1014. Tukikirje kiihdytti mieliä

1. Kokoomuseliitiksi mediassa kutsutun kokoomusvaikuttajien pääsiäissunnuntaina 27.3. julkistama tukikirje puolueen puheenjohtaja Alexander Stubbille on herättänyt outoa kiihkoa, ei vain politiikan toimittajissa, jotka ovat usein ennenkin olleet kampittamassa Stubbia, vaan nyt myös monissa puolueen kansanedustajissa. 

2. Kirjeessä kokoomuksen piirien, kolmen jäsenliiton sekä puoluevaltuuston ja  -hallituksen puheenjohtajat vakuuttavat tukeaan Stubbille puolueen johtajana ja kokoomuksen hallitusyhteistyön vetäjänä. Kirjeessä toivotaan, että puolueen puheenjohtajapeli puhallettaisiin poikki kevään ajaksi, jotta Stubbille taattaisiin työrauha hallituksessa. Kokoomus valitsee puheenjohtajan kesäkuun alussa Lappeenrannassa pidettävässä puoluekokouksessa. Työrauhavaatimusta perustellaan kirjeessä sillä, että hallituksessa on kevään aikana monia isoja asioita päätettävänä.  Allekirjoittajien mukaan kirjeen tarkoituksena ei ole tukahduttaa puheenjohtajakeskustelua eikä estää kampanjointia.

3. Politiikan toimittajilla ei ollut vaikeuksia saada Alex Stubbia vastustavia kokoomuslaisia kailottamaan paheksuntaansa tukikirjettä ja Stubbia vastaan. Väitetään mitä väitetään, niin kokoomuksen puheenjohtajapeli on käynyt jo jonkin aikaa kuumana kulisseissa ja osin myös julkisuudessa.  Peli tuntuu käyvän sitä kuumemmaksi mitän lähemmäksi puoluekokousta tullaan. Yksi tunnettu "kuuma-kalle" tai "sähköjänis" eli Hjallis Harkimo tuli esiin jo pari kolme viikkoa sitten ilmoituksellaan, jonka mukaan hän päättää toukokuussa, lähteekö haastamaan Stubbin puheenjohtajakisassa. Toisena kandidattina on mainittu kansanedustaja Elina Lepomäki, jolla ei käytännössä kuitenkaan liene mahdollisuuksia pärjätä kisassa. Tänään Lepomäki ilmaisi pettymyksensä hallitukseen ja, tietenkin, myös (Stubbin johtamaan) kokoomukseen, koska maan taloustilanne ei ole kohentunut.

4. Varteenotettavat ehdokkaat puheenjohtajaksi eli Petteri Orpo ja Jan Vapaavuori eivät ole vielä ilmoittaneet halukkuudestaan, mutta lienee vain ajan kysymys, milloin heidän ilmoituksensa julkistetaan. Kumpikin tähtää ensi sijassa siihen, että Stubb luopuisi vapaaehtoisesti kisasta, jolloin he voisivat tulla esiin kokoomuksen "pelastajana." Politiikan toimittajien ja yleensä median lähes raivoisa kampanjointi ja mustamaalaus Stubbia vastaan palvelee erinomaisen hyvin Vapaavuoren ja Orpon pyrkimyksiä. Tämän media tietää ja siksi tiedotusvälineet kantavat innolla kortensa kekoon, jotta tuo inhottava ja narsistinen Stubb saataisiin kammetuksi pois kokoomuksen johdosta ja hallituksesta. 

5. Ainakin Jan Vapaavuori, joka ei ole todellisuudessa samanlainen herrasmies kuin Petteri Orpo, on pyrkimässä kiivaasti kokoomuksen uudeksi johtajaksi. Hänen  kolmisen viikkoa sitten julkaisemansa kirja Puoliholtitonta politiikkaa, on tyypillinen vaalikirja, jossa tämä "Janne" , jonka mieli tuntuu kuohahtavan aika helposti, hyökkää rajusti Alex Stubbia vastaan tätä kuitenkaan nimeltä mainitsematta. Vapaavuoren suoranaisen vituksen Stubbia kohtaan toki jotenkin ymmärtää, sillä hän kärsi edellisessä puheenjohtajavaalissa 2014 selvänä ennakkosuosikkina katkeran tappio Stubbille. Tätä Vapaavuori ei milloinkaan unohda. Nyt ja viimeistään Lappeenrannassa hän aikoo maksaa Stubbille potut pottuina.

6. Kiivaimmin Stubbia ja tukikirjettä vastaan on hyökkäillyt ökyrikas kansanedustaja  Eero Lehti. Tämä Uudeltamaalta monta kertaa eduskuntaan valittu yrittäjä istuu eduskunnan kyselytunnilla yleensä vaiti tuolillaan, josta hän mulkoilee tympäntyneen ja yrmeän näköisenä kohti ministeriaitiota. Eero Lehti ilmoitti olevansa tyrmistynyt alussa mainitusta tukikirjeestä, jota hän kutsuu junttakirjeeksi. Kirjeen sisältö on Lehden mukaan syvässä ristiriidassa länsimaisessa demokratiassa vallitsevan sanan- ja ilmaisuvapauden kanssa. Eero Lehti tuntuu olevansa Stubbia kohtaan yhtä suivaantunut kuin Jan Vapaavuorikin. Hän sanoo, että Stubb saa syyttää itseään siitä, että puolueessa on "kylki auki". Lehden mukaan tukikirjeellä Stubb  on halunnut vain kerätä "enkelikuorolaisia" ympärilleen.

7. Eero Lehti on ärsyyntynyt Stubbin johtamistyylistä. Hän "paljastaa", että aika monet muutkin ovat samanlaisen tunteen vallassa. Lehti väittää, että Stubb suorastaan alentaa puolueen puheenjohtajan ja ministerin arvovaltaa osallistumalla kaikenlaiseen valtiovarainministerin toiminnan kannalta toisarvoiseen toimintaan, "esimerkiksi kuntoiluun." Huhheh, kuntoilu on siis pahasta puheenjohtajalle!

8. Pieni kuntoilu ei varmaan tekisi pahaa myöskään Eero Lehdelle (71).  Eero Lehden luulisi olevan ilahtunut, että puolueella on kunnostaan hyvää huolta pitävä puheenjohtaja, joka kilpailee triatlonissa ja juoksee 45-vuotiaana maratonin lähes kolmeen tuntiin. Lehti tuntuu katsovan, että hänellä ja vain hänellä kustannusalan yrittäjänä on valta määritellä, mitä sanan- ja ilmaisuvapaus pitää sisällään ja keille se kuuluu. Lehti ei näytä huomaavan, että kokoomusvaikuttajien tukikirje ja sen julkistaminen on sananvapauden mukainen toimenpide, ei siis ristiriidassa kyseisen periaatteen kanssa. Omilla aggressiivisilla hyökkäyksillään Lehti haluaa kaventaa tukikirjeen allekirjoittaneiden puoluetovereidensa ilmaisuvapautta. Puheenjohtajapelissä sananvapaus kuuluu Lehden mukaan vain nykyistä puheenjohtajaa vastustavillle ihmisille. Stubbin tukijat ja puolustajat vaietkoot puolueessa ja mediassa.

9. Tukikirjeen ja Stubbin mollaaminen mediassa on saanut aika koomisia piirteitä ja mittasuhteita. Tänä aamuna tukikirjettä paheksuttiin ja Stubbia kritisoitiin kahden ei tv-kanavan aamulähetyksissä oikein porukalla. Studioon oli haalittu kaksi hieman joukkoa keskustelemaan ja kritisoimaan Stubbia ja tämän tukijoita, myös keskustelujen vetäjät tuntuivat olevan estoitta Stubbia vastustavalla kannalla.  Kun lähdin näiden "tietoiskujen" jälkeen autoilemaan ja avasin radion, niin sieltäkin tuli saman asian jauhamista. Alex Stubbin  kimpussa on jo pitkään häärinyt joukko nimekkäitä politiikan toimittajia Pekka Ervastista (Yle) ja Mika Koskisesta (I-S) lähtien. He veisaavat samaa virttä, joka tuntuu tähtäävän yhteen ja samaan asiaan: Stubbin mollamiseen ja kaatamiseen sekä siihen, että Stubb luopuisi kokoomuksen puheenjohtajuudesta ja ministerin salkusta ennen kesäkuun alun puoluekokousta. Toimittajat kannattavat innolla Jan Vapaavuoren ja Petteri Orpon asettumista puheenjohtajakisaan.

10. Kuinka he kehtaavat ja viitsivät, aikuiset miehet ja naiset! Eikö heillä ole suomalaisen politiikanteon osalta mitään muuta sanottavaa ja kritikoitavaa? Keskustalaisen Juha Sipilän johtaman hallituksen tekemät mokat, virheet ja vatuloinnit pannaan armotta yksinomaan Alex Stubbin ja kokoomuksen piikkiin. Juha Sipilä, joka on mokannut kaikista eniten ja raskaimmin, tuntuu olevan mediassa kaiken kritiikin ulkopuolella. Pääministeri Sipilä ajaa hampaat irvessä yhteiskuntasopimusta, joka on tosiasiassa ainoastaan jonkinlainen haalea kilpailukykysopimus, jonka avulla maan taloustilanne ei parane juuri lainkaan.

11. Eero Lehti jatkoi tänään Ylen Aamutv:ssä hyökkäyksiään Stubbia vastaan. Nyt hän lyttäsi Stubin työmotivaation valtiovarainministerinä ja väitti, ettei Stubb ole koskaan johtanut "isoa organisaatiota". Lehden mukaan Stubb on finanssiministerinä vieraalla maaperällä eikä myöskään sen vuoksi vuoksi menesty työssään. Lehden mukaan Stubb oli olettanut, että hänen "kohdalleen" tulee ulkoministerin salkku. Lehti ilmoitti kannattavansa Jan Vapaavuorta kokoomuksen uudeksi puheenjohtajaksi.

12. Alex Stubb on johtanut pääministerinä eli ylimpänä poliittisena päättäjänä aika isoa organisaatiota nimeltään Suomen tasavalta. Nykyisessä hallituksessa hän olisi toki toiminut ensi sijassa ulkoministerinä. Valtiovarainministerin salkku on perinteisesti kuulunut hallituksen toiseksi suurimman puolueen puheenjohtajalle eli tässä tapauksessa Timo Soinille. Tämä ei kuitenkaan halunnut kantaa vastuutaan, vaan väisti vaikean ministeripostin ja valitsi ulkoministerin salkun, jossa hän saa matkustella ja puhua niitä näitä mukavia turvallisuudesta ja muista sellaisista asioista.

13. Vastuuta ovat vaikeuksien keskeltä paenneet monet Alex Stubbin entiset ministerikollegat eri hallituksissa hallituksissa. Matti Vanhanen lähti lätkimään hallituksesta kesken toisen pääministerikautensa jalkaleikkaukseen vedoten. Todellisuudessa Vanhanen oli vaalirahoitusotkun takia niin ryvettynyt, ettei hän halunnut jatkaa pääministerinä, sillä hän ymmärsi, että keskusta tulisi kärsimään vuoden 2011 vaaleissa mm. juuri vaalirahoitusjupakan takia melkoisen rökäletappion. Vanhanen asetti oman etunsa yleisen edun eli maan, hallituksen ja puolueen edun edelle ja jätti hallituksen ja vastuun näköpiirissä olevasta keskustan vaalitappiosta muiden kannettavaksi. Ex-pääministeri Mari Kiviniemi kyllästyi rivikansanedustajaksi pudottuaan politikkaan pari vuotta sitten ja lähti OECD:n palvelukseen heti kun paikka siellä vapautui. Jyrki Katainen puolestaan jätti pääministerin tehtävät ennen aikojaan kesällä 2014 ja lähti komissaariksi Brysseliin; ko. paikka olisi kuulunut Alex Stubbille. Jan Vapaavuori kantti petti, kun hän hävisi 2014 kokoomuksen johtajan paikan Stubbille. Hän jätti kotimaan politiikan ja meni Luxemburgin pankin palvelukseen. 

14. Alex Stubbin kantti ei sen sijaan ole vastoinkäymisistä huolimatta pettänyt vaan hän on kantanut vastuunsa. Hän on ollut ministerinä kahdeksan (8) vuotta putkeen ja toiminut ulkoministerinä, ulkomaankauppaministerinä, pääministerinä ja nyt valtiovarainministerinä. Toivottavasti Stubbin kentti kestää myös tässä tilanteessa Eero Lehden ja muiden samanmielisten kokoomuksen oikeistosiipeen kuuluvien poliitikkojen hyökkäykset niin, ettei hän jätä tehtäviään puolueessa ja hallituksessa ennen kesäkuun puoluekokousta. Silloin nähtäisiin, ketkä todella haastavat Stubbin ja kenet puolueväki valitsee kokoomuksen puheenjohtajaksi.

888. Kokoomus laskussa, keskusta nousussa

1. Viimeaikaisten mielipidemittausten suunta on selvä. Kokoomuksen kannatus on hiipumassa ja keskustan kannatus puolestaan vinhassa nousussa. Helsingin Sanomien tänään julkaiseman kyselyn mukaan Juha Sipilän johtamaa keskustaa kannattaa 22,3, mutta Alexander Stubbin johtamaa kokoomusta vain 19,4 prosenttia vastaajista. Viikko sitten Iltalehti julkaisi oman mielipidemittauksensa tuloksen, jonka mukaan keskustaa kannattaa peräti 23,5 prosenttia vastaajista.

2. Keskusta on johtava oppositiopuolue, jota vuoden 2011 eduskuntavaaleissa äänesti vain noin 15 prosenttia äänensä antaneista ihmisistä. Vaaleissa jytkyvoiton saanut perussuomalaiset on puolestaan hiipunut neljänneksi suurimmaksi puolueeksi 16,1 prosentin kannatuksellaan. Jopa surullisen hahmon ritarin eli Antti Rinteen johtama sosialidemokraattinen puolue ohitti Hesarin kyselyssä niukasti Timo Soinin johtaman PS:n 16,2 prosentin kannatuksellaan.

3. Pienemmistä puolueista tuskin kannattaa sanoa tässä yhteydessä edes sitä kuuluisaa halaistua sanaa. Niiden kannatusluvut nimittäin junnaavat lähes paikoillaan vaaleista ja gallupkyselyistä toiseen. Vasemmistoliiton pienoinen kannatuksen nousu hallituksesta eroamisen myötä on sulanut ja samaa voidaan sanoa vihreiden kannatuksesta puolueen noin kuukausi sitten tapahtuneen hallituksesta lähdön jälkeen.

4. Mielipidemittausten perustella poliittiset puolueet sijoittuvat 4-5 eri sarjaan. Raskaassa sarjassa porskuttaa Keskusta, keskisarjassa jyllää Kokoomus, välisarjassa Demarit ja Perussuomalaiset,  kevyessä sarjassa taas Vasemmistoliitto ja Vihreät sekä kärpässarjasa puolestaan Rkp ja Päivi Räsäsen Kd.

5. Perussuomalaisten kannatusta syö Timo Soinin yli-innokkuus saada puolueensa näyttämään hallituskelpoiselta. Soini haluaa saada ulkoministerin salkun ja siinä toivossa hän on jo vuosi sitten alkanut nuoleskella Sauli Niinistön ja jopa Erkki Tuomiojan saappaita. Antti Rinteen ongelmana on saada suohon vajoneen demaripuolueen kannatus nousuun keinolla millä hyvänsä, eli vastustamalla hallituksessa lähes kaikissa asioissa kokoomusta. Rinne ei kuitenkaan näytä ponnisteluissaan ja kapuloiden rattaisiin heittelyssään onnistuvan, ei sitten millään. Vuoden 2011 vaaleissa demareita äänesti 19.05 prosenttia ja persuja 19,1 prosenttia kaikista uurnilla käyneistä.

6. Kokoomuksen kannatus ei ole aivan dramaattisessa laskussa, jos sitä verrataan puolueen vuoden 2011 vaaleissa saamaan ääniosuuteen, joka oli 20,3 prosenttia. Jyrki Kataisen hallituksen alkuaikoina kokoomuksen kannatus käväisi tosin 21-22 prosentissa. Keskusta romahti vuonna 2011 Mari Kiviniemen puheenjohdolla 15,7 ja sen jälkeen suoritetuissa gallupkyselyissä jopa 14 prosentin kannatukseen, mutta on kivunnut montun pohjalta pikkuhiljaa ylöspäin. Mutta eihän keskustan ole oppositiossa tarvinnut tehdä juuri muuta kuin nostaa Juha Sipilä puolueen puheenjohtajaksi.

6. Talouden ja työllisyyden jyrkkä alamäki ja monet vuositolkulla viivästyneet rakenneuudistukset, joissa hallitus on tunaroinut perusteellisesti, ovat syöneet kokoomuksen ja demareiden kannatusta. Kuntauudistus ja sote-uudistus eivät näytä onnistuvan vieläkään ja eläkeuudistuksessa, jonka hallitus ja eduskunta ovat antaneet työmarkkinajärjestöjen päätettäväksi, saatiin jonkinlainen tulos vasta äskettäin vuosien hieromisen ja loputtomilta tuntuneiden neuvottelujen jälkeen. 

7. Kokoomuslainen tasavallan presidentti johtaa ulkopolitiikkaa - EU-asiat kuuluvat sisämarkkinapolitiikan piirin - mutta tulokset ovat myös tältä osin olleet vaisuja ja rajoittuneet lähinnä Sauli Niinistön kummalliseen Sotshin matkaan. Salelle kun tuli niin ikävä Vladimir Putinia, että hänen piti EU:n ja länsimaiden johtajien varoitteluista huolimatta rynnätä Sotshiin tapaamaan rakasta kollegaansa.

8. Alex Stubbin tulo pääministeriksi nosti kuukauden ajaksi hieman kokoomuksen kannatusta, mutta sen jälkeen alkoi puolueen alamäki. Kannatus on huvennut poliittisiin virkanimityksiin, puoleen edustajien outoihin möläytyksiin asioista kuin asioista ja älyttömän typeriltä tuntuviin ministerivalintoihin. 

9. Kokoomus ja Alex Stubb ovat pitäneet  - jostakin kumman syystä - Laura Rätyä jonkinlaisena puolueen uudistajana tai jopa pelastajana. Lauraa ei valittu vuonna 2011 eduskuntaan, joten hänet päätettiin nostaa puoluepoliittisilla perusteilla korkeaan virkaan eli Helsingin apulaiskaupunginjohtajan pallille. Sivutoimena Rädylle lätkäistiin vielä Kevan hallituksen puheenjohtajan nuija. Ensi töikseen Räty halusi nostaa profiliian ja alkoi savustaa Merja Ailusta ulos Kevan toimitusjohtajan paikalta. Tämä onnistui nippa nappa, minkä jälkeen operaatio jatkui siten, että Ailuksen tilalle Kevaan nostettiin Laura Rädyn hyvän ystävän eli Lasse Männistön isäukko Jukka Männistö (60). Kun isukki ei täyttänyt Kevan toimitusjohtajalta vaadittavia pätevyysedellytyksiä, niin ei hätää, sillä ko. vaatimuksia muutettiin Männistölle sopiviksi.  Kevan lähinnä pikku- tai kunnallispoliitikoista koostuva hallitus siunasi muitta mutkitta nämä poliittiset ja henkilökohtaiset manööverit. Sitten alkoi Lauran ja Lassen tuolileikki. Kansanedustaja Lasse halusikin - muka täysin yllättäen - Lauran sijaiseksi Helsingin kaupunginjohtajistoon ja Laura puolestaan halusi saada loppukaudeksi Lassen paikan eduskunnassa. Helsingin valtuusto ehtikin jo valita Lassen sijaiseksi. Hanke kuitenkin meni metsään, sillä liika on liikaa (lue: "ahneella on paskainen loppu"), kuten mm. tässä blogissa heti tuoreeltaan paljastettiin. Alexander Stubb, jolla ei aluksi ollut mitään ko. tuolileikkiä vastaan, muutti parin päivän kuluttua kantaansa ja piti operaatiota tuomittavana. Lasse ymmärsi luopua sijaisuutta koskevista haaveistaan. Mutta tässäkään ei ollut vielä kaikki, sillä kokoomus junaili, kenties Laura Rädyn "aloitteesta", että Rädyn sijaiseksi valitiin hänen toinen hyvä ystävänsä - tällä kertaa naispuolinen sellainen - eli Pia Sutinen (kok).

10. Kummallisia lausuntoja, "avauksia" ja ehdotuksia on kuultu viime kuukausina monien kokoomuslaisten poliittikkojen suusta. Puolueen eduskuntaryhmän uudeksi puheenjohtajaksi valittu Arto Satonen, tukeva kaveri Sastamalasta, möläytti kesäkuun lopulla, että työaikoja tulisi pidentää. Käsittämätön aloite aikana, jolloin seuraaviin eduskuntavaaleihin on aikaa vajaa vuosi. Laura Räty puolestaan laukoi ministeriksi päästyään ylimielisesti ja pienituloisia väheksyvällä tavalla lapsilisäasiassa ja kansanedustaja Pia Kauma puolestaan sosiaalitukien varassa elävien maahanmuuttajien lastenvaunuista.

11. Alexander Stubbin tekemät ja kokoomuksen siunaamat ministerivalinnat ovat olleet suorastaan surkeita. Edellä olevasta jo yksiselittisesti ilmenee, minkä vuoksi Laura Rätyä ei olisi pitänyt valita uudeksi sosiaali- ja terveysministeriksi. Räty poimittiin ministeriksi eduskunnan ulkopuolelta, vaikka kokoomuksen eduskuntaryhmässä olisi ollut päteviä kansanedustajia mainittuun tehtävään. 

12. Petteri Orpon valinta maatalousministeriksi oli myös outo teko, sillä Petteri on tuskin maaseutua edes nähnyt. Jos ministeriksi piti valita joku turkulainen, niin ilman muuta paras vaihtoehto olisi ollut  Ilkka Kanerva. Hänkään ei toki tiedä maataloudesta juuri mitään, vaikka on syntynyt maanviljelijän perheeseen Lokalahdella. Mutta ei se mitään, sillä toimihan Ilkka parikymmentä vuotta Varsinais-Suomen kaavoituasioista vastaavan maakuntahallituksen puheenjohtajanakin, vaikkei oman kertomuksensa mukaan ymmärrä kaavoituksesta tuon taivaallista. Lenita Toivakan poiminta EU-ministeriksi meni myös metsään, sillä siihen hommaan ei lentoemäntänä toimiminen tai KTM-tutkinto riitä. Jos ministeriksi piti saada joku näyttävä nainen, jolla on nimi "Lenita", niin olisihan meillä ja kokoomuksella ollut mahdollisuus valita ministeriksi vaikkapa Lenita Airisto! Hänellä on myös takanaan kauppatieteellinen koulutus ja hänen mukanaolonsa hallituksen aitiossa eduskunnan kyselytunnilla olisi taatusti saanut aikaan sen, että kaikki räyhäkkäät edustajat Timo Soinista ja Mauri Pekkarisesta aina Teukka Hakkaraiseen olisivat osoittaneet kysymyksensä juuri LA:lle.

13.Kaikkein epäonnistuneimpana ministerinimityksenä voidaan kuitenkin pitää Sanni Grahn-Laasosen (31) valintaa uudeksi ympäristöministeriksi. Hän on ensimmäisen kauden kansanedustaja, jonka ihmiset äänestivät 2011 eduskuntaan siksi, että Sanni oli toiminut Alexander Stubbin avustajana. Nyt Alex sortui valitsemaan Sannin samalla perusteella hallituksensa ministeriksi. Käsittämätöntä! Sannia kiusataan nykyisin eduskunnan kyselytunnilla milloin mistäkin asiasta. Viikko pari sitten Sanni sortui yllättävään kömmähdykseen ilmoittaessaan, että hänpä keskeyttää ex-ympäristöministeri Ville Niinistön käynnistämän soidensuojeluohjelman, koska juuri vihreät ovat keljuilleet hänelle kaikista eniten. Kokomuksen gallupkannatus ropisi jälleen pari piirua alemmaksi.

14. Kokoomuksen ei olisi pitänyt juuri ennen vaaleja sortua noin onnettomiin ministerivalintoihin. Poliittisiin kehiin ja hallitukseen olisi päin vastoin pitänyt saada lisää kokemusta ja vanhoja politiikkoja.  Ensimmäisenä uudeksi ministeriksi olisi pitänyt poimia eduskunnan rikkain mies eli Eero Lehti (70); hänet olisi voitu istuttaa vaikkapa ympäristöministeriksi. Maatalousminsteriksi olisi, kuten edellä jo mainitsin, olisi tullut valita Ilkka Kanerva (66) ja  EU- ym. ministeriksi Lenita Airisto; naisten ikää ei voida tässäkään yhteydessä paljastaa. Ben Zyskowcz (60) olisi myös - vihdoin ja viimein - tullut vetää pois salista huutelemasta tuhmia ja siirtää ministeriaitioon, samoin Pertti Salolainen (74). Näillä ministerivalinnoilla kokoomuksen kannatus olisi lähtenyt huimaan nousukiitoon!

15. Keskustan kannatus voi vielä ennen vaaleja toki notkahtaa, mutta nyt näyttää kyllä selvältä, että Juha Sipilästä tulee seuraavan hallituksen pääministeri. Kokonaan eri asia on, mitä Suomi ja suomalaiset oikeastaan tekevät puolueella, jonka nimi on keskusta. Olisiko ko. puolueella jokin ihmeässä hihassaan, jonka avulla maan asiat pantaisiin kertaheitolla kuntoon? Kyllä ei ole.  Suomalaisten yritysten kannattavuus laskee myös vaalien jälkeen ja julkisella sektorilla ja taloudella on edessä huomattavan suuria kiristysohjelmia. Hallituksessa ei ole jatkossakaan lysti olla varsinkin, jos hallitus muodostuu keskustan, persujen ja demareiden ympärille. Voimme vain pelolla odottaa, mitä tuollaiselta hallitukselta tuleman pitää.