508. Kaksi oikeusprosessia

Ei, nämä eivät ole vielä tuomioita...

"Syytetty saapui oikeuteen noin kymmenen minuuttia myöhässä, yllään musta puku ja valkoinen paita. Saapuessaan oikeussaliin hän hymyili paikalle saapuneille toimittajille ja omaisille. Hänen ulkonäkönsä ei ole juuri muuttunut aiemmin julkaistuista valokuvista".

Tämä on katkelma suuren sanomalehden tämänpäiväisestä oikeussalikuvauksesta. Mutta kenen oikeudenkäynnistä jutussa mahtoikaan olla kysymys?

Väärin. Lehtijutussa ei ole kyse tänään alkaneesta kansanedustaja Ilkka Kanervan lahjusoikeudenkäynnin nimellä kulkevasta oikeudenkäynnistä. Lehtijutussa on kyse Oslossa tänään puoliltapäivin alkaneesta Anders Behring Breivikin vangitsemista koskevasta oikeudenkäynnistä ja teksti oli norjalaisesta Verdens Gangista. Ilkka Kanervan oikeudenkäyntikin toki alkoi tänään Helsingissä.

Oslolaisesta oikeussalissa ennen istunnon alkua otetuista kuvista ei näy syytetty Anders Breivikia, sillä B. oli jo etukäteen ilmoittanut, ettei halua tulla kuvatuksi istunnossa. Norjan lain mukaan syytetyn kuvaamiseen oikeudessa vaaditaan hänen suostumuksensa. Kuvissa näytettiin sen sijaan istunnon puheenjohtajana toiminutta tuomaria, syyttäjiä ja Breivikin kahta puolustajaa. Vangitsemisoikeudenkäynnin tuomarina on Torkjel Nesheim.

Helsingin oikeussalissa otetuissa kuvista käräjäoikeuden tuomareista sitä vastoin ei näy vilaustakaan eikä tuomareiden nimiä ole julkistettu. Tämä ei kiinnosta mediaa emmekä edes, istutaanko Kanervan juttua kolmen ammattituomarin kokoonpanossa vai niin sanotussa lautamieskokoonpanossa.

Sen sijaan kaikki viisi syytettyä eli Ilkka Kanervan lisäksi hänen lahjojikseen väitetyt liikemiehet Arto Merisalo, Tapani Yli-Saunamäki, Toivo Sukari ja Kyösti Kakkonen loistivat oikeussalissa ja sen eteisessä pääosassa leveästi hymyilen ja jopa naureskelleen.

Oslossa syytetyn haastatteleminen tiedotusvälineissä ei tulisi kysymyksenkään eikä Breivikia siis saatu edes kuvata salissa. Tuomari keskeytti Breivikin puheenvuoron heti alkuunsa kun tämä yritti ryhtyä selostamaan tekonsa motiiveja. Helsingissä Ike Kanerva ei sen sijaan ollut ehtinyt päästä kunnolla edes sisälle oikeuden eteishuoneeseen, kun sankka toimittajalauma olisi jo työntämässä mikrofoneja hänen suuhunsa ja kanerva antoi ensimmäisen lausuntonsa.

Näitä mediakäräjiä tuntui sitten jatkuvan koko päivän. TV:stä saimme kuulla Kanervan hyväntuulisen naurahduksen, kun toimittaja kysyi, mitä mahdollinen tuomio merkitsisi Kanervan kansanedustajan uralle. Eihän se ole mitenkään mahdollista, tuntui Kanerva haluavan viestiä. Kyösti Kakkonen piti syytettä aivan höpö höpö -juttuna ja "median keksimänä näytelmänä. Toivo Sukari sanoi prosessia aivan karmeaksi asiaksi, jonka syytteissä ei ole mitään perää. Kumpikin vakuutti, etteivät he olleet ikimaailmassa tienneet, että Kanerva on heidän kauppaketjujensa kaavoista päättävän maakuntahallituksen puheenjohtaja. Yli-Saunamäki hauskuutti toimittajalaumaa omalla tavallaan väittämällä pokkana, ettei hän edes tiedä, mikä se semmoinen maakuntahallitus tai -kaava on. Kun Kakkoselta kysyttiin, miksi hän sitten oli ollut maksumiehenä Kanervan synttärijuhlissa, Kyösti pyöritteli silmiään aivan hirmuisen hämmästyneen näköisenä ja kertoi, että pitihän hänen, koska hän on itsekin isänmaallinen mies ja tuolloin muutama vuosi sitten Suomelle oli saatu kunnon isänmaallinen mies eli Ilkka Kanerva. Tätä rataa tullaan varmaan menemään koko oikeusprosessi.

Luulen, että syyttäjänä toimiva valtionsyyttäjä Jukka Rappe on vielä ihmeessä näiden veijareiden selitysten kanssa. Virkarikosjutuissa aiemmin vaihtelevalla menestyksellä toiminut Rappe kun ei ole koskaan ollut mitenkään "yleisesti päällekäyvän" syyttäjän maineessa.

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään siis Kanervan törkeitä lahjussyytteitä, jotka koskevat hänen saamiaan vaalitukia ja mahtipontisten 60-vuotisjuhliensa rahoitusta.

Syytteet koskevat Kanervan toimintaa Varsinais-Suomen liiton hallituksen puheenjohtajana. Hän sai 56 000 euron edestä etuuksia liikemiehiltä, jotka suunnittelivat suuria kauppakeskuksia maakuntaan ja tarvitsivat niille sopivia alueita.

Syyttäjän mukaan Kanervalla oli mahdollisuus vaikuttaa maakuntaliitossa kaavoitukseen liikemiesten eduksi. Kyösti Kakkosta, Arto Merisaloa, Toivo Sukaria ja Tapani Yli-Saunamäkeä syytetään törkeästä lahjuksen antamisesta. Kaikki syytetyt kiistivät oikeudessa syyllistyneensä rikoksiin. Valtionsyyttäjä Rappe vaatii Kanervalle vähintään kahden vuoden vankeusrangaistusta törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta. Tämä tietäisi rangaistuksen määräämistä ehdottomana. Muille syytetyille Rappe vaatii yllä olevasta kuvasta ilmeneviä rangaistuksia. Vaaditut rangaistukset eivät sido tuomioistuinta, jos tuomio tulisi syytteiden mukaisesti.

Syyttäjä Rappe pitää tapausta rakenteellisena korruptiona; vihdoinkin VKSV:ssa on siis havahduttu tähän. Syyttäjän mukaan Kanervalla olisi ollut halutessaan mahdollisuus vaikuttaa maakuntakaavaan liikemiesten haluamalla tavalla.

Kanerva vakuutti median edustajille, että hänen omatuntonsa on "sataprosenttisesti puhdas". Hän sanoo, että kaavoitusasiat eivät ole hänen ominta aluettaan, vaan hän on kiinnostunut ulko-ja turvallisuuspolitiikasta ja talousasioista.

Mutta miksi mies sitten istuu merkittäviä kaavapäätöksiä tekevän elimen puheenjohtajana, jollei hän edes tunne kaavoitusasioita kovin hyvin? Puolustus sanoo, että Kanerva vain johti muodollisesti puhetta maakuntahallituksessa ja että asiat ratkaistiin virkamiesesittelijän esittelyn mukaisesti. Mutta oleellista on toki se, että Kanervalla oli puheenjohtajan ominaisuudessa täydet mahdollisuudet vaikuttaa siihen, mihin suuntaan asioita ja siis edellä mainitun liikemieskvartetin ajamia kaava-asioita valmisteltiin ja minkä sisältöisiä esityksiä maakuntahallituksen päätettäväksi tuotiin.

380. Ilkka Kanervalle syyte törkeästä lahjusrikoksesta

Tasan kolme vuotta sitten Turun hulppeilla, päiväkausia jatkuneilla mega-synttäreillä elämä hymyili Ikelle, ja miksei olisi hymyillyt, sillä synttärikemut kustannettiin bisnesmiesten firmojen varoista...

1. Kokoomuksen kansanedustaja ja entinen ulkoministeri Ilkka Kanerva saa syytteen törkeästä lahjuksen ottamisesta.

2. Törkeästä lahjuksen antamisesta Kanervalle syytetään toimitusjohtaja Kyösti Kakkosta, liikemies Toivo Sukaria sekä Nova-yhtiöiden entisiä johtajia Arto Merisaloa ja Tapani Yli-Saunamäkeä. Syytteiden nostamisesta päätti apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske.

3. Lahjusrikoksia koskeva haastehakemus on jätetty Helsingin käräjäoikeuteen. Syytettä ajaa Jorma Kalskeen määräyksestä valtionsyyttäjä Jukka Rappe. VKSV:n mukaan oikeuskäsittely alkaa aikaisintaan syksyllä.

4. Kanervan epäillään saaneen yli 50 000 euron arvosta etuja yhtiöiltä, jotka suunnittelivat suuria kauppakeskuksia Varsinais-Suomeen. Varsinais-Suomen liiton hallituksen puheenjohtajana toiminut Kanerva olisi Valtakunnansyyttäjänviraston mukaan voinut vaikuttaa kauppakeskusten sijoittumiseen. Kalskeen mukaan rikos on tehty vuosina 2006-2008.

5. HS:lle antamassaan haastattelussa Jorma Kalske ei halunnut ottaa kantaa siihen, vaikuttivatko mahdolliset lahjusrahat kaavapäätöksiin. Kalskeen mukaan Kanerva on rinnastunut liiton hallituksen puheenjohtajana virkamieheen. Näin häntä voidaan syyttää lahjuksista alhaisemmalla kynnyksellä kuin poliitikkona. Kahta Kanervan avustajaa epäiltiin tutkinnassa avunannosta lahjusrikoksiin. Heitä ei kuitenkaan syytetä, sillä Kalskeen mukaan heidän ei voida todistaa tienneen mahdollisista rikoksista.

6. Kanervan avustajia koskevista syyttämättäjättämispäätöksistä ilmenee HS:n mukaan, että Toivo Sukarin Maskun Kalustetalon ja Kyösti Kakkosen Suomen Liikekiinteistöjen epäillään molempien tukeneen 9 000 eurolla Kanervan 60-vuotissyntymäpäiväjuhlia. Lisäksi Maskun Kalustetalon epäillään antaneen 2 000 euroa vaalirahaa ja Kanervan Turun-vaalitoimiston 2 000 euron arvoiset huonekalut. Kanerva on aiemmin kertonut saaneensa syntymäpäiviään varten 17 000 euroa Nova Kiinteistökehitykseltä. Nämä rahat on maksettu takaisin.

7. Kaikki syytetyt ovat kiistäneet syytteet. Heidän mukaansa kyse on ollut sallitusta poliittisen toiminnan tukemisesta. Toivo Sukari pitää saamaansa syytettä oikeusmurhana. No, näinhän tällaisissa tapauksissa lähes poikkeuksetta on ennenkin sanottu. Kakkonen taas puhuu noitavainosta.

8. Syytepäätös tuli julki Kanervan 63-vuotissyntymäpäivänä. Kalskeen mukaan tämä oli puhdas sattuma.

9. Ike Kanerva ei kiittänyt Kalsketta saamastaan "synttärilahjasta", vaan kertoi radiohaastattelussaan, että "tämä on erittäin ikävä asia." Hän vakuutti olevansa syytön ja luottavansa vahvasti suomalaiseen oikeusjärjestelmään. - Kas, kun ei maininnut vielä paljon puhuttua "viranomaisten työrauhaa", johon tällaisissa tapauksissa on aina epäiltyjen taholta vedottu.

10. Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajan Lenita Toivakan mukaan syyte on erittäin kiusallinen paitsi Kanervalle myös koko ryhmälle.

11. Ryhmän toinen varapuheenjohtaja Ben Zyskowicz on yllättynyt Kanervan syytteestä. Zyssen mukaan yksittäinen näkyväkään poliitikkoa koskeva syyte ei kuitenkaan "sinänsä" vaikuta kokoomuksen vaalikampanjointiin.

12. Varsinais-Suomen maakuntavaltuuston puheenjohtajan Timo Kauniston (kesk.) mielestä on syytä pohtia, pitäisikö Kanervan pidättäytyä kokonaan maakuntahallituksen puheenjohtajan tehtävistä oikeusprosessin ajaksi. Kanervaa syytetään törkeän lahjuksen ottamisesta tahoilta, jotka suunnittelivat Varsinais-Suomeen kauppakeskuksia. Kanervan asemaa pohditaan maanantaina. Kanerva on jäävännyt itsensä jo aiemmin kaavoitusta koskevista päätöksistä.

13. Kokoomusjohtaja Jyrki Kataisen mukaan Ilkka Kanerva voi olla ehdolla eduskuntavaaleissa.

Katainen pitää asiaa vakavana ja Kanervan kannalta hyvin kiusallisena. Hänen mukaansa kokoomus ei kuitenkaan voi ryhtyä asiassa miksikään toverituomioistuimeksi.

- Me emme voi oikeutta jakaa, sitä jakavat Suomessa tuomioistuimet, sanoi Katainen.

14. Ben Zyskowicz pitää Kanervan saaman syytteen ajankohtaa kohtalokkaana Kanervalle.

-Ajoitus on asianomaisen henkilön kannalta pahin mahdollinen, eli syyte tulee ennen vaaleja, mutta mahdollinen tuomio jää nähtäväksi vasta vaalien jälkeen, sanoo Zysse.

15. Ihmettelen hieman Zyssen arviota "pahimmasta mahdollisesta ajoituksesta." Minusta nimittäin tilanne on Kanervan kannalta päinvastoin edullinen ja jopa suorastaan herkullinen, sillä nyt hän voi vapaasti heittäytyä marttyyriksi ja väittää joutuneensa "oikeusmurhan uhriksi." Tämä tunnetusti vetoaa kansan "oikeustajuun;" ei ole vaikeaa ennustaa, että Kanerva tulee saamaan vaaleissa melkoisen äänivyöryn.

16. Tilanne olisi Kanervan kannalta "pahin mahdollinen", jos hänet ehdittäisiin tuomita törkeästä lahjusrikoksesta vaikkapa ehdolliseen vankeusrangaistukseen.

17. Toiseksi ihmettelen AVKS Jorman Kalskeen lausuntoa siitä, että käräjäoikeus alkaisi käsitellä Kanervan ja kumppanien syytteitä vasta "joskus syksyllä."

18. Minkä ihmeen takia vasta syksyllä eli vasta 8-9 kuukauden kuluttua? Eikö esitutkintamateriaali ole nyt täydellisesti kasassa ja syyteharkintakin suoritettu? Kyllä, näinhän sen täytyy olla. Myöskään syytetyille ja heidän advokaateilleen asia ei ole mitenkään uusi, sillä he ovat olleet tiiviisti "mukana" esitutkinnassa ja päämiestensä kulusteluissa.

19. Jos halutaan, juttu voitaisiin aivan hyvin käsitellä jo ennen huhtikuun eduskuntavaaleja ja myös tuomio antaa ennen vaaleja. Laajuudeltaan ja vaikeusasteeltaan Kanervan juttu ei voi olla mitenkään kovin epätavallinen. Miksi siis pitää tieten tahtoen taas - jälleen kerran - viivyttää asian tuomioistuinkäsittelyn aloittamista? En ymmärrä. Syy on kai vain siinä, että tällaiseen vetkutteluun ja asioiden makuuttamiseen asianomaisissa viranomaisissa ja virastoissa on Suomessa vanhastaan totuttu, siitä(kin) on tullut maan tapa.

20. Asia makaavat (lue: asioita makuutetaan) esitutkinnassa, syyteharkinnassa, tuomioistuimissa, oikeuskanslerinvirastossa, eduskunnan oikeusasiamiehen kansliassa jne. jne. Tällä tavalla menetellen Suomi tulee jatkossakin saamaan ihmisoikeustuomioistuimelta roppakaupalla langettavia tuomioita käsittelyn hitaudesta! Se on saletti!

21. Minusta Ilkka Kanervan pitäisi ehdottomasti vaatia, että juttu käsiteltäisiin ja ratkaistaisiin jo ennen eduskuntavaaleja, jos kerran hän on varma syyttömyydestään, niin kuin tuntuu olevan.

22. Asian kiireelliseksi määräämisestä säädetään OK 19 luvussa (363/2009). Kiireelliseksi julistamista voisivat vaatia syyttäjä ja kaikki syytetyt. Asia voidaan OK 19:1:n mukaan määrätä kiireelliseksi eli käsiteltäväksi ennen muita asioita, jos asian käsittelemiselle kiireellisesti on erityisen painava syy ottaen huomioon oikeudenkäynnin kesto, asian laatu ja merkitys asianosaisille sekä muut perusteet kiireelliseksi määräämiselle. Minusta Kanervan jutussa edellytykset kiireelliseksi julistamiselle ovat olemassa. Ks. OK 19:1:n perusteista lähemmin HE 233/2008 s. 30.

23. Miksi juttu käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa eikä Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa Turussa? Kysymyksessä olevat kauppakeskukset samoin kuin Varsinais-Suomen maakuntaliitto ovat Varsinais-Suomessa. Turku on Kanervan kotikaupunki. Lain mukaan (ROK 4:1) rikosasia käsitellään pääsäännön mukaan rikoksen tekopaikan tuomioistuimessa. Jos rikos on tehty useilla, eri tuomiopiireihin kuuluvilla paikkakunnilla, on kunkin paikkakunnan tuomioistuin toimivaltainen asiassa.

24. Millä perusteella syyttäjä katsoo, että lahjusrikokset on tehty Helsingissä? Tämä selvinnee oikeudenkäynnissä. Onko kaavoitusasioista neuvoteltu ja sovittu nimenomaan Helsingissä? Kalskeen tiedotteen mukaan rikokset on tehty 2006-2008. Luultavasti osa rikoksista on tehty Helsingissä ja osa taas Varsinais-Suomessa. Ehkä Helsingin käräjäoikeus on valittu oikeuspaikaksi siksi, ettei syytettä jouduttaisi käsittelemään Kanervan "kotikentällä" eli Turussa.

245. Niinistön ja Vanhasen konseptit sekosivat eduskunnan kyselytunnilla

Tiedotusvälineiden välittämä kuva eduskunnan toiminnasta jää usein pinnalliseksi

1. Eduskunnan kyselytunnit torstaisin tarjoavat tv-katsojille monenlaista nähtävää ja kuultavaa, usein myös erilaisen tilannekomiikan muodossa. Kansanedustajat yrittävät olla torstaisin klo 16 paikalla, kun katsojille näytetään hallituksen ja eduskunnan rivistöjä. Useimmiten kamerat seuraavat lähinnä vain vasemmiston rivejä, äärimmäisenä oikealla olevia kansanedustajien rivistöjä näytetään tuskin lainkaan. Hallituksen aitoonkin on tunkua; Paavo Väyrynen saapuu aina takuu varmasti omalle paikalleen eturivissä, vaikka hän saakin säännönmukaisesti istua paikallaan tuppisuuna ja puhumattomana, kun kukaan ei kiusallakaan tunnu haluavan kysyä Paavolta koskaan yhtään mitään.

2. Kananedustajien kysymykset ovat usein melko unettava paperista lukemista, ne voivat koskea myös aivan paikallisia asioita, sinänsä toki tärkeitä nekin. Myös kysymyksiin annetut ministereiden vastaukset tuntuvat yleensä usein tyhjänpäiväisiltä. Suomalaiskansalliseen tapaan vastauksissa sivuutetaan usein koko kysymys ja puhutaan asian vierestä tai sitten asianomainen ministeri vain toteaa, että asia on kyllä hoidossa eli sitä selvitetään ministeriössä parhaillaan. Siinä kaikki.

3. Puhemies vahtii kelloa tarkasti ja huutelee lähes jokaisen kysymyksen ja vastauksen kohdalla, että "minuutti on kulunut." Ajanotto tuntuu olevan puhemiehen tärkein tehtävä istunnossa.

4. Pari viikkoa sitten edustajat olivat kyselytunnilla tohkeissaan Heinolan reumaparantolan odotettavissa olevan konkurssin ja sairaalan toiminnan lopettamisen vuoksi. Ministeri Paula Risikko, jota minulle täysin tuntemattomasta syystä pidetään hallituksen parhaimmistoon kuuluvana ministerinä, joutui suoranaiseen kysymysten tulvaan. Ministeri oli selvästi pulassa, mutta hän yritti vakuuttaa vakuuttamista päästyään, että hän, hänen ministeriönsä ja hallitus tekevät kyllä parhaansa, että sairaala voisi jatkaa toimintaansa. Kaikki paikalliset kyvyt noin 200 kilometrin etäisyydeltä Heinolasta käyttivät useita puheenvuoroja, joissa ministeriä vannotettiin pitämään sanansa. Kuinkas sitten kävikään? Tuli seuraava maanantai ja sairaalaa ylläpitävä säätiö toteutti aikeensa ja jätti konkurssihakemuksensa, koska toiminnan pyörittämiseen ei ollut kerta kaikkiaan enää varoja. Tämän jälkeen yksikään kansaedustaja ei ole minun nähdäkseni enää esiintynyt asiassa pontevasti. Ministeri Risikko on tietenkin unohtanut täysin lupauksensa yrittää pitää Heinolan sairaalaa pystyssä. Mutta tulihan puhuttua tv-kameroiden loisteessa ja kansan katsellessa! Se on tietenkin tärkeintä kyselytunnilla.

5. Eilen torstaina 8.4. kyselytunnilla sattui mieleen jäänyt erikoinen episodi, kun edustaja Pentti Oinonen (ps) kysyi pääministeriltä asiaa, joka on varustettu eduskunnan pöytäkirjassa "N:o 51) Ministereiden elinkeinoelämältä saamat vaalituet." Pääministeri vastasi, minkä jälkeen Oinonen esitti tavanmukaisen lisäkysymyksen.

6. Oinosen kysymykset ja niihin annetut pääministerin vastaukset on kirjattu kyselytunnin pöytäkirjaan näin

http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/skt_34_2010_51_p.shtml

Oinonen tankkasi kysymyksensä tuttuun tyyliinsä tiukasti paperista lukien. Oinosen kysymys oli toki provokatorinen, mutta ei sellaisten kysymysten esittäminen ole kiellettyä eikä mitenkään harvinaista kyselytunnilla, päin vastoin.

7. Jostakin syystä tv-kuva pysytteli Oinosen kysymysten ja Vanhasen vastausten aikana suurimmaksi osaksi Oinosen selän takana, joten Vanhasen reaktioita ei näytetty hänen vastatessaan epätavallisen lyhyesti kysymyksiin. Tässä tapauksessa puhemiehen ei totisesti tarvinnut turvautua "minuutti on kulunut" -huutoonsa. Pääministerin ääni oli selvästi kiukkuisen, sanoisin suorastaan vihaisen ja loukkaantunen tuntuinen. Olipas Vanhaselta ynseä suhtautuminen Oinosen kysymyksiin, tuumasin itse.

8. Vanhasen vastaus Oinosen lisäkysymykseen tuntuu minusta malttinsa hieman menettäneen miehen mokeltamiselta. Vanhasen konseptit tuntuivat seonneen aika pahasti. Jos oikein ymmärrän, niin pääministeri tahtoi sanoa, että vastaus Oinosen kysymyksiin näkyisi hallitusaitoissa istuneiden ministereiden naamoista! Vanhanen piti tällä tavalla todistettuna, että jos joku on yrittänyt vaikuttaa ministereihin, niin hän ei ole siinä onnistunut, sillä ministerithän istuivat aitiossaan siisteissä arkipuvuissaan siivosti, ah niin laupiaan ja viattoman näköisinä kuin pyhäkoululapset ikään!

9. Olisin kyllä odottanut Vanhaselta parempaa suoriutumista, vaikka selvää on, että häntä otti niin sanotusti "kupoliin" julmetusti Oinosen provokatorinen kysymys. Silti pääministeriltä olisi odottanut sävyisempää puhetapaa. Oinonenhan kysyi todella tärkeää asiaa, joka puhuttaa, ei vain perussuomalaisia, vaan laajoja kansalaispiirejä koko maassa. Vanhanen tai ainakin hänen johtamansa puolueensa on itse asiassa yksi pääosallisista jo pari vuotta velloneessa vaalirahasotkussa, jos näin saa sanoa. Vanhasen omia ja hänen johtamansa puolueen toimitsijoiden edesottamuksia tutkitaan tiettävästi monessa eri viranomaisessa parhaillaan. Onko Vanhasella tässä tilanteessa todella varaa niin ynseän ylimieliseen käyttäytymiseen, jota hänen äänensävynsä ja elekielensä tv:n katselijoille eilen ilmaisivat?

10. Mutta ei tässä vielä kaikki, sillä yllättäen myös puhemiehenä istunnossa toimineen Sauli Niinistön konseptit tuntuivat sekoavan Oinosen kysymysten johdosta pahemman kerran. Niinistö lopetti keskustelun asiasta lyhyeen eikä sallinut enää muita puheenvuoroja asian tiimoilta. Näin siitä huolimatta, että Oinosen vieressä istunut Pertti "Veltto" Virtanen (ps) pyysi selvästi puheenvuoroa esittääkseen oman kysymyksensä: hän nousi seisomaan ja viittoili puhemiehen korokkeelle päin pitkillä käsillään. Se, ettei Niinistö myöntänyt Virtaselle puheenvuoroa, ei toki ollut mikään yllätys. Onkohan Virtanen saanut Niinistöltä eduskunnan täysistunnoissa koskaan oikein muuta huomiota kuin huomautuksia pukeutumisensa tai käyttäytymisensä takia?

11. Täysistunnon pöytäkirjasta on jätetty Niinistön kannalta armeliaasti pois, mitä tapahtui sen jälkeen, kun Vanhanen oli vastannut Oinosen lisäkysymykseen. Niinistö paukautti nuijalla pöytään asian loppuun käsittelyn merkiksi, mutta juuri tässä kohdin hänen konseptinsa sekosivat. Lähes samaan hengenvetoon, peläten ehkä, että P. Virtanen ehtii nousta kunnolla pystyyn vaatimaan puheenvuoroa, Niinistö sanoi: "Seuraava kysymys, edustaja Timo V.Korhonen"!

12. Salissa syntyi pienoinen kohahdus, sillä Timo Korhonen kyllä nousi Niinistön kehotuksen kuultuaan seisomaan, muttei esittänyt minkäänlaista kysymystä, vaan seisoi hieman onnettoman näköisenä : Korhosella ei ollut mitään kysyttävää, eihän hän ollut edes pyytänyt puheenvuoroa! Asia selvisi nopeasti myös Niinistölle. Timo. V. Korhonen (kesk) ei ollut pyytänyt puheenvuoroa, sillä hän oli jo paria asiaa aiemmin esittänyt opetusministeri Virkkuselle kysymyksen, joka koski Oulun yliopiston Kajaanissa sijaitsevan luokanopetusosaston osaston lakkauttamista. Tv-ruudussa nähtiin välähdys täysin hölmistyneestä Timo.V. Korhosesta, joka kuitenkin kohta säikähdyksestä toinnuttuaan alkoi hymyillä leveästi.

13. No, sattuuhan näitä kömmähdyksiä toki paremmissakin perheissä, miksei siis eduskunnassakin! Mutta miksi puhemiehenä rutinoidun Sauli Niinistön konseptit mahtoivat seota tällä tavalla juuri Oinosen kysymysten kohdalla? Selvää toki on, että Niinistö halusi lopettaa keskustelun asiasta heti, kun Vanhanen oli vastannut ynseällä tavalla Oinosen lisäkysymykseen. Vanhasen tavoin myös Niinistöä otti päähän Oinosen esittämä kysymys lisäkysymyksineen. Mutta miksi?

14. Olisikohan syynä ollut se, että myös Sauli Niinistö, muodollisesti toki hänen vaaliorganisaationsa, sai viime eduskuntavaalien alla KMS:n kautta peittelytarkoituksessa syydettyä vaalirahaa, joka oli peräisin niiltä samoilta liikemiehiltä, jotka Oinonen mainitsi pääministerille esittämässään kysymyksessä? Oliko Niinistö KMS:n kautta saama "potti" 10. 000 vai 5 000 euroa, muistaakseni 10 000 euroa; femman heittäminen "melkein presidentti Niinistölle" olisi tietenkin ollut paha kauneusvirhe. Jos ja kun näin on, ei ole mikään ihme, että Niinistö halusi päättää keskustelun Oinosen esille ottamasta teemasta mahdollisimman lyhyeen.

15. Muistanemme vielä hyvin, miten heti vuoden 2007 vaalien jälkeen vaalivoittajapuolueen (siis KMS:n) yksi nokkamiehistä eli Kyösti Kakkonen haluttiin palkita vaalilahjoituksia KMS:n kautta saaneiden poliitikkojen toimesta hakemuksella, jolla Kakkoselle tavoiteltiin vuorineuvoksen arvonimeä. Aikomus vaikutti jokseenkin härskiltä, suorastaan hieman suuruuden hullulta, sillä vuorineuvoksen arvohan on ollut tapana myöntää ainoastaan teollisuuden piirissä kunnostautuneille yritysjohtajille. Kakkosen saavutuksia elinkeinoelämän saralla ei ole toki syytä väheksyä, mutta kauppaneuvoksen arvonimi olisi ollut hänelle sopiva titteli, ei vuorineuvoksen. Mutta kun oltiin niin vaalivoittajia, niin vaalivoittajia, niin suhteellisuuden taju pääsi unohtumaan.

16. Kenen nimi mahtoikaan esiintyä ensimmäisenä allekirjoittajana paperissa, jolla Kyösti Kakkoselle haettiin tasavallan presidentiltä vuorineuvoksen titteliä? Ellen aivan väärin muista, niin ensimmäisenä paperissa komeili eduskunnan puhemiehen Sauli Niinistön nimi. Toisena tai ainakin kolmantena oli Ilkka Kanervan nimi; Niinistö ja Kanerva olivat siis kerrankin yhtä mieltä tietystä asiasta! Joka tapauksessa Niinistö oli arvonimen hakijoiden arvovaltaisessa joukossa. Minusta asia ei juuri mairittele hakemuksen allekirjoittaneita, vaan osoittaa heissä pikemminkin tietynlaista arvostelukyvyttömyyttä. Kun kyseinen arvonimiasia paljastui vaalirahoitussotkun puhjettua myös suurelle yleisölle, hakemus vedettiin vähin äänin pois.

17. Niin tai näin, joka tapauksessa puhemiehen ja pääministerin kannattaisi yrittää pitää päänsä kylmänä, etteivät konseptit pääsisi sekoamaan. Keep cool!

119. Valehdellaan

Keva-cabaret Kesärannan karonkassa?

Suomalaisessa iskelmälyriikassa tuodaan usein julki lyhyesti ja nasevasti elämän perustotuuksia. Iskelmänikkari sanoo laulunpätkässä sen, minkä puimiseen ja jankuttamiseen esimerkiksi eduskunta tarvitse koko kevätistuntokauden, eikä sekään riittäisi, mutta kun väliin tulee Juhannus ja kesälomat. Hyvänä esimerkkinä tästä on juuri nyt esillä ollut jupakka puoluerahoituksesta ja poliittisesta korruptiosta. Poliitikot ja liikemiehet valehtelevat omien ja toistensa tekemisistä niin, että korvat vain heiluvat - jos ne vain voisivat heilua.

Koomisinta on se, että eduskunnassa kansanedustajat eivät saa sanoa toistensa valahtelevan, vaikka parlamentissahan ne valeet vasta lentelevät. Enempää valehdellaan tuskin missään, ehkä tuomioistuimia lukuun ottamatta. Kansanedustajille ja ministereille on muodostunut muutenkin epämääräisen venkoileva ja kiertelevä puhetapa, josta ei koskaan voi varma, mitä puhuja itse asiassa tarkoittaa. Mieleen tulee vain yksi poliitikon lausahdus, jolla ilmeisesti tarkoitettiin juuri mitä sanottiinkin: "Minä juon nyt kahvia" (pääministeri Harri Holkeri).

Katsoin toissa iltana tv:stä tulevan työministeri Anni Sinnemäen haastattelua. Toimittaja esitti kyllä aika typeriä kysymyksiä, kuten esimerkiksi tämän: "Horjuuko hallitus (vaalirahoitusjupakan takia)." Tätä sama asia toimittaja tiukkasi hieman eri muodossa pariin kolmeen otteeseen Sinnemäeltä. Sinnemäki oli selvästi turhautunut, mutta opitun roolinsa vankina hän kierteli ja kaarteli ja vastasi joka kerta näennäisen ystävällisesti sekä pitkään ja hartaasti perustellen hyvin yksinkertaiseen kysymykseen. Katsojakin alkoi kiemurrella tuskasta moista kärsimysnäytelmää seuratessaan.

Jos minä olisin ollut tuleva ministeri ja minulta olisi kysytty yhtä typerää asiaa, olisin vastannut luultavasti jotenkin näin: "Mistä minä tiedän, horjuuko hallitus, koka minä aloitan ministerinä vasta ensi viikolla. Mutta sen voin vakuuttaa, ettei hallitus horju ainakaan sen takia, että minusta tulee ministeri." - Siinä olisi ollut kaikki lyhyesti. "Seuraava kysymys, olkaa hyvä!"

Iskelmälaulussa asiat sanotaan halki kerta heitolla. Otetaan nyt esimerkiksi vaikkapa tämä Katri Ylanderin esittämä laulelma "Valehdellaan." Katri on minun suosikkilaulajattariani, joita kuuntelee mielellään esimerkiksi autoradion välityksellä.

Valehdellaan-kappaleen sanat menevät hieman lyhennettynä näin:

-Mitä tapahtuu

Olen heräillä

Eikä kukaan muu, tunne mua niin kuin sä

refrain:

- Valehdellaan pienemmäksi vahinko

Älä muista että kiinni jäätiin jo

Sillä kukaan ei oo edes puoltakaan

Siitä mitä susta saan

Aina kun mua kosketat

Sataantuhanteen vaikka ootetaan

silti etsimättä löydät mut

Yhä uudelleen puhdas liataan

Jos nyt katsot, ehkä sokaistut

Mitä tapahtuu

Olen hereillä

Eikä kukaan muu, tunne mua niinkuin sä

Siinä se tuli, koko totuus, eikä mitään muuta.

Kun Kesärannassa pidetään ehkä myös nyt päättyneen eduskunnan istuntokauden jälkeen tavanmukainen karonkka, jonne pääministeri ja keskustan puoluesihteeri kutsuvat keskustan yhteistyökumppaneita ja rahoittajia, ehdotan, että ohjelmistoon otetaan juuri mainittu Katri Ylanderin menestyskappale "Valehdellaan pienemmäksi vahinko." Se on nimittäin juuri nyt hyvin ajankohtainen.

Mieskvartetti Vanhanen- Korhonen - Kakkonen - Merisalo voisi esittää Kesärannan cabaret-karonkassa tuon Katrin tunnetuksi tekemän laulelman hieman muunnelluin sanoin, jotka kuuluisivat tähän tapaan:

- Valehdellaan pienemmäksi lahjukset

Ei ne meitä kiinni saa, nahjukset

Sillä kokoomus ei oo puoltakaan

Mitä keskustalta saan

Aina kun mä teitä avustan

Olen uskossa

Vaasi putoaa

Eikä kukaan muu, lahjo mua niin kuin sä

Poliitikkojen pitäisi saada tilaisuus ripittäytyä, jos he tulevat "joskus" päästäneeksi suustaan puolitotuuksia tai jopa valheita. Muistamattomuus on sekin pahe, johon ei sentään aina voi vedota, vaikka Matti Vanhasella ei taidakaan olla tässä suhteessa mitään rajaa.

Katolisilla ja ortodokseilla on omat rippinsä ja rituaalinsa. Voisi kuvitella, miten katolinen Timo Soini astelee kaksi numeroa liian pieni Millwallin pelipaita yllään rippituoliin ja kertoo rippi-isälleen poliittisista synneistään, esimerkiksi EU-vaalien alla tunnetuksi tulleesta poliittisesta takinkäännöksestään koskien omaa vaaleihin osallistumista. Paha vain, että poliitikot osaavat esittää syntinsäkin niin kierosti ja taitavasti, että ripin vastaanottajatkin voivat ehkä uskoa, ettei tuo mitään syntiä edes voi olla. Timo Soinin tapauksessa alkaisi siis kenties kuulua rippituolin suunnasta rehvakasta hoilaamista, johon rippi-isäkin voisi yhtyä: Harva meistä on rautaa...minä taivu en koskaan, tahdon takin taas käännättää. ...etc.

Ortodoksien rippi on hieman erimuotoinen, mutta periaatteessa samantapainen kuin katolisillakin. Mutta onko Isä Mitro niin pahassa arkkipiispansa pannassa, ettei hänelle löytyisi Suomesta ripittäjää? Ei hätää, Isä M. voisi tee se itse -miehenä ripittäytyä itse itselleen vaikkapa kesäpaikkansa Siikajärvelle pystytetyssä tsasounassa. Se kävisi varmaan yhtä näppärästi kuin itsetyydytys entiseltä pojalta ja siitäkin voisi saada punaiset posket.

Luterilaiset poliitikot näyttäisivät sitä vastoin olevan tosi pahassa jamassa ripittäytymisen suhteen, koska heidän kirkkonsa ei tunne ripittäytymistä. Mutta jos kerran on keksitty siviilivihkiminen, niin kyllä pitää silloin olla mahdollista myös siviiliripittäytyminen.

Ministereiden rippi-isän rooli sopisi parhaiten oikeuskanslerille. Sitä paitsi meillä on jo näyttöä, miten homma toimii. Muistammehan vielä, miten ministeri Mauri Pekkarinen meni vuosi sitten ripittäytymän oikeuskansleri Jaakko Jonkalle muistamattomuuttaan Suomi-Soffan vaaliavustusasiassa. Yllätyksekseen Pekkarinen saikin Jonkalta "puhtaat paperit" koko asiassa, ja niin Mauri kiirehti oitis eduskunnan puhujapönttöön ja kertoi ääni väristen, että hän olisi kyllä eronnut virastaan heti, jos oikeuskansleri olisi löytänyt hänen muistamattomuudestaan jotain huomautettavaa.

Kas kummaa, kun Matti Vanhanen ei ole vielä kekannut tätä ripittäytymisprosessia ja oikeuskansleri-kuviota, jolla hän voisi puhdistaa ryvettyneen maineensa kertaheitolla. Oikeuskansleri tietenkin toivoo sydämensä pohjasta, ettei Vahanen koskaan keksisikään tuota tietä.

Rippi-isän painajainen: Ääni on kyllä Soffa-Pekkarisen, mutta tukka on kyllä aitoa Keva-Kauppista. Ota nyt kuitenkaan, pentele, näistä puolisavolaisista ja kepulaisista serkuksista selko!

Koska on jo myöhä, lienee aika lukea tässäkin vaalikämpässä iltarukous á la sotamies Honkajoki:

Isä Mitro, joka olet eu:issa

pyhitetty olkoon Repo-nimesi

tulkoon sinun hiippakuntasi

tapahtukoon sinun ja Liisa tahto

niin Siikajärven mökillä kuin Brysselissäkin

anna meille meidän jokavuotiset lahjuksemme

ja anna meille anteeksi meidän sosialistiset puheemme

niin kuin mekin annamme anteeksi persuille

jotka ovat meistä p-kaa puhuneet

äläkä saata meitä hallitukseen

vaan päästä meidät persuista

sillä sinun on kaapusi, ristisi ja sauvasi

nyt, aina ja tulevissa vaaleissakin.

Akkurat.

Siinäpä sitä taas oli, sanaa viikonvaihteeksi!

Tämähän alkaa kohta mennä päin v...twitteriä (latojan huomautus)