1090. Oikeuskansleri: hallituskriisin ratkaisussa ei tehty virheitä

                                           Oikeuskansleri Hiekkataipale

1. Oikeuskansleri Risto Hiekkataipale, joka on itse asiassa eräänlainen pätkäkansleri, antoi tänään päätöksen kymmeniin kanteluihin, joissa on väitetty, että pääministeri ja hallitus olisivat toimineet kesäkuussa virheellisesti ns. hallituskriisin ratkaisun yhteydessä. 

2. Oikeuskansleriksi nimitetty Tuomas Pöysti astuu, kuten tiedämme, sattuneesta syystä uuteen korkeaan virkaansa vasta 1.1.2018. Sitä ennen meidän on tyytyminen tavallaan varakanslerin oikeuspalveluihin, sillä oikeuskanslerina toimii virkaan loppuvuodeksi nimitetty Risto Hiekkataipale.

3. Risto Hiekkataipale, joka on nyt 66-vuotias ja saavuttaa 68-vuoden eroamisiän tammikuussa 2019, on tätä ennen toiminut apulaisoikeuskanslerina. Hän on ollut käytännöllisesti katsoen koko ikänsä töissä oikeuskanslerin virastossa, jonne hänet palkattiin esittelijäksi vuonna 1984. Esittelijäneuvokseksi hänet ylennettin 2001, siis 50-vuotiaana.

4. Tarkasti ottaen Hiekkataipale ei ole hoitanut myöskään apulaisoikeuskanslerin virkaa pysyvästi, vaan pätkissä ja sen aikaa, kuin viran "todellinen" eli alkuperäinen haltija Mikko Puumalainen toimii KHO:n ma. oikeusneuvoksena. Puumalainen aloitti ma. hallintoneuvoksena, joka nimike muutettiin tämän vuoden alusta oikeusneuvokseksi, kesäkuun alusta 2016, ja hänellä on nyt määräys toimia KHO:ssa tämän vuoden loppuun asti. Puumalainen siirtyi virkavapaalle apulaisoikeuskanslerin virasta jo 2014, jolloin virkavapauden perusteena oli väitöstutkumuksen tekeminen; väitöskirjaa ei ole vielä ilmestynyt. Hirkkataipale nimitettiin apulaisoikeuskansleriksi juuri 2014. 

5. Suomessa on siis kaksi samaan virkaan nimitettyä apulaisoikeuskansleria, joista toinen eli alkuperäinen on virasta vapaana, ja toinen itse asiassa väliaikainen. Mutta sama koskee myös oikeuskansleria, sillä virkaan vastikään nimitetty sai heti ja jo ennen viranhoidon aloittamista virasta vapautta, jolloin virkan nimitettiin puoleksi vuodeksi apulaisoikeuskansleri, joka kuitenkaan ei on apulaisoikeuskanslereista "vain" se toinen eli väliaikainen. Onko tässä mitään järkeä? Ei tietenkään, mutta meillähän onkin nyt ohjaksissa eli vallassa Juha Sipilän hallitus.

6. Minusta on hieman arveluttavaa, että maan ylimmälle laillisuusvalvojalle, jollainen myös apulaisoikeuskansleri toki on, voidaan myöntää monta vuotta virkavapautta, sillä tämä voi johtaa ja on nyt myös johtanut monimutkaisiin sijaisjärjestelyihin OKa-virastossa. Sekä oikeuskanslerin että apulaisoikeuskanslerin viranhoito perutuu nykyisin tosiasiallisesti määräajaksi annettuihin sijaismääräyksiin..

7. Niin tai näin, mutta joka tapauksessa oikeuskansleri Hiekkataipale päätti tänään, että maan hallitus toimi moitteettomasti, kun se jatkoi entisessä kokoonpanossaan perussuomalaisten jakaantumisen jälkeen. Pääministeri Juha Sipilä ei kesäkuussa pyytänyt hallituksensa eroa, vaikka osa sen ministereistä jätti hallituspuolue perussuomalaiset puolueen vallanvaihdon myötä. Perussuomalaisista lähteneet ministerit muodostivat oman, Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän, joka ei vielä ole virallinen puolue.

8. Oikeuskanslerille, samoin kuin eduskunnan oikeusasiamiehelle, tehtiin ns. hallituskriisin jälkeen useita kanteluita, joissa hallituksen toimintaa epäiltiin lainvastaiseksi. Oikeusasiamiehelle tehdyt kantelut siirretiin oikeuskanslerille, sillä periaatteena on, että näistä kahdesta ylimmästä laillisuusvalvojasta kaikki samasta asiasta tehdyt kantelut tutkii se "tyyppi", jolle joku on keskinyt ensiksi kannella! Aika outo sääntö ja käytäntö, mutta näin vaan asia on. 

9. Oikeuskansleri Hiekkataipale torjui tänään  kysiset epäilyt ja lausui ratkaisussaan, ettei lakia ole rikottu. Oikeuskanslerin mukaan mukaan asiassa on keskeistä se, nauttiiko hallitus eduskunnan luottamusta. - Aivan samaa on meille toitottanut myös Juha Sipilä.

10. Hiekkataipaleen teksti on varsin tuttua sanomaa ja lähtöisin ikään kuin päministerin kynästä, sillä tällä tavalla ja jopa samoilla sanakänteillä asian kuittasi kesäkuussa myös pääministeri Juha Sipilä.

11. Oikeukansleri ei ruvennut ratkaisuaan tarkemmin perustelemaan. Hän toteaa lakonisesti, että pääministeri Sipilä vei asian joutuisasti eduskunnan täysistuntoon, joka äänesti hallituksen luottamuksen puolesta kesäkuun 20. päivänä. Hiekkataipaleen mukaan Sipilän menettely ei anna aihetta laillisuusvalvonnallisiin toimenpiteisiin.

12. Oikeuskansleri antoi puhtaat paperit  - tämän on kuvaava ja tuttu sanapari silloin, kun kyse on ministereiden virkatoimiin kohdistuneiden kantelujen hylkäämisestä - myös tehtävissään pysyneille ministereille, siis ilmeisesti UV-ryhmän viidelle ministerille. Laki ei edellytä, että ministerin pitäisi olla jonkin puolueen jäsen, Heikkataipale kuittaa asian.  Saman "totuuden" ehti kertoa meille kertoa jo kesäkuussa pääministeri Sipilä.

13. Kanteluissa epäiltiin myös sitä, täyttääkö ulkoministeri Timo Soini (uv) perustuslain vaatimuksen ministerin rehellisyydestä. Soini oli ennen eroamistaan tyrmännyt loikkaamishuhut ns. Judas Iskariot -blogikirjoituksessan. Tähän oikeuskanslerin oli helppo todeta, että ministerin kelpoisuuden arvioiminen ei kuulu oikeuskanslerin perustuslaillisiin tehtäviin.

14. Ugh, olen puhunut! Näin "Hiekkis" olisi voinut loppukaneettinaan todeta ja lisätä: Valtakunnassa on kaikki hyvin.

838. Turha kohu KKO:n presidentin sähköpostiviesteistä

Koskelo, nyt kyllä lopetat sen sähköpostittelusi! Minä olen Puumalaisen sijainen ja minua on nyt kaikkien virkamiesten ja tuomareiden toteltava!

1. Ensin oli täysin typerä kohu siitä, saadanko koulujuhlissa laulaa Suvivirttä ja millä ehdoilla. Kohun aiheutti apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen päätöksellään. Sitä nimittäin tulkittiin yleisesti niin, että Puumalainen piti virren säkeistöjä, kahta ensimmäistä lukuun ottamatta, erikoisina ja jopa ihmisoikeussopimuksen vastaisena, koska niissä mainittiin kerran tai pari kertaa sana "jumala".

2. Tällä viikolla eduskunnan perustuslakivaliokunta on pannut pisteen mainitulle kohulle käsitellessään oikeuskanslerin kertomusta viime vuodelta. Perustuslakivaliokunta linjasi perustellussa päätöksessään, että Suvivirttä voidaan edelleen veisata kouluissa ja vaikkapa kokonaan.

3. Yle Uutiset, joka on usein ennenkin toimittanut julkisuuteen vastaavanlaisia eli melko turhia ja outoja kohu-uutisia, ei kuitenkaan lannistunut. Eilen se julkisti "kauhean tiedon", joka toimituksen mielestä rikkoo mahdollisesti jopa perustuslaissa turvattua valtiovallan kolmijako-oppia, jossa erotetaan toisistaan lainsäädäntö, toimeenpano ja tuomiovalta.

4. Yle Uutisten ahkerille toimittajille oli nimittäin "kaikkein pyhimmästä" eli eduskunnasta kerrottu, että korkeimman oikeuden (KKO) presidentti Pauliine Koskelo on ottanut tavakseen lähetellä kansanedustajille sähköposteja eduskunnassa vireillä olevien lakiesitysten tiimoilta. Toimittajat Ari Mölsä ja  Marja Niilola väittivät eilen julkaisemassaan nettiuutisissa , jota toistetiin myös tv:n iltauutisissa, että Koskelo on suorastaan "pommittanut" kansanedustajia ahkerasti vireillä olevien lakihankkeiden johdosta. Katso Ylen juttua tästä.

5. Pauliine Koskelo kiisti pommitusväitteen ja kertoi lähettäneensä joillekin edustajille ainoastaan joihinkin lakiesityksiin liittyvää taustatietoa, kuten esitelmiä, oikeustieteellisissä aikakausilehdissä julkaistuja artikkeleja jne. Hän kiisti väitteet siitä, että olisi yrittänyt viesteillään vaikuttaa lakiesitysten läpimenoon tai lakien sisältöön.

6. Mölsän ja Niilolan "räväkäksi" tarkoitetussa jutussa haastateltiin viittä kansanedustajaa, jotka olivat saaneet sähköpostia Koskelolta, eli Ben Zyskowiczia (kok), Kari Rajamäkeä (sdp), Sampsa Katajaa (kok), Kimmo Sasia (kok) ja Kari Uotila (vas). Yksikään perussuomalaisten tai keskustan kansanedustaja ei siis ilmeisesti ole saaneet viestejä Koskelolta - jokin raja siis on olemassa myös tässä asiassa.

7. Kukaan näistä viidestä ei Mölsän ja Niilolan jutun mukaan edes väittänyt, että Koskelo olisi yrittänyt vaikuttaa heidän käyttäytymiseensä lakiesitysten käsitelyssä. Sampsa Kataja ja Ben Zyskowicz eivät nähneet Koskelon viesteissä kerrassaan mitään outoa ja Kari Uotila kertoi olevansa vain hämmästynyt saadessaan viestejä KKO:n presidentiltä. Tästä toimittajat ovat vetäneet johtopäätöksen, jonka mukaan Uotilasta on tuntunut "vähän hurjalta" saada viestejä KKO:n presidentiltä. Kari Rajamäki puolestaan totesi ironisesti, että Koskelon tarkoituksena on varmaan ollut  "antaa valoa ja oikealla polulla pitää".

8. Yle Uutisten jutun mukaan kaikkein negatiivisimmin Koskelon viesteihin olisi suhtautunut kansanedustaja Kimmo Sasi, joka toimi edellisellä vaalikaudella eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana. Tuolloin vuoden 2011 alussa eli juuri vähän ennen maaliskuussa pidettyjä eduskuntavaaleja ko. valiokunta joutui kannanotoissaan "napit vastakkain" KKO:n kanssa. Valiokunta nimittäin tyssäsi lausunnossaan yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva lakiesityksen katsoen - valiokunnassa kuultujen valtiosääntöoppineiden tekstiä mukaillen - että esitys, jolla pysäköintifirmoille olisi annettu oikeus valvontamaksujen määräämiseen, olisi perustuslain vastainen, koska valvontamaksun antamisessa olisi kyse erittäin merkittävän julkisen vallan käyttämisestä. Aiemmin KKO oli ennakkopäätöksessään yksimielisesti todennut, ettei valvontamaksun antaminen, joka perustuu sopimukseen, ole ristiriidassa perustuslain kanssa.

9. Yle Uutisten jutun mukaan Kimmo Sasi väitti, että Koskelon tavat poikkeavat huomattavasti KKO:n edellisten presidenttien tavoista. Tästä voimme päätellä, että Kimmo Sasi ei ole saanut koskaan sähköposteja Leif Sevónilta, Olavi Heinoselta tai Curt Olssonilta; Olssonin toimikaudella sähköposteviestintää ei tosin ollut vielä edes keksitty. Sasi väitti edelleen, että Koskelo on "poikkeuksellisen aktiivinen" ja että tämä "todella lähettää aika runsaastikin sähköpostiviestejä." 

10. Viimeisin "suuri sähköpostioperaatio" Koskelon taholta kohtasi Mölsän ja Niilolan jutun mukaan kansanedustajia viime lokakuussa, kun eduskunnan täysistunnossa käsiteltiin  veropetoksiin syyllistyneiden kaksoisrangaistavuuden kieltoa (ne bis in idem -kielto). Kimmo Sasilla on katkeria muistoja Koskelon uutteruudesta juuri edellä mainitun pysäköintivalvonta-asiassa, sillä tuolloin Koskelo "rusikoi aika voimakkain sanoin eduskunnan päätöstä". Kyseessä ei kuitenkaan ollut koko eduskunnan päätös, vaan nimenomaan Kimmo Sasin johtaman perustuslakivaliokunnan päätös, kuten edellä kerroin. Ei siis mikään ihme, että mainittu asia ja Koskelon sen johdosta antama kritiikki ovat jääneet kaivelemaan Sasia, joka on nyt saanut  - ainakin omasta ja Yle Uutisten mielestä - oivan tilaisuuden maksaa Koskelolle "potut pottuina".

11. Yle Uutisten eilisessa jutussa väitettiin - onhan Ari Mölsä itsekin ao. koutuksen saanut lakimies - että  Koskelon sähköpostit kansanedustajille olisivat ristiriidassa  valtiovallan kolmijako-opin kanssa, koska Koskelo, joka edustaa tuomiovaltaa ja johtaa KKO:ta, olisi ikään kuin tunkeutunut menettelyllään lainsäätäjän tontille ja pyrkinyt vaikuttamaan kansanedustajien päätöksentekoon.

12. Yle Uutisten pyynnöstä myös perustuslakivaliokunnan nykyinen puheenjohtaja Johannes Koskinen (sdp) pani oman lusikkansa soppaan kertomalla kantanaan, että olisi "suositeltavaa, että tieto toimitetaan kaikille". Kaikilla Koskinen tarkoittaa tässä yhteydessä eduskunnan asianomaisen valiokunnan kaikkia jäseniä.  Koskinen antaa siis ymmärtää, että Koskelon tapa lähettää viestejä vain joillekin kansanedustajille, ei ole korrekti. Johannes Koskinen paljasti saaneensa itsekin "pari kertaa" perustuslakivaliokunnan työhön liittyviä viestejä, ilmeisesti siis Pauliine Koskelolta. 

13. Onko Yle Uutiset tulkinnut oikein Kimmo Sasin toimittajille eilen antamaa lausuntoa? Tätä sopii kysyä, sillä tänään Kimmo Sasi yllättää ja ilmoittaa suorin sanoin, että hän  "tyrmää" Ylen väitteet Koskelon (muka) hämmentävistä viesteistä. Sasi kertoo Uudelle Suomelle kokeneensa Koskelolta saamansa viestit, ei suinkaan kiusallisina, kuten Yle Uutiset eilen väitti, vaan päin vastoin myönteisinä. Sasin mukaan Koskelon viestit ovat olleet asiallista ja tarpeellista informaatiota siitä, mitä muualla maailmalla tapahtuu, samoin tietoja tärkeistä oikeustapauksista. Sasi arvostelee Koskeloa kuitenkin edelleen siitä tavasta, jolla tämä kritisoi vuonna 2011 eduskuntaa, siis tosiasiallisest Kimmo Sasin tuolloin johtamaa perustuslakivaliokuntaa, yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan llakiesityksen torppaamisesta. Sasin haastattelu US:lle on tässä.

14. Luulisi, että ainakin minusta naiivilta vaikuttava kohu "Koskelon sähköposteista" olisi jäänyt tähän eikä Yle Uutiset olisi enää jatkanut asian vatkaamista, vaan hävennyt ja ollut hiljaa. Näin ei kuitenkaan tapahtunut, sillä tokihan Ari Mölsä ja kumppanit Yle Uutisissa tietävät, että tässä maassa on joukko valtiosääntöoppineita, poliitikkoja ja korkeita virkamiehiä, jotka ovat valmiita arvostelemaan Koskelon toimintaa ja haluaisivat, että tämä saisi sapiskaa ylimmiltä laillisuusvalvojilta. 

15. Valtakunta on juuri saanut yhden uuden tällaisen innokkaalta vaikuttavan uuden korkean virkamiehen, joka on oitis tarttunut Yle Uutisten hänelle tarjoamaan tilaisuuteen tulla tapauksen johdosta parrasvaloihin. Tämä virkamies on oikeuskanslerinvirastossa 30 vuotta esittelijänä toiminut Risto Hiekkataipale (63 v.), jonka valtioneuvosto nimitti tällä viikolla virkavapautta saaneen apulaisoikeuskansleri MIkko Puumalaisen sijaiseksi kahden vuoden ajaksi.

16. Yle Uutisille antamassaan haastattelussa Hiekkataipale antaa palaa täysillä. Hän jyrähtää tokaistessaan julkisuuteen ja ilmeisesti myös Pauliine Koskelolle, että "eduskunta ei tarvitse yliopettajamaista opastusta". Hiekkataipale kertoo pitävänsä Koskelon viestittelyä kansanedustajille "erikoisena". - Eikö Herra Apulaisoikeuskansleri todellakaan keksinyt mitään muuta ja hieman valaisevampaa adjektiivia, vaan turvautuu kovin tavalliseen sanaan "erikoinen"?

Hiekkataipaleen haastattelu löytyy tästä.

17. Hiekkataipale ottaa yliopettajan roolin itselleen ja opettaa Koskeloa, että eduskunta kutsuu itse asiantuntijat valiokuntiin kuultaviksi, eikä tuomareiden tarvitse lähettää sähköpostia kansanedustajille. Ei toki tarvitse, mutta tuomareita ei toisaalta ole kielletty lähettämästä lakiesityksiin liittyvää informaatiota eduskunnan jäsenille. Hiekkataipaleen kärkevää ulostuloa asiassa voidaan pitää kummallisena. Mikä tarve hänellä on ryhtyä  mollamaan KKO:n presidenttiä asiassa, josta ei ole vielä ehditty tehdä yhtään kantelua oikeuskanslerille tai eduskunnan oikeusasiamiehelle? Yksi asia on varma. Jos Koskelon menettelystä kannellaan oikeuskanslerille, Hiekkataipale on lausunnollaan jäävännyt itsensä eikä voi siis ottaa kantelua tutkittavakseen.

18. Mikähän näitä meidän apukanslereita oikein vaivaa? Ensin viran vakinainen haltija, juuri ennen kaksivuotisen virkavapautensa alkua, antaa suvivirsiasiassa päätöksen, jota voidaan hyvällä syyllä pitää "erikoisena". Sitten  viransijaiseksi nimitetään oikeuskanslerinviraston virkamies, joka heti ensimmäisiksi töikseen antaa turhaa ja hieman naurettavan tuntuista sensaatiouutista hakevalle Yle Uutisille lausunnon, jota voidaan pitää erikoisena ja jopa jonkinlaisena mielenosoituksena: Kuulkaa kaikki, nyt apulaisoikeuskanslerin virkaa hoidan minä! Varokaa siis!  - Koomisen tuntuista pörhistelyä tv-kameroiden edessä!

19. Eikö apulaisoikeuskanslerin viransijaiseksi voitu, jo vaihtelun vuoksi, valita joku todella pätevä ja taitava lakimies OKa-viraston ulkopuolelta? Miksi sijaisen valinta piti tehdä nimenomaan viraston sisältä? Kaksi vuotta on aika pitkä aika. Sen kuluessa meille voi tulla vielä ikävä viran vakinaista haltijaa, jos hänen sijaisensa aikoo jatkaa koko kauden nyt valitsemallaan räväkällä ja turhalla lausuntolinjallaan.