Näytetään tekstit, joissa on tunniste Karjalan palautus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Karjalan palautus. Näytä kaikki tekstit

maanantai 17. maaliskuuta 2014

826. Krim, Krim, kriminals

                                         Russija, russija, russija….

1. Ukrainaan kuuluvalla Krimin niemimaalla pidettiin eilen Ukrainan ja länsimaiden mukaan laiton kansanäänestys Krimin liittymisestä Venäjään. Äänestyksestä päätettiin varsin nopeassa tahdissa sen jälkeen kun Putin oli ilmoittanut, että krimiläisillä on mahdollisuus liittyä Venäjään. Venäjä lähetti Krimille tuntemattomaksi naamioitunutta sotaväkeä ja raskasta sotakalustoa. Venäläiset yhdessä venäjämielisten krimiläisten kanssa valtasivat varuskuntia ja muita strategisesti tärketä kohteita Krimillä. Kansanäänestys pidettiin sotilaallisen uhan ja miehityksen varjossa ja sitä valvoivat venäläiset miehittäjät ja heidän äänestystä "valvomaan" kutsumansa venäläismieliset provokaattorit eli pikku "putlerit", Suomesta paikalle porhalsi tietenkin desantti-dosentti Johan Bäckman. 
2. Äänestyksen tulos oli toki selvä jo etukäteen, sillä krimiläisistä n. 60-70 prosenttia on venäjänkielisiä. Äänestystä protestoivat niemimaan ukrainalainen väestö sekä taarit, joita Stalin oli vainonnut kovalla kädellä ja karkottanut heidät pois Krimiltä. Miehittäjän eli Venäjän käskemä kansanäänestys rikkooo räikeällä tavalla Ukrainan perustuslakia. Äänestysprosentista ei ole annettuja - taktisista syistä - tarkkoja lukuja, mutta se lienee jäänyt 80 prosenttiin.
3. Todella puolueettomat tarkkailijat ovat raportoineet laajasta vaalivilpistä. Kerrotaan, että äänestämään on päästetty myös useita venäläisiä ja jopa lapsia. Dosentti Bäckmanin mukaan äänestys oli kuitenkin - kuinkas muuten - sujunut täysin legitiimisti ja rauhallisesti ja kaikkien sääntöjen mukaisesti. "Puolueeton" Suomi sai Bäckmanin mukanaolosta ja lausunnoista ilmaista mainosta myös länsimaiden tiedotusvälineissä. Pääministeri Jyrki Katainen sai kuitenkin pisteitä kertoessaan saksalaisille tiedotusvälineille, että "Suomi ei ole puolueeton", vaan kuuluu EU:hun ja kannattaa EU:n suunnittelemia talouspakotteista Venäjää vastaan.
4. Hyvissä ajoin ennen äänestyksen päättymistä Venäjän helmoihin hinkuvat krimiläiset raportoivat ovensuukyselyjen mukaan, että ainakin 90 prosenttia äänestäjistä oli kannattanut Venäjään liittymistä ja ruksannut vaalilipusssa olleesta kahdesta kyllä-vaihtoehdosta sen, joka merkitsisi välitöntä liittymistä Venäjään. Äänestyksen päätyttyä riskinoloinen mies kailotti jollakin Simferopolin keskusaukiolla, että kyllä-ääniä oli kertynyt 93 prosenttia. Tästä kyllä-äänien osuus on sitten edelleen kasvanut. Myöhään illalla jees-ihmisiä sanotiin olevan 95,5 prosenttia ja tänä aamuna jo hieman yli 96 prosenttia, tarkalleen 96,77 %. Jos jaksamme odottaa vielä viikon, niin kyllä-ääniä löydetään tätä menoa varmaan 99,9 prosenttia. Putin ehkä valvoo, ettei 100 prosentin rajaa sentään päästä rikkomaan.
5. Äänestyksen viime tunteina Vladimir Putin astui hymyilevänä esiin Sotshin paraolympiaakisojen päättäjäisten kutsuvieraskatsomossa, joissa veisattiin aluksi hirmuisen pitkä ja tylsänoloinen kansallislaulu "Suuri ja mahtava".
6. Ukraina ja länsimaat pitävät Krimin kansanäänestystä perustellusti laittomana, kun taas Venäjä on sanonut kunnioittavansa äänestyksen tulosta. Krimin kriisin alkuvaiheissa Putin sanoi tiedotustilaisuudessa, että venäläiset ovat toimineet tilanteessa täysin kansainvälisen oikeuden edellyttämällä tavalla. Putin täsmensi sanomaansa, että kun hän ryhtyy toimii venäläisten suojelemiseksi, toimenpiteet ovat aina tietenkin täysin laillisia! Mutta minne unohtui Ukrainan perustuslaki ja sen kunnioittaminen? 

7. Venäjä ei Putinin mukaan rynnäköinyt Krimille omasta aloitteestaan, vaan yhden yön aikana suljettujen ovien takana ja venäläisen sotajoukon piirittämässä parlamentissa kokoontuva porukka oli esittänyt Venäjälle kutsun saapua Krimille. Venäjä siis tilasi Krimin venäläisiltä niemimaan liittymisen Venäjään. Samassa tilaisuudessa Krimille valittiin uusi väliaikainen aluehallitus, jonka pääministerin Sergei Aksjonovin väitetään kuuluneen aikaisemmin rikollisjärjestöön. - Niin, miten Suomen entinen ulkomisteri Ahti Karjalainen aloittikaan puheensa vieraillessaan 1960-luvulla Nikita Hrutshevin 10 vuotta aiemmin Ukrainalle lahjoittamalla Krimillä: "Good kriminals!
8. Tuomiojan Erkki matkusti - ties kuinka monennen kerran - tänä aamuna Brysseliin, jossa EU-maiden ulkomistereiden on määrä päättää Venäjää vastaan asetettavista talouspakotteista. Siis pakotteista, joista EU-maista kärsisi Venäjän kaupan takia eniten juuri Suomi, sillä Putin on tietenkin käskenyt toveriensa valmistelemaan vähintään yhtä ankarat talouspakotteet, joita Venäjä aikoo käyttää länsimaita vastaan.

9. Venäjän johtavat puoluepamput ovat luvanneet Krimin uushallitsijoille, että Venäjän duuma käsittelee Krimin liittämisen Venäjään nopeasti. "Viimeinkin saamme maanmiehemme takaisin", on ilakoinut mm. Oikeudenmukainen Venäjä -puolueen puheenjohtaja Sergei Mironov. Siis ei muuta kuin tuumasta toimeen! Krimin aluehallinnon pääministeri Aksjonovin mukaan alueparlamentti kokoontuu jo tänään aamupäivällä hyväksymään kansanäänestyksen tuloksen ja huomenna sitten hän ja muut delegaatioon kuuluvat hemmot matkaavat kiireesti Moskovaan ja Kremliin sopimaan liitoksen yksityiskohdista.

10. Kylmän sodan aika näyttää siten palanneen. Krimi ei jääne ainoaksi liitoskohteeksi, vaan Venäjällä on varmaankin valmiina suunnitelmat myös Itä-Ukrainan liittämiseksi entiseen emämaahansa. Itä-Ukrainassa on pari miljoonakaupunkia (Harkova ja Donetski) ja myös siellä suurin osa väestöstä on venäjänkielisiä. Baltian maihin Venäjä ei sentään rohjenne rynnäköidä, sillä Viro, Latvia ja Liettua samoin kuin Puola, Unkari ym. entiset  Varsovan liiton maat, älysivät hakeutua Naton suojaan jo toistakymmentä vuotta sitten.

11. Mutta Suomi sen kun vaan pähkäilee, liittyäkö Natoon vai eikö. Näille kääriäisille, väyrysille, vaaliraha-kalleille ym. kepulaisille ja monille muillekin politrukeillemme riittää, että Suomella on paljon puhuttu "Nato-optio". Ko. optio ei kuitenkaan velvoita Natoa millään tavalla auttamaan, jos Putin saa päähänsä ulottaa Kannaksen sotaharjoituksensa Kaakkois-Suomeen ja turvata tällä tavoin täällä asustelevien 60 000 venäläisten oikeudet "hyvään elämään".

12. Saapa nähdä, montako vuotta tai kuukautta kuluu ennen kuin Krimin vänäläisväestö huomaa, miten karmean vaihtoehdon he kansanäänestyksessä hyväksyivät ja miten heikko heidän elintasonsa on Venäjän kansalaisina. MiIlloin krimiläiset pääsevät todella vapaiksi? Tämä toteutuu sen jälkeen, kun Putin on syösty vallasta ja vapauden tuulet saavat puhaltaa myös laajalla Venäjän maalla. Tällöin myös Suomelle tarjoutuu uusi tilaisuus neuvotella Venäjän uuden johdon kanssa Kannaksen tai ainakin sen osan palauttamisesta takaisin Suomelle. Edellisen kerran tämä olisi voinut tapahtua Boris Jeltsinin tullessa valtaan. Jeltsin itse otti Karjala-kysymyksen esille, mutta meidän Manumme eli presidentti Mauno Koivisto torjui koko ajatuksen suoralta kädeltä "liian kalliina"!

keskiviikko 2. helmikuuta 2011

383. Wikileaks: Paavo Lipponen vuoti salaisia tietoja länteen

Vuotajan näköinen mies? - So what!

1. Nyt on tullut julki ensimmäinen Suomea koskeva todella kovan luokan Wikileaks-paljastus. Siitä on kertonut Russkij reporter -lehti. Se on venäläinen viikkolehti, joka on kertonut tekevänsä yhteistyötä Wikileaksin kanssa.

2. Russkij reporter on julkaissut Yhdysvaltojen Helsingin suurlähetystön entisen kakkosmiehen Robert Weisbergin laatiman muistion, joka on merkitty luottamuksellisesti ja salassa pidettäväksi vuoden 2014 loppuun asti. Dokumentista kerrotaan tänään Ilta-Sanomissa, Uusi-Suomi uutisoi dokumentista jo eilen.

3. Asiakirjasta ilmenee, että USA:n diplomaattien keskeinen lähde Helsingissä oli ollut tuolloinen (siis joulukuussa vuonna 2004) eduskunnan puhemies Paavo Lipponen. Presidentti Halonen oli heti Pietarin matkansa jälkeen kertonut Putinin kanssa käymänsä luottamuksellisen keskustelun sisällöstä Lipposelle. Robert Weisberg mainitsee muina amerikkalaisten tietolähteinä Halosen silloisen kansliapäällikön Jarmo "Jorge" Viinasen ja UM:n Venäjä-yksikön johtajan Olli Perheentuvan.

4. Paavo Lipponen (sdp), joka myöhemmin palkattiin Nord Streamin kovapalkkaiseksi konsultiksi Itämeren kaasuputkihankkeessa (pehmittämään suomalaisviranomaisten kantoja myönteiseksi kaasuputkihankkeelle), näyttää paljastaneen auliisti USA:n Helsingin suurlähettiläälle Haloselta saamiaan luottamuksellisia tietoja. Mainitseehan Weisberg raportissaan useaan kertaan juuri Lipposen nimen käyttäen sangen kuvaavaa sanaa "keskustelukumppani."

5. Raportissa toistetaan kolmeen kertaan Paavo Lipposen kannalta arveluttava ja sangen kiusallinen asia: Lipponen oli keskustellut ensin Halosen kanssa tämän Putinin tapaamista ja presidenttien välistä luottamuksellista keskustelua koskevista yksityiskohdista ja kertonut päivää paria myöhemmin näistä tiedoista Yhdysvaltojen Helsingin silloiselle suurlähettiläälle Earle I. Mackille.

6. Robert Weisbergin salainen raportti on otsikoitu sanoilla: Suomalaisten mukaan Putin on "turhautunut ja huolestunut." Tämä selittyy sillä, että kyseinen ajankohtaa oli hyvin herkkä kansainvälisten suhteiden kannalta. Esimerkiksi Ukrainassa oli vastikään käyty presidentinvaalit, jonka vilpillistä tulosta (= vaalit voitti venäläismielinen ehdokas), muut maat eivät suostuneet hyväksymään. Tämän vuoksi Ukrainan vaalien toinen kierros jouduttiin myöhemmin eli joulukuun lopulla 2004 uusimaan.

7. Dokumentista paljastuu monta sangen mielenkiintoista asiaa Suomen ja Venäjän välisistä suhteista. Wikileaks on aivan oikella asialla, sillä muuten näistä tärkeistä asioista ei tiedettäisi mitään. Raportin ykkösaiheeksi nousee ilman muuta presidentti Putinin esille ottama Karjala-kysymys. Putin oli suomalaisten täydelliseksi yllätykseksi ottanut itse esiin Karjalan ja tyrmännyt suorin sanoin "joidenkin tahojen" Suomessa jatkuvasti esillä pitämän Karjalan palauttamishaaveen.

8. Putinin perustelut eivät tosin oikein vakuuta, kun hän totesi, että jos Suomen ja Venäjän välistä rajaa, joka vahvistettiin (tosin laittoman painostuksen alaisena) toisen maailmansodan päätteeksi, ryhdyttäisiin tarkastelemaan uudelleen, niin silloin myös Itä-Euroopan muut rajat voitaisiin asettaa kyseenalaiseksi. Se, mitä Putin on mahtanut tällä tarkoittaa, on epäselvää. Jos Suomi saisi Karjalan Kannaksen takaisin, niin ryhtyisikö Venäjä silloin vaatimaan esimerkiksi Viron tai Puolan itäosien palauttamista vuorostaan Venäjälle? Mahdoton yhtälö ja ajatus. Toden totta, Putinin on täytynyt olla hyvin stressaantunut tavatessaan Halosen!

9. Putinin ilmeisenä tarkoituksena on ollut pelotella Halosta Karjala-kysymyksen vakavuudella. Raportti ei kerro, mitä Halonen olisi Putinille vastannut, mutta presidenttien tiedotustilaisuudessa kumpikaan ei hiiskahtanut Karjala-kysymyksen esilläolosta sanaakaan eikä Halonen ottanut sitä esille julkisesti myöskään kotimahan palattuaan. Mutta Lipposelle hän sen sijaan näyttää asiasta kertoneen.

10. Ilta-Sanomien jutussa aprikoidaan, olisiko Halonen antanut Lipposelle luvan mennä "hölisemään" luottamuksellisista keskusteluista USA:n diplomaateille vai olisiko Halonen ollut tietoinen, että Lipponen kertoo joka tapauksessa noiden luottamuksellisten keskustelun sisällön eteenpäin. Teoriassa on vielä myös kaksi muuta vaihtoehtoa: 1) Halonen on kieltänyt Liposta kertomasta tietoja eteenpäin tai antanut ymmärtää, että tiedot ovat salaisia, tai 2) hän on suorastaan pyytänyt, että Lipponen saattaa tiedot Yhdysvaltojen diplomaateille.

11. Tuolloinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sdp), tunnettu vuotaja itsekin ja Tarja Halosen läheinen ja läpikotaisin tunteva toveri jo vuosien takaa, on ehtinyt tänään jo vähätellä Lipposen vuodon merkitystä pitäen sitä vain "luonnollisena" asiana. Niinpä, eihän Tuomioja itse asiassa muuta voisikaan sanoa, kun Halonen ei ollut kertonut Tuomiojalle itselleen, Suomen ulkoministerille, mitään Putinin kanssa käymistään keskusteluista! Merkillistä tässä onkin juuri se, että Halonen sivuutti hallituksen ja sen ulkoministerin kokonaan, mutta uskoutui asiassa puhemies Paavo Lipposelle. Mutta Halosellahan on ollut tunnetusti koko kaudellaan kränää hallituksen kanssa.

12. Lipponen ei ole suostunut tänään vastaamaan hänelle asiassa esitettyihin kysymyksiin muuta kuin "so what?"Asia ei kuitenkaan saisi jäädä tähän, vaan Lipposen roolista ja siitä, oliko hän mennyt kertomaan luottamuksellisia ja salaisia tietoja läntisille diplomaateille vastoin Halosen suostumusta vai presidentin luvalla, on kyllä saatava asianmukainen selvitys. Eiväthän nuo dokumentissa mainitut tiedot niin kovin ihmeellistä ole - Putinille tietenkin aika kiusallisia - mutta itse menettelytapa, millä tiedot on miltei hengästyneenä rynnätty kertomaan USA:n lähetystöön heti Halosen palattua Pietarin reissulta - samalla kun Suomen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan ja maan hallituksen informointi on sivuutettu totaalisesti - vaikuttaa suorastaan hämmästyttävältä käytännöltä. Mitä tähän sanoisi esimerkiksi maan ylin laillisuusvalvoja eli valtioneuvoston oikeuskansleri? Jos minulta kysytään, niin käytännön tuntien ei tietenkään mitään!

13. Kaikkien muistissa lienee vielä pääministeri Paavo Lipposen ja Anneli Jätteenmäen välinen kamppailu pääministerin paikasta vuoden 2003 vaaleissa, jonka Lipponen ja demarit hävisivät. Lipposen kärsimä kirvelevä vaalitappio johtui suurelta osin siitä, että UM:n salaisten asiakirjojen mukaan USA:n silloinen presidentti Bush oli kiitellyt USA:ssa vierailulla ollutta pääministeri Lipposta ja Suomea liittymisestä USA:n johtamaan Irakin vastaiseen sotakoalitioon. Lipponen on tosin tämän kiistänyt ja puhunut vaalikeskusteluissa koko ajan vain YK:n valtuutuksesta.

14. Myöhemmin ilmeni, että Anneli Jäätteenmäki oli saanut väitteidensä tueksi UM:n salaisia asiakirjoja presidentin kansliasta kansliapäällikkö Matti Manniselta. Tämän vuoksi pääministeriksi vaaleissa noussut Jäätteenmäki joutui demareiden ja kokoomuksen painostuksesta eroamaan virastaan.

15. Nyt vuorostaan ilmeisen luottamuksellisten tietojen vuotajana on ollut Paavo Lipponen. Tarja Halosen rooli on myös tässä tapauksessa mielenkiintoinen. Tämä panee jälleen kerran aprikoimaan, mikä Tarja Halosen tosiasiallinen rooli itse asiassa mahtoi olla alkuvuodesta 2003, jolloin hänen kansliapäällikkönsä lähetti Linnan kansliasta salaisia asiakirjoja sisältäviä fakseja oppositiojohtaja Anneli Jäätteenmäelle. Tiedettiin, ettei Halonen yhtään pitänyt Paavo Lipposen osoittamasta mielenkiinnosta Suomen saattamiseksi Bushin junaileman Irak-koalition jäseneksi. Halonen ei myöskään peitellyt iloaan, kun Anneli Jäätteenmäki nousi vaaleissa pääministeriksi ja Lipponen sai väistyä syrjään.

16. Mikä mies tämä Paavo Lipponen oikein on? Onko hän jonkinlainen supermyyrä, kaksoisagentti, länsivaltojen sylikoira vai mikä ihmeen otus? Suomessa hänen sanomisiaan ja tekojaan ei näytä uskaltavan kukaan ryhtyä penkomaan. Hän sai kärsimänsä kirvelevän ja katkeran vaalitappion jälkeen demarien ja kokoomuksen tuella ahdistetuksi Jäätteenmäen nurkkaan ja eroamaan pääministerin paikalta, mutta nyt häneltä itseltään paljastuu vajaa kaksi vuotta myöhemmin samanlainen kupru. So what!

17. Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen on kiirehtinyt antamaan lausunnon, jonka mukaan Lipposen vuodossa oli kyse vain "normaalista diplomatiasta." Salolaisen mukaan Halosen ja edelleen Lipposen pitikin kertoa" Putinin kanssa käymistään luottamuksellisista keskusteluissa Yhdysvalloille! Niinkö todellakin? Onko eduskunnan puhemies Lipponen todellakin se Suomen "johtava diplomaatti", joka on oikea henkilö tietoja levittelemään ja "neuvomaan USA:ta", kuten Ilta-sanomat nyt iltapäivällä on otsikoinut - nostattamaansa "kohu-uutista" aivan ilmeisesti hieman toppuutellakseen.

18. Jos näin on, niin tämä tukee sitä teoriaa, jonka mukaan Tarja Halonen on nimenomaan tahtonut, että Putinin näkemykset saatetaan Yhdysvaltojen ulkoministeriön tietoon. Miksi Halonen tätä halusi? Syy on aivan ilmeinen. Halonen halusi tällä tavoin USA:ta "palvelemalla" parantaa heikkoja suhteitaan Valkoiseen taloon ja lepyttää häneen suuttunutta presidentti George W.Bushia. Halonenhan oli aiemmin pitänyt YK:n yleiskokouksessa puheen, jossa hän arvosteli suorin sanoin Bushin Irak-politiikkaa. Bush ei ymmärrettävistä syistä tästä yhtään pitänyt eikä siksi kutsunut Halosta vierailulle Valkoiseen taloon.

19. Halosen sanottu aulius, jossa hän käytti hyväkseen Lipposta - ulkoministeri Erkki Tuomiojallahan ei ollut juuri minkäänlaisia suhteita USA:n ulkoministeriöön - ei kuitenkaan auttanut parantamaan hänen suhteitaan Bushin hallintoon. Minusta tuntuu siltä, että Halosen ja Lipposen hölösuisuus vain pahensi tilannetta. Amerikkalaiset tietenkin ymmärsivät ja ottivat lukuun sen vaaramomentin, että jos Bush kutsuisi Halosen luokseen ja keskusteli hänen kanssaan luottamuksellisesti, niin kohta nuo tiedot keskusteluista saattaisivat vuotaa - ehkä jälleen Lipposen välityksellä - diplomaateille, nyt venäläisille diplomaateille ja sitä kautta edelleen Putinin korviin.

20. Bush ja amerikkalaiset menettivät siten Lipposen tempauksen johdosta loputkin luottamuksen rippeensä Haloseen. Luulen, että tämä on samalla osasyy siihen, ettei myöskään Obamalta ei ole herunut Haloselle kutsua Valkoiseen taloon. Silmiinpistävää on myös se, ettei ulkoministeri Hillary Clinton ole halunnut millään vierailla Suomessa virallisesti ja keskustella Halosen kanssa, vaikka hän on käynyt ulkoministerinä esimerkiksi Virossa parikin kertaa.