1162. Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen herättämiä mietteitä

 

Olen päättänyt elevyttää tämän pari vuotta lähes pysähdyksissä olleen alkiuperäisen blogini, jonka pitämisen aloitin elokuussa 2008. Käsittelen blogissa lähinnä poitiikkaa, Suomen kv. asemaa sekä maan ulkoista ja sisäistä turvallisuutta, hallintoa jne. Juridusten kysymysten käsittelyä jatkan edelleen  Rule of law -blogissa.

Tämä blogikirjoitus käsittelee presidentti Niinistön eilen 1.1. 2023  pitämän uudenvuodenpuheen eräitä kohtia. Kokonaisuutena presidentin puhe oli oikein hyvä ja kenties parhaita hänen uudenvuodenpuheistaan. Tässä muutama hajahuomio puheesta:

1. Tasavallan presidentti Saui Niinistön perinteinen uudenvuodenpuhe esitettiin tänään kello 12 TV 1:ssä. Puhe käsitteli lähinnä Venäjän hyökkäystä Ukrainaan sekä Suomen ulkoista ja sisäistä turvallisuutta. 

2. Niinistö vertaisi Putinia Staliniin, joka kuvitteli puna-armeijan marssivan 1939 Helsinkiin kolmessa viikossa. Suunilleen yhtä nopeasti Putin uskoi  Ukrainan luhistuvan venäläisten hyökkkäyksen edessä. Näin ei käynyt, vaan sota Ukrainassa jatkuu edelleen ja tulee kestämään ilmeisesti vielä kauan. Oli täysin odotettua ja paikallaan, että Niinistö lupasi tuen Ukrainalle jatkuvan.

3. Niinistö puhui Venäjästä katkeruudella, eikä mikään ihme, sillä pettihän Putin kaikki Europan maat ja johtajat perin pohjin jo Krimin valtauksen yhetydesä 2014. Petettyjen joukossa seisoo myös Suomen presidentti Sauli Niinistö, joka tapasi Putinin presidenttikaudellaan Suomessa tai Venäjällä kymmenen kertaa ja lisäksi joissakin kansainvälisissä konferensseissa yms. tilaisuuksissa muualla.

4. Edes Krimin valloitus ja sen liittäminen Venäjään ei avannut Sauli Niinistön silmiä, vaan hän tapasi Putinia vuoden 2014 jälkeen muutaman kerran. Kenties räikeintä tässä suhteessa oli Putinin kutsuminen Suomeen vuonna 2017, jolloin Suomen itsenäistymisestä oli kulunut 100 vuotta. Presidentti Niinistö ja maan hallitus kohteli Krimin valloittanutta Putinia kuin konsanaan "piispaa pappilassa"ja suurena Suomen ystävänä! Kammottavaa oli myös Sauli Niinistön aloitteesta Donald Trumpin ja Putinin ns. huipputapaamisen järjestäminen Helsingissä vuonna 2019; se oli täysin turha tapaaminen, josta pisteet keräsi yksinomaan Putin.

5. Sauli Niinistön katkeruuden Putinin kohtaan ymmärtää, sillä kusettihan Putin Saulia puheillaan ja tapaamisillaan 10 vuotta putkeen. Putinin ja Venäjän pelossa Niinistö ei halunnut Suomen liittyvän Natoon, vaan hän piti Nato-optiota vielä tammikuussa 2022 riittävänä asiana. Vasta kun kansa ilmaisi välittömästi Venäjän hyöykkäyksen kevättalvella 2022 jälkeen selkeästi halunsa maan liittymisestä Natoon, presidentti, pääministeri Sanna Marin ja maan hallitus rohkenivat vihdoin kääntää kelkkansa.

6. Jonkinlaisena lieventävänä asianhaarana voidaan pitää sitä, että Putinin kusetuksen kohteeksi joutuivat myös Saksan Merkel, Ranskan Macron ja monet muutkin länsimaiden johtajat. Poikkeuksena Viro, Latvia ja Liettua, jotka ovat koko ajan pitäneet Putinin johtamaa Venäjää vaarallisena ja todellisena uhkana rajanaapureidensa ja koko Euroopan turvallisuudelle.

7. Nyt Sauli Niinistö saa odotella toimettomana, milloin Turkki ja Unkari suostuvat ratifiomaan Suomen Nato-hakemuksen - jos ylipäätään suostuvat. Turkin presidentti Erdogan ja Unkarin pääministeri Orban toimivat näin tietenkin Putinin  määräyksestä. Pari kolme kuukautta sitten presidentti Niinistö väläytti mahdollisuutta, että istuva eduskunta päättäisi jo ennen huhtikuun vaaleja hyväksyä lopullisesti halllituksen esityksen Natoon liittymisestä. Puhemies Matti Vanhanen torjui kuitenkin Niinistön  ehdotuksen toteamalla, ettei eduskunta säädä lakeja "pöytälatikkoon"; tästä pisteet Vanhaselle.

8. Niinistö palasi eilisessä puheessaan uudelleen sanottuun mahdollisuuteen, vaikka totesi samalla, että asia on "tietysti eduskunnan  käsissä". Mikä hoppu Niinistöllä on asiassa, sillä vielä  noin vuosi sitten  hän ei pitänyt edes Nato-hakemusta ajankohtaisena asiana. Toki tilanne on Venäjän hyökkäyssodan aloittamisen takia muuttunut  radikaalisesesti, mutta vaikka sota Ukrainassa jatkuisi, kuten näyttää, ties kuinka pitkään, Suomen turvallisuus ei ole sen takia välittömästi uhattuna, vaikka emme olisi Naton täysjäseniä.

9. Asian ydin on siinä, että Niinistön kannalta olisi todella ikävää, jos Suomen Natoon liittyminen olisi vielä kesken hänen toimikautensa päättyssä 1.4.2024. Mutta niin kuin Niinistö eilen totesi, Suomi kantaa myös Natoon liittymisen jälkeen itse päävastuun alueensa puolustamisesta. Suomi on jatkanut koko ajan Puolustusvoimien vahvistamista, ja viime vuonna asehankintoihin eri maista käytettiin ilmeisesti lähes miljardi euroa. 

10. Suomi on Britannian johtaman JEF-liittoutuman (Joint Expeditionary Force) jäsen yhdessä Alankomaiden, Yhdistyneen kuningaskunnan, Viron, Latvian, Liettuan, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kanssa. Nämä maat ovat sitoutuneet kehittämään maiden sotilaallisia valmiuksia yhteisillä harjoituksilla ja tarvittaesa toimimaan yhdessä kriisitilanteissa. Suomi osallistuu jatkuvasti yhteisiin sotaharjoutuksiin myös Nato-maiden kanssa jne. Presidentti Sauli Niinistö osallistui 19.12.2022 Latvian Riiassa pidettyyn JEF-maiden päämieskokoukseen.

11. Sauli Niinistö käsitteli puheessaan lyhyesti myös Suomen sisäistä turvallisuutta. Hän varoitteli tässä suhteessa täysin perustellusti liiallisesta suvaitsevaisuudesta, sillä "siinäkin piilee sudenkuoppia". " Paha kun on taitava löytämään sen kaikkein löysimmän", presidentti lausui.  Niinistön mukaan Pohjoismaissa "suunta kulkee nyt kohti yleisen järjestyksen ja yksilöiden turvallisuuden vahvistamista". Selvä viittaus Suomessakin ilmenneen lisääntyvän katu- ja jengiväkivallan kitkemiseen. Hyvä!

1109. Sauli ja Pauli. Kun Niinistö Austerin tapasi

                                          Pauli ja Sauli Akateemisessa

1. Aivan ensimmäiseksi haluan sanoa, että tänään 2. syyskuuta on Maailman partapäivä. Nyt saavat siten kaikki nauraa partaansa, myös nekin, joilla ei ole partaa eivätkä halua sellaista edes pitää tai kasvattaa. Naurettavia asioita saattuu maailmassa ja myös täällä kaukana Pojolassa jokaikinen päivä, niin myös nyt kansainvälisenä partapäivänä. 

2. Yksi tänään tapahtuva happening, johon voimme suhtautua joko hyväntahtoisesti hymyillen tai naamataulu pienessä virneessä taikka äänekkäästi nauraa hohottaen, näytellään keskellä Helsinkiä Akateemisessa kirjakaupassa, joka sijaitsee Keskuskadun ja Pohjoisesplanadin kulmauksessa. Siellä kohtaavat toisensa kaksi suuruutta, nimittäin Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja tunnettu yhdysvaltainen kirjalija Paul Auster. Formaatti on sellainen, että Sauli haastattelee Paulia. 

3. Siis Sauli ja Pauli, eli vähän niiin kuin Tatu ja Patu.

4. Paul Auster on 70-vuotias New Yorkin Brooklynissä asuva kirjailija, joka syntyi puolanjuutalaiseen sukuun Newarkissa New Jerseyssä.  Hän on julkaisssut  45 vuoden aaikana lähes 20 romaania. Auster on toista kertaa naimisissa, hänen nykyinen vaimonsa on amerikannorjalainen Siri Hustvedt, myös tunnettu kirjalija. Auster on saanut lukuisia kirjallisuuspalkintoja, mutta yksi ja tärkein palkinto häneltä puuttuu, nimittäin kirjallisuuden Nobel -palkinto. Sikäli kuin tiedän, Auster ei ole aikoihin ollut mukana myöskään Nobelin ennakkoveikkauksissakaan.

5. Paull Auster on ollut nyt Helsingissä lähes viikon markkinoimassa uutta mammuttimaista kirjaansa, jonka nimenä on yksinkertaisesti 4321. Kirjassa, jota Auster sanoo kirjoittaneensa 3,5 vuotta, on 1141 sivua. Kirja ilmestyi suomeksi toukokuussa Tammen kustantamana. Kirja on otettu Tammen Keltainen kirjasto -sarjaan.  Auster kuuluu, vaikka hänen tuotantoaan on usein myös kritisoitu eikä Nobelia ole kuulunut, epäilemättä  merkittävimpiin amerikkalaiseen  nykykirjailijoihin. 

6. Helsingissä Austerilla on ollut runsaasti ohjelmaa. Kansallisteatterissa pidetty Austerin kirjan lukutilaisuus oli loppuunmyyty ja sali täyttyi myös Ateneumissa pidetyssä keskustelutilaisuudessa, jossa häntä haastatteli Uutisvuodosta tunnettu toimittaja Baba Lybeck. Keskustelun jälkeeen Auster signeerasi kirjoja Ateneumin sisäpihalla. Lehdissä on julkaistu sivukaupalla Austerin haastatteluja. Austerin asemaa ja merkitystä ja kirjoja on ylistetty tälläkin kertaa miltei maasta taivaaseen; edellisen kerran Auster vieraili Suomessa 15 vuotta sitten. Nyt ilmestyneen 4321 -kirjan johdosta jotkut ovat alkaneet kutsua Austeria nimellä Brooklynin Charles Dickens.

7. Tänään lauantaina kirjailijalla on,  tätä kirjoitettaessa vielä edessään, siis harvinaislaatuinen tapaaminen Akateemisen kirjakaupan Kohtaamispaikalla, jossa häntä haastattelee presidentti Sauli Niinistö. Tilaisuutta on mainostettu, paitsi Akateemisen kirjakaupan maksullisissa ilmoituksissa, uutisjuttuina lähes kaikissa lehdissä ja tv-kanavilla.  Akateeminen kirjakauppa on kello 13 tietenkin tupaten täynnä väkeä, kun tilaisuus alkaa. Tänään, mutta vain tänään, Austerin uuden kirjaa saa ostaa Akateemisesta hintaan 24.95 euroa, muulloin kirjasta joutuu pulittamaan 34,85 euroa. 

8. Paul Auster on kertonut olevansa, paitsi tietenkin otettu, myös sangen hämmästynyt, että häntä haastattelee tänään Suomen presidentti. Auster on kertonut keskustelleensa kyllä jidenkin valtionpäämiesten tai muuten tunnettujen poliitikkojen kanssa, mutta aiemmin kukaan vpäämies tai edes pääministeri ei ole häntä julkisessa tilaisuudessa haastatellut. 

9. Sauli Niinistö ja Jenni Haukio ovat kutsuneet Paul Austerin Akateemisen kirjakaupan tilaisuuden jälkeen lounaalle Mäntyniemeen. Auster kertoi ilmoittaneensa Jennille, että hän haluaisi nauttia lounaalla tavallista suomalaista ruokaa; sitä kun nimittäin ei saa mistään muualta. Aika terävästi päätelty!

10. Mutta miksi juuri presidentti on valittu Austerin haastattelijaksi? Hyvä kysymys, jota on jonkin verran pohdittu myös julkisesti. Sauli Niinistöä haastateltiin juuri äsken eli noin tunti pari sitten TV:n Ykkösaamussa, haastattelijana oli viehättävän näköiseen kesäiseen mekkoon pukeutunut toimittaja Seija Vaaherkumpu; Seija on ilmeisesti kesän aikana avioitunut, sillä keväällä hän käytti vielä sukunimeä Rautio. Niinistö kertoi suostuneensa Austerin haastattelijaksi siksi, kun häntä oli tehtävään Kustannusyhtiö Tammen taholta pyydetty. Niinistö mainitsi harkinneensa asiaa pitkään, mutta suostuneensa lopulta, koska hän on suuri Austerin ihailija. 

11. Pari päivää sitten Helsingin sanomissa julkaistussa jutussa Tammen johtaja Outi Mäkinen kertoi, että aloite asiaan tuli todella kustantamolta ja syynä Niinistölle esitettyyn pyyntöön oli yksinkertaisesti se, että Niinistö on Keltaisen kirjaston ystävä. Siis "Keltaisen kirjaston ystävyys" ja "Austerin fanittaminen" johtivat Niinistölle esitettyyn kutsuun. Uskokoon ken tahtoo, sillä onhan Suomessa toki muitakin ja vieläpä runsaasti sanotun kirjasarjan ystäviä samoin kuin Austerin hartaita ihalijoita. 

12. Johtaja Outi Mäkinen torjui tietenkin tyystin arvelut, joiden mukaan asian takana olisi muutakin, kuten esimerkiksi Niinistön asema istuvana presidenttinä ja hänen presidenttiehdokkuutensa tammikuun vaaleissa. Mäkisen mukaan kirja-ala ei voi Suomessa nyt hyvin, joten hänen mielestään on hyvä, että meillä on presidentti, joka harrastaa kirjallisuuttaa ja luke paljon myös romaaneja.

13. Outi Mäkinen korosti HS-jutussa, että Sauli Niinistö haastattelee Austeria "yksityishenkilönä", eis tasavallan presidenttinä. Sallikaa minun kuitenkin nauraa, sillä niin heppoinen ja tosiasiat täysin sivuuttava tuollainen väite nimittäin on, kun on kyse, ei vain istuvasta presidentistä, vaan myös presidenttiehdokkaasta aikana, jolloin vaalikampanja on jo itse asiassa jo käynnissä ja johon kampanjaan myös Sauli Niinistö, vaikka hän itse muuta väittää, on osallistunut monin eri tavoin jo pari tai kolme kuukautta ja vieläpä varsin innokkaasti.

14. Osallistuessaan julkiseen ja ennakolta suurta julkisuutta herättäneeseen tapahtumaan, ei toki voida perustellusti väittää, että presidentti olisi mukana näkyvässä roolissa ainoastaan yksityishenkilönä. Kaikki tietävät, että Austerin haastattelija on istuva presidentti, joka käy muutaman kuukauden kuluttua pidettävien vaaleja varten jo nyt näkyvää vaalikampanjaa. Sauli Niinistö ei saavu Akateemiseen kirrjakauppaan tänään yksin, esimerkiksi kävellen ja "Viidettä linjaa pitkin" -iskelmää rennosti vihellellen ja aurinkolasit silmillään tai ratikalla taikka omalla autollaan, vaan kyllä hänet kiidätetään paikalle Tasavallan presidentin virka-autolla, joka on varustettu luodinkestävillä ikkunalaseilla.  Sauli Niinistön turvallisuutta valvovat sisällä kirjakaupassa adjutantti ja 2-3 turvamiestä, ja myös kirjakaupan ulkopuolella lienee muutama poliisi ja turvamies valvontatehtävissä. Tällaiseen avlvontaa kenelläkään yksityishenkilöllä ei Suomessa ole mahdollisuutta. 

15. Edellä mainitussa HS-jutussa haastateltiin, kuinkas muuten, myös yhtä valtiosääntöoppinutta eli professori Tuomas Ojasta. Hän ei nähnyt mitään "moitittavaa" siinä, että presidentti haastattelee "yhden kustantamon kirjailijaa". Ojanen totesi, että "ovathan presidentit aikaisemminkin tällaisia haastatteluja vetäneet".  

16. Yhtään esimerkkiä muista presidenteistä Ojanen ei kuitenkaan maininnut. Minun mieleeni muistuu vain yksi tilanne, jolloin tasavallan presidentti on haastatellut julkisesti jotakuta henkilöä. Tarkoitan tapausta 1967, jolloin  70 vuotta täyttänyttä  Paavo Nurmea haastatteli radiossa presidentti Urho Kekkonen. Tämäkin johtui vain siitä, ettei Paavo Nurmi halunnut suostua kenenkään muun haastateltavaksi, vaan vaati, että se on Kekkonen, joka häntä haastattelee. Kekkonen suostui hommaan. Paul Auster ei sitä vastoin ole vaatinut haastattelijakseen presidentti Niinistöä, vaan koko asia tuli hänelle pyytämättä ja täydellisenä yllätyksenä.

17. Minusta on selvää, että kaiken takana on tässäkin, yllätys yllätys, presidentti Niiniston tavoittelema kansansuosio ja pyrkimys sen lisääntymiseen ja tietenkin viiden kuukauden kuluttua käytävien presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Sauli Niinistö tähtää vaalivoittoon jo ensimmäisellä äänestýskierroksella, jolloin hän voisi lyödä rintoihinsa ja julistautua "koko kansan presidentiksi". Niinistölle kelpaa melkein tilaisuus kuin tilaisuus - siltä ainakin on vaikuttanut - johon osallistuessaan hän voi tepastella kansan keskuudessa ja keskellä, tervehtiä kannattajiaan, rupatella pari sanaa muutaman katsojan kanssa, kätellä ihmisiä ja pitää silloin tällöin myös lyhyen puheen. 

18. Akateemisen kirjakaupan tilaisuus on juuri mainitunlainen happening, joka sopii erinomaisen hyvin Sauli Niinistön ja hänen kampanjaväkensä pirtaan ja suunnitelmiin. Ajatella nyt, Sauli ja Pauli, eli meidän Sauli kohtaa maailmankuulun kirjailija Paulin ja kohtauspaikkana on Suomen pääkaupunki ja tavallaan suomalaisen kultturin kehto, joka sijaistee lähellä Hotelli Kämpiä, jossa Sibelius, Järnefelt, Juhani Aho, Pekka Halonen Robert Kajanus ym. aikoinaan pitivät juominkejaan, ja melkein vastapäätä Esplanadin puistossa seisovaa suurrunoilija Eino Leinon patsasta. Sauli Niinistö ei kerta kaikkiaan voinut kieltäytyä tällaisesta tuhannen taalan tilaisuudesta ja haastattelijan tehtävästä. Ja sen jälkeen vielä lounas Mäntyniemessä, jossa Sauli esittelee Paulille runoiljavaimonsa Jenni.  Mntyniemessä Austerille ja muille lounasvieraille näytetään sekä otetaan kuvia ja vídeoita myös Lennusta, jota Paulikin päässee rhieman rapsuttelemaan.

19. Hesarin em. jutussa haastateltiin Tuomas Ojasen ja Outi Mäkisen lisäksi myös valtiosääntöoikeuden dosentti Pauli Rautiaista, joka, toisin kuin Tuomas Ojanen, näyttää ymmärtänen oikealla tavalla "koko jujun" ja todellisen syyn, jonka vuoksi Niinistö suostui Paul Austerin haastattelijaksi. Rautiainen sanoo, että kirjalijan haastatteleminen on "osa Niinistön imagon parantamista". Naulankantaan, Pauli Rautiainen! On huomattava, että Akateemisen kirjakaupan tilaisuus, jonka alkamiseen on tätä kirjoittaessani enää puolisen tuntia, radioidaan ja näytetään suorana tv-lähetyksenä mm. Yle Areenassa, ISTV:ssä, HSTV:ssä jne. Tilaisuuden julkisuus- ja markkina-arvo on todella merkittävä, ei vain Tammelle ja Akateemiselle kirjakaupalle, vaan myös ja ennen kaikkea Sauli Niinistölle.

20.  Rautiainen huomautti, että vastaavanlainen tapaus sattui pari vuotta siten, jolloin  Sauli Niinistö soitti Luontoiltaan, kertoi olevansa "Sauli Naantalista" ja kysyi ohjelman asiantuntijoilta jotakin jostain metsäkukasta tai vastaavasta asiasta. Rautiaisen mukaan tuon episodin tarkoituksena oli osoittaa, että Niinistö on kiinnostunut luontoasioista, mikä myös paransi aika lailla Niinistön imagoa ja lisäsi hänen kansansuosiotaan. Tällä kerralla Niinistö haluaa parantaa asemiaan nimenomaan tulossa olevia vaaleja silmällä pitäen ja profiloitua nyt kirjallisuuden harrastajaksi ja yleensä kulttuurin kuluttajaksi. 

21. Dosentti Pauli Rautiainen sanoi HS-jutussa suoraan, että Sauli Niinistön suostuminen haastatteluun voidaan nähdä tavallaan vaalikampanjoinnin "varaslähtönä". Yhdyn tähän arvioon muuten, mutta katson, että Sauli Niinistö ja hänen kampanjaväkensä ovat kyllä ottaneet kyseisen varaslähdön jo aikaisemmin eli pari kolme kuukautta sitten.  

22. Se, että Sauli Niinistö itse koko ajan vakuuttaa - kuten tänään TV!:n ykkösaamussakin tapahtui - aloittavansa vaalikampanjansa vasta itsenäisyyspäivän jälkeen, jolloin hän aikoo liikkua kentällä kansan parissa, on minusta vain hämäystä, joka ei ole luvalla sanoen kovin taitavaa. Niinistö on nimittäin liikkunut mm. lukuisilla maakuntamatkoillaan kansan parissa jo keväästä lähtien. Akateemisen kirjakaupan tämän päiväinen tilaisuus on osa tällaista kentällä ja ihmisten parissa tapahtuvaa liikkumista, joka sitä paitsi televisoidaan suorana lähetyksenä kaikkiin koteihin. Sen tarkoituksena on luoda mielikuvaa Niinistöstä ahkerana kaunokirjallisuuden lukijana ja kirjallisuudesta suuresti kiinnostuneena kansalaisena sekä yleensä intomielisenä kulttuurin kuluttajana. Tavoitteena on saada myös taide- ja kulttuuriväki äänestämään tammikuun vaaleissa sankoin joukoin Sauli Niinistöä. 

23. Kirjallisuus on laji, jota kaikki arvostavat, toteaa Pauli Rautinen Hesarin haastattelussa. "Austerin tyyppisen, laajojen kansanryhmien arvostaman kirjalijan haastattelu on jotain, mitä tekisin, jos olisin itse presidentin spin doctor ja avaamassa tämän kampanjaa", päätti Rautiainen kyseisen haastattelunsa. Hyvä, että yliopistoväestä löytyy sentään joitakin tutkijoita, joilla on rohkeutta ja kanttia sanoa  asiat niin kuin ne ovat.