945. Juha Sipilän hallitus aloittaa

   

 Alex, minä otan ulkoministerin salkun…et kyllä ota, se kuuluu mulle… älä ny hullujas puhu, mullepas…Timppa, sä et nyt kässää, täs on kaks pointtii...                               

1. Tasavallan hallitus vaihtuu virallisesti huomenna perjantaina, jolloin tasavallan presidentti myöntää ero Alexander Stubbin hallitukselle ja nimittää uudeksi pääministeriksi Juha Sipilän ja muut ministerit. Tämän jälken uusi hallitus pitää istuntonsa, jossa ne ministerit, joilla ei ole aikaisempaa ministerikokemusta, vannovat sanelun mukaan ja "käsi kirjalla" virkavalansa. Uudesta hallituksesta otetaan ryhmäkuva, tällä kertaa ei ilmeisesti Säätytalon portaikolla, vaan jossakin Smolnan uumenissa. Huomenna eduskunta valitsee puhemiehensä.

2. Eduskunta kokoontuu Sibelius Akatemiassa jo tänään, jolloin se vahvistaa muodollisesti pääministerin valinnan. Tulos on selvä, koska ehdokkaita on vain yksi eli Juha Sipilä. Oppositio voi äänestää Sipilää vastaan, tyhjää tai kirjoittaa piruuttaan  äänestyslippuun minkä tähansa julkkiksen tai kulttihahmon nimen. Nähtäväksi jää, kuinka monta ääntä pääministerivaalissa saavat tällä kerralla sellaiset suuruudet kuin esimerkiksi Aku Ankka, Joulupukki tai Teuvo Hakkarainen.

2a. Hetki sitten eduskunta valitsi Juha Sipilän, joka on ehtinyt saada lempinimen "Kempeleen Corleone",  pääministeriksi äänin 128-62. Tyhjää äänesti kaksi ja poissa oli seitsemän kansanedustajaa.

3. Uudet hallituspuolueet eli keskusta, perussuomalsiset ja kokoomus julkaisivat eilen hallitusohjelmansa liitteineen. Hallitusohjelmasta ei tullut lyhyt, vaikka näin etukäteen luvattiin, sillä ohjelmassa, jolle on annettu juhlallinen nimi "Ratkaisujen Suomi", on 36-sivuinen pumaska. Tämän päälle tulee vielä kolmisenkymmentä sivua tiheästi kirjoitettua ohjelman liitettä.

4. Hallitusneuvotteluissa vahvistettiin eilen hallituksen ministeripaikat ja ministereiden välinen työnjako. Valtioneuvostossa on yhä edelleen 12 ministeriötä. Vaikka Juha Sipilä lupaili etukäteen ministeriöiden määrän alentamista, tavoitetta ei kyetty saavuttamaan, vaan hallitusneuvottelijoilta saatiin lakoninen ilmoitus, jonka mukaan  ministeriöiden määrän vähentäminen ei olekaan "järkevää".  Ympäristöministeriö oli määrä yhdistää maa- ja metsätalousministeriöön, mutta niin vain kävi, että ympäristöministeriö säilyy itsenäisenä. Joidenkin kaavailujen mukaan oikeus- ja sisäministeriö olisi voitu yhdistää keskenään - minulla oli uudelle ministeriölle valmiina jo vetävä nimikin eli "sisäisen turvallisuuden ministeriö" - mutta kumpikin ministeriö jatkaa edelleen omana yksikkönään.

5. Ministerien lukumäärä sitä vastoin alenee, mutta ei lähimainkaan niin paljon kuin alun perin suunniteltiin. Jyrki Kataisen hallituksessa oli 19 ministeriä ja Alex Stubbin hallituksessa 17 ministeriä. Juha Sipilä laskeskeli hallitustunnustelujen alkaessa, että ministereitä voisi olla vain 12, mutta niin vain kävi, että uudessa hallituksessa on 14 ministerinpaikkaa. Niistä keskusta sai kuusi, jolloin perussuomalaiset ja kokoomus saavat tyytyä kumpikin neljään paikkaan.

6. Persusuomalaiset ja kokoomus, käytännössä Timo Soini ja Alex Stubb,  kiistelivät loppuuun asti siitä, kummasta tulee ulkoministeri ja kumpi saa kontolleen hallituksen raskaimman (paskaisimman) ministeripaikan eli valtiovarainministerin salkun. Lehtietojen mukaan kiistan ratkaisu tapahtui vasta eilen illansuussa eli tarkkaan sanottuna kello 19.48, jolloin Timo Soini tykönänsä päätti, että hän ei ota vastaan valtiovarainministerin paikkaa, vaan haluaa ulkomisteriksi.

7. Timo Soinia on helppo syyttää rintamakarkuruudesta ja ulkomaille pakenemisesta. Kritiikkiin on hyvät perusteet, sillä muistamme hyvin, miten Timo Soini on vuoden verran motkottanut Jyrki Kataisen pakenemisesta ulkomaille komissaarin tehtäviin. "Toinen sai potkut (Jutta Urpilainen), toinen otti hatkat (Jyrki Katainen)," tämä oli yksi Timo Soinin lukemattomista sloganeista. Ulkoministerin paikka on valtiovarainministerin salkkuun verrattuna suhteellisen helppohoitoinen, koska ko. ministeri voi matkustella milloin missäkin kissanristiäisisä, eikä hänen tarvitse olla läheskään aina eduskunnan ministeriaitoissa kuuntelemassa opposition loputonta räksytystä maan julkisen talouden huonosta hoidosta.

8. Timo Soini tähyää jo vuoden 2018 presidentin vaaleihin, mutta Luoja meitä varjelkoon visiolta, jossa Timo tepastelee naama virneessä tasavallan pressana! Timo on vasta 52-vuotias, mutta näyttää usein aika rasittuneelta 62-vuotiaalta, jonka elopainon voi arvioida olevan reilut 130 kiloa. Toivoa sopii, että Timon kestää ulkoministeriä odottavan matkustusrääkin - kyllä se monissa raveissa käynnin joka tapauksessa vastapainoksi vaatii. Voi vain kuvitella, millaista kummastusta Euroopassa ja "muillakin mantereilla" Soinin valinta ulkoministeriksi herättää. Kysytään, että mitä ihmettä nuo hullut suomalaiset nyt ovat meneneet tekemään. Ensin niillä oli Tarja Halonen, sitten tuli Lordi, sen jälkeen PKN ja nyt vihon viimeisenä villityksenä tämä populisti-Paksukainen!

9. Timo Soini antoi eilen näytteen englanninkielen taidostaan. Hän ei suinkaan vastaillut toimittajien kyysmyksiin englanniksi, vaan luki paperille kirjoitetun pitkänpuoleisen tekstin englanniksi. Ei tuo kovin vakuuttavalta silti vaikuttnut, sillä kirjoituksen tankkaaminen sisälsi monta ääntämisvirhettä.  Kansainvälinen media ei tyydy Brysselissä, Strasbourgissa tai Lontoossa  kuuntelemaan Timo Soinin englanninkielistä sisälukua, vaan uudelta ulkoministeriltä halutaan saada suoria vastauksia suoriin kysymyksiin.  

10. Alexander Stubb ja Erkki Tuomioja olivat edustavia ja kielitaitoisia ulkoministereitä, mutta Timo Soinista ei voida parhalla tahdollakaan sanoa samaa. Mies kuvittelee olevansa ulkopolitiikan briljantti ekspertti oltuaan 1,5 vuotta EU-meppinä ja johdettuaan neljä vuotta eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa. Valiokuntaa, jota tasavallan presidentti ja ulkoministeriö eivät aina viitsineet tai halunneet informoida tärkeistä ja ajankohtaisista ulkopoliittisista kysymyksistä.

11. Persujen kolme muuta ministeriä ovat puolutusministeri Jussi Niinistö (44), sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (40) ja sokerina pohjalla oikeus- ja työministeri Jari Lindsröm (49). Jussi Niinistö, joka johti viime kaudella eduskunnan puoustusvaliokuntaa, oli itseoikeutettu valinta puolustusministeriksi. Hänet Timo Soini on käytännössä jo valinnut seuraajakseen persujen puheenjohtajaksi. Aika outoa, että maan ulkoisen turvallisuuden kannalta kaksi avainministerin paikkaa eli ulko- ja puolustusministerin salkut menivät saman puolueen edustajille. Jussi Niinistö on historian tutkija ja maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, joka vielä 90-luvulla vaati Karjalan palauttamista.

12. Hanna Mäntylä on toisen kauden kansanedustaja ja Jussi Niinistön tavoin puolueen varapuheenjohtaja. Hän on kotoisin Torniosta ja siviiliammatiltaan perushoitaja tai erityisnuorisotyöntekijä, jonka sosiaalityön opinnot Lapin yliopistossa jäivät kesken. Mäntylä on melko hiljainen hissukka, mutta häntä pidetään (silti) Timo Soinin luottonaisena. Saa nähdä, pärjääkö perushoitaja Mäntyla ministerinä paremmin kuin edeltäjänsä Laura Räty (kok), joka on siviiliammatiltaan lääkäri, mutta ei päässyt vaaleissa eduskuntaan sorruttuaan Lasse Männistön kanssa noloon tuolinvaihtoleikkiin.

13. Myös Jari Lindström on toisen kauden kansanedustaja, joka toimi yli 20 vuotta paperimiehenä Voikkaan tehtaalla, kunnes siirtyi politiikkaan jouduttuaan työttömäksi tehtaan lopetettua toimintansa. Myöhemmin Lindström kouluttautui laborantiksi. Valtioneuvostossa ei ole erityistä työministeriötä, mutta niin vain tähänkin hallitukseen nimitettiin työministeri. Lauri Ihalaisen ministerikaudela Suomen työttömyys kohosi ennätyslukuihin, mutta jostakin syystä Ihalaista pidettiin hallituksen yhtenä parhaana ministerinä. Työministeriksi Lindström valititin siksi, että hän on ollut työttömänä. Työministeri ei kuuleman mukaan voi vaikuttaa mitenkään työttömyyden vähenemiseen; näin on ainakin selitetty. Työministerin salkku voitaisiin siis antaaa kenelle tahansa. 

14. Eikä tässä vielä kaikki, sillä Jarpalle annettiin myös oikeusministerin tehtävät; oikeusministerin ei ole enää pariinkymmeneen vuoteen tarvinnut olla juristi. Edellinen ei-juristi oli demareiden Paavo Lipposen luottonaisena tunnettu Leena Luhtanen, mutta hänelle kävi köpelösti, sillä häntä ei ministeripostin jälkeen valittu enää eduskuntaan. On todella jännittävää nähdä, selviääkö Lindström oikeusministerin tehtävistä, ja jos selviää, niin miten. Miehen "arvoja" kuvastaa hyvin se, että hän on rivikansanedustajana kannattanut kuolemanrngaistusta, mutta tämän hän nyt hieman jo kokemusta hankkineena poliitikkona tietenkin kiistää; hän oli kuulemma vain kertonut "voivansa harkita" ko. rangaistuksen hyväksymistä. Niinpä niin!

15. Oikeusministerin tehtävien uskominen kansanedustajalle, joka ei ole juristi ja jolla ei ole muutakaan korkeakoulututkintoa, osoittaa, miten vaatimattomana ja kevyenä postina oikeusministerin salkkua poliitikkojen keskuudessa pidetään. Hallitusneuvotteluissa päätettiin, että esimerkiksi liikennerikoksista tuomittavia sakkorangaistuksia korotetaan tuntuvasti, samoin erityyppisistä raiskausrikoksia tuomittavia rangaistuksia. Vähäisempiä rikosasioita siirretään rikesakkomenettelyyn eli poliisin ratkaistavaksi - jälleen kerran, sillä tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun näin tapahtuu. Ministeri Lindstömillä on tuskin mitään sitä vastaan, että  esimerkiksi tuomioistuinlaitoksen menoja leikataan myös jatkossa yhtä kevein perustein kuin tähänkin asti on tehty.

16. Persujen eduskuntaryhmästä löytyi tosipaikan tullen eli puolueen hallitukseen menosta päätettäessä sentään yksi selkärankainen mies, nimittäin Vesa-Matti Saarakkala. Hänen mielestään persujen ei olisi ollut syytä mennä hallitukseen, joka suunnittelee maahanmuuton keventämistä ja lisälainan myöntämistä Kreikalle. Saarakkalan kanta ei edennyt kuitenkaan äänestykseen, sillä hänen ehdotustaan kukaan ei kannattanut. Selvää on, että Vesa-Matti Saarakkalan nimi ei nouse esille, kun persut päättävät tänään, kenet puolue haluaa eduskunnan ykköspuhemieheksi. Hallituksesta pois jätetty Sampo Terho olisi ollut ollut hyvä vaihtoehto puhemieheksi, mutta hän ilmoitti tänään, ettei ole kiinnostunut koko hommasta.

17. Perussuomalaiset on valinnut ehdokkaaksen eduskunnan puhemieheksi kaikkien yllätykseksi Maria Lohelan (36). Hän on toisen kauden kansanedustaja Turusta. Hänellä on, kuten puhemiehellä pitää ollakin, hyvä kielitaito, sillä hän on hum.kandi eli humanististen tieteiden kandidaatti, jonka pääaineena on ollut englanninkielen kääntäminen ja tulkkaus. Hyvä valinta, sillä nyt puhetta eduskunnassa johtaa nuori ja kielitaitoinen kaupunkilainen nainen. Onneksi persut eivät innostuneet valitsemaan puhemieheksi Lohelaa hieman kokeneempaa Kike Elomaata, vaikka hänkin on turkulaisia. Pienenä miinuksena voidaan mainita, että Maria Lohela on tullut tunnetuksi maahanmuuttovastaisista kannanotoistaan.

18. Keskusta, käytännössä Juha Sipilä iteroimalla, valitsi juuri äsken uudet ministerinsä. Elinkeinoministeriksi tulee Olli Rehn, liikenne- ja viestintäministeri on Anne Berner, maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen,  kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen sekä perhe- ja hyvinvointiministeri kaksi ensimmäistä vuotta Juha Rehula ja sen jälkeen toiset kaksi vuotta - jos hallitus pysyy niin kauan pystyssä - Annika Saarikko.  Aikaisempaa ministerikokemusta on Vehviläisellä, Tiilikaisella ja Rehulalla.

19. Yllätyksenä on ilman muuta pidettävä Anne Bernerin valintaa. Hän on yritysjohtaja ja hallitusammattilainen ja nyt sitoutumaton ensimmäisen kauden kansanedustaja. Hän on johtanut Perheyritysten liittoa. On mahdollista, että Juha Sipilä sai houkuteltua Bernerin huhtikuun vaaleissa keskustan ehdokkaaksi lupaamalla tälle ministerinsalkun, jos ja kun keskusta voittaa vaalit ja Sipilästä tulee pääministeri. Berner on aiemmin kertonut, että hän suostui vaaleissa keskustan ehdokkaaksi Juha Sipilän pyynnöstä. Lupauksen ministerinsalkusta Sipilä lienee antanut myös Olli Rehnille, josta hän kaavaili ensisijaisesti hallituksensa ulkoministeriä. Anne Bernerillä on myös Sveitsin kansalaisuus ja hänen kotikielensä on sveitsinsaksa.

20. Keskustasta hallituksen ulkopuolelle jäivät sellaiset vanhat konkarit kuin Mauri Pekkarinen, Seppo Kääriäinen ja Matti Vanhanen - Sirkka-Liisa Anttilasta nyt puhumattakaan. Matti Vanhanen voi kenties lohduttautua sillä, että hallitukseen valittiin Perheyrityksen liitosta hänen entinen esimiehensä Anne Berner. Keskusta saattaa valita Vanhasen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi ja Kääriäisen eduskunnan varapuhemieheksi.

21. Kokoomus valitsi hallituksen entiset ministerinsä eli Stubbin ohella Petteri Orpon, josta tuli sisäministeri,  Sanni Grahn-Laasosen, joka valittiin nyt opetus- ja kulttuuriministeriksi, ja Lenita Toivakan, joka jatkaa ulkomaankauppaministerinä, jolle kuuluvat myös kehitysasiat. Jokseenkin yllätyksetön ja mielikuvitusta vailla oleva valinta siis. Kahdeksan vuotta ministerinä putkeen istuneesta Paula Risikosta tulee varapuhemies.

                    Häh- häh- hää… musta tuli kuin tulikin ulkoministeri…

914. Ylinopeuksia

1. Myös tunnetut poliitikot ovat vain hihmisiä, jotka voivat syyllistyä samanlaisiin pikku rikkeisiin kuin heitä vaaleissa kannattavat äänestäjänsäkin. Otetaanpa tarkasteltavaksi kahden huippupoliitikon liikkennerikkomukset, ensin Erkki Tuomiojan (sd) ja sitten Sirpa Pietikäisen (kok).

2. Helsingin syyttäjänviraston tammikuussa vahvistaman rangaistusmääräyksen mukaan ulkoministeri Erkki Tuomioja syyllistyi kahteen liikennerikkomukseen viime vuoden syyskuussa. 

3. Tuomiojan kuljettaman auton - auton merkki tai vuosimalli ei valitettavasti ole tiedossa - ajonopeudeksi mitattiin automaattisessa nopeudenvalvonnassa Helsingin Mechelininkadun ja Eteläisen Hesperiankadun risteyksessä 49 km/h. Alueella on 40 km/h nopeusrajoitus. Ko. peltipoliisi on Helsingin tuottoisin sakkorysä ja siihen myös ulkoministerimme siis ajoi. 

4. Ylinopeutta tutkittaessa ilmeni, että Tuomiojan auto oli ollut katsastamattomuuden vuoksi käyttökiellossa reilun kolmen kuukauden ajan. Erkin olisi tullut katsastuttaa autonsa toukokuun loppuun mennessä. Kärsiikö Erkki vauhtisokeudesta, vai mistä ylinopeus johtui?

5. Poliisi kirjoitti liikenne-ja ajoneuvorikkomukseen syyllistyneelle Tuomiojalle yhdeksän päiväsakkoa, jotka tekivät ministerin tuloilla 1 359 euroa. Ulkoministerin päiväsakon rahamääräksi katsottiin siis 151 euroa.

6. Tuomioja on kertonut medialle, että totta kai tapaus harmittaa. Hän sanoo saaneensa sakon vain katsusrikkeen vuoksi, ylinopeuden osalta hän sai poliisilta ainoastaan huomautuksen. Mutta toki sakko ja huomautus on ankarampi sanktio kuin pelkkä sakko! Poliitikoille ja myös meille muillekin tyypilliseen tapaan ministeri selitti, että sakkojen "varsinainen alkusyy" ei ollut hänessä itsessään. Hän kertoo vieneensä auton huoltoon viime keväänä ja kehottaneensa huoltamon henkilökuntaa huolehtimaan auton katsastamisesta.  

7. Auto oli laitettu katsastuskuntoon, mutta sitä ei katsastettu. Ulkoministeri sanoo ottavansa "lopullisen syyt niskoilleen. Auton katsastamattomuus olisi ilmennyt huoltoliikeen laskusta, jos ministeri tai joku hänen monista avustajistaan taikka vaimonsa olisi tarkistanut laskun. Hyvä sentään, ettei ministeri ryhtynyt syyttämään huoltoliikettä myös ajamastaan ylinopeudesta.

8. Eilen Tuomioja kuittasi mokansa Yle Uutisille sanomalla lakonisesti, että "tällaista sattuuu". Näinhän se on, mutta sittenTuomioja jatkoi, että samanlaisia unohduksia on sattunut myös "poliisiautoillekin". Autot eivät kuitenkaan unohtele, vaan unohduksia tekevät auton omistajat.

9. Median julkistama Tuomiojan unohdus on toki pikkujuttu ja osoittaa, miten sinänsä mitättömiä asioita vaalitaistelun tiimellyksestä ja lööppejä revittäessä kaivetaan esiin. 

10. Tuomioja on istunut ulkoministerinä yli 10 vuotta ja monet pitävät häntä nykyhallituksen parhaimpana ministerinä. Helmikuun 6. päivänä Tuomiojasta tuli Suomen pitkäaikaisin ulkoministeri, sillä hän ohitti aiemmin sanottua kärkipaikkaa pitäneen Paavo Väyrysen, joka ehti olla ulkomisterinä 3939 päivää; kolmatta sijaa pitää hallussaan Ahti Karjalainen (3383 päivää).

11. Kuinka kauan Tuomioja aikoo jatkaa politiikassa ja ulkoministerinä? Tätä emme tiedä, mutta entisenä este- ja maratonjuoksijana Erkki lienee asettanut tässä suhteessa itselleen kovat tavoitteet. Tuomioja on kirjalija ja älykkö, joka ei noin vain malta heittäytyä pois politiikasta. UKK oli presidenttinä lähes 25 vuotta, aikooko Tuomioja olla ulkoministerinä yhtä kauan?

12. Mutta kun ministerillä ei ole lapsia ja hänen eukkonsakin pysyttelee näkymättömissä, niin mikäpä hänellä on häärätessä UM:ssä ja hallituksessa sekä lennellä lähes joka viikko ulkoministreiden huipputapaamisissa ja muissa vastaavanlaisissa kissanristiäisissä. Siellä ne ihanat korkeat ulkopoliittiset naisjohtajat odottavat kiihkeästi Erkkiä ja hänen poskisuudelmiaan. Silloin tällöin Erkki muistaa käydä parturissa siistiytymässä, mutta on sentään yksi asia, joka pysyy ja seuraa aina Erkkiä: Sadankomitean merkki pikkutakin vasemmassa kauluksessa.  

13. Jos Tuomioja olisi porvari tai vaikkapa vain keskustalainen, hänet olisi jo ajat sitten palkittu korkeilla kunniamerkeillä, erilaisilla käädyillä ja jopa arvonimillä. Sosialistina Erkki ei ole kuitenkaan ottanut vastaan kunniamerkkejä. Tämä on niin positiivinen asia, että hänet voidaan valita myös seuraavan hallituksen ulkoministeriksi! Kunhan hän vain lakkaisi höpöttämästä, että "kun Itä-Ukrainaan on nyt saatu tulitauko, niin Venäjä-pakotteista voidaan pikkuhiljaa luopua". Puheet tulitauosta ja sen pitävyydestä ovat nimittäin täysin ennenaikaisia.

14. "Europarlamentaarikko kaahasi hurjaa vauhtia". Näin uutisoi Iltalehti kaksi päivää sitten ja jotkut muutkin tiedotusvälineet noteerasivat asian. Tämä parlamentaarikko, ex-ympäristöministeri ja kansanedustaja on Sirpa Pietikäinen (kok), joka syyllistyi ylinopeuteen Hämeenlinnanväylällä Helsingissä viime lokakuussa. 

15. Poliisi mittasi Pietikäisen ajonopeudeksi 124 km/t alueella, jossa on 80 kilometrin nopeusrajoitus. Syyttäjä vahvisti Pietikäisen rangaistusmääräyksen tammikuussa. Hänet tuomittiin liikenneturvallisuuden vaarantamisesta 22 päiväsakkoon á 148 euroa eli maksamaan sakkoa 3 256 euroa. 

16. Aikamoista ylinopeutta, joka alkaa lähennnellä törkeää liikenneturvallisuuden vaarantamista. Koska poliitikon ajo tapahtui hiljaisen liikenteen aikana eli kello 10 jälkeen, poliisisedät vähensivät Pietikäisen sakkorangaistuksesta kaksi päiväsakkoa. Tosin kello 10 aamupäivällä liikenne mainitulla väylällä ei yleensä liene kovin hiljaista.

17. Pietikäinen määrättiin ylinopeuden vuoksi muutaman viikon kestäneeseen ajokieltoon. Pietikäinen ei kiistänyt tekoaa ja piti saamaansa rangaistusta oikeudenmukaisena sanktiona. Hän oli ollut hoitamassa sairasta äitään ja lähtenyt sen jälkeen ajamaan kiireesti Amnesty Internationalin tilaisuuteen, jonne hän oli lupautunut puhujaksi. Erkki Tuomiojan tapaan Pietikäinen mainitsi toimittajalle lopuksi, että "tällaisia tilanteita sattuu".

18. Jotkut saattavat vielä muistaa, että Sirpa Pietikäinen tuomittiin vuonna 2003  Hämeenlinnan rautatieasemalla tapahtuneesta törkeästä rattijuopumuksesta ehdolliseen 40 päivän vankeusrangaistukseen ja oheissakkoon. Tuomion johdosta Pietikäinen luopui ehdokkuudestaan vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Hän oli kansanedustajana 1983-2003. Europarlamentin jäsenenä eli meppinä Sirpa Pietikäinen on ollut vuodesta 2008 lähtien. Hän oli ympäristöministerinä Esko Ahon hallituksessa 1991-95.

19. Sirpa Pietikäinen on 55-vuotias kauppatieteen maisteri, joka valittiin eduskuntaan 24-vuotiaana. Hänen perheeseensä, jos niin voi sanoa, kuuluu elämänkumppanina Itä-Suomen yliopiston ympäristöoikeuden professori Tapio Määttä (49). Pietikäinen pääsi europarlamenttiin vuonna 2008 Alex Stubbin varamiehenä, kun vm. siirtyi Ilkka Kanervan jälkeen Suomen ulkoministeriksi.

20. Pietikäinen on kova touhuamaan ja hänet tunnetaan lukuisista sivutomistaan. 750 EU-parlamentaarikon joukosta hänellä kymmenenneksi eniten sidonnaisuuksia ja sivutoimia. Pietikäisellä sidonnaisuudet ovat laajemmat kuin yhdelläkään toisella pohjoismaisella mepillä. Muut suomalaiset mepit jäävät tässä suhteessa kauas Pietikäisestä. 

21. Pietikäinen sanoo olevansa kansalaisjärjestöihminen, mikä ei ole sinänsä ihme, sillä lapsettomalla ja perheettömällä naispoliitikoilla riittää toki aikaa vaikuttaa ja touhuta. Laaja verkostoituminen edistää politiikon tunnettavuutta ja tuo hänelle vaaleissa lisä-ääniä. Pietikäinen on ollut mukana erilaisissa järjestöissä ja yrityksissä laidasta laitaan, hän kuuluu esimerkiksi hissiyhtiö Koneen (vuodesta 2006 alkaen) ja Lammin Säästöpankin hallituksiin sekä Fortumin sidosryhmien neuvottelukuntaan. Sirpa on esitellyt runsasmuotoisia sulojaan suurelle yleisölle HS:n kuukausiliitteessä julkaistavassa alastonkuvasarjassa.

22. Kyllä tuollaisilla meriiteillä ja avuilla luulisi olevan kysyntää kokoomuksen ministerinä tai vaikkapa vuoden 2018 presidentinvaalien ehdokkaana. Jos Tarja Halonen on valittu presidentiksi, niin silloin myös Sirpa Pietikäisellä voisi olla hyvät mahdollisuudet tulla valituksi. Pietikäinen ei ole konservatiivi, vaan kuuluu kokoomuksen vasemman laidan kulkijoihin. Hänen puolueensa voisi olla yhtä hyvin Sdp tai vihreät. 

    

639. Urpilaisesta uusi ulkoministeri?

1. Lauantaisin TV1:ssä lähetettävä "Ykkösaamu", jossa haastatellaan kärkipoliitikkoja, on melko turha ohjelma. Tämä voitiin todeta taas kerran tänä aamuna, jolloin studion sohvalla istui valtiovarainministeri ja demareiden puheenjohtaja Jutta Urpilainen. Mitään uutta näissä turinatuokioissa ei juuri koskaan tule esiin. Haastattelijoina olevat politiikan toimittajat ovat usein haastateltavien tuttuja ja kysymykset ovat sitten sen mukaisia. Siis kovin kesyjä ja koskettelevat asioita, joista haastateltavan kanta tiedetään jo muutenkin. Yleensä aina on arvattavissa, mitä toimittaja kysyy ja mitä politikko vastaa tai on vastaavinaan.

2. Tähän ohjelmaan osallistuu puhelimen välityksellä usein joku vastakkaisen leirin eli tässä tapauksessa oppositiota edustava poliitikko. Tänään puhelimen päässä oli persujen kansanedustaja Pietari Jääskeläiknen, joka esitti tietyn suoran kysymyksen Urpilaiselta. Ylimielisen oloinen Urpilainen ei kuitenkaan vastannut kysymykseen mitään - toimittajakaan ei sitä ryhtynyt tinkaamaan - vaan käytti härskisti tilaisuutta hyväkseen ja ryhtyi kehua retostelemaan itseään Suomen Kreikalta ja Espanjalta vaatimista takuista. - Että tällaista "keskustelua" sitä meillä harrastetaan!

3. Jutta Urpilaisen haastattelussa oli oikeastaan vain yksi uutinen: Jutan isoisä on kuollut ja hautajaisten takia Jutta ei matkusta kahden viikon kuluttua Tokiossa pidettävään IMF-kokoukseen; jos joku ei satu tietämään, niin kerrottakoon, että IFM on kansainvälinen valuuttarahasto. Toimittaja ja Jutta oikein herkistyivät miettiessään kuolemaa, ja Jutta sai taas kosolti säälipisteitä todetessaan, että kyllä läheisen kuolema sentään ajaa politiikan edelle.

4. Jos kerran juttelutuokiossa mentiin ministerin henkilökohtaisiin asioihin ja murheisiin, niin minä olisin toimittajan asemassa ottanut esille myös erään toisen ministerin henkilöön liittyvän asian. Olisin nimittäin kohteliaasti tiedustellut, että milloin ministeri, joka on nyt 37 vuoden ikäinen, aikoo puolisonsa kanssa hankkia lapsia, ja aikooko hän ylipään niin tehdä, vai onko politiikka ministerin koko elämä. Luulisin, että tämä asia olisi kiinnostanut katsojia vähintään yhtä paljon kuin valitettava suru-uutinen ministerin isoisän kuolemasta. Samalla keskusteluun ja lähetykseen olisi saatu sopivasti tasapainoa elämän peruskysymysten eli kuoleman ja syntymän välillä.

5. Sikäli ohjelmassa oli hiukka uutisen tynkää, että Urpilainen ilmoitti toivovansa Suomen lähtevän mukaan rintamaan, joka ajaa rahoitusmarkkinaveroa eli lyhyemmin sanottuna pankkiveroa EU:n alueelle. Tästä tekivät eilen yhdessä aloitteen Saksa ja Ranska. Suomesta tästä verosta on puhunut jo vuosikausia muun muassa Erkki Tuomioja. Tämän koko EU:n kattavan veron olisi tarkoitus hillitä keinottelua ja kerätä tuloja. Osake- ja lainakaupalle määrättäisiin 0,1 prosentin vero, joka kohdistuisi osakkeilla, johdannaisilla ja joukkovelkakirjoilla käytävään kauppaan.

6. Urpilaisen mukaan Suomen hallituksen on tarkoitus muodostaa kantansa kyseiseen veroehdotukseen ensi viikolla. Urpilainen sanoi uskovansa, että rahoitusmarkkinoita pitää uudistaa ja sääntelyä ja veroja lisätä, jotta finanssikriisit eivät toistuisi. Urpilaisen mukaan nyt vallinnut "ahneuden aika" ja sen vuoksi tarvitaan eettisempää markkinataloutta ja uusia pelisääntöjä." Pääministeri Katainen ei halunnut vielä tänään muodostaa kantaansa asiaan, mutta kokoomuksen Sampsa Kataja, joka on eduskunnan asianomaisen valiokunnan verojaoston puheenjohtaja, torjui rahoitusmarkkinaveron suoralta kädeltä  "täysin mahdottomana." Hallituksen suuret puolueet ovat siis tässsäkin kysymyksessä täysin eri linjoilla. Ilmeistä on, että jollei Ruotsi hyväksy Saksan ja Ranskan suunnittelemaan veroa, niin Suomikaan ei lähde mukaan sanottuun uudistukseen.

7. Muuten haastattelu ei tuottanut minkäänlaisia ylllätyksiä tai uutisia. Urpilaisella oli helppo tehtävä vastata toimittajan lepsuihin kysymyksiin. Tiitisen listan julkistamista vuonna 2015 voitaisiin kuulemma harkita. Urpilainen yhtyi työministeri Lauri Ihalaisen johtamaan kuoroon, joka vaatii elinkeinoelämää pidättäytymään irtisanomisista ja käyttämään niiden sijasta lomauttamisia. Hurskaita toivomuksia, kaikki tyyni!

8. Urpilaisen ilmoitus, jonka mukaan demarit sunnittelevat ministereidensä kierrättämistä ensi keväänä, jolloin hallituskaudesta on puolet takana, ei ollut uutinen, sillä onhan tästä puhuttu jo aiemminkin. Luultavasti Urpilanen oli joutunut hallitusta keväällä 2011 muodostettaessa lupaamaan Eero Don Heinäluomalle, että tämä pääsee mukaan hallituksen, kunhan pari vuotta on kulunut. Monet ovat kaavailleet Heinäluomasta uutta ulkoministeriä, jolloin Erkki Tuomiojasta tehtäisiin eduskunnan puhemies. Jutta Urpilainen ampui odotetusti alas joidenkin höyrypää-toimittajien kaavailun, jonka mukaan Tarja Halosesta tehtäisiin Tuomiojan seuraaja ulkoministerinä.

9. Itse veikkaisin, että uuden ulkoministerin nimi on Jutta Urpilainen, jolloin Heinäluoma siirtyy hallitukseen valtiovarainministeriksi. Miksi Urpilainen istuisi neljä vuotta rasittavalla rahaministerin tuolilla, kun eurokriisi näyttää vain jatkuvan jatkumistaan! Ulkoministerin paikalla pääsisi paljon helpommalla. Don Eerolla on kova hinku päästä hallituksen aitioon kinaamaan Timo Soinin ja erityisesti Mauri Pekkarisen kanssa, jota hän on jo ehtinyt puhemiehenäkin kurmoottaa  muutaman kerran. Heinäluoma saisi kuitenkin panna parastaan, sillä Mauri tuntuu olevan nyt retoriikassaan todella elämänsä vireessä!

10. Suomi on hinkunut jo kymmenisen vuotta päästä YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi. Tätä hanketta ovat pohjustaneet presidentit Ahtisaresta ja Halosesta lähtien ja tällä viikolla myös Sauli Niinistö käväisi YK:n yleiskokouksessa lobbaamassa Suomen valintaa ja lukemassa paperista tankeroenglannillaan kuivakkaan virkamiespuheensa. Urpilaisen mukaan myös Don Eero on vieraillut tällä viikolla New Yorkissa samoissa merkeissä, siis lobbaamassa Suomen valintaa turvaneuvostoon; ohhoh!

11. Monien muiden hämmentyneiden suomalaisten tavoin ihmettelen itsekin, mikä ihmeen kumma vimma Suomen politiikoilla on ajaa Suomea tuohon todella ikävään tehtävään. Turvaneuvostossa ei juuri muita asioita nykyisin käsitelläkään kuin eri puolilla maailmaa tuon tuostakin puhkeavia aseellisia selkkauksia ja kahakoita, esimerkkinä vaikapa vain Afganistan, Irak, Libya, Tunisia, Egypti ja Syyria sek tietenkin alati jatkuvat kiistat Israelin ja toisaalta Iranin ja muiden arabimaiden välillä. Kun Suomi edellisen kerran eli 90-luvun alkupuolella oli YK:n turvaneuvoston jäsenenä, jouduimme valmistelemaan USA:n vireille panemaa hyökkäystä Irakiin Kuwaitin pelastamiseksi. Tämän takiako Suomen herrat hinkuvat jälleen maamme pääsyä turvaneuvostoon, jotta olisimme mukana erlaisissa "pöydissä" päättämässä ja ottamassa kantaa erilaisiin aseellisiin kriiseihin.?

12. Miksi Suomi on käyttänyt lobbaukseen aika paljon resursseja ja ilmeisesti myös rahaa? Turvaneuvoston jäsenyydestä ei makseta meille mitään, päin vaston joutuisimme ilmeisesti itse vastamaan monista jäsenyyden aiheuttamista kustannuksista. Luultavasti kyseinen hanke, jota tavalliset ihmiset eivät käsitä, hyödyttäisi lähinnä vain Suomen poliittista eliittiä ja UM:n virkamiesjohtoa. Tarja Halonen, Pekka Haavisto sekä monet muutkin poliitikot ja virkamiehet haluaisivat mielellään seurata Mara Ahtisaaren jalanjälkiä kansainvälisissä rauhanvälitystehtävissä.

13. Lobbaus näyttää myös sikäli yli-innostuneelta ja jopa hieman naurettavalta, että yhtä paikkaa tavoittelee vain kolme ennalta määrättyä jäsenmaata eli Suomen lisäksi Australia ja Luxemburg. Näistä kolmesta valitaan kaksi eli rannalle jää vain yksi jäsenmaa.  Silti suomalaiset kuohkaavat hankkeen kimpussa niin vallan perk...siis mahdottomasti! Australian valinta Euroopan ulkopuolisena maana  lienee selvä asia, joten todellisuudessa Suomi kamppailee paikasta vain piskuisen Luxemburgin kanssa. Olisi se karmean nolo pettymys, jos Suomi jäisi tässä kamppalussa toiseksi ja koko kisassa siis kolmanneksi! Kuka silloin taputtelisi Niinistöa, Halosta, Tuomiojaa ja Urpilaista selkään ja lohduttaisi, että onhan se "ronssikin" itse asiassa ihan hyvä tulos?