kiisti jääviyden. Mutta itse Wallinin kytkökseen eli jäsenyyteen ko. killassa Katainen ei ottanut kantaa, vaan ryhtyi hieman kiihtyneen oloisena selittämään, että valtioneuvosto eli siis hänen hallituksensa teki vain sellaisen päätöksen, jota puolustusvoimien edustajat olivat esittäneet. Tästä voisi saada käsityksen, jonka mukaan valtioneuvostolla ja paljon puhutulla presidentin johtamalla Utvalla olisi ollut vain eräänlaisen kumileimasimen rooli asiassa.

9. Kataisen mainittu selitys tuskin uppoaa kehenkään, sillä kaikki kyllä ymmärtävät, että juuri hallitus on toiminut asiassa päätöksentekijänä ja kenraali Puheloinen vain asian valmistelijana. Se seikka, että hallituksen oli taloudelliset realiteetit huomioon ottaen tosiasiallisesti pakko tehdä sanotunlainen päätös, ei voi mitenkään poistaa Wallinin esteellisyyttä, jos hänen puolueettomuutensa on lain edellyttämällä tavalla mainitun kytköksen johdosta vaarantunut.

10. Kataisen mukaan mukaan puolustushallinnon virkamiehet eivät ole kertaakaan esittäneet ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan (siis utvan) kokouksissa Dragsvikin varuskunnan lakkauttamista. Puolustushallinto on itse miettinyt maanpuolustuksen kannalta järkevimmän rakenteen, Katainen vakuutti. Väite jääviydestä on täysin perätön, tiuskaisi Katainen.

11. Mutta kuten jo totesin, Wallinin epäilty jääviys ei poistu sillä perustella, että Dragsvikin lakkauttaminen ei olisi tullut utvan kokouksessa kertaakaan esille vaihtoehtona esimerkiksi Kontiolahden varuskunnan lakkauttamiselle. Ratkaisevaa on se, onko ministeri Wallinin puolueettomuus vaarantunut hänen sanotun Dragsvikin varuskuntaan olevan kytköksensä perusteella.

12. Wallin kertoi kysyneensä eilen, siis vasta hallituksen keskiviikkoisen päätöksen jälkeen, asiasta oikeuskansleri Jaakko Jonkan mielipidettä median tivattua hänen jääviyttään.

Wallinin mukaan Jonkka ei ollut nähnyt asiassa ongelmaa. "Johonkin hallitukseen kuuluminen on vakavampi juttu, mutta tällaiseen kannatusyhdistykseen kuuluminen ei johda esteellisyyteen", Wallin kertoo Ilta-Sanomille. Luultavasti tämä oli myös oikeuskansleri Jonkan vastaus Wallinin tiedusteluun.

13. Mutta mikä ihmeen hoppu oikeuskanslerilla oli suoralta kädeltä ratkaista asia, joka ei ole mitenkään selvä ja yksinkertainen? Tätä ihmettelen kovasti.

14. Kuten muistamme, Jonkalla on kyllä taipumusta jaella ministereille "puhtaita papereita" varsin lyhyen miettimisen perusteella. Viittaan tässä suhteessa paljon puhuttuun tapaukseen, jossa Jonkka antoi viikonlopun yli harkittuaan ministeri Mauri Pekkariselle puhtaat paperit taulukauppa-asiassa kolmisen vuotta sitten. Tuota päätöstä ovat monet oikeusoppineet ihmetelleet. Sen sijaan pääministeri Matti Vanhasen esteellisyyttä, jossa päädyttiin toisenlaiseen lopputulokseen, Jonkka hautoi todella pitkään.

15. Jonkan ei olisi tullut pitää asiassa mitään hoppua myöskään siksi, että lienee melkoisen varmaa, että Wallinin epäillystä jääviydestä tullaan kantelemaan nimenomaan oikeuskanslerille.

16. Ministereiden esteellisyyteen sovelletaan hallintolain 28 §:n virkamiehen esteellisyysperusteita. Mainitun pykälän 1 momentin 3 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos asian ratkaisusta on odotettavissa hänelle tai hänen läheiselleen erityistä hyötyä tai vahinkoa. Momentin 4 kohdan mukaan esteellisyys syntyy muun muassa silloin, jos asiaa käsittelevä virkamies on hallituksen tai vastaavan elimen jäsenen yhteisössä, jolle on asian ratkaisusta odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

17. Nämä säännökset ei sellaisenaan tunnu soveltuvan Wallinin tapaukseen. Mutta huomioon tulee ottaa myös sanotun pykälän 7 kohdassa mainittu esteellisyyden yleissäännös. Sen mukaan virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

18. Professori Seppo Koskinen on verrannut tämänpäiväisessä Hufvudstadsbladetissa Wallinin tapausta ex-kulttuuriministeri Suvi Lindénin vuonna 2000 tekemään päätökseen myöntää tukea golfseuralle, jonka jäsen hän oli. Oikeuskansleri Paavo Nikula totesi tuolloin Lindénin esteelliseksi. Seppo Koskinen näyttäisi siis pitävän Wallinia esteellisinä.

19. Pikaisen asiaan tutustumisen perusteella olen itsekin taipuvainen katsomaan Wallinin esteelliseksi. Vaikka puolustusvoimien edustajat eivät olisi utvan kokouksissa nimenomaan esittäneet - siis virallisesti - Dragsvikin lakkauttamista, on monissa tiedotusvälineissä esitetty tietoja ja arvailuja, joiden mukaan juuri Dragsvik olisi virkamiesvalmistelun aikana ollut yksi lakkautusuhan alla olevista joukko-osastoista.

20. Kun Wallin on ollut ja on edelleen Dragsvikin eli Uudenmaan prikaatin kannatusyhdistyksen jäsen, jonka tehtävänä on sääntöjen mukaan tukea prikaatia ja sen varusmiehiä, on minusta itse asiassa jopa melkoisen selvää, että Wallinin puolueettomuus tämän kytköksen johdosta vaarantuisi, jos hän osallistuisi varuskuntien lakkauttamista koskevaan päätöksentekoon maan hallituksessa. Minusta Wallinin olisi siten pitänyt jäävätä itsensä sanotusta päätöksenteosta.

21. Tämä ei ole kannanotto siihen, onko ministerin sanottu kytkös ollut tosiasiallisesti omiaan vaikuttamaan hallituksen päätöksen sisältöön. Mutta kuten sanottu, esteellisyyskysymyksen arvioinnin kannalta tällä ei ole edes merkitystä, sillä esteellisyydessä on kyse virkatoimen puolueettomuuden uskottavuudesta ja viime kädessä viranomaistoiminnan nauttimasta luottamuksesta demokraattisessa yhteiskunnassa.

22. Tuomarin esteellisyyden osalta hieman samanlainen tilanne syntyy silloin, kun tuomari ja jompikumpi asianosaisista kuuluvat samaan vapaamuurarijärjestöön. Eduskunnan oikeusasiamies Lauri Lehtimaja on vuonna 1996 katsonut (EOA:n kertomus 1996 s. 84-85), että tuomari on mainitussa tilanteessa esteellinen. Samaan periaatteelliseen kantaan on päätynyt myös apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen vuonna 2002 antamassaan ratkaisussa. Jääskeläinen katsoi, että tuomarin tulee virkanimityksensä yhteydessä ilmoittaa kuulumisestaan vapaamuurarijärjestöön tai muuhun vastaavaan aatteelliseen yhdistykseen.

23. Onko puolustusministeri Stefan Wallin ilmoittanut sidonnaisuusilmoituksessaan mainitun jäsenyyden Uudenmaan prikaatin killassa eli kannatusyhdistyksen valtuuskunnassa? Tuskinpa vain. Jos olisi, niin hänen esteellisyyteensä olisi voitu ottaa jo ennen päätöksentekoa puntaroitavaksi eikä tällaista hässäkkää/häsäkkää olisi päässyt syntymään.

PS 10.2. - Tarkistus osoittaa, että ministerin mainittu kytkös Uudenmaan prikaatiin ilmenee hänen sidonnaisuuksia koskevassa ilmoituksestaan. Tähän kukaan ei näytä kuitenkaan kiinnittäneen ennen UTVA:n päätöstä huomiota.

24. Uskooko joku, että oikeuskansleri toteaisi Wallinin esteelliseksi, jos hänelle kanneltaisiin asiassa? Turha toivo, sillä kyllä asia nyt on lyöty lukkoon oikeuskanslerin pikapäätöksellä, josta ei taida kyllä vielä olla mustaa valkoisella.

25. Tämän jutun kirjoittamiseen ei sentään tärvääntynyt aikaa tuntia kauemmin, joten aikaa jäi tänään vielä muihin ja tähdellisempiin askareihin.

324. Vaarantaako Talvivaara ministeri Lehtomäen poliittisen uran?

Annan toisten mä hoidella suuret sijoitukset, ne multa pitkät vain saa...

Talvivaaran kaivos (avolouhos) sijaitsee Sotkamossa kartassa merkityllä alueella. Kaivos hyödyntää Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymiä, jotka ovat Euroopan suurimpia sulfidisen nikkelin varantoja. Kaivos tuottaa myös sinkkiä, kuparia ja kobolttia ja nyt suunnitellaan myös uraanin talteenottoa. Varantoja on pitkälti yli kahdeksikymmeneksi vuodeksi, nikkeliä pitäisi riittää lähes 50 vuodeksi. Tuotanto viedään jatkojalostettavaksi Harjavaltaan, Hollantiin ja Belgiaan.

Kaivosoikeudet olivat ensin Outokumpu Oyj:llä, joka myi ne vuonna 2003 entiselle työntekijälleen, nykyiselle toimitusjohtajalle ja suurimmalle omistajalle Pekka Perälle yhdellä (1) eurolla. Outokumpu ei hyödyntänyt kaivosta malmin heikon pitoisuuden takia. Uusi bioliuotusrikastusmenetelmä muutti kaivoksen kannattavaksi, joskin se on yhä nikkelin hinnan rajujen vaihtelujen armoilla.

Talvivaara anoi ympäristölupaa kaivoshankkeelle maaliskuussa 2006, lupa myönnettiin 29.3.2007. Ympäristöministerinä oli tuolloin Jan-Erik Enestam (rkp). Yhtiön osakkeet ovat listattu Lontoon ja Helsingin pörssissä. Pörssiin listautumisen jälkeen kaivososakeyhtiö keräsi markkinoilta yli 300 miljoonaa euroa.

Kaivoksen rakentaminen maksoi yhteensä noin 560 miljoonaa euroa. Valtio on rahoittanut muun muassa teiden rakentamista alueelle 50 miljoonalla eurolla. Talvivaaran kaupallinen tuotanto käynnistyi 2009.

Talvivaaran nikkelimalmi sisältää pieniä pitoisuuksia luonnonuraania. Talvella, tarkemmin sanottuna 9.2.2010, yhtiö ilmoitti aloittaneensa selvitykset tuotantoprosessin muuttamiseksi siten, että prosessiliuoksen sisältämä uraani voidaan ottaa hyötykäyttöön puolituotteena. Tämä prosessi ei yhtiön ilmoituksen mukaan aiheuta muutoksia ympäristöluvan mukaisiin päästöihin tai ympäristövaikutuksiin. Yhtiön ilmoituksen mukaan alustavia suunnitelmia uraanin hyödyntämiseksi on tehty yhteistyössä Ototec Oy:n ja Norilsk Nickel Harjavalta Oy:n kanssa.

Talvivaaran pörssitiedote.

Talvivaaran uraanihanke julkistettiin Lontoon ja Helsingin pörsseissä. Välittömästi samana päivänä ilmoituksen jälkeen yhtiön osakekurssi pomppasi nousuun, kun se oli ollut edellisenä päivänä vuoden siihen asti alimmalla tasolla eli 4,20 euron luokkaa. Maalis-huhtikuussa yhtiön osakkeesta maksettiin 5,50 euroa, tällä viikolla pörssikurssi on ollut 5,25 euroa. Kesän alussa 2010 Talvivaara oli pohjoismaisten pörssien toiseksi vaihdetuin osake keskisuurten pörssiyhtiöiden listalla.

Yhtiön ilmoituksen mukaan mukaan laitoksen tuottama uraani riittäisi tekemään Suomen uraanin suhteen lähes omavaraisen. Suomen ydinvoimaloiden polttoaineesta jopa neljä viidesosaa voisi tulla Talvivaarasta, joskin uraani pitäisi ensin rikastaa ulkomailla.

Ydinenergialain mukaan Talvivaara tarvitsee uraanihankkeelle maan hallituksen luvan. Yhtiö jätti 19.4.2010 valtioneuvostolle, tarkemmin sanottuna työ- ja energiaministeriölle, hakemuksen uraanin talteenottoon. Ministeriön mukaan lupaa varten tulee mahdollisesti käynnistää arviointi ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Luonnonsuojelujärjestöt ovat vastustaneet luvan myöntämistä.

Matti Vanhasen II-hallitus myönsi 21.4.2010 luvan kahden uuden ydinvoimalan rakentamista varten. Eduskunta päätti 1.7.2010 lopullisesti ydinvoimalalupien hyväksymisestä äänin 120-72; kansanedustajat saivat äänestää asiassa "omantuntonsa mukaan."

----

Paula Ilona Lehtomäki (37 v.) tuli 19.4.2007 Matti Vanhasen II-hallituksen ympäristöministeriksi. Vanhasen I-hallituksessa (2003-2007) Lehtomäki toimi ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä. Kansanedustajaksi Lehtomäki valittiin ensimmäisen kerran vuoden 1999 vaaleissa. Lehtomäen idoli politiikassa on, ei esimerkiksi Marjatta Väänänen tai Sylvi Saimo, vaan Urho Kaleva Kekkonen. Tavoitteet on siis asetettu korkealle.

Paula Lehtomäkeen on kannattanut politiikassa sijoittaa, koska hän on "pysyvää ministeriaineista." Hänet mainittiin keskustan ylivoimaisesti suosituimpana puheenjohtajakandidaattina, kun Matti Vanhanen ilmoitti viime joulukuussa luopuvansa puheenjohtajana tehtävästä. Tammikuussa 2010 Lehtomäki ilmoitti kuitenkin kieltäytyvänsä puheenjohtajan paikasta.

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa Lehtomäki sai tavanomaista suuremmat kampanja-avustukset liikemiehiltä. Lehtomäki narahti keväällä 2008 vaalirahasotkun selvittämisen alkaessa siitä, että oli antanut toukokuussa 2007 puutteellisen vaalirahoitusilmoituksen. Hän ilmoitti saaneensa 53.134 euron suuruisen vaaliavustuksen "Eheän Suomen Tuki ry" -nimiseltä peitejärjestöltä. Tämän tuen takana olivat kuitenkin KMS (10 000 euroa), Helsingin mekaanikontalo Oy ( 10 000 euroa), Ruukki Group Oyj (10 000 euroa) ja Ajanta Oy (5 000 euroa). Nämä nimet ja summat Lehtomäki ilmoitti siis vasta toukokuussa 2008. KUten tiedämme, myös KMS oli peitejärjestö, jonka taustalla olivat nimet Nova (Arto Merisalo ja Tapani Yli-Saunamäki), Toivo Sukari ja Kyösti Kakkonen).

Lehtomäki on kotoisin Sotkamon naapurikunnasta Kuhmosta, jossa hän kirjoitti vuonna 1992 ylioppilaaksi "kuuden ällän" paperein. Hän koulutukseltaan valtiotieteen kandidaatti ja kauppatieteen maisteri. Hänellä on aviomiehensä Jyri Sahlstenin kanssa kaksi poikaa, joista toinen on syntynyt vuonna 2005 ja toinen 2007. Jyri Sahlsten, myös kauppatieteen maistereita, toimii IT-alalla. Vuoden 2008 verotustietojen mukaan Paula Lehtomäen tulot olivat 120 000 euron luokkaa, Sahlstenin noin puolet siitä.

------

Perustuslain 63 §:n 2 momentin mukaan ministerin on viivytyksettä nimitetyksi tultuaan annettava eduskuntaa varten selvitys elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muusta merkittävästä varallisuudestaan sekä sellaisista ministerin virkatoimiin kuulumattomista tehtävistään ja muista sidonnaisuuksista, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.

Kuluvan viikon tiistaina eli 21.9. kansanedustajat saivat nähtäväkseen ilmoituksen Paula Lehtomäen sidonnaisuuksissa tapahtuneista muutoksista. Osakeomistuksen kohdalla Lehtomäen sidonnaisuuslistaan on tehty seuraava muutos: "Perheenjäsenillä merkittävä määrä Talvivaara Kaivosyhtiö Oyj:n osakkeita". Velkojen kohdalle on muutoksena ilmoitettu "asuntovelka/Sampo-pankki, 115 000 euroa" sekä luottamus- ym. tehtävien kohdalla "UKK-seura, hallituksen jäsen."

Tästä nousi kohu, joka jatkuu edelleen. Eduskunnassa ja mediassa Lehtomäeltä on tivattu tarkempia tietoja hänen perheenjäsentensä Talvivaara-omistuksesta. Tiedot käyvät tosin ilmi tarkalleen Arvopaperikeskuksen osakerekisteristä, mutta rekisteristä ei ilmene tarkasti, milloin ministerin aviomies Jyri Sahlsten ja muut perheenjäsenet ovat hankkineet omistukseensa yhtiön osakkeita. Osakerekisterin mukaan Sahlsten on hankkinut osakkeita kuluvan vuoden tammi-helmikuussa ja lasten nimin osakkeita on hankittu huhtikuussa.

Ministeri Lehtomäki on ilmoittanut, ettei hänellä ole tarkempaa tietoa osakkeiden hankinta-ajankohdasta tai määrästä, koska hän ei ollut missään tekemisissä osakekauppojen kanssa; niistä oli huolehtinut yksin hänen miehensä. Lehtomäki katsoo toimineensa avoimuutta edistäen, sillä hän on nyt ilmoittanut jo "yli sen, mitä lainsäädäntö edellyttää." Nyt sitten tulee kuitenkin "kuraa niskaan", sanoo Lehtomäki. Ministeri ei ole kertonut, miten hänen miehensä ja lastensa osakepottien hankinta rahoitettiin ja käytettiinkö hankkeeseen myös ministerin omia varoja. Ministeri sanoo, ettei hän muista kyseisiä asioita tarkkaan. Hän kertoo tehneensä kauppaa vain omissa nimissään olevilla osakkeilla; näiden osakkeiden määrä vaihtelee 15-250 osakkeen välillä.

Osakerekisterin mukaan Jyri Sahlsten omistaa reilut 51 000 kappaletta Talvivaaran osakkeita, tämän omistuksen arvo oli tiistaina 5,28 euron päätöskurssin mukaan laskettuna lähes 271 000 euroa. Puolisoiden kaksi alaikäistä lasta omistavat yhtiön osakkeita, toinen 2 425 osaketta (arvo nyt 12 800 euroa) ja toinen 1 125 osaketta (arvo 5 940 euroa). Paula Lehtomäen äiti omistaa 2 500 Talvivaaran osaketta arvotaan 13 200 euroa ja äidin kanssa samassa osoitteessa asuva Paula Lehtomäen veli 1 770 osaketta. Eräiden laskemien mukaan Lehtomäet ja Sahlstenin osakepotti olisi nyt 422 000 euron arvoinen.

Sahlstenin omistus on suuri, jos sitä verrataan tavallisten piensijoittajien osakemääriin. Talvivaarassa tavallisen piensijoittajan osakepotti on yleensä vain jotakin satoja, korkeintaan muutama tuhat osaketta. Esimerkiksi eduskunnan puhemies Sauli Niinistö omistaa Talvivaaraa 700 osakkeen, kansanedustaja Hannes Manninen 200 ja kansanedustaja Katri Komi 1 240 osakkeen verran. Jyri Sahlstenin osakepotilla ei kuitenkaan päästä Talvivaaran sadan suurimman sijoittajan joukkoon.

----

Selvää on, että ministeri Lehtomäen perheen ja lähisukulaisten (äiti ja veli) omistus Talvivaarassa on niin merkittävää luokaa, että kysymyksessä on sellainen perustuslain 63 §:n 2 momentissa tarkoitettu "muu sidonnaisuus", josta ministeri on ollut velvollinen tekemään ilmoituksen eduskunnalle. Osakeomistuksella voi olla merkitystä arvioitaessa ministerin toimintaa hallituksen jäsenenä.

Lastensa osakesijoituksista Paula Lehtomäen olisi tullut ilmoittaa samalla tavalla kuin omista osasijoituksistaankin, sillä lasten osakesijoitukset ovat huoltajan vastuulla. Tässä näyttäisi olevan selkeä puute ilmoitusvelvollisuuden täyttämisessä. Ylipäätään ilmoituksen tekeminen vasta noin puoli vuotta osakesijoitusten jälkeen on hieman hämmentävää. Olisiko Lehtomäki ilmoittanut asiasta ollenkaan, ellei oikeuskansleri olisi ilmoittanut Matti Vanhasen jääviysasiaa perustuslakivaliokunnan tutkittavaksi?

Selvää vaikuttaa sekin, että Lehtomäki on hallintolain mukaan sanotun osakeomistuksen johdosta esteellinen käsittelemään valtioneuvostossa ja ministeriössä Talvivaaran kaivokseen liittyviä asioita, esimerkiksi ympäristöluvan valvontaa tai sen muuttamista koskevia asioita. Nykyaikaisella kaivostoiminnalla on merkittäviä ympäristövaikutuksia ja yhtiön toiminnan kehittäminen tullee edellyttämään myös merkittäviä liike- ja ratahankkeita koskevien päätösten tekemistä. Lehtomäki ei voi osallistua hallituksessa tai ministeriössä päätöksentekoon, joka olisi yhtiölle edullinen siten, että päätös vaikuttaisi pörssikurssin nousuun.

On kysytty, oliko Paula Lehtomäki sanotun seikan vuoksi esteellinen osallistumaan hallituksessa ydinvoimalalupia koskevaan päätöksentekoon; kansanedustajana hän ei ollut esteellinen äänestämään eduskunnassa lupapäätöksen hyväksymisestä. Hyvä kysymys, kun otetaan huomioon, että uudet ydinvoimalat saavat noin neljä viidesosaa tarvitsemastaan uraanista Talvivaaran kaivoksesta jalostetusta luonnonuraanista. Tämä tiedettiin hyvin jo silloin, kun hallitus päätti kahden uuden ydinvoimalan rakennusluvista. Kannattaa myös muistaa, että hallitukselta ydinvoimalan rakentamisluvan saaneet Fennovoima ja TVO avustivat ministeri Lehtomäen puoluetta eli keskustaa vuoden 2007 eduskuntavaleissa muutamilla tuhansilla euroilla.

----

Esteellisyysongelmiin Lehtomäen ministerinura tuskin katkea, sillä jatkossa Lehtomäki on varmaankin hyvin varovainen ja jäävää itsensä päätöksenteosta, joka liittyy jotenkin talvivaaran kaivostoimintaan. Vakavampia ovat sitä vastoin julkisuudessa esitetyt tiedot ja väitteet, joiden mukaan Lehtomäellä olisi ollut maan hallituksen jäsenenä sellaista sisäpiiritietoa, jota hänen miehensä ja lähiomaisensa hyödynsivät hankkiessaan Talvivaaran osakkeita otolliseen aikaan ("tammi-helmikuussa") eli vähää ennen, kun tieto Talvivaaran uraanihankkeesta julkistettiin Lontoon ja Helsingin pörsseissä 9.2.2010.

Paula Lehtomäki on kiistänyt väitteet sisäpiiritiedosta ja sen väärinkäyttämisestä jyrkästi. Ihmetystä on kuitenkin herättänyt ministerin tapa väistellä, kun häneltä on kysytty, milloin hänen miehensä tarkkaan ottaen hankki mainitut 51 000 yhtiön osaketta. Tapahtuiko tämä ennen mainittua helmikuun 9. päivää, jolloin tieto talvivaaran uraanista ponnahti julkisuuteen, vai vasta sen jälkeen? Oliko Lehtomäellä sittenkin ympäristöministerinä rikoslain mukaan sisäpiiritiedoksi luonnehdittavaa tietoa mainitusta uraanihankkeesta?

----

Sisäpiiritiedolla tarkoitetaan yhtiöön liittyvää täsmällistä tietoa, jota ei ole julkistettu ja joka on omiaan vaikuttamaan oleellisesti osakkeen arvoon. Sisäpiiritietoa ei lupa kertoa ulkopuolisille, eikä sitä saa käyttää hyväkseen osakekaupoissa. Tämä ei koske ainoastaan ainoastaan yhtiötä ja sen palveluksessa olevia henkilöitä ja heillä olevaa tietoa, vaan sisäpiiritietoa voi olla myös yhtiön ulkopuolisilla henkilöillä.

Rikoslaissa (RL) sisäpiiritiedon käsite on määritelty 51 luvun 6 §:n 2 momentissa. Lainkohdan mukaan sisäpiiritiedolla tarkoitetaan sellaista muun ohessa julkisen kapankäynnin kohteena olevaan arvopaperiin liittyvää tietoa, jota ei ole julkistettu tai joka muuten ei ole ollut markkinoilla saatavissa ja joka on omiaan olennaisesti vaikuttamaan sanotun arvopaperin arvoon tai hintaan. Sisäpiiritietona ei pidetä julkisesti saatavissa olevia tietoja yhdistämällä yksityisesti käytettäväksi tuotettua tietoa.

Sisäpiiritiedon väärinkäyttö on kriminalisoitu RL 51 luvun 1 §:n 1 momentissa: Joka hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta käyttää julkisen kaupankäynnin kohteena olevaan arvopaperiin liittyvää sisäpiiritietoa hyväksi 1) luovuttamalla tai hankkimalla sellaisen arvopaperin omaan tai toisen lukuun tai 2) neuvomalla suoraan tai välillisesti toista sellaista arvopaperia koskevassa kaupassa, on tuomittava sisäpiiritiedon väärinkäytöstä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.

RL 51:6.2:ssa tarkoitettu tiedon olennaisen vaikutuksen vaatimus merkitsee sitä, että tiedon tulee arvopaperimarkkinoilla käytettävien yleisten arviointiperuteiden mukaan olla sellaista, että sillä yleensä tai tyypillisesti on vaikutusta arvopaperin arvoon tai hintaan. Tiedon tulee olla riittävän täsmällistä ja yksilöityä. Tämä merkitsee ensinnäkin sitä, että tieto viittaa olosuhteisin tai tapahtumiin, jotka ovat jo ilmenneet tai toteutuneet taikka joiden voidaan kohtuudella olettaa ilmenevän tai toteutuvan. Sisäpiirintiedon täsmällisyysvaatimus täyttyy jo silloin, kun kyseisten olosuhteiden tai tapahtuman ilmenemisen tai toteutumiseen on objektiivisesti arvioituna tosiasiallinen mahdollisuus.

Tiedon tosiasiallista vaikutusta arvopaperin arvoon ei rikoslaissa edellytetä, vaan riittää, että tiedolla on yleensä on vaikutus arvopaperin arvoon tai hintaan. Vaikutuksen olennaisuutta ei ole tarkoitettu arvioitavaksi pelkästään tarkastelemalla mahdollisesti toteutunutta arvopaperin arvon tai hinnan suhteellista muutosta, vaan muutoksen olennaisuus on suhteutettava markkinoiden tyypillisiin muutoksiin. Usein jo muutaman prosentin äkillinen muutos on olennainen.

Sisäpiiritiedon väärinkäytön soveltamisedellytyksiä on pohdittu korkeimman oikeuden ennakkopäätöksissä ensimmäisen kerran ratkaisussa KKO 2006:110. Tapaus koski Sampo Oy:n pääjohtaja Jouko Leskisen saamaa syytettä; Leskinen tuomittiin KKO:ssa sisäpiirin väärinkäytöstä valmisteilla olleen yritysjärjestelyn yhteydessä.

----

Osakkeiden hankkimisajankohta on sisäpiiritietoa arvioitaessa keskeisessä asemassa. Samoin se, miksi Lehtomäet (ja Sahlsten) päättivät aivan äkkiä hankkia suuren määrän yhden ainoan firman osakkeita, sillä he olivat olleet aikaisemmin tavallisia piensijoittajia, jotka sijoittavat usean eri yhtiön osakkeisiin. Mistä varat suuren luokan osakepotin ostoihin tulivat? Oliko Paula Lehtomäellä ministerinä ylipäätään mahdollista saada sisäpiiritietoa uraanihankkeesta? Olisiko Sahlsten mahdollisesti saanut sisäpiiritietoa joltain muulta henkilöltä kuin vaimoltaan?

Lehtomäki on kiistänyt, että hänellä olisi ollut sisäpiiritietoa Talvivaaran uraanihankkeesta. Samaa vakuuttaa Talvivaaran toimitusjohtaja ja suuromistaja Pekka Perä.

Perän mukaan on mahdotonta, että Lehtomäellä olisi ollut sisäpiiritietoa, koska yhtiö on noudattanut sisäpiirisäännöstöä erittäin tarkasti. Perän mukaan yhtiö ei ole kertonut tai edes vihjaissut uraanihankkeistaan etukäteen ympäristö- tai muullekaan ministeriölle. Toimitusjohtaja katsoo, että Lehtomäet ovat vain osuneet hyvään saumaan osakesijoituksellaan.

Valtioneuvoston jäsenenä Paula Lehtomäki ei näytä kuuluneen sellaiseen ministerivaliokuntaan tai -työryhmään, jonka tehtäviin kaivosasiat ovat kuuluneet. Hänen on kuitenkin ollut keskeisesti mukana asioissa, jotka liittyvät kaivoshankkeen ympäristölupaan ja lupaehtojen valvontaan. Lehtomäki osallistui elokuussa 2007 Matti Vanhasen ja Mauri Pekkarisen kanssa yhtiön peruskiven muuraukseen ja piti tuolloin puheen, jossa totesi muun muassa, että kaivoshanke työllistää ympäristöhallintoa vähintään 50 vuotta yhtenä Suomen merkittävimmistä valvonta- ja lupakohteista.

Toimitusjohtaja Pekka Perä kertoi 22.9. Kauppalehdelle, että kaivoshankkeesta on informoitu hallituksen jäsenistä Mauri Pekkarista, Anni Sinnemäkeä, Anu Vehviläistä, ex-pääministeri Matti Vanhasta, Jyrki Kataista ja Paula Lehtomäkeä. Paula Lehtomäki kuuluu siis kaivoshankkeen osalta hallituksen avainministereihin.

Olisiko mahdollista, että yhtiö olisi päättänyt uraanihankkeestaan aivan omin päin informoimatta siitä etukäteen mitään maan hallitukselle? Tämä tuntuu aika epätodennäköiseltä, sillä viime kädessä juuri hallitus päättää, annetaanko yhtiölle lupa uraanihankkeelle vai ei. Uraanin hyödyntämisluvan yhteydessä ympäristölupa ja ehtojen tarkistaminen tulee varmasti uudelleen ajankohtaiseksi. Tämä puoli asiasta hankkeesta kuuluu Lehtomäen johtaman ministeriön toimialaan.

Pekka Perä kertoikin edellä mainitussa Kauppalehden haastattelussa 22.9., että kiisteltyyn uraanin talteenottoprosessiin Paula Lehtomäki osallistui kahdessa palaverissa virkamiestensä kanssa. Muutoin uraaniasiaa on käsitelty työ- ja energiaministeriön väen kanssa.

Valitettavasti lehden toimittaja ei hoksannut kysyä Perältä, milloin nuo kaksi palaveria Lehtomäen kanssa on pidetty, ennen 9.2. vai vasta sen jälkeen. Tämä olisi olennainen tieto, kun pohditaan, oliko Lehtomäellä tietoa uraanihankkeesta ennen osakkeiden hankkimisajankohtaa vai ei.

No, muun muassa kyseinen asia samoin kuin se, milloin Jyri Sahlsten tarkkaan ottaen teki osakkeiden sijoituspäätökset, selvinnevät toivottavasti Finanssivalvonnan nyt aloittamassa selvityksessä ja poliisin mahdollisesti myöhemmin suorittamassa esitutkinnassa.

---

Mitä Paula Lehtomäki voisi ja mitä hänen pitäisi nyt tehdä? Tätä Lehtomäki on ihmetellyt keskustaväen risteilyllä Riikaan, jossa häneltä on asiaa kysytty. Lehtomäki sanoi, että onko hänen seisottava päällään vai mitä hänen oikein olisi tehtävä, jotta media olisi tyytyväinen.

Ei ole syytä epäillä, etteikö päällään seisominenkin onnistuisi ministeriltä. Pystyyhän ministeri tekemään spagaatinkin, kuten nähtiin toissavuotisissa itsenäisyyspäivän juhlallisuuksissa Linnan parketilla sen jälkeen, kun televisiokamerat oli jo sammutettu. Ministeri laulaa mielellään myös karaokea; katso tästä Martti Kainulaisen/Lehtikuva kuva yllä. Miltä kuulostaisi ja näyttäisi, jos ministeri tekisi estradilla spagaatin ja laulaisi samalla vaikkapa laulua "Annan toisten mä talletella suuret setelit, ne multa pitkät vain saa..."

Leikki sikseen, nyt on tosi kysymyksessä. Jotkut tietenkin suosittelevat, että ministeri eroaisi välittömästi virastaan. Tätä tuskin tulemme näkemään, jos vanhat merkit pitävät vähääkään paikkansa. Asiaa voisi auttaa, jos ministeri ei enää väistelisi kysymyksiä, vaan alkaisi harrastamaan sitä keskustan Mari Kiviniemen kaudella mainostamaa "uutta avoimuutta." Tämäkään ei toteudu, sillä tänään Lehtomäki ilmoitti, ettei hän enää kommentoi julkisuudessa asiaa, koska se siirtynyt nyt viranomaisten selvitettäväksi. Tämä on kovin tuttua puhetta johtavien keskustalaisten suusta (Korhonen, Vanhanen, Vihriälä, Kaikkonen jne.). Viranomaisten työrauhaan vedotaan aina tällaisissa tapauksissa aina mieluusti.

Yhden neuvon ministerille ja hänen perheelleen voisi kuitenkin antaa. Kannattaisi hankkia ensi töikseen pirun hyvä pörssirikoksiin perehtynyt asianajaja,