605. Onko käräjäoikeuden päätös Finnairin teknisten lakon keskeyttämisestä laiton?

1. Finnairin tekniset toimihenkilöt aloittivat tiistaina viikon kestävän lakon protestiksi Finnairin suunnitelmille vähentää väkeä. Lakon piti jatkua ensi viikon keskiviikkoon saakka. Lakon taustalla on meneillään oleva yt-prosessi, joka tähtää moottori- ja laitehuollon sopeuttamiseen tai jopa lopettamiseen

2. Lakon alettua Finnair jouti keskiviikkona perumaan viisi lentoja, lisäksi useat lennot myöhästyivät aikataulustaan. Finnair haki Helsingin käräjäoikeudesta väliaikaista päätöstä kieltää lakon jatkuminen 2,8 miljoonan euron suuruisen uhkasakon uhalla.

3. Helsingin käräjäoikeuden tuomari Timo Jääskeläinen ratkaisi eilen asian kuulematta työntekijäpuolta. Finnairin vaatimuksen mukaisesti Jääskeläinen kielsi väliaikaisesti lakon jatkumisen ja asetti kiellon tehostamiseksi seitsemälle ammattiliitolle yhtiön vaatimuksen mukaisesti 400 000 euron eli yhteensä 2,8 miljoonan euron suuruisen uhkasakon.

4. Käräjäoikeuden päätös tepsi, sillä työntekijät päättivät eilen keskeyttää lakon ja palata töihin viimeistään torstaina.

5. Tänään Helsingin Sanomat on ottanut käräjäoikeuden päätöksen verkkojulkaisunsa ykkösuutiseksi ja repäissyt siitä Juha Rossin ja Petri Sajarin kirjoittamassa jutussa isot otsikot:

Oikeustieteilijät: Finnairin tekniikalle määrätyt sakot ovat lainvastaisia.

6. Lehti on haastatellut juttua varten kahta professoria. Näistä toinen eli Turun yliopiston prosessioikeuden professori Antti Jokela väittää, ettei käräjäoikeudella ole oikeutta puuttua perusoikeuksiin kuuluvan yleisen lakko-oikeuden käyttöön. Jokelan mukaan tällaiset asiat kuuluvat työtuomioistuimelle. Jokelan mielestä käräjätuomarin olisi myös pitänyt kuulla ammattiliittoja ennen turvaamistoimen määräämistä. Jokela moittii käräjäoikeutta siitä, että tämä ei ole perustellut lainkaan sitä, miksi ammattiliittoja ei tarvinnut kuulla.

7. Samaa mieltä on Helsingin yliopiston yksityisoikeuden professori Niklas Bruun. Myös hän katsoo, että ennen päätöstä ammattiliittoja olisi pitänyt kuulla. Bruun valittelee myös käräjäoikeuden asettaman uhkasakon suuruutta ja viittaa siihen, että  työrauhavelvoitteen rikkomisesta työtuomioistuin voi määrätä enintään 29 500 euron suuruisen hyvityssakon. Bruunin mukaan käräjätuomarin päätös on perustuslaissa turvatun lakko-oikeuden kannalta "erittäin ongelmallinen."

8. Ammattiliitto Pron puheenjohtaja Antti Rinne kertoi keskiviikkona, että liitto pitää päätöstä oikeusjärjestelmän vastaisena.

Ovatko professorit oikeassa eli onko käräjätuomarin päätös todella lainvastainen?

9. Asiassa on kolme kysymystä: 1) onko käräjäoikeus asiassa toimivaltainen, 2) saiko käräjäoikeus kieltää lakon ja asettaa sen tehosteeksi uhkasakon ja 3) onko asetettu uhkasakko lainvastainen tai ylisuuri?

10. Asiassa on kysymys oikeudenkäymiskaaren 7 luvun säädetystä siviiliprosessuaalisesta turvaamistoimesta. Näiden toimien tarkoituksena on kiireellisen oikeussuojatarpeen tilanteissa järjestää ennakkoturvaava tilapäinen oikeussuoja tuomioistuintietä jo ennen lopullisen päätöksen antamista ja vaikkapa jo ennen kanteen vireillepanoa. Koska tuomion saaminen kestää, kuten hyvin  tiedämme, selvissäkin saati riitaisissa asioissa, niin  aikanaan  syntyvä kanteen hyväksyvä ratkaisu voi olla reaalisesti arvoton, jos tuleva tappio-osapuoli on hukannut omaisuuttaan tai ehtinyt aiheuttaa asian voittavalle osapuolelle kohtuuttoman suurta vahinkoa.

11. Turvaamistoimiprosessin tulee siis olla nopea, joskus jopa tunneissa mitaten, ja asian tutkinta on oltava summaarinen.

12. Turvaamistoimikelpoisista vaadetyypeistä ja turvaamistointen edellytyksistä säädetään OK 7 luvussa. Turvaamistoimi voi tulla kysymyksen ensiksi  saamisoikeuden eli käytännössä rahasaamisten turvaamiseksi (OK 7:1),  toiseksi asiassa, jossa on kyse tiettyä esinettä tai oikeutta koskevasta paremmasta oikeudesta (OK 7:2) ja kolmanneksi muun yksityisoikeustyyppisen oikeuden tai etuuden turvaamiseksi (OK 7:3).

13. Finnairin hakemuksessa on selvästikin kyse OK 7:3:ssä mainitusta  yleisestä turvaamistoimesta, jonka käyttöala on erittäin laaja. Finnairin hakemuksessa mainittu asia eli aloitetun ja laittomaksi väitetyn lakon keskeyttäminen on asia, joka kuuluu OK 7:3:n soveltamisalan piiriin. On selvää, että kyseinen lakko, jonka johdosta yhtiö joutui heti ensimmäisenä päivänä, olisi edelleen jatkuessaan aiheuttanut yhtiölle erittäin suuria taloudellisia tappioita ja vahinkoja.

14. Kuuluisiko mainitunlainen turvaamistoimiasia sitten käräjäoikeuden sijasta työtuomioistuimelle, kuten professori Antti Jokela sanoo?

15. Ei kuulu, sillä käräjäoikeus on kyllä asiassa toimivaltainen. Turvaamistoimikelpoisen vaaten ei nimittäin tarvitse olla yleiseen tuomioistuimen eli käräjäoikeuden asialliseen toimivaltaan kuuluva, vaan se saattaa pääasiaprosessissaan kuulua erityistuomioistuimeen tai hallintotuomioistuimeen. Vaikka siis itse pääasia eli tässä tapauksessa kysymys siitä, onko lakko laiton vai ei, kuuluu työtuomioistuimelle, on käräjäoikeus toimivalta päättää ko. turvaamistoimipäätöksen antamisesta.

15a. Laki työtuomioistumista ei edes tunne omaa turvaamistoimimenettelyä, joten tälläkin perustella näyttää selvältä, että ko. turvaamistoimiasiassa toimivalta kuuluu käräjäoikeudelle, vaikka itse pääasiassa työtuomioistuimella on toimivalta.

16. Olisiko käräjätuomarin sitten pitänyt ehdottomasti kuulla hakemuksen johdosta työntekijäpuolta eli ko. ammattiliittoja, joita edustaa Ammattiliitto Pro?

17. Kuuleminen ei ole ollut tarpeen, sillä on tärkeätä havaita, että käräjäoikeus ei ole antanut vielä asiassa lopullista päätöstään, vaan vasta väliaikaisen turvaamistoimiratkaisun. Lain mukaan hakijan vastapuolta ei ole välttämätöntä tässä vaiheessa kuulla. Kuuleminen tapahtuu vasta väliaikaisen turvaamistoimipäätöksen ja uhkasakon asettamisen jälkeen. Kuuleminen varsinkin tässä asiassa, jossa yhtiöllä on kaikkiaan seitsemän eri vastapuolta, olisi voinut viedä kohtuuttomasti aikaa ja aiheuttaa, jos lakko olisi ehtinyt jatkua vielä muutaman päivän,  Finnairille todella jättitappiot.

18. Pyyntö väliaikaisen turvaamistoimen määräämisestä on ratkaistava pikaisesti ja käytännössä samana päivänä, jolloin hakemus on tehty. Pyyntö on hyväksyttävä, jos on todennäköistä, että hakijalla on suhteessa vastapuoleen hakemuksessa tarkoitettu oikeus eli tässä tapauksessa väite lakon laittomuudesta on todennäköisesti oikea. Hukkaamis- tai vaaraedellytyksen eli tässä tapauksessa vahinkoedellytyksen osalta hakijalta ei käytännössä edellytetä muuta kuin pelkkä väite, eli tässä tapauksessa väite siitä, että lakon jatkumisesta aiheutuu yhtiölle huomattavan suurta vahinkoa.

19. Kolmanneksi vielä kysymys asetetun uhkasakon määrästä, jota professorimme ovat paljoksuneet.

20. Ensinnäkin Niklas Bruunin mainitsema 29 500 euroa - naurettavan pieni summa jo sinänsä -  joka on enimmäissumma, jonka työtuomioistuin voi määrätä laittomasta lakosta, ei koske lainkaan nyt määrättyä turvaamistointa. Uhkasakko on eri asia kuin mainittu hyvityssakko. OK 7 luvussa ei ole määrätty mitään kiinteää summaa tai haarukkaa, jonka sisällä  tuomioistuimen asettaman uhkasakon tulisi pysyä. Yleisesti ottaen voitaneen sanoa, että uhkasakon vastaa sitä vahinkoa, joka hakijalle ilman turvaamistointa voisi vastapuolen toimenpiteistä aiheutua. Tältä kannalta tarkasteltuna käräjäoikeuden kullekin ammattiliitolle asettama 400 000 euron uhkasakkoa ei voida pitää liiallisena.

21. Edellä mainituilla perusteilla päädyn kyllä omasta puolestani siihen johtopäätökseen, että käräjäoikeuden päätös, jota mainitut oikeustieteilijät ovat väittäneet Helsingin Sanomissa eli tavallaan "lehden suulla" vääräksi, on täysin lainmukainen.

22. Lakko-oikeus kuuluu, kuten kollega Antti Jokela sanoo HS:ssa, perustuslaissa turvattuihin perusoikeuksiin. Perustuslaki turvaa kuitenkin ainoastaan lakko-oikeuden laillisen käytön, ei laittomia lakkoja. Laittomuuksia ei sentään perustuslakikaan hyväksy! Perustuslaissa on turvattu myös omaisuuden suoja, jota laittomilla lakoilla voidaan loukata. Tuomioistuimen pitää siis voida kieltää laittoman lakon jatkuminen.

570. Uusia lahjusepäilyjä putkahtelee jatkuvasti esiin

1. Kohusta toiseen lentelevän Finnairin ja eläkeyhtiö Ilmarisen välisiä kytköksistä näyttää paljastuvan yhä uusia asioita. Nyt kerrotaan (Taloussanomat), että poliisi on aloittanut tutkinnan näiden kahden yhtiön yhteisen rahifirman NGA:n (Nordic Global Airlinesin) tekemisistä. NGA lentää Finnairin rahtia. Finnair omistaa yhtiöstä 40 ja Ilmarinen 11 prosenttia. Poliisin kerrotaan tutkivan nimenomaan sitä, onko Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläisen ja Ilmarisen välisillä asuntokaupoilla yhteyttä osapuolten liiketoimintaan Ilmarista suosivasti eli onko kyseessä lahjusrikos.

2. Myös kähinä Finnairin johtajien stay-bonusten, palkankorostusten yms. asioiden kohdalla jatkuu yhtiön toissa päivänä pidetyn yhtiökokouksen jälkeen. Kas kummaa, kun kaikkia tietoja johtajien palkankorotuksista ja vastaavista asioista ei saatu julkisuuteen yhtiökokoukseen mennessä!

3. Iltalehden uutisen mukaan Finnairin johtajat saivat mittavia palkkioita jo vuonna 2008. Yhtiön johtajien ansiotulot nousivat tuolloin jopa satoja tuhansia euroja, vaikka yhtiö teki jo tuolloin tappiota ja kävi yt-neuvotteluja henkilöstönsä kanssa. Mitähän yhtiön hallituksen puheenjohtajalla Toffe-Taxellilla olisi tästä kerrottavanaan?

4. Mutta osataan sitä muuallakin. Eilen kerrottiin mediassa, että Kuluttajariitalautakunnan puheenjohtajaa Pauli Ståhlbergia epäillään lahjoman vastaanottamisesta. Syyttäjä on jo nostanut syytteen ja asia tulee esille käräjäoikeudessa syksyllä. Syytteen mukaan Ståhlberg on ottanut vastaan kaksi ulkomaanmatkaa, joista toinen tehtiin vuonna Hampuriin ja toinen vuonna 2009 Tsekkiin. Syyttäjä on vaatinut syytetyille sakkorangaistusta.

5. Ensimmäisen matkan maksoi Suomen asumisoikeus Oy ja toisen VVO. Asia paljastui ikään kuin "sattumalta" poliisin tutkiessa Nuorisäätiössä ja RAY:n johdon vastaavanlaisia rikosepäilyjä. Kahta Ståhlbergin matkat junnaillutta VVO:n ja yksi Suomen asumisoikeus Oy:n johtaja on asetettu syytteeseen lahjoman antamisesta. Kaikki neljä syytettyä ovat kiistäneet syytteen.

6. Kuluttajariitalautakunta ei ole mikä tahansa lautakuntapahanen, vaan todella merkittävä oikeussuojaa tarjoava elin, jossa ratkaistaan vuosittain tuhansia kuluttajariita-asioita. Lautakunta käsittelee muun muassa juuri asuntokaupoista, asumisoikeuden luovutuksesta ja asuntojen vuokrauksesta tehtyjä valituksia. Lain mukaan lautakunta on "riippumaton ja puolueeton" ja sen tehtävänä on antaa ratkaisusuosituksia yksittäisiin erimielisyyksiin.

7. Kuinka ollakaan, vuonna 2009, jolloin siis VVO kustansi Ståhlbergin Tsekin reissun, kuluttajariitalautakunta käsitteli kaikkiaan 25 VVO:ta koskevaa valitusta; normaalisti lautakunta ratkaisee vain muutaman VVO:ta koskevan valituksen. VVO on asuntovuokraukseen erikoistunut julkinen osakeyhtiö, joka rakennuttaa, markkinoi ja isännöi omat asuntonsa.

8. Lautakunnan puheenjohtaja toimii virka- ja tuomarin vastuulla ja häneen sovelletaan tuomarin esteellisyyssääntöjä. Pauli Ståhlberg on oikeustieteen tohtori ja hän on ilmoittautunut viime vuosina muutaman kerran halukkaaksi KKO:n jäsenen virkaan.

9. KKO:ssa on parhaillaan avoinna jäsenen virka, jonka ilmoittautumisaika päättyy tänään. Nähdäänkö Ståhlberg tälläkin kerralla virkaan ilmoittautujien joukossa? Veikkaisin, ettei nähdä. Kuluttajariitalautakunta on hallinnollisesti oikeusminsteriön alainen elin ja OM:ssä lehtitietojen mukaan pähkäillään nyt, tulisiko Ståhlberg pidättää virastaan prosessin ajaksi.

10. Asia tuntuu selvältä: Riippumattoman ja puolueettoman oikeussuojaelimen puheenjohtaja ei voi toimia virassaan häntä koskevan lahjonnasta nostetun syyteprosessin ollessa vireillä. Minusta Ståhlbergin puheenjohtajan virka voidaan asiallisesti rinnastaa isokokoisen käräjäoikeuden päällikkötuomarina toimivan laamannin taikka markkinaoikeuden puheenjohtajan virkaan.

11. Näin siis Suomessa. Mutta ei hätää! Suomihan on tunnetusti reilu ja avoin yhteiskunta, jossa läpinäkyvyys ("läpittereiluus") vallitsee. Täällä ei sitä paitsi ole korruptiota, ja miten voisikaan olla, sillä eihän rikoslakimme edes tunne sanaa "korruptio"! Virkamiehemme ja poliitikkomme ovat sanalla sanoa lahjomattomia.

12. Tuomareita meillä nyt ei ainakaan voida lahjoa, ei missään tapauksessa.

562. Huippusalaista vallan- ja oikeudenkäyttöä

Ministeri salasi, kiisti, harhautti, sönkötti (semantisoi) ja vasta pakon edessä lopulta myönsi syyllistyneensä "tietovajeeseen". Palkittiin "suoraselkäisestä" toiminnastaan eduskunnan luottamuslauseella. Hyvä veli -verkosto osoitti jälleen iskuvalmiutensa!

1. Suomalaiset presidentit, ministerit ja poliitikot sekä korkeat virkamiehet samoin kuin hieman yksinkertaiset oikeusoppineet ja tuomarit kehua retostelevat juhlapuheissaan suomalaisen yhteiskunnan ja virkakoneiston avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, hyvää hallintoa ja oikeudenmukaista ja julkista oikeudenkäyntiä jne. Heidi "Hurja" Hautala on vaatinut silmät kiiluen avoimuutta myös Euroopan Unionissa. Maassamme on kaikki hyvin ja tätä hyvää ja tietenkin ihmisoikeuksia ollaan kilvan presidenttien ja ulkoministereiden johtamilla kaupparetkueiden matkoilla tarjoamassa ikään kuin kehitysapuna ja vientituotteena vähemmän kehittyneille maille.

2. Pekka Hallberg ja kumppanit markkinoivat ja kauppaavat suomalaista oikeusvaltiota sekä "ihmisoikeusosaamista" kilvan alikehittyneisiin maihin, kuten Mongoliaan ja muihin "arojen tasavaltoihin," siis diktatuureihin ja jopa vanhaan sivistysvaltioon Kiinaan. Mutta tokihan kiinalaiset ja muutkin tietävät muutenkin, mistä ihmisoikeuksista ja demokratiassa on kysymys. Eivät nuo maat ja valtiot tarvitse siihen mitään hallbergilaista kirjaviisastelua. Ne ottavat toki vastaan hyväntahtoisten hölmöjen opit kohteliaasti vastaan. Mutta kun nämä ihmisoikeuspalvelujaan naiivisti kauppaavat suomalaiset eivät välitä tippakaan siitä, toteuttavatko kiinalaiset ja muut käytännössä näitä kauniita ihmisoikeus - ja oikeusvaltioperiaatteita, niin kiinalaiset ja muut kääntävät tietenkin asian niin, että heidän maassaan asiat ovat ihmisoikeuksien noudattamisen suhteen oikein hyvin, kun kerran suomalaisillakaan ei ole niistä mitään valittamista, vaan nämä päin vastoin hyväksyvät heidän tapansa ja käytäntönsä.

3. Molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä kulttuurivaihtoon: suomalaiset siihen, että kauppa käy ja hallbergit ja muut saavat kaupata oikeusvaltiotaan, kiinalaiset puolestaan siihen, että he saavat kenenkään häiritsemättä ja asiaan puuttumatta jatkaa käytännössä omaa ihmisoikeuspolitiikkaansa, eli rikkoa ihmisoikeuksia mitä karmeimmalla tavalla ja sen kun kerkiävät. Kun silmäilee Kiinan rikosprosessilakia, niin voi havaita, että siellä kyllä (law in books) tunnetaan aivan samat oikeusperiaatteet kuin Suomen rikosprosessilaissakin. Mutta käytäntö on osoittanut, että Kiinassa, samoin kuin monissa muissakin maissa, jonne Suomesta tehdään ihmisoikeuslähehetystyötä, noille periaatteille haistatetaan pitkät ja toimitaan käytännössä (law in action) niin kuin ennenkin eli ihmisoikeuksista ja oikeusvaltiosta pätkääkään piittaamatta.

4. Mutta katsotaanpa hieman tarkemmin tuota suomalaisen vallankäytön avoimuutta ja läpinäkyvyyttä käytännössä. Aloitetaanpa ulkopolitiikasta, sillä kuten meille on jo Paasikiven -Kekkosen ajoista lähtien opetettu, "ulkopolitiikka käy aina sisäpolitiikan edellä." Ulkopolitiikka on aina ollut meillä hyvin salaperäistä ja salaista. Tämä koskee etenkin tasavallan presidentin ja Venäjän presidentin välisiä kontakteja. Presidentti Tarja Halonen kehuskeli tehneensä virkakautensa aikana 27 matkaa Venäjälle tapaamassa venäläistä virkaveljeään, siis Putinia tai Medvedeviä.

5. Mutta mitä me tiedämme noiden matkojen ja presidenttien välisten keskustelujen asiasisällöstä? Emme oikeastaan yhtään mitään, kun niistä tiedotetaan vain muutamalla rivillä ja täysin ympäripyöreästi. Ei siis mikään ihme, että vaikka Suomen ja Venäjän suhteiden sanotaan olleen erinomaisen hyvät, mitään edistymistä käytännön tasolla näissä suhteissa ei kuitenkaan ole tapahtunut. Kun näin, eivät myöskään suomalaisten ja venäläisten suhteet yksilötasolla kehitys toivottuun suuntaan, vaan meillä vallitsee edelleen mielipide, jonka mukaan "ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi." Tarkempia tietoja Halosen matkoista saimme oikeastaan vain siltä reissulta, jotka paljastuivat Wikileaksin sivustolla. W:n tiedot perustuivat tietoihin, jotka joku Halosen delegaatioon kuulunut virkamies oli vuotanut Paavo Lipposelle; Paavo puolestaan kipitti juoksujalkaa kertomaan tietonsa Yhdysvaltojen Helsingin suurlähettiläälle. Tällaista "putkidiplomatiaa" se ylenmääräinen asioiden salailu sitten tuottaa!

6. Viime aikoina tämä "avoimuus" on saanut oikeastaan vain yhä laajempia mittasuhteita. Kaikki jo tiedämme salaperäisen Tiitisen listan ja Supon kassakaapin, jonne "Tiitinen" on pantu talteen kai ikuisiksi ajoiksi. Nyt sitten valtiovarainministeriö on salannut Suomen Kreikan kanssa tekemän vakuussopimuksen liikesalaisuuksiin ja kreikkalaisten pankkien vaatimukseen vedoten. Ministeriön virkamiehet eivät aluksi osanneet tai halunneet kertoa, mihin sopimuksen salaaminen oikeastaan perustuu, mikä tietenkin oli omiaan vahvistamaan käsitystä, että mitään perustetta salaamiselle ei olisikaan olemassa.

7. Puhemies Eero Heinäluoma keksi vaatia, että sopimus tulee kääntää suomeksi ja ruotsiksi, mutta sen jälkeen sopimus voi olla yhtä salainen kuin ennenkin. Siis: jos salataan, niin salataan sitten kunnolla, eli molemmilla kotimaisilla kielillä eikä vaan jollakin engelskalla, josta ei ota Perus-Penakaan selvää muutoin kuin vichypullon ja tulkin kanssa!

8. Finnairin ja Ilmarisen johtajien johdon väliset asuntokaupat ja vuokrasopimukset yms. oikeustoimet ovat herättäneet viime aikoina paljon närää huomiota. Kaupat ja muut siihen liittyvät kähminnät on tehty jo pari vuotta sitten, mutta vasta nyt siitä on tihkunut tietoja julkisuuteen; kaikki yksityiskohtia ei ole toki kerrottu. Nyt asianomaiset ovat saaneet hyvän syyn vaieta sopimusten yksityiskohdista: poliisitutkinta. Poliisin esitutkinta on osoittautunut aina ennenkin erinomaiseksi salaamiskeinoksi. Tutkinnan kohteet hurskastelevat, että "annetaan nyt toki poliisille sen tarvitsema työrauha, tai "emmehän me voi kertoa nyt mitään julkisuuteen, kun asiaa on poliisin tutkittavana". Muistamme vielä esimerkiksi pääministeri Matti Vanhasen alituisen vetoamisen poliisin tarvitsemaan työrauhaan, kun häneltä kysyttiin hänen aiemmin johtamansa Nuorisäätiön asioista.

9. Finnairin 18 johtajalle vuonna 2009 maksetut muhkean suuret bonukset "paikoilleen jäämisestä" tulivat niin ikään tietoon vasta pari viikkoa sitten. Kaikkien salaisuuksien herran, eli valtion omistuksenohjausyksikön johtavan virkamiehen Pekka Timosen mukaan hän olisi rikkonut pörssilakeja, jos hän olisi ilmoittanut mainituista bonuksista esimiehelleen eli ministeri Jyri Häkämiehelle, joka siis ei tiennyt mitään ko. bonuksista. Tohtori Timosen mieleen ei ilmeisesti juolahtanut, että hän olisi voinut Finnairin hallituksessa helposti teettää päätöksen siitä, että bonusten maksusta olisi kerrottu kaikille yhtiön osakkeenomistajille. Tällöin pörssisäännöksiä ei olisi rikottu. - Salainen olivat myös tieto Finnairin toimitusjohtajalle Mika Vehviläiselle maksetusta 180 000 eron suuruisesta bonuksesta sillä perusteella, että Vehviläinen suostui allekirjoittamaan työsopimuksen Finnairin kanssa.

10. Entäpä sitten tapaus Stefan Wallin ja Utvan tekemä päätös puolustusvoimien leikkauksista, missä yhteydessä piskuinen Dragsvikin ruotsinkielinen joukko-osasto Tammisaaressa säästyi kuin ihmeen kaupalla yhdistämiseltä lähistöllä eli Kirkkonummella sijaitsevaan Upinniemen varuskuntaan? Wallin vakuutti Utvan päätöksen jälkeen vakuuttamasta päästyäänkin, ettei kielipolitiikalla ja ruotsin kielellä ollut mitään tekemistä asian kanssa, sillä asian valmistelussa ei kuulemma ollut tullut kertakaan esiin ajatus sanotusta yhdistämisestä. Vasta komentaja Ari Puheloisen Wallinia koskevassa jääviysasiassa oikeuskanslerille antaman selityksen jälkeen Wallin on joutunut myöntämään, että itse asiassa hän olikin "ohjannut" ammattisotilaita luopumaan yhdistämishankkeista kielellisten perusoikeuksien takia.

11. Nyt ministeri Wallin on joutunut dramaattisesti sanottuna myrskyn silmään ja häntä on syytetty niin opposition kuin myös joidenkin hallituspuolueidenkin edustajien taholta eduskunnan harhauttamisesta, valehtelusta, välistävedosta, politikoinnista, kuormasta syömisestä, tyylivirheestä, ylimielisestä venkoilusta ynnä muusta. Miten puolustusministeri Wallin puolustautuu moisia hyökkäyksiä vastan?'

12. Aivan oikein, milläpä muulla kuin sillä, että asian valmistelu, jossa Wallinin siis on epäilty ohjeistaneen kenraali Puheloista ja muitakin kentsuja, oli salaista. Viimeksi tänään Wallin on nimenomaan "muistuttanut" meitä kaikkia siitä, että uudistuksen valmistelu oli salaista eikä valmistelusta voinut aikoinaan käydä julkista keskustelua.

13. Jos tätä uudistusta olisi lähdetty avaamaan edes yhden varuskunnan osalta, olisi se pitänyt avata kaikkien osalta. Pääesikunnan lausunnosta oikeuskanslerille ilmenee, että pääesikunnassa todettiin, että ruotsinkielisen koulutuksen järjestämiseen tuli saada poliittista tulkintaa ja sitä ministeriltä pyydettiin, sanoo Wallin.

14. Wallin siis katsoo, että se, että asian valmistelu oli salaista, oikeutti hänet joko valehtelemaan tai antamaan muun muassa eduskunnalle, Utvalle ja siten myös tasavallan presidentille harhaanjohtavaa tietoa, jonka mukaan edes puolustusvoimien edustajat eivät olisi esittäneet alun perin ja vielä viime lokakuussa Dragsvikin joukko-osaston liittämistä Upinniemen varuskuntaan. Asian salainen valmistelu siis oikeuttaa puolustusministerin mukaan hänet valehtelemaan ja salaamaan sen, mitä ja miten hän oli "oheistanut" tai "antanut tulkintaa" pääesikunnalle. Perustelu vaikuttaa lievästi sanottuna oudolta.

15. Tätä kirjoittaessani uutisoidaan, että ex-presidentti Tarja Halonen on ryhtynyt pääministeri Jyrki Kataisen tavoin puolustelemaan Wallinin menettelyä sanomalla, että Utvan tiedossa oli "aivan riittävät" tiedot puolustusvoimien leikkausasiassa. Halosen lausunnosta voidaan päätellä, että Wallin oli informoinut sekä Kataista että Halosta siitä, että kielipolitiikka oli Dragsvikin joukko-osaston säilyttämisen todellinen syy. Tekeekö tämä Wallinin menettelyn puolustettavaksi? Eipä tietenkään.

16. Minusta Halosen olisi tullut heti ja siis vielä virassa ollessaan kertoa julkisuuteen oikea peruste, kun asiaa häneltä nimenomaan kysyttiin, eikä alkaa löperrellä sellaista, että "jollemme luota puolustusvoimien edustajien asiantuntemukseen, niin miksi me sitten maksamme heille palkkaa." Halonen on itse asiassa Wallinin "tekijäkumpani", sillä hän tiesi asian oikean laidan, mutta halusi salata sen kansalta.

17. Onko sitten oikeudenkäytön (lainkäytön) piirissä havaittavissa asioiden salaamista? Voi, voi, vaikka kuinka paljon! Näistä asioista tiedän itsekin jonniin verran. Mistä sitä oikein aloittaisi? Seuraavassa vain joitakin huomioita.

18. Oikeudenkäynnit ovat hovioikeudessa ja KKO:ssa samoin kuin hallinto-oikeuksissa ja KHO:ssa salaisia (ei-julkisia), sillä suulliset käsittelyt on hyvin poikkeuksellisia ja asiat ratkaistaan yleensä pelkästään asiakirjojen perusteella. Ihmiset ja edes asianosaiset itse eivät siis pääse seuraamaan asian käsittelyä.

19. KKO ei perustele kielteisiä valitusluparatkaisuja millään tavalla, ja sama koskee myös hovioikeuksien päätöksiä, joilla jatkokäsittelylupaa ei myönnetä. vaikka perustuslaissa ja tavallisessa laissa korotetaan päätösten perustelemista, viittaavat KKO ja hovioikeudet näille säännöksille kintaalla: kun sanottuja päätöksiä ei ole ennenkään perusteltu, ei niin tehdä nytkään, sanokoot perustuslaki ja laki sitten mitä tahansa! Oikeudenkäyttö on siis salaista, sillä kun emme tiedä perusteluja, emme voi tietää, miksi asiat on ratkaistu niin kuin tehty eikä lainkäyttöä ole mahdollista kontrolloida millään tavalla.

20. Raiskaus - yms. seksuaalirikosjuttujen käsittely määrätään jo käräjäoikeuksissa kokonaan salaisiksi, siis asiakirjoineen päivineen. Näiden rikosten uhrien suojeleminen edellyttää toki usein salaamista, mutta menettelyä tai jutun asiakirjoja ei olisi lain mukaan pakko määrätä kaikilta osin salaisiksi. Käytännössä näin kuitenkin yleensä tehdään, kunhan joku asianosaista vain huomaa sitä pyytää, sillä asian käsittelyn osajulkisuus olisi tuomioistuimen kannalta hankalampi vaihtoehto. Lain mukaan salaisesta oikeudenkäynnistä olisi syytä antaa yleisölle edes julkinen seloste, mutta sellaisen antaminen on käytännössä harvinaista.

21. Suomessa on parastaikaa meneillään ennätyssalainen seksuaalirikosoikeudenkäynti. Tarkoitan Anneli Aueria ja hänen entistä miesystäväänsä vastaan Turussa eli Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa nostettua ja vireillä olevaa oikeusjuttua, jonka käsittely ja jutun asiakirja-aineisto on julistettu kokonaan salaiseksi 60 vuoden ajaksi.

22. Julkisuudessa on epäilty, että mainitulla seksuaalirikosta koskevalla esitutkinnalla ja oikeudenkäynnillä olisi kiinteä yhteys Anneli Aueria vastaan KKO:ssa yhä edelleen vireillä olevaa murhaoikeudenkäyntiin; KKO ei ole edelleenkään saanut ratkaistua syyttäjän valituslupahakemusta. Murhajutun syyttäjä Jarmo Valkama on tähän asti aina jyrkästi kiistänyt juttujen sanotun yhteyden.

23. Mutta tänään tälle epäilylle saatiin kuitenkin virallinen vahvistus, kun näihin kahteen Anneli Aueria koskevaan rikosasiaan nimettiin peräti neljän syyttäjän ryhmä. Länsi-Suomen syyttäjänvirastosta päätti muodostaa ryhmän juuri siksi, että mainituilla rikosjutuilla on yhteyttä toisiinsa. Kas kummaa, miten tämä huomattiin vasta nyt! Vaikka murhajuttu on nyt KKO:ssa, on asian esitutkinta yhä edelleen vireillä. On epäilty, että laajamittaisilla seksuaalirikossyyteillä ja syytteitä edeltäneellä pitkällä ja perusteellisella esitutkinnalla on haluttu saada uutta näyttöä myös ja kenties ensi sijassa juuri murhajuttuun. Niin tai näin, mutta joka tapauksessa on selvää, että äärimmäisen pitkälle viety asioiden salassapito ruokkii mainittuja epäilyjä ja epäluuloja.

24. Vielä voidaan mainita, että tuomareiden sivutoimista on vaikea saada tietoja. Kaiken huippuna on virkamieslakin otettu säännös, joka velvoittaa sivutoimiluvan virkamiehen välimiestehtävään antaman viranomaisen salaamaan kokonaan tiedot ao. välimiesjutuista ja niiden asianosaista.

25. Tästä pitäisi tietenkin seurata, etteivät tuomarit, ainakaan ylimmän tuomioistuimen eli KKO:n tuomarit, saisi osallistua välimiestehtäviin, sillä suuripalkkaiset ja salaiset välimiestehtävät eivät tietenkään ole sopusoinnussa tuomioistuinlaitokselta edellytettävän riippumattomuuden ja puolueettomuuden kanssa. Mutta mitä vielä, tällainen ajatus ei näytä juolahtaneen lainkaan välimieslupia oikeusneuvoksille myöntävän KKO:n tai sen presidentin mieleen.

560. Politiikkaa ja juridiikkaa hyvä veli -verkostojen luvatussa maassa

1. Tänään on taas tapahtunut politiikassa ja juridiikassa kaikenlaista "kivaa" ja ihmeteltävää.

2. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka on antanut päätöksensä ministeri Wallinin jääviysasiassa. Tulos oli ennakoitu ja selvä jo etukäteen, kun tietää Jaakko Jonkan taidon ja taipumuksen puhtaisiin papereihin ministereitä koskevien töppäilyjen osalta. En ole ehtinyt tutustua vielä tarkemmin Jonkan päätöksen perusteluihin, mutta keskustelu asiasta voi alkaa.

3. Tänään Heidi "Hurja" Hautala on sitten vihdoin herännyt ja antaa kenkää niille kuudelle Finnairin hallituksen jäsenelle, jotka olivat myöntämässä bonuksia Finnairin johtajille samaan aikaan, kun yhtiön henkilökunnalta vaadittiin uhrauksia ja palkan alennuksia. Tietoon tuli uutena "kupruna" myös toimitusjohtaja Mika Vehviläiselle maksettu 180 000 euron bonus heti, kun hän oli allekirjoittanut työsopimuksen Finnairin hallituksen kanssa.

4. Ministeri Hautalan oikeana kätenä toimiva OTT Pekka Timonen ehti - varmasti Hautalan kanssa sovittuaan - ilmoittaa itse erostaan Finnairin hallituksesta. Hautala kehua retosteli Timosen ja sanoi, että hän tarvitsee kipeästi edelleen Timosen "palveluksia" valtion omistuksenohjausyksikön päällikkönä.

5. Hautalan kanta on hämmästyttävä, sillä eiköhän asia ole niin, että juuri Pekka Timonen on se virkamies, jolle olisi tullut heti ensimmäisten joukossa antaa kenkää Finnairin hallituksesta. Timonen on toiminut Finnairin hallituksessa yhtiön ylivoimaisesti suurimman osakkeenomistajan eli valtion valitsemana edustajana.

6. Timonen venkoili eilen tai toissa päivänä, että hän ei pörssisäännösten mukaan voinut kertoa Finnairin johdon uhkaavasta joukkoirtisanoutumisen uhasta asianomaiselle ministerille, koska laki estää pörssiyhtiön hallitusta tai sen jäseniä informoimasta ainoastaan yhtä osakkeenomistajaa. Voi hyvät sylvit, so. taivas varjele, minkälaista falskia näsäviisastelu! Jos valtio omistaa Finnairista enemmistön, niin juuri Pekka Timosen olisi tullut vaikuttaa Finnairin hallituksessa siihen, että "koko hallitus" olisi ilmoittanut sanotusta asiasta samoin kuin Finnairin johdolle luvatuista erityisbonuksista kaikille yhtiön osakkeenomistajalle.

7. Finnairin tapahtumissa on ollut kyse moraalikadosta. Samaan aikaan kun yhtiön henkilöstöltä vaadittiin uhrautumista ja osallistumista kustannustalkoisiin palkanalennuksen muodossa, yhtiön hallitus teki salaisen päätöksen maksaa 18 johtajalle stay-bonukset, jotta he pysyisivät yhtiön leivissä. Tämä päälle vielä toimitusjohtajan hyvin erikoiset asuntojärjestelyt ja nyt vielä toimitusjohtajan edellä mainittu allekirjoiutusbonus.

8. Tänään on myös ilmennyt puolustusvoimien komentaja Puheloisen oikeuskanslerille Wallinia koskevan jääviyskantelun yhteydessä kertomana, että juuri puolustusministeri Stefan Wallin oli viime syksynä painostanut puolustusvoimien säästöpäätöstä valmistelleita virkamiehiä ja sotilaita siihen, että leikkauspäätöstä tehtäessä ruotsinkielinen Dagsvikin joukko-osasto säilytettäisiin itsenäisenä. Wallin on kuitenkin itse koko ajan julkisuudessa vakuuttanut, ettei hänellä ole ollut asian eli lakkautettavien joukko-osastojen nimeämisen kanssa mitään tekemistä.

9. Joku tässä nyt mättää ja todella pahasti. Mistä ristiriita kenraali Puheloisen ja Wallinin puheiden välillä johtuu? Onko ministeri Wallin kertonut koko ajan niin sanottua muunneltua totuutta muun muassa eduskunnalle? Olisi todella tärkeätä, että ministeri Wallin puheet ja toimet selvitettäisiin eduskunnan perustuslakivaliokunnan toimesta. Onko Wallin harhauttanut ja valehdellut eduskunnalle, kuten näyttää? Eikö ministereiltä enää vaaditakaan rehellisyyttä? Onko pääministeri Katainen samassa juonessa Wallinin kanssa.

10. Persujen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner kertoo valittaneensa korkeimmalle hallinto-oikeudelle valtiovarainministeriön toiminnasta. Ministeriö ei suostunut luovuttamaan Ruohonen-Lernerille Kreikan vakuussopimusta nähtäväksi.Valitus lienee persujen ryhmän oikeudelliseksi asiantuntijakseen palkkaamaan emeritusprofessori Erkki Havansin laatima.

11. Vakuussopimus on julistettu salaiseksi sen vuoksi, että se sisältää kreikkalaispankkien yrityssalaisuuksia. Kreikan valtion edustajat välittivät Suomeen vakuussopimuksen aiesopimuksen allekirjoituksen yhteydessä toiveen, ettei kreikkalaispankkien nimiä paljastettaisi.

98. Saloniuksen kohulento ei johtanut syytteisiin

Kotka on laskeutunut...

lopullisesti ja eläkkeelle

1. Julkaisin 26.2.2009 blogijutun otsikolla "Lennä Saloniuksen, Jussi lennä - tule bisnesluokassa myös takaisin!" Kirjoitukseen tuli 50 kommenttia.

2. Finnairin ja liikennelentäjien liiton (SLL) välisen työriidan sovittelun alettua tammikuussa 2009 kuultiin 24.2. uutispommi, jonka mukaan SLL ilmoitti epäilevänsä sovintoneuvotteluja vetäneen valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen riippumattomuutta. SLL jätti rikosilmoituksen siitä, oliko työnantajapuoli pyrkinyt vaikuttamaan Saloniuksen puolueettomuuteen. Ennen kuin SLL edes ehti kertoa julkisuuteen syynsä epäilyyn, Salonius ilmoitti samana päivänä, että "tämmöisten epäilyjen jälkeen" hän ei voi enää jatkaa kyseistä sovittelua. Salonius kiisti epäilyt puolueettomuutensa tai riippumattomuutensa vaarantumisesta.

3. SLL kertoi tarkemmin, mistä epäilyissä oli kyse. Saloniuksen ja hänen puolisonsa hieman aiemmin Finnairin koneilla tehdyillä Thaimaan lennoilta turistiluokasta paikkansa varanneen Saloniuksen pariskunnan paikat oli vaihdettu vastikkeettomasti bisnesluokkaan. Kerrottiin, että paikanvaihdoksista oli pyytänyt huolehtimaan Finnairin lentotoimintaryhmän johtaja Veikko Sievänen. Matkustusluokan korottamisella epäiltiin yritetyn vaikuttaa Saloniuksen toimintaan työriidan osapuolten välisissä neuvotteluissa ja sovittelussa. Sievänen kiisti kaikki epäilyt lahjontayrityksestä. Joka tapauksessa esitutkinnan aloittamiskynnys asiassa ylittyi ja poliisi suoritti esitutkinnan, jossa Sievästä epäiltiin lahjuksen antamisesta ja Saloniusta puolestaan lahjusrikkomuksesta. Esitutkinnan jälkeen poliisi toimitti aineiston VKSV:lle syyteharkintaa varten. Valtakunnansyyttäjä päätti siis käyttää devoluutio-oikeuttaan ja ottaa syyteharkinnan, joka normaalisti olisi kuulut paikallissyyttäjälle, suoraan virastonsa tutkittavakseen. Voidaan hieman leikkisästi todeta, että asiassa kohtasi "kaksi valtakuntaa", valtakunnansyyttäjä ratkaisi valtakunnansovittelijaan kohdistunen rikosepäilyn.

4. Tänään saatiin apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalskeen päätös asiassa, jonka on esitellyt ja tutkinut VKSV:ssa valtionsyyttäjä Jukka Rappe. Kalske päätti olla nostamatta syytteen Saloniusta ja Sievistä vastaan.

5. Tiedotteen mukaan Saloniuksen ei katsottu syyllistyneen rikokseen, koska turistiluokan ylivaraamisesta johtuva turistiluokan matkustajien sijoittaminen bisnesluokkaan on lentoliikenteessä tavanomaista. Saloniuksella ei Kalskeen mukaan ollut syytä epäillä kysymyksen olevan hänen asemansa vuoksi annetuista eduista eikä tapahtumaan myöskään liittynyt seikkoja, joiden perusteella hän olisi ollut velvollinen ottamaan selvää matkustusluokan korottamisen syystä.

6. Sieväsen ei tiedotteen mukaan katsottu syyllistyneen rikoksen, koska ei ollut syytä epäillä hänen pyrkineen vaikuttamaan Saloniuksen toimitaan valtakunnansovittelijana, eikä lentomatkustajille ylivaraustilanteissa tavanomaisesti annettava etu ollut sen laatuinen, että se olisi vaikuttanut tai ollut omiaan vaikuttamaan hänen toimintaansa.

7. No niin, asia on nyt loppuun käsitelty ja Salonius ja Sievänen ovat saaneet ylimmältä syyttäjäviranomaiselta puhtaat paperit. He ovat syyttömiä. Jonkin verran tiedotteessa esitetyt perustelut voivat kuitenkin aiheuttaa kysymyksiä. Voitaisiin esimerkiksi kysyä, onko aivan tavanmukaista, että Finnairin lentotoimintaryhmän päällikkö henkilökohtaisesti huolehtii tietyn matkustajan matkustusluokan korottamisesta ja tekee sen vieläpä omasta aloitteestaan ilman, että matkustaja itse olisi edes vihjannut lentokentällä toiveestaan päästä turistiluokasta bisnesluokkaan. Miksi Sievänen a) juuri tässä tapauksessa huolehti asiasta henkilökohtaisesti ja b) omasta aloitteestaan? Nämä kysymykset eivät VKSV:n tiedotteesta selviä, vaikka juuri tämä puoli asiasta kiinnostaisi ihmisiä ehkä kaikkein eniten. Lisäksi tiedotteessa sekä Saloniuksen että Sieväsen osalta käytetyn sanonnan "ei ole syytä epäillä" oalta jäävät avoimeksi ne syyt ja seikat, joiden perusteella mainittua epäilyä ei ole syyttäjälle syntynyt.

8. Vaikka mistään rikoksista ei siis ollut kyse, voidaan Finnairin menettelyä kummastella, koska kyseessä oli joka tapauksessa yhtiön puolelta erikoislaatuinen episodi, jonka ilmitulo asetti myös Saloniuksen puolueettomuuden epäilyttävään valoon. Saloniuksella ei ollut mitään muuta mahdollisuutta kuin vetäytyä sovittelijan tehtävästään. Tästä ei pidä syyttää SLL:a, sillä se teki tilanteessa sen, mikä oli tehtävä, jotta epäilyttävä asia saataisiin selvitetyksi. Jos tapauksesta lankeaa jonkinlainen varjo sovittelijan työssä hyvin onnistuneen Saloniuksen suuntaan, saadaan tämä kyllä panna matkustusluokan korottamisasiassa aktiivisesti toimineen Finnairin johdon piikkiin.

79. Lennä Saloniuksen Jussi, lennä/tule bisnesluokassa myös takaisin!

Kullanarvoisiin tyyppeihin voi törmätä

myös Thaimaahan lennettyään...

1. Kuluvan viikon merkillisimpiin uutisiin kuuluu valtakunnansovittelija Juhani Saloniuksen väistyminen lentäjien lakon sovittelusta. Finnairin ja Suomen liikennelentäjäliiton (SLL) välistä työriitaa sovitellut Salonius väistyi tehtävästään, kun SLL epäili sovittelun riippumattomuutta. SLL oli saanut tietää, että Finnair oli järjestänyt Saloniukselle bisnesluokan lentopaikan edestakaiselle Thaimaan lomalennolle tammi- helmikuussa, vaikka Salonius oli varannut ja maksanut itselleen ja puolisolleen turistiluokan lennot.

2. SLL ja Finnair ovat neuvotellet lentäjien työehtosopimuksesta viime vuoden marraskuusta lähtien. SLL:n valtuusto päätti 23.1.2009 työtaistelun aloittamisesta helmikuussa. Myöhemmin lakon alkamisaikaa päätettiin ministeriön päätöksellä lykätä maaliskuulle. Suurin erimielisyys koskee työnantajan esitystä siitä, että se voisi jatkossa yksipuolisesti päättää ulkoisen työvoiman käytöstä. Toinen merkittävä kiistakysymys koskee Finnairin eläkejärjestelmää, johon työnantaja SLL:n mukaan vaatii heikennystä.

3. Noin viikko sitten valtakunnansovittelija Juhani Salonius jätti työriitaa koskevan sovintoesityksen. Finnair hyväksyi esityksen sellaisenaan, mutta SLL ilmoitti 22.2. hylkäävänsä sen. SLL:n tiedotteen mukaan keskeisten kynnyskysymysten eli juuri ulkopuolisen työvoiman käytön vapauttamisen ja tulevien lentäjien eläkejärjestelyjen osalta Salonius ei esittänyt tavanmukaista kompromissiratkaisua, vaan sovintoesityksessä työnantajan vaatimukset olivat miltei alkuperäisessä muodossaan. Tiedotteessaan lentäjät ilmoittivat vaativansa työnantajalta aitoa neuvottelua ja luopuvansa lakon uhastaan vauhdittaakseen oikean neuvotteluinnon löytymistä.

4. Varsinainen uutispommi kuultiin tiistaina 24.2., jolloin SLL ilmoitti epäilevänsä sovittelun riippumattomuutta ja jättävänsä tutkintapyynnön poliisille selvittääkseen, onko työnantajapuoli pyrkinyt vaikuttamaan sovittelijan puolueettomuuteen. "Meillä on valitettavasti erittäin vahva syy epäillä, että valtakunnansovittelijan päätöksiin on yritetty vaikuttaa kyseenalaisin keinoin neuvottelupöydän ulkopuolella. Tämä luonnollisesti aiheuttaa särön tähän asti vallinneeseen luottamukseen", sanoi SLL puheenjohtaja Timo Willberg.

5. Salonius veti SLL:n tiedotteesta heti omat johtopäätöksensä ja ilmoitti, ettei hän "tämmöisten epäilyjen" jälkeen voi jatkaa kyseistä sovittelua. Salonius piti SLL:n väitteitä hämmästyttävinä ja toivoi niiden nopeaa selvittämistä. "Minulla ei ole tiedossa mitään sellaisia keinoja, joilla minuun olisi yritetty vaikuttaa tässä asiassa," Salonius kertoi STT:lle. Työriidan sovittelu siirtyi Juhani Saloniuksen varamiehenä toimivalle piirisovittelija Esa Longalle.

6. Finnair julkisti kohta SLL:n tiedotteen jälkeen oman tiedotteensa, jossa esitettiin selitys lentäjien epäilylle. Yhtiön mukaan syynä oli ollut se, että valtakunnansovittelija ja hänen puolisonsa siirrettiin äskettäisellä yhtiön Thaimaan lennolla turistiluokasta bisnesluokkaan. Lentopaikan siirto tehtiin Finnairin tiedotteen mukaan tavanomaisessa ylibuukaustilanteessa ja Saloniuksen lonkkavian takia. Siirto ja sen syy - Saloniuksen lonkkavika - näkyy yhtiön tiedotteen mukaan lennon matkustajatiedoissa. Siirto tehtiin etukäteen Finnairin lentotoimintaryhmän johtaja Veikko Sieväsen päätöksellä, kerrottiin yhtiöstä.

7. Turistiluokan lentoliput Aurinkomatkoilta Thaimaan lennolle ostanut Juhani Saloninus kertoo Ilta-Sanomissa tänään 26.2., että hänet siirrettiin matkallaan bisnesluokkaan kahdesti eli sekä meno- että paluulennolla. Siirrot tulivat Saloniuksen mukaan "odottamatta ja yllätyksenä." Molemmilla kerroilla hän sai tietää asiasta vasta lentokoneen lähtöportilla. Hänelle ei ollut kerrottu, kuka oli päättänyt istumapaikkojen siirtämisestä. Hän oli tämän jälkeen yksinkertaisesti vain noudattanut lentovirkailijoiden ohjeita ja mennyt istumaan bisnesluokkaan hänelle varatulle paikalle. Lähtöportilla virkailija oli vain todennut, että jaaha, teidän paikkanne on muuttunut, kertoi Salonius. Matkaa varatessaan Salonius kertoo esittäneensä toivomuksen saada istumapaikka koneen varauloskäytävän kohdalta lonkkavikansa perusteella.

8. Myös paluumatkalle Bangkokista lähtiessään Juhani Salonius oli kertomansa mukaan mennyt lentokentällä turistiluokan jonoon, mutta jälleen vasta lähtöportilla oli selvinnyt, että heidän paikkansa oli siirretty yllättäen bisnesluokkaan. Salonius kertoo, että hän ei ollut ajatellut asiaa sen kummemmin, vaan oli päätellyt ainoastaan, että kiva juttu, kun matkatoimistossa esitetty toive jalkatilasta oli otettu huomioon! Salonius oli lähtenyt Thaimaan lennolle 22. päivä tammikuuta. Saloniuksen mukaan tuossa vaiheessa lentäjien lakonuhka tai hänen tuleva roolinsa sovittelijana ei ollut tiedossa. Ilmoitus lakonuhasta oli tehty vasta hänen ollessaan perillä Thaimaassa.

9. Finnairin viestintäjohtaja Christer Haglund pitää yhtiön lentotoimintaryhmän johtaja Veikko Sieväseen kohdistunutta lahjusepäilyä "absurdina" ajatuksena. "On ihan naurettava ajatus, että Finnair yrittäisi tällä tavalla vaikuttaa johonkin," Christer Haglund kertoo (I-S 26.2.). Päivää aikaisemmin Finnairista kerrottiin, että johtaja Sievänen oli tehnyt päätöksen Saloniuksen pariskunnan paikanvaihdosta lennolla. Sievänen kertoo päätöstä tehdessään tienneensä, että paikkaa vaihtava matkustaja oli juuri Juhani Salonius (Ilta-Sanomat 25.2.). Sievänen oli päätöstä tehdessään tiennyt, että Salonius osallistuu puheena olevan työriidan selvittämiseen valtakunnansovittelijana. Sievinen kertoo olleensa itse mukana kyseisen työriidan sovittelussa työnantajapuolen yhtenä edustajana ja istuneensa Saloniuksen kanssa samassa neuvottelupöydässä. " Joo, pöydässä ollaan istuttu sen verran, mitä on istuttu," totesi Sievänen. Myös Sievänen piti SLL:n epäilyä absurdina kysymyksenä. "En ole edes ajatellut moista asiaa siinä vaiheessa, en kuuna päivänä," sanoi Sievänen. Sieväsen mukaan SLL:n väitteet ovat muuttaneet työkiistan "likaiseksi peliksi."

10. Viestintäjohtaja Christer Haglund on kertonut Saloniuksen paikan vaihto-operaatiosta hieman eri tavalla kuin Veikko Sievänen (I-S 26.2.). Haglundin mukaan Sievänen ei ollutkaan itse määrännyt Saloniusta bisnesluokkaan, vaan asianomaisen lennon "tsekkauksen" hoitaneet virkailijat päättivät lopulta valtakunnansovittelijan paikanvaihdosta. Sievänen oli ilmoittanut yhtiön matkustajaohjauskeskukseen, että jos tulee ns. upgreidaustarpeita ylibuukauksen takia, Salonius täyttää ehdot, joilla hänet voidaan siirtää bisnesluokkaan. Haglundin mukaan Saloniuksen Thaimaan matkan suunnitelmat olivat tulleet Sieväsen tietoon neuvottelujen lomassa. Sievänen tiesi myös Saloniuksen lonkkavaivasta. Haglund kertoi vielä, että turistiluokan ns. platina-asiakkaat ovat etuoikeutetussa asemassa, kun lentoyhtiö päättää bisnesluokkaan pääsevistä ylibuukaustilanteissa. Platina-asiakkaat ovat paljon matkustavia ihmisiä, joille mahdollisuus yllätyspääsystä bisnesluokkaan on ylimääräinen asiakasetu.

11. Vaikuttaa siltä, että johtaja Veikko Sievänen on tiennyt tarkasti valtakunnansovittelijan matkustusaikataulun Helsingistä Bangkokiin ja takaisin, sillä muutenhan hän ei ilmeisesti olisi voinut antaa ohjeita tai määräyksiä siitä, että Salonius voidaan juuri sanotuilla lennoilla mahdollisesti ilmenevissä upgreidaustapauksissa siirtää bisnesluokkaan. Ilmeisesti Sievänen on saanut tietää Saloniuksen lentojen aikataulun valtakunnansovittelijalta itseltään ja tämä on luultavasti tapahtunut silloin, kun Sievänen ja Salonius ovat tavanneet työriitaa koskevien neuvottelujen yhteydessä. Sieväsen mukaan liikuntarajoitteista matkustajaa ei voi turvallisuussyistä siirtää istumaan lentokoneen varauloskäynnin kohdalle.

12. Hieman omituista on se, että Saloniuksen mukaan hän ei ollut ennen Thaimaahan lähtöään osallistunut kyseiseen sovitteluun, kun taas Sieväsen mukaan hän oli saanut tietää Saloniuksen matkasta "neuvottelujen lomassa." Salonius kertoo, että hän ei ennen matkalle lähtöään edes tiennyt, että lentäjät tulisivat jättämään lakonuhkaa koskevan varoituksen ja että asia etenisi valtakunnansovittelijan toimistoon. Lentäjät päättivät lakonuhasta 23.1. ja Saloniuksen lento Thaimaahan lähti 22.1. Helsinki-Vantaalta, luultavasti illalla kello 23 aikoihin.

13. Jokin tässä nyt tuntuu mättävän. Ei tunnu oikein uskottavalta, että Saloniuksen toimistossa ei olisi tiedetty mitään lentäjien ja Finnairin välisistä työehtosopimusneuvotteluista. Luulisi, että valtakunnansovittelijan toimistossa seurattaisiin hyvinkin tarkasti sellaisten neuvottelujen edistymistä, joiden osapuolilla ei ole voimassa olevaa työehtosopimusta. SLL julkaisi jo 13.1. tiedotteen, jonka mukaan lentäjät vaativat työnantajalta aitoa neuvottelua työehtosopimuksesta ja ilmoittavat valmistautuvansa myös työtaisteluun. Sitä paitsi johtaja Sieväsen mukaan hän ja Juhani Salonius olivat tavanneet toisensa ennen Saloniuksen Thaimaan lentoa ja nimenomaan vielä neuvottelujen yhteydessä. Joka tapauksessa paluumatkalle lähtiessään Saloniuksella oli jo tieto lentäjien lakonuhasta ja siitä, että työriita etenisi valtakunnansovittelijan toimistoon. Mutta hälytyskellot eivät vielä tällöinkään alkaneet ilmeisesti soida, vaan myös paluumatkan paikanvaihdos tuli Saloniukselle "iloisena yllätyksenä." Saloniuksen lonkkavika haitannee luultavasti enemmän liikkumista kuin paikallaan istumista. Salonius on varmaan joutunut työnsä takia istumaan pitkiäkin rupeamia toimistossaan ratkoessaan uransa aikana menestyksellisesti useita vaikeita työriitoja.

14. Saloniuksen mukaan lentopaikan vaihtuminen turistiluokasta bisnesluokkaan tuli hänelle yllätyksenä ja pyytämättä. Tämä tuntuu jotenkin tutulta perustelulta...kukas se nyt olikaan, joka muutama vuosi sitten käytti tätä sanontaa ensimmäisenä? Finnairin ja lentäjien välisiin työehtosopimusneuvotteluihin ja työriidan sovitteluun osallistuneen johtajan päätöksellä valtakunnansovittelija nousi Finnairin rankingissa komeasti kertaheitolla turistiluokasta platina-kerhoon. Olisiko operaatiossa sittenkin ollut jonkinlaisena taka-ajatuksena tai toiveena pyrkimys vaikuttaa työriidan sovitteluun? Kullanarvoiselle miehelle platina-luokan kohtelu!

15. Epäselvät kysymykset selvinnevät poliisikuulusteluissa, toivotaan niin. Selvää oli, ettei Saloniuksella ollut SLL:n julkituoman epäilyn jälkeen enää mahdollisuuksia jatkaa uskottavasti työriidan sovittelua. Finnairin johtajat ovat leimanneet kaikenlaiset vaikuttamis - ja lahjusepäilyt absurdeiksi ja naurettavaksi. Tämä ei ole mikään yllätys, sillä niinhän tällaisissa tapauksissa on yleensä aina tapana tehdä.

16. Finnairin johtajat saisivat kuitenkin naurettavuusväitteitä esittäessään katsoa itse peiliin. Tuntuu aika uskomattomalta, että lentoyhtiö on lähtenyt muuttamaan sovittelua johtavan virkamiehen lentopaikan turistiluokasta bisnesluokkaan, mikä lehtitietojen mukaan on merkinnyt Saloniukselle noin 3 000 euroa arvoista etuutta, juuri kun työehtosopimusneuvottelut olivat kuumimmillaan. Lentoyhtiön edustajien olisi pitänyt ottaa huomion, että lentäjät todennäköisesti tulisivat jättämään lakkovaroituksen ja työriidan sovittelu siirtyisi parin kolmen viikon kuluttua valtakunnansovittelijan toimistoon. Mutta kuten paikanvaihdoksesta päättänyt johtaja Sievänen kertoo, hän ei tullut edes ajatelleeksi, että siirrossa voisi olla jotain epäselvää tai ristiriitaa. Tämän mukaan kyse olisi siis ajattelemattomuudesta. Jos ja kun valtakunnansovittelija on joutunut tapauksen johdosta kiusalliseen asemaan, tulisi syypäitä etsiä työnantajapuolelta, ei liikennelentäjäliitosta.