1151. Aaro, Sauli ja Lennu

1. Sauli Niinistö täyttää tänään 70 vuotta! Onnittelut! Presidentti ei pidä virallisia synttäreitä, vaan juhlii "työn merkeissä", kuten kulunut fraasi kuuluu. Huomenna lauantaina Yle haastattelee Niinistöä.

2. Mitä töitä presidentillä smahtoi olla tänään? Ainakin tasavallan presidentin esittely valtioneuvostossa. Tämä tehtävä ei liene kuitenkaan ollut kovin raskas, sillä asialistalla oli vain 4-5 varsin simppeliä asiaa. Yksi  asia koski muutosta arvonimilautakunnan jäsenistössä. Mutta eihän juhlakalua toki sovi töillä liiaksi rasittaa!

3. Melkoinen uutispommi koettiin tänään, kun Sauli Niinistö julkaisi twitterissä yllä olevan kuvan, jossa hän on yhdessä Aaro-pojan ja Lennu-koiran kanssa. Tätä ennen Aarosta ei ole julkaistu ainoatakaan kuvaa eikä presidenttipari ole kertonut lapsesta juuri mitään.

4. Tässä suhteessa Suomen tilanne poikkeaa täydellisesti siitä, mihin "tosi" kuninkaallisten keskuudessa on totuttu. Esimerkisi Ruotsin prinsessat ovat synnyttäneet viime aikoina lapsia todella "tiuhaa tahtia", jolloin vauvojen kuvat on näytetty kaikelle kansalle välittömästi eli viimeistään pari päivää syntymän jälkeen. Muutaman päivän sisällä julkisuuteen on kerrottu myös vauvoille annettavat nimet. Sama koskee Englannin kruununprinssi Williamin ja hänen vaimonsa Catherinen kolmen lapsen syntymää.

5. Meillä Suomessa ollaan tässä suhteessa karskilla perisiomalaisella linjalla. Tv-kuvissa saimme helmikuussa nähdä vain, miten isä-Sauli marssi Aaron syntyessä Kätilöopistolle ja palasi takaisin, samoin miten presidenttipari poistui parin kolmen päivän kuluttua vauvan kanssa synnytyslaitokselta. 

6. Kun Sauli Niinistöltä hieman myöhemmin ikään kuin vaivihkaa udeltiin, mikä nimi lapselle on tarkoitus antaa, kuultiin presidentiltä miehekäs vastaus: Siitä kerrotaan sitten aikanaan kirkossa!  Sillä lailla ja siitäs saitte, kaikki kyselijät!  Mitä perheasia ulkupuolisille kuuluu!

7. Aaro täyttää kohta 7 kuukautta, joten oli todella korkea aika näyttää kansalle, mitä presidenttipari on saanut suvunjatkamisen osalta aikaan. Hyvältä näyttää, sillä Aaro vaikuttaa oikein pirteältä kaverilta!

8. Yksi asia jää kuitenkin hieman ihmetyttämään. Kuvassa esiintyvät nimittäin vain perheen "miehet" Aaro, Lennu ja Sauli, mutta äiti-Jenniä ei näy missään! Nojoo, jatkossa saamme varmaankin nähdä vielä monta kertaa kaikki perheenjäsenet samassa kuvassa.

9. Onhan tietenkin varsin epätavallista, että 70-vuotiaalla valtionpäämiehellä on puolivuotias lapsi! Sauli ja Jenni vihittiin avioliittoon vuonna 2009, ja he ovat kertoneet yrittäneensä saada lasta koko avioliiton ajan. Nyt 10 vuotta kestäneiden ponnistelujen jälkeen vihdoin tärpääsi. Ennen vanhaan tuo ei olisi onnistunut, mutta nykyään on käytössä keinoja, joiden avulla tavoitteeeen pääseminen on mahdollista.

10. Sauli vaikuttaa kuvassa ikäisekseen varsin reippaalta ja onnelliselta. Presidentin vyötärönseutu näyttää tosin hieman tukevoituneen, mutta mitäpä siitä. Älkäämme antako tuollaisten pikkuseikkojen häiritä presidenttiparin ja koko kansan onnea!

1145. Vapun viettoa 2018

                                          Tänäkin vappuna toki marsittiin

1. Vapun vietto tai juhlinta on käynnissä lähes yhtä kosteissa merkeissä kuten aina ennnenkin.  Helsingissä ja muissakin suuremmissa kaupungeissa juhlijoiden kerrotaan aattona sikailleen ja roskanneen julkisia paikkoja tavallista enemmän. Helsingissä puistojen, katujen ja torien siivoaminen kestänee useita päiviä. Katselin eilen verkkolähetystä juhlijoiden ilakoinnista ja osin suoranaisesta riehunnasta Havis Amandan lakitustilaisuudessa ja ihmettelin suuresti joidenkin juopuneiden juhlijoiden loputtomalta tuntuvaa intoa kahlata ja uiskennella pullot ja lasit käsisään patsaan vesialtaassa.

2. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio astelivat tänään median eteen Presidentinlinnan Valtiosalissa, kun Ylioppilaskunnan Laulajien kuoro (YL) ja Suomen Työväen Musiikkiliike esittivät heille perinteisen vapputervehdyksensä.  Yleensä kyseinen tilaisuus pidetään Presidentilinnan  pihalla, mutta sateisen sään takia esitys oli tällä kertaa viety sisätiloihin. 

3. Tilaisuus oli merkittävä sikäli, että se on Jenni Haukion ensimmäinen julkinen esiintyminen äitinä, sillä edellisen kerran hänet nähtiin vilkaukselta julkisuudessa, kun presidenttipari poistui Haukion vauvan synnytyksen jälkeen Naistenklinikalta helmikuun ensimmäisellä viikolla. Monet olivat odottaneet, että parin 2. helmikuuta syntynyt Aaro-poika olisi ollut Linnassa vanhempiensa mukana, mutta toive osoittautui turhaksi.

4. Jenni Haukion poissaolo julkisuudesta ja kaikista edustustilaisuuksista on kestänyt niin pitkään, että aloin olla jo hieman huolestunut ja mieleeni muistui televiossa parhaillaan pyörivän ohjelmasarjan nimi "Pitäisikö olla huolissaan". Monet ihmiset ovat verranneet Suomen presidenttiparia esimerkiksi Ruotsin ja Engalannin kuninkaallisiin. Näin etenkin viime vuonna, jolloin Suomi täytti 100 vuotta ja maassa käytiin presidentinvaalikampanjaa, jolloin kyseinen intoilu ja ihailu oli huipussaan ja alkoi "tavallisia tasavaltalaisia" jo hieman tavalla kyllästyttää. 

5. Jenni Haukio ei osallistunut edes viime viikolla pidettyyn Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlaan eikä häntä nähty myöskään Linnassa pidetyillä perinteisillä diplomaattipäivällisillä, vaan Sauli saapui näihinkin tilaisuuuksiin ja kätteli Linnaan saapuneet diplomaatit ypöyksin. Presidenttipari on pitänyt lapsensa syntymisen jälkeen erittäin matalaa profiilia ja varjellut näin yksityisyyttään, mikä heille toki suotakoon. 

6. Esimerkiksi Ruotsissa ja Englannissa tilanne on ollut iloisten perhetapahtumien jälkeen "tosi kuninkaallisten" kohdalla täysin toisenlainen. Ruotsissa prinsessa Madeline näyttäytyi maaliskuun alussa kolmannen lapsensa kanssa julkisuudessa pian synnytyksen jälkeen ilmoittaen samalla kaikelle kansalle myös tyttövauvalle annettavan nimen Adrienne. Englannissa Cambridgen herttuatar Catherine synnytti kolmannen lapsensa pari viikoa sitten (23. huhtikuuta) ja tuli prinssi Williamin kanssa  - vieläpä "korkkareissa" - poikalapsi käsivarsillaan median eteen vain 7 tuntia synnytyksen jälkeen. Pojalle annettava nimi Louis ilmoitettiin kahta päivää myöhemmin.

7. Suomessa Sauli Niinistö ilmoitti lapsen syntymän jälkeen vain tämän sukupuolen, pituuden ja painon. Vauvaa ei saanut kuvata silloin, kun presidenttipari poistui autolla synnytyslaitokselta. Kun jotkut toimittajat uskaltautuivat jonkin ajan kuluttua utelemaan Niinistöltä, mikä nimi vauvalle oli tarkoitus antaa, saatiin Saulilta tai presidentin kansliasta kuivahko vastaus, jonka mukan "nimi kerrotaan kyllä kirkossa, sitten kun aika on". Helsingin ex-piispa Eero Huovinen kastoi presidenttiparin lapsen huhtikuussa, jolloin hänelle annettu nimi Aaro Veli Väinämö tuli julki; lapsen kummeja ei (tietenkään) ilmoitettu. Hieman myöhemmin Sauli Niinistö mainitsi ohimennen medialle, että "kastetilaisuus oli ollut erittäin lämminhenkinen". Niinpä niin, kastetilaisuudet, joiden henki ei olisi lämmin, ovat käytännössä luutavasti varsin harvinaisia. 

7. Nyt tilanne on normalisoitumassa, kun Jenni Haukio saatiin vihdoin ja viimein kameroiden eteen. Presidenttipari asteli tänään kello 11 Valtiosaliin hyväntuulisena YL:n kuoron eteen. Sauli Niinistöllä oli yllään harmaa puku, olisiko harmaa sää vaikuttanut puvun valintaan? Mieskuoro kajautti ensin ilmoille perinteiden mukaisesti "Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö" -laulun, minkä jälken mikrofonin eteen asteli ilmeisesti Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajana nuori nainen, joka puhui paperista lukien pressidentiparille. Puhe oli aika pitkä, mutta valitettavasti siitä ei saanut verkkolähetyksestä mitään selvää, mikä johtunee Valtiosalin onnettomasta akustiikasta. Tämä jälkeen puhui Sauli Niinistö, eikä hänenkään sanoistaan saanut selvää, mutta pari kertaa hän ilmeisesti yritti olla vitsikäs, minkä huomasi kuorolaisten pikku hörähdyksistä.
 
8. Lopuksi YL:n kuoro esitti presidentiparille Selim Palmgrenin tuutulaulun. Tällöin Sauli loihe lausumaan, että "toivottavasti kuuluu myös tuonne yläkertaan" viitaten ilmeisesti Linnan yläkerran jossakin  huoneessa olevaan Aaro-poikaansa. "Tai toivottavasti ei", kommentoi kuoronjohtaja Pasi Hyökki Niinistön toteamusta. Tämän jälkeen koko remmi poistui Valtiosalista toiseen huoneesen - luultavasti nauttimaan simaa ja tippaleipiä - jonka ovet suljettiin. Hieman myöhemmin Valtiosaliin astelivat Työväen Musiikkiliikkeen varttuneet soittajat, mutta heidän esitystään en enää jäänyt katsomaan.

9. Tällaista on siis Vapun vietto ja presidenttiparin elämä Suomessa! Ehkä hieman harmaata tai pikkusen jopa karua, mutta mikäs siinä, kyllä me suomalaiset silti pärjäämme oikein hyvin täällä Pohjolassa, sillä onhan Suomi tutkitusti maailman onnellisin maa! Mutta ehkä joskus kannattaisi tutkia myös sitä, miten onnellinen Suomen kansa on muihin kansakuntiin verrattuna ja onko valtiomuodolla - kuningaskunta vs tasavalta - tässä suhteessa merkitystä.

10. Tänään Helsingin Sanomissa oli entisen suurlähetteliäään Benjamin Bassinin nekrologi; Bassin kuoli 27. maaliskuuta 74-vuotiaana Helsingissä. Hän oli sivistynyt henkilö ja juristi, joka toimi Suomen suurlähettiläänä Thaimaassa, Intiassa ja viimeksi Kiinassa 2001-2005. En tuntenut Bassinia, mutta hän jäi mieleeni syskuussa 1962, jolloin astelimme Helsingin yliopistolla peräkkäin kättelemään uusina opiskelijoina rehtori Edwin Linkomiestä; tällainen seremonia oli tuolloin tapana. Bassinin juutalaisen syntyperän huomasi oitis, ja satuin vilkaisemaan edessä olleen Bassinin opintokirjaa, josta miehen nimi näkyi. Minulla oli oikea käsi kantositeessä, sillä olin joutunut edellisenä iltana pieneen käsirysyyn. Tämä ei kuitenkaan haitannut, sillä kättelin rehtori Linkomiestä, tätä sotasyyllisenä tuomittua entistä pääministeriä vasemmalla kädellä.

11. Nekrolgin mukaan Benjamin Bassin joutui viettämään viimeiset vuotensa vaikea sairauden takia hoitokodissa, mistä häntä kuljetettiin konsertteihin ja muihin hänelle tärkeisiin harrastuksiin. Ikävä juttu, joka toisaalta sai mietimään, miten hyvin olen itse loppujen lopuksi selviytynyt erilaisista kolhuista ja vastoinkäymisistä. Huomenna matkustan Pohjois-Suomeen, jossa osallistun välimiehenä erään riita-asian käsittelyyn. Tällaiset harrastukset, joihin myös blogin pitäminen kuuluu, saavat mielen pysymään virkeänä.

 

1133. LENNU IS BACK!

1. Presidentinvaalikampanjan aikana ja Sauli Niinistön voitonjuhlissa meitä kaikkia, ei vain suomalaisia, vaan porukkaa Amerikoita asti, on vaivannut ja jopa huolestuttanut yksi tärkeä kysymys, joka ajaa kirkkaasti kaikkien Nato-höpinöiden, transpondereiden ja arktisen hysterian ja mustan hiilen ohi:  Missä on Lennu? 

2. Lennu hurmasi kaikki viimeistään joulun 2016 alla Mäntyniemessä, jossa se juoksenteli ympäri ison salin lattiaa ja nuuhki kiihkeästi presidenttiparin eteen ympäri Suomen maan tuotuja perinteisiä jouluruokia, eritoten joulukinkkua ja -haukea. Kuvat ja videot tilaisuudesta, jossa Lennu varasti pääosan, levisivät tuossa tuokiossa ympäri maailmaa ja siitä tviitattiin niin maan perusteellisesti, yhden päivän aikana jo 50 000 kertaa. Voidaan yhtään liioittelematta sanoa, että Lennu nuuhki kerta heitolla Suomen, Mäntyniemen ja Suomen presidenttiparin maailman kartalle.

3. Mutta tämän jälkeen Lennu katosi kuvasta eli julkisuudesta kokonaan. Viime joulun alla, jolloin presidenttipari jälleen seisoi asennossa Mäntyniemen salissa vastaanotttamassa iänikuisia kinkkuja, haukia, silakoita, laatikoita, joulupipareita ja ties mitä kaikkea joulukrääsää, katsojat odottivat vihdoin näkevänsä Lennun, mutta turhaan. Presidentti Niinistö ei puhunut eikä pukahtanut Lennusta yhtikäs mitään.

4. Tammikuusta asiasta huolestuttiin toden teolla ja aidosti. Esimerkiksi The New York Times nosti Lennun katoamisen lähes ykkösuutikseen. Lehti haukkui itse vaalikampanjan tylsäksi ja muutenkin maanrakoon - syystä haukkuikin. Lehden Helsinkiin lähettämiä toimittajia kiinnosti vaalitaistelussa vain yksi asia: Missä on Lennu? Lehti arveli, että Lennu on sairastunut.

5. Vasta ensimmäisen ja samalla viimeisen äänestyskierroksen jälkeen Sauli Niinistö kertoi Mäntyniemessä maannantaina pitämässään (sinänsä tylsässä) tiedotustilaisuudessa, että Lennu on kunnossa ja että hän olisi edellisenä iltana ollut vastaanottamassa kotiin  saapunutta isäntäänsä yhdessä Jennin kanssa. Niinistö kertoi myös, että hän oli määrännyt Lennun vaalikaranteeniin, jottei yleisiö olisi luullut, että hän aikoisi ratsastaa vaalivoittoon Lennun avulla.

6. Tuo tieto helpotti toki suurta yleisöä. Jos Lennu olisi ok, niin silloinhan valtakunnassa olisi kaikki taas oikein hyvin! Ihmisiä jäi kuitenkin hieman askarruttamaan, miksi Lennu ei tullut Mäntyniemen infossa lehdistön eteen yhdessä Saulin ja presidentinkanslian tiedottajan  Katri Makkosen kanssa. Sauli vastasi itse kysymykseen toteamalla, että Lennu on sen verran "railakas kaveri", ettei sitä voitu päästää häiritsemään (muka) arvokasta  tilaisuutta.

7. Tänä iltana Lennu sitten esiintyi karanteeninsa jälkeen ensimmäisen kerran julkisuudessa. Hänen esiintymisensä ei kuitenkaan ollut välitön ja suora, vaan hänet tuotiin esille videon avulla. Video ilmestyi Niinistön Facebook-sivulle ja siihen oli liitetty seuraavat saatesanat: "Myöhästynyt kiitos tuestanne! Lennukin seurasi ääntenlaskua ja ilahtui vaalikaranteenin loppjumisesta. SN."

8. Videolla Lennu esiintyy lyhyen aikaa ypöyksin. Hän kääntelee tarkaavaisen oloisena päätään puolelta toiselle. Lennu ei ääntele eikä videolla näy ihmisiä. Pieni pettymys video on, sillä olisi toivonut, että Sauli olisi ollut videolla Lennun seurassa. Mutta kait presidentin sanaan voidaan luottaa ja uskoa, että video on tuore ja että Lennu on todellakin kunnossa.

9. Huomenna vietetään presidentin toisen kauden virkaanastujaisjuhlia Eduskuntatalossa ja Linnassa. Lienee turha toivoa, että Lennu esiintyisi eduskunnassa - rajansa kaikella!  Mutta voisiko olla mahdollista, että kello 12.40, jolloin presidenttipari tai ainakin Sauli yksin vilkuttelee Linnan parvekkeelta Kauppatorilla olevalle yleisölle, hän sylissään olisi Lennu, tuo valtakunnan ykkösterrieri? Tämä näkymä ja siitä otettavat kuvat rauhoittaisivat kaikkialla ihmisiä, varmaan myös The New York Timesia ja koko maailman lehdistöä aina Pekingiä myöten. Sauli Niinistön toinen kausi saisi Lennun esillä olon johdosta arvoisena alun. 

10. Ilmeistä on, että itse Saulia nähdään julkisuudessa entistä enemmän ja että hän osallistuu myös moniin sellaisiin viihdeohjelmiin, joissa häntä ei vielä ensimmäisellä kaudella nähty.

11. Näen jo sieluni silmillä, miten Sauli on mukana tv-ohjelmassa "Pitäisikö olla huolestunut" pohtimassa mm. Kalle Palanderin ja Tuomas Kyrön kanssa visaisia kysymyksiä ja naurattamassa tv-katsojia. Pidän ilman muuta selvänä, että Sauli kiikutetaan myös  ISTV:n ohjelmaan "Lahjomaton Päivärinta" ja Iltalehden sarjaan "Enbuske -tänään".  En liioin yhtään ihmettelisi, jos Sale nähtäisiin myös Maikkarin Putous-ohjelmassa, jossa hän tanssahtelisi kivojen hahmojen kanssa.  Luultavasti Maria Veitola pääsee Mäntyniemeen tekemään omaa ohjelmaansa otsikolla "Veitola yökylässä"; toivottavasti Maria saa nukkua yhdessä Lennun kanssa. Kaikkea muutakin kivaa viihdepuolella on varmaan suunnitteilla. Selvää lienee, että Sauli esiintyy Baba Lybeckin vetämässä  "Uutisvuodossa" ja Janne Katajan kanssa "Napakympissä". Salatut elämät - sarjaan en sen sijaan vielä tältä syömiseltä jaksa oikein uskoa. Riihimäkeläisenä vetoan lopuksi Niinistöön, että hän ymmärtäisi tänä vuonna kutsua Aku Hirviniemen Linnan juhliin 6. joulukuuta.

12. Edellisessä kappaleessa lausuttu visio olisi hyvin johdonmukaista ja luonnollista, sillä onhan Sauli mahdollistanut jo ykköskaudellaan tasavallan presidentin viran viihteellistymisen ja karnevalisoitumisen. Joten anna palaa vain, Sauli, myös jatkossa!

                                         Lennu-leivosta saa Cafe Esplanadista

1132. Sauli Niinistön suosion syistä

1. Presidentinvaalit ovat ohitse - luojan kiitos! Tylsät vaalikeskustelut ja kuukausikaupalla jatkunut Sauli Niinistön ylivoimasta toitottaminen mediassa alkoi jo ottaa päähän. Valtamedia, tv-ja radiokanavat sekä lukemattomat politiikan toimittajat ja tv-uutisankkurit tekivät vaalityötä Niinistön hyväksi koko ajan.  

2. Median tuki ja äänestysikäisten ihmisten manipulointi auttoi suuresti Sauli Niinistöä tekemään historiaa. Suomessa tasavallan presidenttiä, ei edes Mauno Koivistoa,  ei ole aiemmin valittu suorassa kansanvaalissa ensimmäisellä kierroksella.

3, Mikä selittää Sauli Niinistön kansansuosiota, joka lähentelee jo henkilöpalvontaa? Sille ei löydy selkeää yksittäistä syytä. Olisiko se Niinistön ensimmäisellä kaudella harjoittama ulko- ja turvallisuuspolitiikka vai onko ilmiölle muita ja myös politiikan ulkopuolisia syitä? On puhuttu paljon kansainvälisen tilanteen epävakaudesta ja kiristymisestä sekä Itämeren turvallisuustilanteen huonontumisesta. Sauli Niinistön on sanottu onnistuneen ulkopolitiikan hoitamisessa hyvin.

4. Itse en usko tähän selitykseen, sillä se ei tietenkään ole ainoa tai suurin syy Niinistön suosioon. Onko Niinistö tehnyt jotain uutta ja erinomaista ulko- ja turvallisuuspolitiikassa? Minusta ei, sillä Suomen ulkopolitiikka on ollut samanlaista jo Tarja Halosen ja Martti Ahtisaarenkin kaudella. Siinä, että Niinistö tapaa Kiinan ja Yhdysvaltain presidentit ja säännöllisesti Vladimir Putinia, ei ole mitään uutta ja ihmeellistä. Niinistön ja Trumpin vajaa puoli tuntia kestänyt rupattelu Valkoisessa talossa oli normaali tutustumis- ja vierailukäynti, jollaiseen Trumpilla on riittänyt aikaa monien muidenkin maiden presidenteille tai pääministereille. Kiinan presidentti Xi teki välilaskun Helsinkiin ollessaan matkalla tapaaman Trumpia Washingtonissa. Vierailun näkyvin anti oli pandojen vuokraamisesta Suomelle tehty sopimus. Samanlaisen välilaskun Helsinkiin teki hieman myöhemmin Japanin pääministeri Abe.

5, On väitetty, että eräs suosion yhtenä syynä olisi se, että Niinistö on palauttanut instituutiolle tietynlaista arvokkuutta kansanomaisen Tarja Halosen jälkeen. Tähän selitykseen en kyllä usko alkuunkaan. Totta on, että presidentinvirka on viihteellistynyt ja karvevalisoitunut ja että tämä  kehitys alkoi jo Matti Ahtisaaren ja jatkui selvästi Tarja Halosen kaudella, Mutta tässä suhteessa aivan uusiin sfääreihin on päästy vasta Niinistön ensimmäisellä kaudella. 

6. Niinistö on ottanut monin tavoin kaiken irti kansansuosiota kasvattaakseen.  Maakuntamatkat, joihin nykyoloissa ei toki olisi enää minkäänlaista tarvetta sekä monet  "kissanristiäiset" ja toritapahtumat ovat täyttäneet Sauli Niinistön kalenterin varsinkin viime vuonna, jotka oli samalla Suomi-1000 -juhlavuosi ja jolloin hänen vaalikampanjansa pantiin vireille. Niinistö nähtiin tuon tuostakin erilaisissa juhlissa, kävelykaduilla ja toreilla kättelemässä ihmisiä ja vaihtamassa ihmisten kanssa muutaman sanan sekä poseeramassa selfiekuvissa. Kännykkäkameroiden selfiekuvat ovat korvanneet nimikirjoitukset, Sauli-selfieitä niitä löytyy jo tuhansissa suomalaisissa kodeissa.  

7. Presidentti Niinistöstä on tullut aivan samanlainen julkkis ja rockstara kuin huippu-urheilijoista ja viihdetaitelijoista. Tätä julkkisasemaansa Niinistö on hyödyntänyt sataprosenttisella innolla aina kun siihen vain ollut pienikin mahdollisuus, sillä se on lisännyt huimasti hänen jo muutenkin lähes henkilöpalvonnan tasolle noussutta  kansansuosiotaan. Sauli tuntuu suorastaan kosiskelevan julkisuutta ja hänen monet  toimensa on tehty lisäsuosion haalimistarkoituksessa. Kukaan ei puhu toreilla ja turuilla Niinistön kanssa ulko- tai turvallisuuspolitiikaasta, vaan small talkissa on kyse aivan muista asioista. Tyypillistä on, että Sauli kysäisee muina mieheinä vaikkapa, että "mitenkäs se teidän kesänne on mennyt", kättelee ihmisiä, poseeraa selfiekuvissa ja läväyttää päälle tutun virnistyksensä. Tämä uppoaa kansaan ja varttuneemmat naiset suorastaan voihkivat, että on se niin ihana, tämä meidän Sauli! 

8. Niinistöä pidrtään ikään kuin jonaan antiikin sankarina, jolla on ollut elämässä koettelemuksia ja suruja, mutta myös suurta menestystä. Ihmiset muistavat Saulin ensimmäisen vaimon Marja-Leenan kuolema 1995  liikenneonnettomuudessa, tsunamin ja siltä pelastutuminen pojan kanssa tolppaan kiipeämällä, Saulin tuttavallisen virnistyksen yms. asiat. Niinistön tarina vetoaa ihmisiin. Erilaiset kannatusmittaukset ovat jo parikymmentä vuotta kertoneet hänen laajasta suosiostaan. Niinistön ja Jenni Haukion vierailut maakunnissa, toreilla ja turuilla ovat aina ylesiömenestys ja paikalle saapunut väki ottaa heidät vastaan kuin kuninkaalliset konsanaan. Pohjoismaisia kuninkaallisia Sauli ja Jenni tapaavat usein, vähintään kerran tai pari vuodessa. Heitä on alettu pitää Suomen kuninkaallisina. Nykyisin Sauli pitää toreilla tai esimerkiksi Itä-Länsi -ottelussa pikku puheen, jossa hän kertoo jostakin ajankohtaisesta aiheesta, kuten esimerkiksi nuorten syrjäytymisestä ja eriarvoistumisesta. 

9. Tällaiset eleet ovat menneet kansaan täydestä kuin häkä päähän eikä kukaan kysy, että onkohan presidentti joskus tehnyt tai edes yrittänyt tehdä jotakin konkreettista syrjäytymisen tai eriarvoistumisen estämiseksi. Ei toki olekaan, mutta jos tätä touhua joskus ihmeteltäisiin, saataisin saulimainen kaarteleva ja epämääräinen vastaus, että eihän semmoinen oikein edes kuulu presidentin toimivaltuuksiin. Presidentti-instituution kohdalla Suomesta puuttuu kriittinen media. Sauli Niinistöä politiikan toimittajat kohtelevat samalla tavalla kritiikittömästi kuin seurapiiritoimittajatkin. He suorastaan kilpailevat, kuka tai mikä lehti tai tv-toimitus kykenee (ilkeää) parhaiten  mielistelemään presidenttiä ja kehua hänen ulko- ja turvallisuuspoliittisia saavutuksiaan, joissa ei todellisuudessa olisi juuri mitään kehumista.

10. Sauli Niinistön ei tarvitse itse asiassa tehdä, matkojen ja vierailujen ja tapaamisten lisäksi, kovinkaan paljon varsinaisia tekoja, vaan virka hoituu lähinnä puhumalla ja näyttäytymällä kansalle juhlissa ja tapahtumisssa. Niinistön kansansuosio perustuu pitkälti mielikuviin, joilla ei välttämättä tarvitse olla mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Niinistön puhetapa on koukeroinen, epämääräinen ja pohdiskeleva. Tässä hän tuo mieleen toisen kansansuosikin eli Mauno Koiviston. Viimeisimmäkin vaalikampanjan aikana Niinistö yritti, kun häntä siihen toisten ehdokkaiden toimesta suorastaan patistettiin, kyllä kertoa, mitä hän Nato -puheillaan ja Nato-optiolla oikeastaan tarkoittaa, mutta hänen pohdintansa olivat jälleen niin epäselviä, ettei niistä ottanut Erkkikään tolkkua! Mutta äänestäjät eivät olleet tästä moksiskaan. Kun ihmisille on jo monta vuotta kaikissa medioissa vakuutettu, että Niinistö  ja vain hän on kyllin taitava ulkopolitikko ja sopiva vastapeluri Putinille, he uskovat tämän ja keskittyvät presidentin muiden eli politiikan ulkopuolisten asioiden hehkuttamiseen.

11. On sanottu, että Sauli Niinistön persoonassa yhdistyvät kova ja pehmeä, sillä hän kykenee olemaan yhtä aikaa rento ja tiukka; jätkämies ja nipottaja. 1990-luvulla hän nousi valtakunnalliseen julkisutteen toisella eduskuntakaudellaan, jolloin hänet valittiin kokoomuksen puheenjohtajaksi ja Lipposen hallituksen oikeusministriksi ja vuonna 1996 Iiro Viinasen jälkeen valtiovarainministeriksi. Tässä tehtävässään Niinistöstä kehitty ankaran säästölinjana kannattaja ja ajaja, joka jankkasi talouskurista sekä äksyili, nipotti ja itketti ministereitä ja virkamiehiä. Tämä oli aitoa Niinistöä, sillä ennen politiikkaan tuloaan hän oli suhteellisen kuivakiskoinen juristi toimittuaan kymmenisen vuotta hovioikeuden esiittelijänä; se voi olla toisinaan melko ikävää ja kuivaa hommaa, kuten blogisti omasta kokemustaantietää, hänelle tosin riitti kaksi vuotta hovioikeuden esittelijänä.  Eduskuntaan Niinistö valittiin vasta kolmanella yrityksellä vuonna 1987, jolloin hän oli jo 41-vuotias. Paavo Lipposen hallituksista on mieleen on jäänyt rullaluisteleva valtiovarainministeri, joka sivuille vilkuilematta teki rajuja leikkauksia ja siinä sivussa vei Suomea euroon, vaikka Paavo Väyrynen yritti panna parhaan kykynsä mukaan hanttiin. 

12. Kokomuksen puheenjohtajana Niinistön pehmeämpi puoli pääsi esiin ja hänestä kaavailtiin puoleen presidenttiehdokasta jo vuoden 2000 vaaleissa. Niissä Niinistöllä olisikin ollut hyvät menestymismahdollisuudet, sillä olihan hänellä kiva kihara tukka ja leveä hymy tai oikeastaan virnistys! Pidän Niinistöä melko tyypillisenä tv-kauden politiikko, joka nousi pinnalle televison ansiosta. Ninistö sai jo vuoden 1991 eduskuntavaaleissa noin 16 000 ja vuoden 1995 vaaleissa 19 000 ääntä. Siirryttyän Turun vaalipiiristä Uudenmaan vaalipiiriin, Niinistö sai vuoden 1999 vaaleissa todellisen äänivyöryn eli hieman yli 30 000 ääntä.  Niinistö ei kuitenkaan suostunut presidenttiehdokkaaksi, vaan vetosi siihen, ettei hän puolivallattomana leskimiehenä olisi tehtävään edes kovin sopiva. Kokoomuksen ehdokaaksi tuli puhemies Riitta Uosukainen, joka osoittautui vaaliväittelyissä huonoksi valinnaksi.    

13. Vuoden 2006 presidentinvaaleihin Niinistö silti tähtäsi vakavissaan ja alkoi siinä tarkoituksessa etsiä nuorta ja muutenkin sopivaa puolisoa. Kansa kohahti, kun saatiin tietää, että Niinistö seurustelee Tanja Karpelan (synt. 1970) kanssa. Niinistö ilmeisesti katsoi, että entinen missi ja malli, joka oli valittu eduskuntaan vuonna 1999 ja edennyt Matti Vanhasen hallituksen kultuuriministeriksi, olisi hänen omaa kansansuosiotaan ajatellen sopiva puoliso. Niinistön ja Karpelan seurustelu, jota kesti kolmisen vuotta, johti kihlaukseen loppuvuonna 2003. Kesällä 2004 kihlaus kuitenkin purkautui, luultavasti siksi, kuten blogistille on kerrrottu, ettei Niinistö halunnut lasta, mitä Karpela puolestaan piti avioliiton edellytyksenä.

14. Vaalissa Niinistö pani istuvan presidentin Tarja Halosen tiukalle, sillä hän hävisi tälle toisella kierrokselle vain niukasti. Olisiko puoliso avittanut Saulia jopa vaalivoittoon, kukapa tietää. Sauli ei lannistunut tappiosta, vaan päätti, että vuonna 2012 on  hänen vuoronsa tulla valituksi presidentin virkaan.Vuoden 2007 eduskuntaavalin tulokset antoivat jo tästä selvää osviittaa, sillä Niinistö sai vaalissa kaikkien aikojen suurimman äänivyöryn noin 60 000 äänellä. Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ei kuitenkaan huolinut Saulia Matti Vanhasen toisen hallituksen ministeriksi, vaan otti itselleen valtiovarainministerin salkun, joka olisi sopinut hyvin myös Niinistölle. Sauli huudatutti itsensä eduskunnan puhemieheksi ja heilutti puhemiehen nuijaa koko eduskuntakauden. Puhemiehenä Niinistö simputti kansanedustajia, vaati tarkkaa kulukuria ja moitiskeli parlamentaarikkoja liiallisista ulkomaan matkoista. Jotkut kansanedustajat valittelevat mm. sitä, että heidän piti matkustaa toisessa luokassa ja yöpyä edullisissa hotelleissa, mikä saattoi heidät suorastaan naurunalaisiksi ulkomaalaisten kollegojen keskuudessa. Ei ihme, että kansanedustajat päättivät omasta puolestaan näpäyttää Niinistöä niin, että tämä sai eduskuntakauden viimeisessä puhemiesvaalissa ainoastaan 89 ääntä. 

15. Sauli etsiskeli itselleen edelleen sopivaa puolisoa. Julkisuudessa väläyteltiin parin kolmen naisen, mm. erään tv-toimittajan, nimeä, joiden kanssa Sauli oli seurustellut, mutta valmista ei näyttänyt tulevan. Olisiko Sauli kuusikymppisenä jo liian vanha, vai mistä oli kysymys, päiviteltiin siellä ja täällä. Vihdoin loppuvuonna 2008 kerrottiin, että Sauli seurustelee kokoomuksen puoluetoimistossa viestintäpäällikkönä työskentelevän, itseään liki 30 nuoremman Jenni Haukion kanssa. Haukio on kotoisin Porista, jossa hänen isoisänsä Toivo Haukio oli toiminut mm. kaupunginviskaalina ja raastuvanoikeuden tuomarina sekä erilaisissa kokoomuksen luottamusehtävissä. Niinistö ja Haukio vihittiin avioliittoon 3. tammikuuta Reposaaren kirkossa. Myöhemmi ilmeni, että pariskunta oli seurustellut keskenään jo kaksi vuotta, mutta pitänyt suhteensa salassa tiedotusvälineiltä. 

16. Avioliitto runoutta harrastavan nuoren ja sievän Jennin kanssa lisäsi entisestään Sauli Niinistön kansansuosiota, mutta niinhän sen oli määräkin tehdä. Nyt Sauli oli täysin valmis uusiin presidentinvaaleihin, joihin oli aikaa kolmisen vuotta. Vaaleja odotellessaan  pariskunta kiersi äytillä erilaisissa tilaisuuksissa ympäri maata, hieman samalla tavalla kuin Armi Kuusela ja Gil Hilario vuonna 1953. Vuoden 2012 vaaleissa Niinistö pääsi 63-vuotiaana uransa huipulle, mutta presidentinvaali ei suinkaan ollut suinkaan läpihuutojuttu, sillä valinta edellytti  toisen äänestyskierroksen toimittamista. 

17. Presidenttinä Niinistö on ällistyttänyt kansalaisia esimerkiksi soittamalla spontaanisti radion luontoiltaan ("Sauli Naantalista") ja puhumalla kukkien kauneudesta. Joskus hän on tupsahtanut luistinradalle pelaamaan koulupoikien kanssa pipolätkää. Maakuntamatkat ja muut vierailut  ja erilaiset tapahtumat ovat tulleet tutuiksi kaikelle kansalle ja ne ovat kasvattaneet presidentein kansansuosoita, kuten on ollut tarkoituskin. Niiinistö ja Haukio ovat vieralilleet tapaamassa monien maiden presidenttejä aina Kiinan presidentistä ja Turkin diktaattori Erdoganista lähtien. Yhdysvaltojen presidentti Barack Obamaakin on käyty tervehtimässä yhdessä pohjoismaiden pääministereiden kanssa. Viranhoito ei ole Sauli Niinistöä kovin paljon rasittanut, eikä tämä ole mikään ihme, sillä pressan tehtävät onnistuisivat varmaan muillekin suomalaisille kärkipolitiikoille, koska se on melkein yhtä helppoa kuin heinänteko. Jos kerran Tarja Halonen pärjäsi presidenttinä 12 vuotta putkeen, niin kovin ihmeellisestä virasta ei silloin voi olla kyse.

18. Ensimmäisen kauden alkaessa lähestyessä loppuaan alettiin kysellä, aikoooko Niinistö jatkaa vielä toiselle kaudelle, Tähän Saulilta ei saatu vastausta kuin vasta kesäkuussa viime vuonna, jolloin hän ilmoitti olevansa käytettävissä, muttei suinkaan kokooomuksen, vaan kannatusyhdistyksen ehdokkaana. Tätä varten kerättiin kesällä noin 150 000 kannattjakorttia. Sauli itse teki koko ajan vaalikampanjaa, vaikka hän ei ollutkaan vielä virallinen  ehdokas. Suomi 100 -juhlallisuudet kasvattivat Saulin kansansuosoita, sillä hän osallistui (tietenkin) lähes kaikkiin juhlallisuuksiin ja teki sen ohessa yhteensä 18 maakuntamatkaa. Tiettävästi Niinistö osallistui Suomessa viime vuonna noin 400 eri tilaisuuteen. Miehellä oli siis kova halu päästä toiselle kaudelle.

19. Sauli oli asettanut tavoitteeksi tulla valituksi vuoden 2018 presidentinvaaleissa heti ensimmäisellä äänestyskierroksella. Hän aikoi tehdä tässä suhteessa historiaa, sillä kuten alussa jo kerroin, ko. tavoite ei ollut aikoinaan onnistunut edes Mauno Koivistolta. Niinistöllä olisi tuohoin saavutukseen kaikki edellytykset, sillä hän oli tavannut viime vuonna Putinin, Trumpin, Kiinan presidentti  Xin ja Japani Aben sekä osallistunut yhteen EU:n järjestämään turvallisuuskonferenssiin, eturivissä istuen, niin kuin presidentin kanslian tiedotteessa on korostettu. Niinistö on keskustellut Itä-Ukrainan kriisitä mm. presidentti Poroshenkon kanssa, mutta näissäkään tapaamisissa ei ole edistytty. Niinistö on puhunut transpondereista ja arktisen alueen mustasta hiilestä eli noesta sekä tietenkin Itämeren turvallisuusuustilanteesta aina kun on vain saanut siihen tilaisuuden. Hän on keskustellut ilmaston muutoksesta itsensä Al Goren kanssa, mitä Niinistö on usein keorostanut. 

20. On miehellä totisesti ollut pyrkyä toiselle kaudelle, vaikka seitsemänkymppiä on kohta "mittarissa". Niinistö on ollut toimelias myös politiikan ulkopuolella. Hän on esimerkiksi tavannut kirjailija Paul Austerin ja jutellut tämän kanssa Akateemisessa Kirjakaupassa; tilaisuus tietenkin televisioitiin. Niinistö on ottanut luettavakseen Austerin kirjan 4321, jossa on reilusti li tuhat sivua ja jonka lukeminen lienee Niinistöllä vielä kesken. Niinistö puuhailee edelleen Tukikummisäätiön puheenjohtajana ja hän on vieraillut joulun alla Heikki Hurstin järjestämässä tilaisuudessa, jossa jaettiin ruokatarvikkeita varattomille. Niinistö on alentanut omaa palkkiotaan, joka on noin 125 000 euroa vuodessa, muutamalla tuhannella eurolla, mistä hän on jaksanut  julkisuudessa usein muistuttaa. Kertomatta on kuitenkin tässä kohdin jäänyt, että presidentin palkkio on verotonta tuloa.

21. Myös ns. kotirintamalla presidentille on tapahtuut kaikenlaista. Presidentin perheeseen on hankittu bostoninterrieri Lennu, joka on riemastuttanut myös kansainvälistä mediaa ja josta on kerrottu Twitterissä. Joulun alla 2016 Lennu, jonka virnitystys muistuttaa erehdyttävästi Sauli-isännän virnistystä, herätti erityisen suurta kansainvälistä huomiota. Tällöin kansainvälisiin tiedotusvälineisiin levisi Mäntyniemessä kuvattu video, jossa Lennu nuuhki innolla presidenttiparille tuotuja jouluruokia ja juoksenteli ympäri lattiaa. Siinä missä Niinistön tviitit keräävät yleensä vain muutaman tusinan uudelleentviittauksia, kuvaa virnistävästä tai irvistävästä Lennusta Mäntyniemen em. joulutilaisuudesta jaettiin Twitterissä yli 50 000 kertaa ja se käräsi lähes 150 000 tykkäystä.

22. Myös avioliitto runokirjoja julkaisseen Jenni Haukion kanssa on tuonut Sauli Niinistön stoorin - kansanedustajana Niinistön kantapaikka oli lähellä Eduskuntataloa sijaitseva Storyville -ravintola - aivan uuden tason. Mutta ei tässä suinkaan vielä kaikki, sillä kun viime syksynä saatiin tieto 69-vuotiaan presidentin tulevasta isyydestä, koko Sale-paketin päälle satoi sellaista kimalletta, joka ei voi jättää juuri ketään kylmäksi. Vauva  liki seitsemänkymmpiselle pressalle ja vieläheti loistavasti menneiden vaalien jälkeen! 

23. Nyt pidettyjä presidentinvaaleja on pidetty melko tylsinä mm. siksi, että istuvalla presidentillä on ollut gallup-kyselyissä nin ylivoimaisen suuri kannatus, ettei vaalin lopputuloksesta ole ollut epäselvyyttä. Vaaliväittelyissä onkin jännitetty lähinnä vain sitä, onko Niinistön valinta selvä jo ensimmäisellä äänestyskierroksella vai tarvitaanko vielä toinen kierros, jolle selviytyvät kaksi eniten ääniä saanutta ehdokasta. Nyt tiedämme, mikä oli tältä osin lopputulos.

24. Jutkut äsken päättyneitä presidentivaaleja seuranneet ulkomaiset lehtimiehet ovat todennet, että ulkopolitiikka, vaikka se onkin Suomen presidentin keskeinen toimiala, on kiinnostanut suomalaisia keskivertoäänestäjiä loppujen lopuksi aika vähän. Enemmän esillä ovat olleet ehdokkaiden persoonallisuudet ja muut ominaisuudet. Tässä suhteessa Sauli Niinistöä on verrattu Barack Obamaan. Samalla tavalla juin Obama, Sauli Niinistö on saanut äänestäjien keskuudessa paljon myönteistä julkisuutta nimenomaan politiikan ulkopoliittisilla tekijöillä, joista esiin on kansainvälisessä lehdistössä nostettu  juuri presidentin perheeseen tulossa oleva vauva.

25. Toinen keskeinen tekijä Sauli Niinistön laajassa kansansuosiossa on sitten juuri Lennu-koira. Barack Obaman perhesssäkin oli presidenttikaudella koiria, ja sama koskee vaikkapa Bill Clintonia ja Vladimir Putinia, joilla kummallakin on ollut labradorinnoutaja. Presidentti Tarja Halonen tuli tunnetuksi kissoistaan, Rontista ja Miskasta, jotka hän oli saanut lahjaksi Putinilta. Medvedev puolestaan lahjoitti presidenttinä ollessaan Haloselle Meggi -nimisen kissan.

26. The New York Times on Suomen presidentinvaaleja seuratessaan keskittynyt Lennu-koiran katoamiseen julkisuudesta. "Finland´s Scene-Stealing First Dog Is Missed During Dull Election", julisti lehti juttunsa otsikossa. Lehden mukaan monet suomalaiset ovat kaivanneet Lennun piristävää olemusta "ilmeettömien ja yksitoikkoisten vaalien aikana". Lehti arveli, että Lennu saattaa olla sairas, mutta tämän tiedon presidentin kanslia oli kumonnut. Kanslian mukaan 7-vuotias Lennu pitää vaalilomaa. Eilisssä Mäntyniemen tiedotustilaisuudessaan Sauli Niinistö kertoi saman asian. Voimme siis olla helpottuneita: Lennu ei ole sairastunut, vaan täysin kunnossa! Samassa tilaisuudessa Sauli kertoi viettäneensä sunnuntai-illan lopun Mäntyniemessä pelamalla Jennin ja anopin kanssa huutomarjapussia; Sauli oli voittanut kahdesta pelistä toisen. Anopin ikää ei ole kerrottu, mutta hän saattaa olla vävypoikaansa muuutaman vuoden nuorempi.

27. On loppuyhteenvedon aika. Sauli Niinistö koulumenestys ei ollut arvosanopjen valossa kummoinen, vaan pikemminkin kurja; hän on approbatur-ylioppilas. Sauli selviytyi kuitenkin lukemaan oikeustiedettä Turun yliopistossa ja valmistui juristiksi arvosanoilla, jotka eivät päätä huimaa. Saulin gradua on jäänyt kaateisiin, sen ainoa kappale on Niinistön hallussa. Valmistumisensa jälkeen Niinistö toimi kymmenisen vuotta hovioikeuden esittelijänä ja harjoitti samalla sivutoimisesti asianajoa Salossa, jossa hän piti omaa  lakiasiaintoimistoa.  

28. Eduskuntaan Niinistö pääsi kolmannella yrityksellä 41-vuotiaana. Toisella eduskuntakaudella Sauli toimi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana. Iltaelämää Niinistö vietti kavereidensa kanssa keskustan pintapaikoissa, kuten esimerkiksi Storyvillessä ja Mikadossa; jälkimmäinen täyttyi joka ilta lähinnä Itä-Euroopan maista Suomeen tulleista naisista, kuten blogisti omasta kokemuksestaan muistaa. 

29. Niinistö toimi Paavo Lipposen ministerinä ensimmäisessä hallituksessa, ensin jonkin  aikaa oikeusministerinä ja sen jälkeen vuodesta 1996 alkaen valtiovarainministerinä, mitä tehtävää hän hoiti myös Lipposen toisessa hallituksessa vuoteen 2003 saakka. Niinistö on Suomen pitkäaikaisin valtiovarainministeri. Niinistöllä ei ole taloudellista koulutusta eikä kokemusta yrityselämästä. Niinistöstä tuli 90-luvulla eduskuntavaalien ääniharava. Vaimonsa kuoleman jälkeen Niinistö seurusteli ex-missi Tanja Korpelan kanssa kolmisen vuotta ja oli tämän kanssa kihloissa jonkin aikaa. Karpela (kesk) oli tuolloin kansanedustaja ja Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen kulttuuriministeri. 

30. Vuoden 2003 eduskuntavaaleihin Niinistö ei osallistunut, vaan vietti seuraavat neljä vuotta Euroopan investointipankin varapääjohtajana Luxemburgissa. Hän oli kokoomuksen ehdokkaana vuoden 2006 presidentinvaaleissa, joissa hävisi toisella kierroksella Tarja Haloselle. Eduskuntaan Ninistö palasi vuonna 2007 saatuaan vaaleissa hieman yli 60 000 ääntä. Niinistö toimi vuodet 2007-2011 eduskunnan puhemiehenä, jolloin hän mm. vaati kansanedustajita tiukkaa kulukuria. Vuonna 2006 tai 2007 hän aloitti seurustelun 29 vuotta nuoremman Jenni Haukion kanssa, avioliiton pariskunta solmi tammikuussa 2009. 

31. Niinistöllä on ollut kansainvälisiä kontakteja ja tehtäviä, mutta hän on ennen presidenttikauttaan katsonut asioita lähinnä vain talouden näkökulmasta. Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan Niinistö on syventynyt kunnolla vasta presidenttikaudellaan. Tasavallan presidentin valtaoikeuksia on kavennettu tuntuvasti pikku hiljaa ja erityisesti Mauno Koiviston toimikauden jälkeen. Suurinta valtaa presidentti käyttää ulko- ja turvallisuuspolitiikan alalla, josta Niinistö on ottanut tiukan otteen. Käytänöössä Niinistöllä ei ole ollut virassaan kovin hankalia tilanteita tai ongelmia. Niinistö on välttänyt visusti tekemästä virheitä. Niinistön puheita ja lausumia on, etenkin Suomen Nato-jäsenyyden suhteen, vaivannut epäselvyys ja koukeroinen kielenkäyttö. Yleinen näkemys, jonka mukaan Niinistö on onnistunut tehtävässän hyvin tai jopa erinomaisesti, perustuu osaksi niihin mielikuviin, joita hänen viranhoidostaan on syntynyt tai mediassa synnytetty.

32. Sauli Niinistö nauttii lajaa kansansuosiota, minkä tuloksena hänet valittiin pari päivää sitten toiselle presidenttikaudelle. Niinistön henkilökohtaiset ominaisuudet, joista olen edellä kertonut, ovat olleet vahvasti Niinistön kansansuosion taustalla jo ennen pressidenttikautta. Niinistö on tullut toimeen ihmisten kanssa, sillä hän liikuu mielellään sekä julkkisten että tavallisten ihmisten parissa. Tämä selittyy paljolti Niinistön halulla tavoitella ja jatkuvasti  lisätä omaa kansansuosiotaan. Liioittelematta voidaan sanoa, että Sauli Niinistöstä on tullut samanlainen julkkis kuin muistakin julkisuuden henkilöistä esimerkiksi huippu-urheilun ja viihdetaitaiteen saralla. Sauli Niinistön ensimmäisellä kaudella presidentin viranhoito on entisestään karnevalisoitunut ja viihteellistynyt.

33. Sauli Niinistön solmimalla avioliittolla 29 vuotta nuoremman Jenni Haukion kanssa on ollut todella suuri merkitys presidentin kansansuosion kasvussa. Tämä suosio saavuttaa tähänastisen huippunsa helmikuussa, jolloin 69-vuotiaan Niinistön ja 40-vuotiaan Haukion ensimmäisen lapsen on määrä syntyä.  Lähes yhtä suuri tekijä kansansuosion kasvussa on presidenttiparin bostoninterrieri Lennulla, johon ihmiset ovat sankoin joukoin sekä Suomessa että ulkomailla kovasti ihastuneet.

34. Minusta yllättävän suuri osa Sauli Niinistön nauttimasta kansansuosiosta johtuu, ei hänen ulkopolitiikan taidoistaan ja kokemuksestaan, vaan hänen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan sekä perheestään eli Jenni-vaimosta ja Lennu-koirasta. Näitä tekijöitä Niinistö on osannut taitavasti hyödyntää. Tältä kannalta ei ole ihme, että presidentin ylivoimaisen vaalivoiton jälkeen mediassa on alkanut esiintyä kannnanottoja, joissa Niinistöä tituleerataan "Suomen kuninkaaksi", "Kuningas-Sauliksi" tai "Uudeksi Kekkoseksi". 

35. Politiikan toimittajat ovat korostaneet Niinistön vaalissa saamaa vahvaa mandaattia, millä on uumoiltu, että Niinistö kenties puuttuisi ulko- ja turvallisuspolitiikan ohella hanakasti myös moniin muihin kysymyksiin ja asioihin. Onneksi Niiistö on ymmärtänyt kuitenkin toppuutella näitä intohimoja ja kaavailuja sanomalla, että hänen mandaattinsa on aivan samanalainen kuin ensimmäisellä kaudellakin je ettei hänelle ole minkäänlaista halua tai aikomusta toimivaltuuksiensa lisäämiseen. Mainiota, tästä on hyvä jatkaa!

1121. Puolan presidenttiparin vierailu Suomessa

                     Tässä lauletaan ja kuunnellaan Puolan kansallislaulua


1. Valtiovierailujen ehtymätön sarja jatkui tänään, kun Puolan presidentti  Andrzef Duda ja hänen vaimonsa Agata Kornhauser-Duda saapuivat aamupäivällä Presidentinlinnaan. 

2. Valtiovierailuja on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen paljon ja lähes ruuhkaksi asti. Tämä selittyy  osin Suomi 100- juhlallisuuksilla, osin taas sillä, että tammikuussa 2018 Suomessa käydään presidentinvaalit, joissa myös istuva presidentti Sauli Niinistö on ehdokkaana. Valtiovierailut Suomeen ja presidenttiparin muihin maihin tekemät vierailut tuovat kosolti julkisuutta istuvalle presidentille ja ovat siten tosiallisesti osa presidentin vaalikampajaa. 

3. Tämän asian presidentti Niinistö on erinomaisen hyvin oivaltanut. Hänen ei tarvitse tavata muita presidenttiehdokkaita vaalikeskustelujen merkeissä, eikä hän edes ehtisikään niin tehdä, kun hänellä on kädet täynnä kaikkea muuta ohjelmaa loputtomine maakuntamatkoineen ja valtiovierailuineen. Viime viikolla Saul Niinistö kohtasi kansan joukot Karstulan torilla ja Äänekoskella.

4. Puolan presidenttipari, joka saapui Suomeen jo eilen maanantaina, otettiin vastaan juhlallisin menoin Presidentinlinnan pihalla ja edustalla. Hieman enneen vieraiden aapmista presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jennni Haukioimstivtä odottamaan veraitaan Linnan rappusille. 

5. Rouva Jenni Haukio astui pari viikkoa sitten kuulun vauvauutisen jälkeen nyt ensimäisen kerran julkisuuteen. Kaikkien katse kohdistui näin olleen ennen muuta Jenni Haukion vatsanseutuun, koska haluttiin nähdä, miten rouvan raskaus on edennyt. Vielä siitä ei saatu selviä merkkejä, sillä siitä piti huolen rouva takkivalinta: hän oli pukeutunut pitkää mustaan A-linjaiseen päällystakkiin. Seurapiiritoimitajat  panivat kuitenkin merkille Jennin sädehtivyyden ja presidenttiparimme hyväntuulisuuden, sillä se näet kuuluu heidän velvollisuuksiinsa.  

6. Presidentti Sauli Niinistö ojensi rouva Agata Kornhauser-Dudalle kukkakimpun. "Mukava tavata", rouva Kornhauser-Duda sanoi lehtitietojen mukaan presidenttiparille. Tämän jälkeen presidentit tarkastivat kadulle kokoontuneen kunniakomppanian.TV-kuvasta näkysi hyvin, ettei valtiovierailu ollut herättänyt helsinkiläisissä minkäänlaista kiinnostusta, sillä Linnan kohdalla Kauppatori oli typpösen tyhjä ihmisistä. 

7. Sitten presidenttiparit kuuntelivat Linnan rappusilla molempien maiden kansalislaulut. Predientti Dada, joka on 45-vuotias juristi, ja hänen vaimonsa lauloiva antaumuksella Puolan kansallishymnin. Sen sijaan Niinistö ja rouva Haukio pitivät suunsa visusti kiinni, kun soittokunta esitti Maamme-laulun. Kansallislaulujen jälkeen seurue siirtyi sisälle Linnaan. 

8. Puolalaisia vieraita oli linnanpihalla vastaanottamassa pieni osa Suomen poliittista ja virkamieskunnan kermaa. Heistä ensimmisenä eli Suomen presidenttiparia lähinnä rivissä  oli valtiovarainministeri Petteri Orpo, toisena rivissä seisoi KKO:n presidentti Timo Esko - KHO:n presidentti Pekka Vihervuorta ei sitä vastoin joukossa näkynyt  - ja kolmantena näkyi olevan pätkä oikeuskansleri Risto Hiekkataipale. 

9. Tämän nähdessäni ajattelin, että jo on ja onpa Timo Eskolla ja Risto Hiekkataipaleellakin hommaa: tulla nyt aamutuimaan ja pikku pakkasessa seistä hytisemään paljain päin Linnan pihalle vastaanottamaan vieraita, joiden kanssa heillä ei ollut muuta yhteistä tai tekemistä kuin pakollinen kättely, Noh, herrojen lojaalisuus tietenkin palkitaan, sillä heidät on tavan mukaan kutsuttu muiden arvovieraiden ohella Linnassa pidettäville juhlaillallisille, jotka alkoivat kello 19.

10. Linnassa presidentit ja heidän seurueensa keskustelivat. Aiheet oivat kovin tuttuja:  Itämeren alueen turvallisuus, Itämeren lentoturvallisuus, Sauli Niinistön iänikuiset lempilapset eli transponderit - jokohan Sauli kohta pokkaa Nobelin noilla transpondereillaan - EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä tietenkin Venäjä ja Ukrainan kriisi; Krimin asia lienee jo painunut unholaan, sillä sitä ei erikseen mainittu.  Selvää on, ettei noissa keskusteluissa ole päästy mihinkään muuhun kuin moneen kertaan jo esitettyjen kannananottojen toistamiseen. Selkokielellä ilmaistuna tällaiset keskustelut ovat yhtä tyhjän kanssa ja pelkkää pakkopullaa.

11. No, mutta tämän jälkeen taas hieman iloisempiin asioihin eli Helsingin kaupungintalossa vieraille tarjottuun lounaaseen. Median huomio kiinnittyi jälleen vain yhteen asiaan: Jenni Haukion vatsanseutuun. Seurapiiritoimittajat hehkuttivat jälleen Jennin pukeutumista. Meille kerrottiin, että "Jenni edusti lounalla tyylikkäässä mustassa mekossa - kasvoilla kareili odottavan äidin salaperäinen hymy". (Jestas, miten ällöttävää!) Yksi muukin asia sentään oli pantu merkille. Nimittäin se, että Puolan presidentti Duda ja Helsingin pormestari Jan Vapaavuori muistuttavat niin suuresti toisiaan, että ulkopuolisille oli ollut kuulemma vaikea erottaa, kummasta tyypistä oli kysymys. Vapaavuoresta veikataan jo nyt Suomen seuraavaa presidenttiä, kunhan Saulin toisesta kaudesta on ensin päästy kunnialla eroon.

12. Jossakin välissä puolalaiset vierat vierailivat Eduskuntatalossa, jossa heidän isäntänään oli puhemies Maria Lohela. Vieraat kävivät myös marsalkka Mannerheimin haudalla, missä yhteydessä presidentti Dauda oli innostunut kehumaan Mannerheimin sodanjohtotaitoja ja vertaamaan häntä tässä suhteessa erääseen puolalaiseen sotamarsalkaan.

13. Sitten päästiinkin presidenttien pitämään lehdistö- ja tiedotustilaisuuteen, jossa kerrottiin asioista, joista presidentit olivat aiemmin Linnassa keskustelleet. Tällöin esille nousi myös Puolalle kiusallinen demokratia- ja oikeusvaltiokysymys, kun Helsingin Sanomien toimittaja kysyi presidentti Dudalta, miksi Puolan on niin vaikea kunnioittaa EU:n yhteisiä arvoja kuten esimerkiksi tuomioistuimien riippumattomuutta lainsäädäntövallasta sekä toimeenpano- eli hallitusvallasta. 

14. Kysymys on aiheellinen, sillä Euroopan Unionin ja sen jäsenvaltioiden huoli Puolan demokratian tilasta ja ihmisoikeuksien kunnioittamiesta alkoi nousta, kun konservatiivinen populistipuolue Laki ja oikeus (PiS), jota myös presidentti Andrzej Duda edustaa, nousi maan johtoon syksyn 2015 parlamenttivaaleissa. Uusi hallitus puuttui ensi töikseen sananvapauteen ja alisti maan valtamedian ja syyttäjälaitokseen suoraan poliiittiseen ohjaukseensa. Myös kansalaisjärjestöjen toiminnalle on asetettu rajoituksia, ja vuonna 2016 PiS yritti ajaa läpi abortin täydellistä kieltämistä koskevan lain.

15. Puola on ajautunut törmäyskurssille EU:n kanssa myös oikeuslaitoksen uudistamisen osalta siten, että poliitikot saisivat oikeuden päättää laajalti tuomareiden nimityksistä. EU katsoo Puolan hallituksen ajamien uudistusten sotivan unionin perusarvoja vastaan. EU-komission mukaan tuomareiden nimitysoikeutta koskeva uudistus uhkaa maan oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Komissio on uhannut Puolaa  sanktioilla ja jopa äänioikeuden viemisellä EU-neuvoston kokouksissa, jos hallitus ei peru ko. uudistushankettaan. Puola on Unkarin ja Tsekin tavoin kieltäytynyt ottamasta turvapaikanhakijoita Kreikasta ja Italiasta EU:n taakanjakomekanismin mukaisesti. Hallituksen toimet ovat johtaneet maassa laajoihin mielenosoituksiin.

16. Presidentti Andrzej Duda näytti suorastaan kimpaantuvan toimittajan edellä mainitusta kysymyksestä. Hän ryhtyi vastahyökkäykseen EU:ta vastaan ja aloitti kiihkeän puolutuspuheenvuoronsa kysymällä, miksi EU:n instituutioiden ja komission on niin vaikea hyväksyä, että Puolassa 2015 pidettyjen vaalien jälkeen maa toteuttaa vaalikampanjan aikana esittämiään muutoksia. Duda väitti puolalaisten tukevan edellä mainittuja uudistuksia.  Dudan mukaan Puolassa toteutettavat uudistukset eivät kuulu EU:lle vaan ovat maan sisäinen asia. EU:ssa on presidentin mukaan muita maita, joiden ongelmat ovat Puolan kehitystä paljon suurempia. Duda kiisti väitteen, jonka mukaan median ilmaisuvapautta olisi rajoitettu. Dudan mukaan Puolassa suojellaan kansalaisoikeuksia ja demokratian periaatteita. - Jos näin on, niin miksi Puolassa on sitten ajauduttu jo kuukausia jatkuviin mielenosoituksiin maan hallitusta vastaan?

17. Andrzej Duda nousi Puolan  presidentiksi kaksi vuotta stten maassa valtaa pitävän Laki ja oikeus -puolueesta. Hän on lakimies, kuten isäntänsä Sauli Niinistökin, mutta sikäli Niinistöä selkeästi edellä, että on väitellyt hallinto-oikeudesta reilut 10 vuotta sitten oikeustieteen tohtoriksi. Duda on itsekin ollut joistakin asioista eri mieltä hallituksen lakiesityksistä. Hän kieltäytyi viime kesänä vahvistamasta hallituksen ajaa kahta tärkeää lakiesitystä, jotka maan parlamentti hyväksyi.  Ne olisivat johtaneet Puolan korkeimman oikeuden koko tuomarikunnan vaihtamiseen ja tuomareiden virkanimitysoikeuden uskomiseen parlamentissa istuville poliitikoille. Laki ja oikeus -puolueen johtaja Jaroslaw Kaczynski ei ole kuitenkaan jättänyt asiaa tähän, joten lakiesityksistä kiistellään maassa edelleen.

18. Dudan purkauksen ja vastahyökkäyksen aikana Sauli Niinistö seisoskeli hiljaa Dudan vieressä. Omassa puheenvuorossaan Niinistö ei tuominnut tai arvostellut Puolassa suunnitteilla olevia uudistuksia, vaan tyytyi vain toivomaan, että Puolan ja EU:n kiistassa löydettäisiin sopu. Niinistö muistutti, että EU:n jäsenvaltiot ovat unioniin liittyessään sitoutuneet tiettyihin kriteereihin.

19. Mainittakoon, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden korkeimpien oikeuksien presidenttien verkosto on julkaissut heinäkuussa kannanoton, jossa presidentit, siis myös KKO:n presidentti Timo Esko, ilmaisevat huolensa Puolan oikeuslaitoksen tilasta. Kannanoton mukaan Puolassa on viime aikoina puututtu tuomioistuinten toimintaan tavalla, joka vaarantaa vakavasti niiden riippumattomuuden ja oikeusvaltion olemassaolon. Presidenttien verkosto yhtyy kannanotossaan Euroopan neuvoston ja Venetsian komission esittämään huoleen ja haluaa osoittaa tukensa Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuudelle.

20. Muistaakseni ulkoministeri Timo Soini piti pari vuotta sitten sopimattomana, että Euroopan unioni ja EU-komissio puuttuvat Puolassa vireillä oleviin oikeuslaitosuudistukseen ja suunnitelmiin muuttaa tuomareiden nimitysoikeutta. Soini katsoi, aivan samalla tavalla kuin presidentti Duda tänään, että kyseiset uudistukset ovat Puolan sisäinen asia, jotka eivät kuulu EU:lle.

21. Voidaan kysyä, onko presidentti Sauli Niinistö samalla kannalla kuin ulkoministeri Soini. Ainakin Niinistö on kutsunut Dudan Suomeen - sopivasti presidentinvaalien alla. Dudan vierailu on vastavierailu Niinistön ennen Dudan presidenttikauden alkua Puolaan tekemälle vierailulle. Tuolloin tilanne Puolassa oli kuitenkin toisenlainen kuin nyt, sillä Laki ja oikeus -puolue ei ollut vielä noussut valtaan.

22. Minusta Niinistön ei olisi pitänyt kutsua Puolan presidenttiä Suomeen. Vastavierailuillakin on aikansa ja kohteliaisuudellakin rajansa, jos kutsuttavan maan presidentti ja hänen puolueensa edustavat populistisia arvoja, joita ei voida mitenkään pitää oikeusvaltiolle sopivina.

23. Mutta päivän päätteeksi vieraat ja heidän suomalaiset isäntänsä kokontuivat sulassa sovussa Linnan juhlailllailliselle.  Huomiota herätti hieman se, että Suomen hallituksesta oli paikalla vain valtiovarainministeri Petteri Orpo; myöskään eduskunnan puhemiestä ei näkynyt kättelyjonossa. Mutta se oli varmaa, että KKO:n Timo Soini seurasi taas Petteri Orpoa kuin konsanaan hai laivaa. 

24. Seurapiiritoimittajat olivat taas haltioissaan Jenni Haukion iltapuvusta ja äitiyden onnea säteilevästä olemuksesta. Tähän tapaan: "Rouva Jenni Haukio hehkui juhlaillallisella elegantissa, mustaan leveähelmaiseen iltapukuun pukeutuneena". Hänen "pitsihihainen, paljetein koristeltu iltapukunsa ei korostanut muttei myöskään pyrkinyt piilottamaan tulevan äidin vyötärön seutua". Niinistö ja Haukio kättelivät vieraita illallisen aluksi "hyväntuulisen oloisina". 

Ah, eikö tämä olekin kuninkaallista onnea, josta koko tasavalta saa nauttia!

Euroopan unionin jäsenvaltioiden korkeimpien oikeuksien presidenttien verkosto on julkaissut kannanoton, jossa presidentit ilmaisevat huolensa Puolan oikeuslaitoksen tilanteesta. Kannanoton mukaan Puolassa on viime aikoina puututtu tuomioistuinten toimintaan tavalla, joka vaarantaa vakavasti niiden riippumattomuuden ja oikeusvaltion olemassaolon.

Presidenttien verkosto yhtyy kannanotossaan Euroopan neuvoston ja Venetsian komission esittämään huoleen ja haluaa osoittaa tukensa Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuudelle.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden korkeimpien oikeuksien presidenttien verkosto on julkaissut kannanoton, jossa presidentit ilmaisevat huolensa Puolan oikeuslaitoksen tilanteesta. Kannanoton mukaan Puolassa on viime aikoina puututtu tuomioistuinten toimintaan tavalla, joka vaarantaa vakavasti niiden riippumattomuuden ja oikeusvaltion olemassaolon.

Presidenttien verkosto yhtyy kannanotossaan Euroopan neuvoston ja Venetsian komission esittämään huoleen ja haluaa osoittaa tukensa Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuudelle.

Tutustu presidenttien verkoston kannanottoon (englanniksi) kokonaisuudessaan: