815. Pönäkkä aloitus vuodelle 2014

1. Vuosi on taas vaihtunut ja eri maiden johtajat ovat pitäneet totutunlaisia uudenvuodenpuheitaan omista lähtökohdistaan käsin. Venäjällä sikäläinen presidentti ja diktaattori Vladimir Putin vieraili äskettäin kahdesti terrosti-iskun kohteena olleessa Volgogradissa (ent. Stalingrad) ja vannoi kitkevänsä ja tuhoavansa terrorismin maasta viimeiseen tsetseeniin asti. 

2. Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-Un puolestaan perusteli ja suorastaan ylisti setänsä Jang Song-Taekin viime viikkoista teloittamista. Kimin mukaan maan kakkosmiehen statuksen omannut setämies oli yrittänyt kahmia itselleen valtaa. Tämähän ei käy laatuun, sillä kaikki valta maassa kuuluu tietenkin Kimille. Kim totesi vaatimattomaan tapaansa, että Jangin teloitus yhdistää kansakuntaa ennennäkemättömällä tavalla. 

3. Kimin esiintyminen kuvastaa myös sikäläistä lainkäyttökulttuuria: tuomiot perustellaan vasta jälkikäteen eli sitten kun rangaistukset on jo pantu täytäntöön eli kun tuomitulta on otettu nirri pois. Lainkäyttö on ihailtavan tehokasta - vetää vertoja lähes kiinalaiselle rikoslainkäytölle -  eivätkä sitä häiritse mitkään RITU:n kaltaiset ongelmat. Pitäisikö oikeusministeriön valjastaa laajapohjainen valtuuskunta, joka matkustaa Pohjois-Koreaan tutustumaan sikäläiseen lainkäyttöön; eduskunnan lakivaliokunta on tietenkin itseoikeutettu matkaan lähtijä, ja nyt reissuun olisi myös hyvää aikaa kun eduskunta on lähes pari kuukautta kestävällä joululomallaan. Suomen oikeusministeriön johtavat virkamiehet, tuomarit ja laillisuusvalvojat tuntevat lukuisten matkojensa ansiosta kiinalaisen oikeuslaitoksen ja oikeudenkäynnin varsin hyvin jo ennestään, joten sinne meidän on enää turha valtuuskuntia ja virkamiehiä lähettää.

4. Tämän kansainvälisen katsauksen jälkeen voimmekin palata tänne kostean lämpimään Suomeen ja tarkastellla hieman, miten uusi vuosi otettiin vastaan meillä. Sehän selvisi, kun jos jaksoi edellisen yön kiivaan rakettien ja pommien ammuskelun jälkeen herätä ennen kello 11 ja avata, paitsi silmänsä, mistä nyt ei ole kysymys, myös maailmankuvaa meille lahjomattoman puolueettomalla tavallaan välittävän telkkarin ja sen ykköskanavan. 

5. Herätyskello olisi pitänyt panna soimaan jo aiemmin, jos halusi nähdä Paavo Haavikosta kertovan ohjelman "Suomalainen kirjailija" klo 9.05-10, mutta tämä olisi kyllä ollut jo liian ankara rangaistus edellisen yön juhlijalle. Haavikon metkuthan sitä paitsi tiedetään jo entuudestaan. Oletan, että kollega Jukka Kemppinen, joka sattuneesta syystä tuntee Paavon tekemiset kuta kuinkin läpikotaisin, tulee muistelemaan Haavikkoa jälleen kerran omassa blogissaan ("Mennyt maailma"),  jos katsoo sen aiheelliseksi.

6. Uudenvuodenpäivän kohokohta on aina ollut telkkarissa tasan kello 12 lähetettävä tasavallan presidentin perinteinen puhe. Presidentti Sauli Niinistö piti tai oikeastaan luki tämänkertaisen puheensa Mäntyniemessä eikä, kuten tapana on ollut,  Linnassa; Linna on edelleen remontissa.

7. Perinteisesti presidentin puhetta edeltää televiossa jonkinlaisena lämmittelynä suomalaista identiteettiä korostava ohjelma. Siihen kuuluu kaksi osiota. Ensin tutustutaan Suomen luontoon ja runsaasen eläimistöön. Tällä kertaa saatiin nähdä ohjelma nimeltä " Pohjoinen valo, leikkejä jäällä". Valitettavasti emme nähneet jäällä Kira Korven sulavaa liikehdintää - Kiralle tavanomainen pyllähdys kaksoiaxelissa vai oliko se kolmoistulpissa - olisi kyllä voitu leikata pätkästä pois. No, kuin ei niin ei! Leikkejä jäällä esitti nyt maakotkapariskunta, sikäli kuin saatoin kahvintekotoimiltanii oikein havaita.

8. Toisen osan kyseisestä lämmittelyohjelmasta muodostaa perinteisesti kulttuuripläjäys. Nyt saimme nähdä uusintana vuonna 2003 lähetetyn ohjelman "Kansansankari Katri Helena". Hieman outo sana tuo "kansansankari", kansan suosikki on paljon käytetympi ilmaus. Kansallisankari-sanahan on perinteisesti varatttu harvoille suomalaisille huippu-urheilijoille tai sotapäälliköille. "Kansallisaarre" taas on uusi nimike, mistä Hesari järjesti pari kuukautta sitten äänestyksen. Juttu ja koko aihe haudattiin lehdessä kuitenkin melko nopeasti, kun huomattiin, että lukijat äänestivät kansallisaarteeksi, eivät suinkaan Jari Tervoa, Lenita Airistoa tai Vesku Loiria - Katri Helenasta puhumattakaan - vaan Jari Litmasen.

9. Katrina Helenasta kertovista ohjelmista ei voi yleensä milloinkaan muuta oikein sanoa kuin huh, huh! Onhan niissä kestämistä, enkä nytkään jaksanut katsoa ohjelmaa kovin tarkasti. Koko kansansankari on koko lailla loppuun kaluttu aihe ja tyyppi, joka jaksaa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen veisata "Katson autiota hiekkaarantaa", "Puhelinlankoja" ja mitä kaikkia yhtä kuluneita kappaleitaan. Luulisi siinä olevan pikkuhiljaa artistilla, nyt 68 v. , itselläänkin jo hiukka kestämistä! Eikö Katrin nykyinen boyfriend eli Tommy, oliko se nyt Läntinen vai Liimatainen, voisi pikkuhiljaa keksiä Katrille jotain uusia piisejä laulettavaksi? Kymmenen vuoden takaisessa ohjelmassa näkyi pätkä myös Katrin ja hänen silloisen miehensä kirjailijaprofessori Panu Rajalan "auvoisesta" yhteiselosta. Nyt tuokin onni on jo ajat sitten tullut tiensä päähän; viittaan tässä suhteessa Panun viime vuonna ilmestyneeseen kirjaan "Lavatähti ja kirjamies".

10. Odotan jo nyt kylmiä väristyksiä selkäpiissäni tuntien, minkälainen kulttuuripläjäys ensi vuonna mahtaa edeltää TV1:ssä presidentin uudenvuoden puhetta. Jos tänä vuonna kerrottiin Katri Helenasta, niin johdonmukaisuus edellyttää, ellei suorastaan vaadi, että vuoden päästä saamme nähdä Niinistön lämmittelynumerona Paula Koivuniemestä (67) kertovan tunnin mittaisen vanhan tv-ohjelman. Jos nyt Katri Helenan ohjelmassa vilahti Panu Rajala, niin Paulasta kertovassa ohjelmassa "Kummat silmät, ruskea nukka", pääsemme varmaankin muistelemaan Paulan ja Ilkka Kanervan 20 vuoden takaista yhteiseloa alaotsikolla "Onni jonka annoin pois".

11. Tämän esipuheen jälkeen pääsemmekin sitten pikkuhiljaa itse asiaan eli presidentti Niinistön tv-puheeseen! Sanoisin omana yleisarvionani, että puhe oli odotettu eikä juuri hetkauttanut ketään. Kun Putin ja Kim Jong-Un lupasivat suuria, eli Putin kitkeä Venäjältä korruption ja Kim kaikki vastustajansa, ei Sauli luvannut oikeastaan mitään. Tai kyllä lupasi, jos oikein tarkkoja ollaan. Saul nimittän sanoi, että meidän kaikkien pitäisi olla rehellisiä ja että että itse on rehellinen! Eikö tämä ole selvä uudenvuodenlupaus? Jos kerran kanslaiset ovat rehellisiä, niin kyllä maar silloin myös "maan isän" tulee pyrkiä rehellisyyteen! 

12. Niinistö kaipasi rehellisyyttä myös Euroopan unionilta: "Unionin tulee olla rehellinen, yksinkertaisesti vain rehellinen", sanoi presidentti ytimekkäästi. Niinpä niin, vanha sanontahan kuuluu, että "rehellisyys maan perii". Se, periikö rehellisyys myös EU:n, jää kuitenkin nähtäväksi, sillä onhan unioniin haalittu myös vähemmän rehelliseksi tunnettua porukkaa Välimeren rannoilta! 

13. Niinistö yritti vakuuttaa, että vaikka EU:n taloudenpito herättää huolta, niin yhtä kaikki EU:n tie on oleva myös Suomen tie!  (Eräs aloitteleva poliitikkohan julisti aikoinaan Mäntymäen vappupuheessaan, että "Tsekkoslovakian tie on myös Suomen tie", latojan huomautus). Niinistö otti siis voimakkaasti kantaa EU:n puolesta. Presidentin mukaan rauha, demokratian arvot, hyvinvointi, ihmisen elämän vakaus ja vapaus ovat unionin kova ydin. Näin varmasti teoriassa ja paperilla, mutta entäs käytännössä? Näin voidaan luultavasti kysyä esimerkiksi perussuomalaisten leirissä.

14. Puheensa loppupuolella Niinistö vetosi kansalaisiin, jotta nämä huomioisivat ja auttaisivat yksnäisiä ihmisiä. Presidentin mukaan suomalaisten pitäisi uskaltaa kysyä toisiltaan: mitä sinulle kuuluuu, voinko auttaa jossain? Ei siis "mitä se sinulle kuuluu, pidä sinä kuule vain huoli omista asioistasi"! Vihon viimeiseksi Niinistö toivotti kuulijoille Jumalan siunausta - oliko siinä sana "kaikille", tämä ei jäänyt mileen. Tässä suhteessa, mutta ei sitten kovin paljon muussa, Niinistön puheet eroavat Tarja Halosen vastaavista puheista.

15. Ulkoiselta olemukseltaan Niinistö esiintyi hyvin vakavasti, jäykästi ja otsa rypyssä. Miehen kasvoilta ei näkynyt kertaakaan edes hymyn häivää, ei edes puheen ruotsinkielisessä osuudessa. No, onhan se toki vakava paikka, kun pitää yrittää keksiä näinä ankeina aikoina ihmisille jotain mieliinpainuvaa sanottavaa. Mutta jos kerran uusi paavi Franciscus hymyilee ystävällisesti Pietarinkirkon aukiolla ihmismassoille puhuessaan, niin olisiko liikaa vaadittu, että Suomen presidentti ottaisi tässä suhteessa hieman paavista esimerkkiä?

16. Yksi ulkoinen seikka minua jäi Niinistön puheessa erityisesti vaivaamaan. Presidentti ei nimittäin katsonut puheensa aikana kertaakaan minua silmiin eli suoraan kameraan. Hän tuijotti eteensä jokseenkin ilmeettömästi, mutta katse oli luotu tiukasti alas oikealla olevaan teleprompteriin, missä etukäteen kirjoitetun puheen teksti juoksi. Esimerkiksi Tarja Halosen tai Martti Ahtisaaren vastaavista puheista ei syntynyt tässä suhteessa yhtä kylmäkiskoista vaikutelmaa. Oliko tämä kenties tekninen moka vai olisiko Niinistö nimenomaan halunnut, että tuo vekotin sijoitetaan niin, ettei hänen tarvitse katsoa suoraan kameraan? Veikkaisin jälkimmäisen vaihtoehdon puolesta.

699. Suomen EU-maksuista ilmiriita

Kaikki eivät surreet Paavin irtisanoutumista virastaan...

1. Uuden viikon alussa lienee syytä heitää lukijoiden kaluttavaksi jokin uusi aihe. Vaikka jotkut ovat  sanoneet, että minun ei pitäisi kirjoittaa politiikasta, vaan keskittyä ainoastaan (kuivaan) juridiikkaan, en malta totella näitä  neuvoja enkä pitää näppejäni irti politiikan kommentoinnista.

2. Suomessa  keskustellaan nyt kiivaasti siitä, joutuuko Suomi maksamaan liikaa EU:n jäsenmaksuja yleensä tai verrattuna eräisiin muihin maihin, kuten esimerkiksi Ruotsiin, Tanskaan ja Britanniaan. Unionin huippukokouksessa viime torstain ja perjantain välisenä yönä päästiin jonkinlaiseen sopuun EU:n budjetista vuosille 2014-2020. Ensimmäistä kertaa kävi niin, että unionin budjettia päätettiin supistaa.

3. Tätä on pidetty voittona Britannialle ja muille "pohjoisille" maille. Myös Suomessa hallituksen johtavat minsterit pääministeri Katainen etunenässä, ovat hyrisseet tästä tyytyväisyyttään. Mutta selvää toki oli, että  jos unionin jäsenmaat joutuvat säästökuurille taloudessaan, on myös unionin pakko säästää omia menojaan.

4. Suomi on kuulunut jo vuosia EU:n nettomaksajiin ja maan maksuosuus on ollut viime vuosina  hienoisesa nousussa. Tämä on tarjonnut perussuomalaisille ja muille oppositiopuolueille, nyt siis myös keskustalle, oivan hallituksen haukkumiskohteen. Miten Suomi sitten onnistui tavoitteissan Brysselin huippukokouksessa?

5. Tästä ei ole päästy yksimielisyyteen, sillä eri tahoilta sinkoillaan julkisuuteen aivan erilaisia lukuja ja numeroita. Maataloustuista saatiin ilmeisesti aikaan Suomen kannalta varsin hyvä tulos, sillä jopa MTK ilmoitti olevansa tyytyväinen EU:n Suomelle vuosina 2014-2020 maataloustukiaisiin, jotka lienevät yhteensä 600 miljoonan euron luokkaa. Valtio maksaa sitten maanviljelijöille vielä tuplasti lisää tukea. Itä- ja Pohjois-Suomen eli maamme "köyhien alueiden" EU:lta saamat avustukset vähenevät viidellä eurolla per nuppi, mitä keskusta on tietenkin ikään kuin vanhasta muistista paheksunut. Kovin merkittävältä tuo alennus ei kuitenkaan vaikuta. EU-nimisteri Alexander Stubb on kertonut, että muualla unionissa on vielä paljon köyhimpiä alueita, sillä köyhien alueiden listalla esimerkiksi Pohjois-Karjalan taakse jää vielä reilut sata (108) muuta aluetta.

6. Nyt kiistellään poliitikkojen ja virkamiesten kesken julmetusti siitä, paljonko Suomi joutuu  vuosina 2014-2020 maksamaan vuodessa lisää EU:lle. Valtiovarainministeriön virkamiesten laskelmien mukaan Suomi voisi joutua pahimmoilleen maksamaan lisää  200 milj. euroa nettona per vuosi, kun taas esimerkiksi Alex Stubb on sanonut, että Suomen osuus kasvaisi mainitun seitsemän vuoden aikana yhteensä vain 500 milj. euroa, bruttona. Timo Soini panee tietenkin paljon paremmaksi, sillä persujen laskelmat kuulemma osoittavat, että Suomi joutuu koko tällä vuosikymmenenellä  eli vuoteen 2020 asrti maksamaan EU:lle bruttona kaikkiaan viisi miljardia euroa. 

7. No, onhan tuo Soini hatustaan tempaisema 5 miljardia toki paljon komeampi luku kuin 500 miljoonaan ja sitä paitsi persujen ja heidän kannattajiensa helpompi muistaa!  Miljoonat ja miljardit, brutot ja netot, per nupit ja per alueet menevät siis puheissa ja väittelyssä aivan ihanasti seikasin ja heittelevät häränpyllyä äänestäjien mielissä! Jokainen voi valita tästä sekamelskasta itselleen mieluisimman luvun ja tarkastelutavan.

8. Eniten porua on herättänyt se, että pohjoismaista Ruotsi ja nyt Tanskakin pääsivät jonkinlaiseen kultapossukerhoon, sillä EU maksaa molemmille maille jäsenmaksupalautusta. Aiemmin tähän ryhmään ovat kuuluneet jo mm. Britannia ja Saksa.

9. Tuntuu hieman vaikealta ymmärtää, miksi Suomi ei tälläkään kerralla edes vaatinut jäsenmaksun palautusta. Tanska vaati topakan naispääministerinsä johdolla ja uhkasi yksinkertaisesti romuttaa koko unionin budjetin, jollei maan vaatimukseen suostuta - ja suostuttiinhan siihen tietysti! Jyrki Katainen ja Alex Stubb yrittävät nyt vain tyyynnytellä suomalaisia siitä, että meidän jäsenmaksuosuutemme on jo tähän asti ollut ko. vertailumaita pienempi, joten Suomen vaatimus ei olisi mennyt läpi.

10. No, pitää muistaa, että maksoihan Suomi sotakorvauksensakin ainoanana maana viimeistä penniä myöten ja aivan yksin. Parikymmentä vuotta sitten emme kinunneet Kreikan tavoin keneltäkään apua talouslaman iskiessä.  Kyllähän me toki tämänkin "iskun" kestämme, eli toki meidän pitää maksaa nurisematta unionille myös osa monikulttuuristen maiden kuten Britannian, Saksan, Tanskan ja Ruotsinkin jäsenmaksuista  eli vasta osaltamme näiden maiden saamista maksunpalautuksista. Meidän ei pidä ruikuttaman, mehän olemme Euroopan rikkain ja menestyvin maa! Maamme ei ole ollut köyhä eikä siksi jäänyt,  vaikka entisajan viisuntekijät yrittivätkin meille muuta vakuutella.

11. Vasemmistoliiton ex-meppi Esko Seppänen on blogissaan aivan kuumana toivottaen Jyrki Kataisen hornan kattilaan ("Piru sinut periköön, Katainen") . Onko hallitus Kataisen, Stubbin ja Urpiaisen johdolla jyrännyt ja pettänyt meitin? Puhuvatko EU-johtajat ja suomalaiset ministerit ja virkamiehet jälleen kerran "mustan valkoiseksi"? Annetaanko meille kenties jopa tahallisesti väärää tietoa EU-maksuista, ja miksi tuntuu olevan niin hirmuisen vaikeaa selvittää, mitä Suomi itse asiassa joutuu maksamaan ja miten paljon Suomen maksuosuus todellisuudessa nousee?

12. Onko tämän takana myös poliittista peliä ja suhmurointia? Pyrkiikö Suomi Jyrki Kataisen ja Alex Stubbin johdolla olemaan EU:n mallioppilas, jotta heidän oma painoarvonsa nousisi, kun unioni tulevaisuudessa jakelee huippuvirkoja? Olli Rehnin komissaarikausi lähenee loppuaan ja suuret puolueet ovat sopineet jo vuosia sitten siitä, että seuraava suomalainen komissaari on kokoomuslainen.

13. Jos Suomelle lankeaa vain tavallisen rivikomissaarin posti, kohdistuu valinta melkoisella todennäköisyydellä Alex Stubbiin. Mutta entäpä jos Suomi saa EU:n mallioppilaana itse pääpirun eli komission puheenjohtajan paikan Portugalin José Manuel Barosson jälkeen? Silloin Suomen ehdokkaana ei ole Stubb, vaan pääminsteri Jyrki Katainen. Tähänkö Katainen on kiltillä linjallaan ja myöntyväisellä suhtautumisellaan unionissa koko ajan tähdännyt?

519. Perustuslakivaliokunta vs. Merkozy

Tätä näytelmää olemme joutuneet katselemaan kyllästymiseen asti...

1. Elämme kuuleman mukaan kohtalokkaita aikoja, mitä euron vakauteen ja koko euroalueen koossa pysymiseen tulee. Näin vakuutellaan johtavissa medioissa nyt oikein tosissaan.

2. EU:n talouskomissaarius Olli Rehn harmaantuu harmaantumistaan yrittäessään viikosta toiseen varoitella, että "aika tiimalasissa käy vähiin", se on käymässä nyt todella "todella vähiin", "enää ei ole kauan aikaa jäljellä" ym. yhtä kiehtovaa ja jännittävää.

3. Saksan Angela Merkel ja Ranskan Nicolas Sarkozy (= Merkozy), jotka tapaavat ja poskisuutelevat toisinaan telkkarissa harva se viikko - parhaimpina tai pahimpina viikkoina pari kolme kertaa viikossa - että oikein pahaa tekee katsellessa, ovat juonineet taas kerran yhdessä ja muita euromaita kuulematta yhteisen sopimuksen, tai luonnoksen tai minkä hemmetin paperin tahansa euron "pelastamiseksi" ja eromaiden talouksien vakauttamiseksi eli kuriin saattamiseksi.

4. Tuon sopimusluonnoksen yhtenä kohtana on säännöstö, jonka mukaan euromaiden valtiontalouksien kuriin saattamistoimista päätettäisiin vastedes enemmistöpäätöksellä - tai esimerkiksi 85 prosentin määräenemmistöllä - kun tähän asti tällaisiin päätöksiin on aina tarvittu kaikkien euromaiden yksimielinen hyväksyntä. Tähän nojaten Suomi ja sen hallitus pullikoivat pitkään vakausrahaston perustamista vastaan ja vaativat paljon puhuttuja"takuita." Näissä neuvotteluissa Jutta Urpilainen joutui muuten turvautumaan lontoolaisen asianajotoimiston apuun, toimiston valtiolta laskuttaman palkkion suuruutta ei ole kerrottu.

5. Suostuuko Suomen eduskunta, lähinnä sen suuri valiokunta, ja maan hallitus pääministeri Jyrki Kataisen johdolla tuohon Merkozyn "kavalaan" ehdotukseen ja hyväksyy sen pakon edessä? Vain piiloudutaanko asiassa perustuslain taakse? Perustuslakivaliokunnan on määrä antaa tänään asiasta lausuntonsa, joka muodollisesti sitoo suurta valiokuntaa ja koko eduskuntaa. Näin on ainakin vakuuteltu.

6. Vilkaisin perustuslakivaliokunnan eilistä pöytäkirjaan, johon oli ko. asian kohdalle rustattu, että valiokunnan jäsenten tulee noudattaa asian käsittelyssä "vaiteliaisuutta." Tämä kehotus ei näköjään koske valokunnan kuulemia asiantuntijoita, ei ainakaan sitä käheä-äänistä akatemiaprofessoria ja oikeusteoreetikkoa, joka kuulumatta edes niihin paljon puhuttuihin valtiosääntöoppineisiin, kähisi jälleen eilen telkkarissa, että Merkozy-sopimusmalli on selvästi perustuslain vastainen, sillä eihän eduskunta, pahus soikoon, saa luovuttaa verotusta ym. koskevaa päätösvaltaansa ulkopuolisille elimille.

7. No, Suomi on kuitenkin EU:n jäsenmaana parinkymmenen vuoden aikana luovuttanut hirmuisen määrään eduskunnalle kuuluvaa lainsäädäntövaltaa unionille. Eikä vain lainsäädäntövaltaa, vaan myös tuomiovaltaa mm. sikäli, että unionin tuomioistuimen kannanotot eli ennakkoratkaisut yksittäisissä tapauksissa sitovat suomalaisia tuomioistuimia aina korkeinta oikeutta ja korkeinta hallinto-oikeutta, vaikka tästä ei ole pykälän pykälään Suomen perustuslaissa.

8. Nytkään ei itse asiassa ole tätä kummallisemmasta asiasta kysymys, mutta jälleen kerran nämä valtiosääntöoppineet ja teoreetikot käyvät kuumina ja pelottelevat kansanedustajia, jotka ovat muutenkin Timo Soinin ja persujen pelossa aivan kauhuissaan pohtien koko ajan sitä, miten heidän käy seuraavissa vaaleissa.

9. Kaikesta pelottelusta huolimatta Suomi ja sen eduskunta ottaa lusikan kauniiseen käteen ja hyväksyy kakistelleen Merkozy-paperin. Eduskunta voi sen tehdä kahden kolmasosan äänten enemmistöllä ilman asian kiireelliseksi julistamista, koska kyse on valtiosopimukseen rinnastettavasta asiasta (PL 94.2 §). Persut äänestävät tietenkin vastaan, mutta osa kepun edustajista saataaneen asian taakse. Vasemmistoliittokin äänestää kokoomuksen kanssa kiltisti samalla tavalla, sillä puheenjohtaja Paavo Arhinmäki haluaa toki jatkaa niin kivaa urheiluministerin pestiään vielä monta vuotta.

10. Kuten Paavo Lipponen ja Sauli Niinistö aikoinaan halusivat, Suomi on nyt EU:n ja euron ytimessä, niissä paljon puhutuissa "pöydissä", joissa asioista päätetään! Emmekö me enää haluakaan pysytellä noissa pöydissä ja ytimissä? Lipponen ja Niinistö veivät Suomen euroon sallimatta asiassa kansanäänestystä, johon euroon meno olisi ilman muuta tyssännyt. Kyllä heidän nyt pitää kantaa vastuu, kun molemmat heput sattuvat vielä olemaan presidenttiehdokkainakin. Väyrynen on aivan oikeassa: kyllä presidentinvaalikeskusteluissa pitää ottaa esille, mitä ehdokkaat ovat aikaisemmin tehneet ja saaneet aikaan.

11. Suomi on ollut ennen aina vaatimasta tiukkaan talouskuria EU:hun ja euroalueelle, tarvittaessa vaikka määräenemmistöpäätöksillä. Mutta nyt kun tähän olisi todella mahdollisuus ja tilaisuus, niin hallitusherroilta ja eduskunnalta tuntuukin menevän pupu pöksyyn ja kaikki tuntuvat haluavan vetäytyä perustuslain taakse. Onko Timo Soinin kannatuksen kasvun ja persujen pelko todella näin suurta?

11. Jutta Urpilaisen ajaman vakuus-operaation jälkeen Suomella ei enää ole kerta kaikkiaan kanttia ryhtyä yksin pullikoimaan Merkozy-suunnitelmaa vastaan, sillä se merkitsisi koko talouden vakauttamisoperaation kariutumista, mikä johtaisi puolestaan markkinoiden ja kansainvälisten luottoluokituslaitosten vastareaktioon, jolloin myös Suomen AAA-luottoluokitus mitä todennäköisimmin tippuisi kahteen tai yhteen A:han. Tämä johtaisi luotonsaannin tyrehtymiseen, suurtyöttömyyteen ja kaikkiin muihinkin kauheuksiin.

12. Kimmo Sasi oli oikeassa varoitellessaan eilen illalla Ylen A-plussassa, että Suomen "perustuslaillinen kanta" voi kaataa koko tekeillä olevan EU-sopimuksen.

- Onko niin, että Suomi käynnistää kaaoksen vastustuksellaan vai onko sitten mukana, Sasi kysyi. Ilmeisesti Sasi oli keskustellut asiasta ennen A-plusohjelmaa.

13. Pääministeri Katainen matkustaa tänä iltana Brysselin huippukokoukseen, jossa on tarkoitus päättää Merkozy-suunnitelmasta - tai jostakin muusta vastaavanlaisesta mallista, joka tuskin poikkeisi kovin paljon Merkozy-mallista. Kuten Kimmo Sasi sanoi, Kataisen asema on erittäin hankala. Jos Suomi on ainoa maa, joka vastustaa määräenemmistöön perustuvaa sopimusmallia ja jos minkäänlaista pakettia ja ratkaisua ei synny ja markkinoilla on maanantaina tämän johdosta täysi kaaos, niin mikä on Suomen pääministerin ja koko hallituksen vastuu kaikesta tästä?

14. Veikkaukseni on siis, että Suomi taipuu ja mitään perustuslakikriisiä, jota nämä valtiosääntöoppineet ja oikeusteoreetikot aina lausunnoissaan maalailevat, ei tule, vaan eduskunnasta löytyy tarvittava kahden kolmasosan enemmistö Merkozy-sopimuksen tai jonkin muun vastaavanlaisen sopimuksen hyväksymiselle. Suomi ei tule asettumaan poikkiteloin ja vaatimaan, että vakauttamispäätöksiin tarvittaisiin edelleen kaikkien maiden hyväksyntä.

14. Äsken juuri uutisoitiin, että Suomen vienti kääntyi lokakuussa jyrkkään laskuun. Miten suu sitten pantaisiin, jos ensi viikolla ilmoitetaan, että Suomen luottoluokitus onkin sitten AA eikä enää AAA?

369. Suomalaisten tonttikaupat Karjalassa jäihin

Kuvasta näkyvät Neuvostoliiton aikoinaan miehittämät alueet, oikeanpuoleisesta kuvasta ukaasissa 380 mainitut kielletyt alueet

Venäjän presidentti Dmitri Medvedev on viime sunnuntaina allekirjoittamallaan ukaasilla kieltänyt ulkomaalaisten maaomistuksen muun muassa "Venäjän Karjalassa", kertoo Kauppalehti paperiversiossaan.

Asiasta kertoi kuitenkin meillä ensimmäisenä Veikko Saksi US:n Puheenvuoro-palstallaan, joka löytyy tästä.

Mikäli presidentin antama ukaasi on ehdoton ja pannaan sellaisenaan täytäntöön, se tarkoittaa sitä, että suomalaisten maaomistus on jatkossa kokonaan kielletty ns. luovutetuilla eli Venäjän miehittämillä alueilla Priozerskin piiriä lukuun ottamatta. Kremlin kyseisessä kieltoluettelossa on 380 hallinnollista aluetta.

Lapin yliopistossa työskentelevä kauppatieteen tohtori Leena Lehtinen, joka on perehtynyt Venäjän maa- ja kiinteistölainsäädäntöön, kertoo Kauppalehdessä, että suomalaiset ovat tehneet maakauppoja omalla riskillään. Venäjän laissa on säädetty, ettei ulkomaalainen saa omistaa maata raja-alueilla ennen kuin presidentin luettelo on vahvistettu.

Lehtisen mukaan luetteloon kuuluvilla alueilla tehdyt suomalaisten maakaupat voidaan joutua purkamaan. Asia riippuu presidentin ukaasin täytäntöönpanosäädöksistä.

-------

Suomalaisten tonttikaupat Venäjällä ja nimenomaan luovutetun eli tosiasiallisesti miehitetyn Karjalan alueella olivat esillä pari vuotta sitten presidentti Medvedevin Suomen vierailun yhteydessä. Tällöin Medvedev antoi kautta rantain ymmärtää, että Venäjä voisi sallia suomalaisten maanoston Venäjällä.

Kun eräs lehtimies yritti udella Medevedeviltä asiaa vielä silloin, kun Medevedevin seurue vieraili Porvoossa, mukana ollut presidentti Tarja Halonen lähes ajoi kyseisen lehtimiehen tiehensä hirveästi sättien.

Nyt se on sitten lopullisesti nähty, mitä tämä meidän Tavja on saanut presidenttikaudellaan aikaiseksi! Ei sitten kerrassaan yhtikäs mitään, ei edes Venäjä-suhteissa, joista häntä on valtaapitävien toimesta kilvan kehuttu. Putin ja Medvedev ovat naruttaneet Halosta vuoronperään pahemman kerran asiassa kuin asiassa.

----

Suomen ulkoministeriön pitäisi usuttaa Euroopan unioni Venäjän kimppuun tonttikiistan ratkaisemiseksi, sanoo kansanedustaja, eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) Uudelle Suomelle.

Salolainen ihmettelee sitä, että EU antaa Venäjän kohdella ulkomaalaisia maakaupoissa eri tavoin kuin EU kohtelee venäläisiä.

–Ei tämä ole vain suomalaisten ongelma, vaan koko Euroopan unionin. EU:n kansalaiset eivät saa ostaa maata Venäjältä, mutta venäläiset ostavat maata kaikkialta EU:sta, ihmettelee Salolainen Uudelle Suomelle.

---

Laajimmin sanottua asiaa on käsitellyt Veikko Saksi Uuden Suomen Puheenvuoro-palstallaan.

Saksi on oikeassa:

- Viime sotien jälkeen tapahtunut Karjalan Kannaksen, Petsamon, Sallan ja Kuusamon itäosien, Laatokan Karjalan sekä eräiden Suomenlahden saarten pakkoluovutus Neuvostoliitolle rikkoo kansainvälisiä sopimuksia, koska ns. Pariisin rauhansopimuksen muotoon puettu sopimus perustui väkivallalla uhkaamiseen.

- On täysin hölmöä ja edesvastuutonta, että mitään vastavuoroisuutta maakaupoissa ei ole. Suomi sallii venäläisille käytännössä täyden osto- ja omistusoikeuden Suomessa oleviin kiinteistöihin, mutta suomalaisilla ei ole mahdollisuutta omistaa Venäjällä kiinteistöjä.

- Suomen pitäisi ryhtyä asiassa kovempiin otteisiin mm. rajoittamalla yhdessä EU:n kanssa venäläisten maanostoa Suomessa. On hämmästyttävää, ettei Suomi ole asettanut venäläisten maanostoille Suomessa minkäänlaisia rajoituksia edes sellaisilla alueilla, joissa venäläisten maakaupat muodostavat turvallisuusuhkan.

- Kevään eduskuntavaaleissa kysymys maakauppojen vastavuoroisuudesta on nostettava välttämättä esille ja kaikkien kansanedustajaehdokkaiden ja erityisesti kaikkien puoluejohtajien vastattavaksi ja hallitusohjelman osaksi.

265. Helleenit vatukosta

1. Helleenit oli antiikin Kreikassa yleisnimitys kaikille kreikkalaisille. Muita ihmisiä nuo muinaiset helleenit kutsuivat barbaareiksi. Myös nykyisin kreikkalaiset kutsuvat usein itseään helleeneiksi. - Henrik Hellén ei kuitenkaan ollut eikä ole kreikkalainen, vaan suomenruotsalainen, Taalintehtaalta kotoisin oleva 1960-luvulla kilpaillut SE-tason korkeushyppääjä (212 cm).

2. Nyt on selvinnyt, myös EU:n ja euroalue EMU:n herroille - toivottavasti myös Suomen Emuun ajaneille Paavo Lipposelle, Martti Ahtisaarelle ja Sauli Niinistölle - miten nykyhelleenit ovat eläneet 20-30 viimeistä vuotta EU-tukien avulla kuin konsanaan siat vatukossa; po. ilmaisu tunnetaan mm. Pohjanmaalla.

3. Kreikassa valtion virkamiehet saavat palkkaa 14 kuukaudelta - Suomessa vain 13:lta, kun lomarahat otetaan huomioon - ja eläkkeelle Kreikassa pääsee yleensä jo viisikymppisenä. Vanhas-Matin kreikkalainen kollega Giorgious Papandreu ei ole hiihtänyt Rukan keväthangilla, minkä huomaa siitä, ettei hänen päähänsä ole aiemmin pälkähtänyt kreikkalaisten eläkeiän nostaminen 2-3 vuodella.

4. Vasta nyt (muka) EU:n ja Emu:n herroille ja tilintarkastajille on paljastunut, miten Kreikan valtio ja sen poliitikot ja virkamiehet ovat huijanneet Pyhää Yhteisöä väärillä tilasto- yms. maan maksu- ja luottokelpoisuutta koskevilla tiedoilla reilut 10 vuotta. EMU:n jäsenmaita huudetaan nyt kriisiapuun ja lainamaan Kreikalle huomattavia summia, jottei euroalue vain hajoaisi ja koko EU:ta uhkaisi hajoaminen. Suunta on sama kuin äskettäisissä finanssikriiseissäkin: maksumiehiksi joutuvat puijatut ja huijatut, eivät tietenkään pankit ja huijarit.

5. Suomi selvitti viime sodat ja maksoi sotakorvaukset viimeiseen penniin asti ilman kreikkalaista ym. ulkomaista apua. Suomalaiset, siis palkansaajat ja pienyritykset, joutuivat selviämään yksin myös 90-luvun kotikutoisesta talouslamasta ja sen raskaista seurauksista. Jos olisimme olleet EMU:ssa jo tuolloin, ei meitä olisi kukaan auttanut, sillä eihän syy omaan kriisiimme ollut yleiseurooppalainen, vaan siihen liriin meidät johtivat kotoiset kuhlbergit, koivistot sun muut ekonomisteina pidetyt pankkimiehet ja poliitikot.

6. Nyt meidän ikioma Jyrki-Boymme, siis Jyrki Katainen, tämä "Haukkatarhan kukko", on pannut ministerin uransa ja koko poliittisen tulevaisuutensa vaakalaudalle ja pantiksi siitä, että Suomi rientää eturintamassa auttamaan Kreikkaa ja helleenejä. Jos Katainen eroaa, koko Vanhasen hallitus eroasi, jos eduskunta ei hyväksyisi Kataisen ajamaa kriisilainaa Kreikalle. Emmehän me voida nyt tällaista uhrausta tehdä, emme voi antaa Kataisen mennä (Vanhanen nyt menee muutenkin). Jyrkiä ja hänen poliittista kyvykkyyttään tarvitaan kipeästi, sillä Kreikan jälkeen ovat jonossa apuamme kohtsiltään käsi ojossa anomassa Portugali, Irlanti, Espanja, Italia, Puola, Slovakia...jne.

7. Eihän meiltä vaadita kuin vaivaiset 1,6 milj. euroa! Emu-maiden nyt Kreikalle antamilla 120 milj. eurolla voisi maksaa pois kerralla koko Suomen valtionvelan tai hankkia parikymmentä ydinvoimalaa tai saman verran Nokioita. Mitätön summa tuo meiltä vaaditut 1,6 mrd. euroa, kyllä me nyt sen verran aina voimme helleeneille vipata. Nehän tunsivat Arkhimedeksen lainkin jo silloin, kun me vielä elelimme mistään muusta maailmasta tietämättöminä perunakuopissamme ja metsissäme. Eikös se Kreikka ollut meidän sukulaiskansaakin jollakin tavalla, vai oliko ne nyt ne unkarilaiset, ne Ferenc Puskasit, Hidegutit ym. Pustan pojat.

8. Unkari muuten lähetti Suomen Talvisotaan 300 vapaaehtoista, tai oli ainakin lähettämässä, muttei kerinnyt. Kreikka ei edes ajatellut vapaaehtoistensa lähettämistä v. 1939-1940 Suomen avuksi. Tämä oli toisaalta vain hyvä, sillä nehän olisivat palelluttaneet täällä vain mun...munuaisensa. Suomen pojat sentään taistelivat aikoinaan Balkanin vuorillakin kärsien vilua ja nälkää, muun muassa. Markku Jokisipilän tutkimusten mukaan Kreikka lähetti kuitenkin talvisota-apuna Suomeen appelsiineja, tupakkaa, rusinoita ja viinejä.

9. Niin, ja emmehän me tavalliset ihmiset toki joudu käärimään kokoon sanottuja 1,6 miljardia, mikä tekee reilut 300 euroa pekkaa päälle. Ei toki, vaan Jyrki Kataisen pulju lainaa sanotun summan ulkolaisilta pankeilta ja sitten Suomi lainaa rahat Kreikalle. Lainasta Kreikka joutuu pulittamaan Suomelle ihan käypää korkoa, näin on VVM:ssä kaavailtu. Ja maksaahan Kreikka toki lainansa säällisessä ajassa senttiä myöten takaisin! Kaikkihan on maksettava, eikös juu, mitä tässä EMU:ssa velkantuu!

10. Persujen Raimo Vistbacka tosin tänään eduskunnan pöntöstä, tunnetulla etunojatyylillään tietty, kyseli, että onkohan tää nyt oikein perustuslain mukaista toimintaa: Valtio lainaa ensin ulkomailta kriisisumman, jota ei kuitenkaan käytetä perussuomalaisten, muiden nälkää näkevien, sotaveteraanien taikka muidenkaan tavallisten tallaajien hyväksi, vaan lainataan edelleen kreikkalaisille tupakanviljelijöille ja ouzo-yrittäjille. Saatunan hyvää muuten se kreikkalainen "savivesi" tai "harmaavesi", se kreikkalainen anisviina-ouzo (lausutaan suomalaisittain uu´zo) jäiden seassa nautittuna Rhodoksen, Kreetan ja vaikkapa vain Kosin helteisillä rannoilla tai terasseilla! - Hyvä idea olisi, jos suomalaiset turistit ja veronmaksajat saisivat vippaamansa 300 €:n korvikkeeksi Kreikkaan matkustaessaan vaikkapa 200-300 €:n lomasetelit per nenä, niillä Kreikan taloutta ja turismia voitaisiin elvyttää kummasti.

10a. Mitään vakuutta lainasta emme kuulemma voi vaatia, näin ovat mahtavat pankit ja pankkiirit - ne vasta niitä vatukkopossuja ovatkin - maailmalla päättäneet. Tässä nyt ei siis yhtään auta konkurssi- tai insolvenssioikeudesta aikoinaan hankitut eeteet:t eli erinomaiset tenttitiedot, koko etuoikeusasetuskin taitaa olla jo kumottu. Timo Soini (Millwall ja Brysseli) kehtaisi tosin röyhkeästi vaatia koko Rodoksen saarta kriisilainan vakuudeksi - populisti mikä populisti. Huomaa kyllä, mikä paikkakunta Soinille tuli Kreikasta puhuttaessa ensimmäiseksi mieleen, siellähän "Rohdoksellahan" ne persulaiset lähinnä Kreikassa käydessään lomailevat. Henkisiä arvoja Soinia enemmän kunnioittava oppositiojohtaja olisi toki tyytynyt kernaasti vain Akropol-kukkulaan, sen restauroimisessa olisikin ollut työmaata suomalais-virolaisille harmaille yrityksille pitkäksi aikaa.

11. Ei sen puoleen, Rhodos on kyllä tuttu saari blogistillekin: olen nimittäin käynyt siellä kerran; Kreetalla ja Kosilla sekä Ateenassa sen sijaan paljon useammin. Se oli heinäkuu 1974, jolloin kotomassa oli kylmä ja sateinen kesä ja heinät mätänivät seipäille. Eihän sellaista kestä, vaan oli lennettävä Rodokselle, jossa oli aurinkoista ja lämpötila about 35-40 kraadia. Ja katso, heidän Rhodoksella ollessaan tapahtui, että Turkin ja Kreikan välillä puhkesi Kyproksen selkkaus, Turkki valtasi Kyproksen ja aika lähellä Turkin rannikkoa sijaitsevalle Rhodokselle julistettiin iltaisin ulkonaliikkumiskielto! Samassa rytäkässä Kreikkaa yli 10 vuotta hallinnut sotilasjuntta kuitenkin kaatui ja Kreikan pääministeriksi tuli Konstantin Karamanlis, juristi koulutukseltaan. Turkin kanssa saatiin sopu , ulkonaliikkumiskielto kumottiin, ja niin Rhodoksellakin voitiin taas juhlia, juhlia vieläpä demokratian paluuta demokratian kehtoon! Ja kaikki tämä samaan hintaan yhden lomaviikon aikana! Karamanlis ei viitsinyt enää kutsua sotilasjunttaa maanpakoon lähtenyttä kunkkuakaan (Konstantin) kotiin, vaan päätti, että tasavalta on ihan jees-valtiomuoto Kreikalle. Kreikan hallitusten johdossa ovat viime sotien jälkeen toimineet lähinnä kahta sukua edustaneet pääministerit: Papandreut ja Karamanlikset.

12. Eniten meitä suomalaisia harmittaa tietenkin se, että ruotsalaiset ymmärsivät aikanaan jäädä koko hemmetin EMU:n ulkopuolelle! Nyt ne naureskelevat partaansa meille suomalaisille. EMU:ssa eivät ole myöskään Englanti ja Tanska, Norja ei ole edes EU:ssa. Mutta kyllähän sen ymmärtää, miksi Ruotsi, Tanska ja Iso-Britania eivät liittyneet EMU:un: kaikissa noissa maissa oli tuohon aikaan vallassa sosiaalidemokraattinen (Göran Persson pääministerinä Ruotsissa) tai työväenpuolueen (Tony Blair) hallitus, Suomea sitä vastoin hallitsi saksalaismielisen Paavo Lipposen johtama valtiososialismia edustanut enemmistöhallitus.

13. Saksalaiset päättivät EMU:uun liittyessään säilyttää - tietäen Aatustaan että vielä se paha päivä joskus koittaa - varastoissaan D-markat ja setelit. Suomessa sitä vastoin päätettiin polttaa kaikki markan setelit ongelmajätteenä ja tuhota vieläpä kolikotkin! Mitä siis tehdä, jos koko talous- ja rahaliitto hajoaa, kuten näyttää väistämättä käyvän, ja eurosta joudutaan luopumaan? Matti Vanhasen vastaus kyllä tiedetään: poltetaan tällä kerralla euron setelit.

14. Ainoa poliitikko, joka Suomessa vaati euroon vaihdettaessa omien seteleiden säilyttämistä Suomen Pankin kassaholveissa oli - kukapas muu kuin Paavo Väyrynen. Tämä varsin käytännönläheinen ajatus ei mahtunut edes Mauri Pekkarisen päähän, ei, vaikka hänetkin toki tunnetaan suurena ajattelijana ja Laajavuoren nerona. Tämä on asia, joka kallistaa Kepun tulevassa puheenjohtajan vaalissa vaa´an lopullisesti Paavo Väyrysen eduksi. Vaikeina vuosina ja kriisiaikoina valtakunta tarvitsee toki kokeneen ja harkintakykyisen päämiehen.

15. Jos tässä kriisissä on välttämättä nähtävä jotain hyvää, niin se on juuri se, että Paavo Väyrysestä leivotaan Suomen pätkäpääministeri ensi kesäkuussa Lahdessa.

16. Muuten olen sitä mieltä, että Suomen ei tulisi hyväksyä kyseistä kriisilainaa Kreikalle. Parempi ratkaisu olisi, että Kreikka eroaa tai erotetaan EMU:sta ja maan valuutaksi tulee jälleen drakma; silloin taas tuntuisi Kreikassa käydessä, että nythän ollaan ulkomailla eikä missään sisämarkkinoilla. Ennen EMU:a oli voimassa kurssi: 1 € = 340,75 drakmaa. Kreikka tulisi devalvoimaan drakman 30-40 prosentilla ja kaikki olisivat jälleen tyytyväisiä, kun vielä maan pääministerin sukunimi vaihtuisi Papandreusta Karamanlikseksi. Kreikka olisi ennakkotapaus, jolloin myös Portugali, Irlanti ym. pääsisivät eroon EMU:sta. Vähitellen koko EMU ja sen myötä myös EU-hirviö kauhistuttavine byrokratioineen romahtaisi á la sen malli Sovjet Union. Voisimme palata entisiin hyviin aikoihin: Maassa oltaisiin jälleen maan tavalla.

17. Mutta ei auta, Kukko-Kataisen ja hallituksen lainaesitys Kreikalle jyrätään eduskunnassa läpi hallituspuolueiden äänin. Demarit ovat vastustavinaan, mutta ovat vaisuja, kun muistavat, miten heidän suuri European-johtajansa Paavo Lipponen oli pääministerinä oikein ajamalla ajamassa Suomea Emun ytimeen. Hallituspuolueiden riveistä kaikuu niin kovin tuttu huvivirsi á la Iiro Viinanen: Tässä tilanteessa ei ole mitään muuta vaihtoehtoa! Ben Zyskowiczin retorisia kykyjä tarvitaan: Kreikkalaiset potkivat jalkapallossakin vastustajiaan nilkkaan, polveen ja vielä sitäkin ylemmäs, mutta ei tässä tilanteessa nyt sentään kannata vastavetona potkaista palloa omaan maaliin! Hannes Mannisella ja muilla kepulaisilla taas on hieman lyhyempi, mutta sitä varmemmin kepun äänestäjäkuntaan uppoava slogan: vaihtoehtoja on tasan kaksi, joko kolera tai rutto.

Pasila! Ateenalaisten laulu (sanat Eino Leino, säv. Jean Sibelius, Kämp)!