tiistai 31. lokakuuta 2017

1122. Presidenttiehdokkaiden ensimmäinen keskustelu




1. Presidenttiehdokkaiden ensimmäinen vaalikeskustelu pidettiin eilen Finlandia-talon Helsinki-salissa. Näitä keskusteluja on määrä pitää kaikkiaan 11 kappaletta. Eilisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan rajoitetun tilaisuuden järjesti Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva ja sen juonsi puhenjohtajana toiminut Evan johtaja Matti Apunen, joka onnistui tehtävässään hyvin. Tilaisuus lähetettiin  mm. HSTV:ssä ja ISTV:ssä. Kuriositeettina voidaan mainita, että Matti Apusen solmo eli kravatti olisi voinut olla pidempi. Salin valaistuksessa oli puutteita sikäli, ettei sitä riittänyt kunnolla esiintymislavn reunassa istuvan Laura Huhtasaaren kohdalle. Vasemmiston nimeämä ehdokas Merja Kyllönen oli estynyt osallistumasta eiliseen tilaisuuteen.

2. Keskustelu oli yleisesti ottaen sivistynyttä ja asiallista, sillä kukaan ei intoutunut puhumaan tai huutamaan toisten puheenvuorojen päälle. Muutamia välihuutoja toki kuultiin ja niistä vastasi  - yllätys yllätys - muita enemmän istuva presidentti Sauli Niinistö. Hän kommentoi välihuudoillaan mm. Nils Torvaldsin kriittistä Nato-puhenvuoroa tokaisemalla, että arvostelu on "naurettavaa", sekä kehaisemalla - tietenkin kyyniseen sävyyn - Laura Huhtasaaren mainintaa, jossa tämä ilmoitti kannattavansa Suomen nykyisin harjoittamaa ulko- ja turvallisuspolitiikkaa. 

3. Muutamat nokkeluudet ja "heitot" kuuluivat asiaan, jotta melko iäkäs yleisö saatiin pysymään jotakuinkin vireänä ja hereillä. Itsekorostusta tai -kehua esiintyi lähes kaikilla ehdokkailla, ei kuitenkaan häritsevässä määrin. Tuula Haatainen yritti kertoa, miten hän on toiminut Helsingin apulaiskaupunginjohtajana ja vastannut tällöin yli 40 000  työntekijän työsuhdeasioiden hoitamisesta, ja että se oli itse asiassa hän, joka sai aikaan Suomessa nykyisin voimassa olevat sukupuolikiintiöt. Matti Vanhanen puolestaan muisteli "Rukan hankia", joilla hän ensimmäisen pääministerikautensa aikana ehdotti eläkeiän korottamista; tuo ehdotus on nyt toteutunut selaisenaan, totesi Matti vaatimattomaan tyyliinsä.

4. Sauli Niinistö muistutti mieliin, miten hän hän oli 2014 Krimin valtauksen jälkeen mennyt  itsensä Belzebubin eli Vladimir Putinin pakeille Sotshiin. Niinistö yritti palautella mieliin myös vaikeat ajat, jolloin hän oli toiminut  Paavo Lipposen hallitusten valtiovarainminsterinä, pisimpään kuin kukaan muu tähän mennessä, kuten Sauli vaatimattomasti totesi. Sauli muistutti - ikään kuin kautta rantain - tavanneensa äskettäin Kiinan presidentti Xi:n, Venäjän Vladimir Putinin ja Yhdysvaltojen Donald Trumpin. Hän toi mieliin myös aloitteensa Itäemeren yllä lentelevien sotilaskoneiden transpondereista - aloite, jos se nyt edes oli loppujen lopuksi Sauli Niinistön ikioma -  on kyllä hautautunut syvälle Naton ja Venäjän välisiin neuvotteluihin. Mutta kaikki tyyni, eilen nähtiin, että Sauli kyllä osaa oikein hyvin itsensä korostamisen jalon taidon! Malttoi sentään mielensä ja jätti mainitsematta, että "niin, olen kaiken muun hyvän lisäksi tulossa piakkoin isäksikin". Pekka Haavisto puolestaan yritti palauttaa mieliin rauhansovittelijan uransa, josta rehellisesti on sanottava, että harva suomalainen muistaa siitä yhtikäs mitään. Reiluna tyyppinä Haavisto muistutti olevansa homo ja kertoi tässä yhteydessä, miten hän oli tutustunut lähemmin Teuvo Hakaraiseen ja tämän perheeseen ja käynyt Teuvon Viitasaarella olevalla sahalla.

5. Toki eilistä tilaisuutta voidaan arvostella harmaudesta tai vaisuudesta. Harmi, että värikkäänä keskustelijana ja sanankäyttäjänä tunnettu Merja Kyllönen ei ollut eilen paikalla. Niinistö, Vanhanen ja Haavisto olivat pukeutuneet tummiin pukuihin, Nils Torvaldsin asu oli sentään hieman vaaleampi. Vanhanen, Haavisto ja Torvalds ovat varsin solakassa kunnossa, mutta samaa ei kyllä voida sanoa Sauli Niinistöstä, joka näytti tv-kuvan perusteella olevan tukevalta; liikunta on luultavasti jäänyt Saulilta vauvan odotusaikana liian vähälle huomiolle.  Saulia ei aikaisemmista vuosista poiketen nähty tällä kerralla viikonvihteessa pidetyillä Helsingin Kirjamessuilla, joiss presidenttiperhettä edusti yksin rouva Haukio.


6. Miten ehdokkaat selviytyivät eilisessä keskustelussa? Tästä ovat esimerkiksi iltapäivälehtien toimittajat jo ennättäneet  esittää käsityksiään. 

7. Tuula Haatainen, jonka Sdp on asettanut ehdokkaaksi, on 57-vuotias kokenut kansanedustaja, joka on toiminut myös opetusministerinä (2003-2005) ja sosiaali- ja terveysministerinä (2005-2007). Koulutukseltaan Haatainen on valtiotieteen maisteri ja sairaanhoitaja. Hän on ollut Helsingin sivistys- ja henkilötoimen apulaiskaupunginkohtajana (2007-2012) ja tämän jälkeen myös Kuntaliiton varatoimitusjohtajana (2012-2015).  Haatainen käytti eilen liian puheenvuoroja – niitä hänen pitäisi ilman muuta lyhentää ja terävöittää – mutta mikään ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija hän ei ilmiselvästi ole eikä sellaista hänestä saa tekemälläkään. Hän on jokseenkin väritön, tasapaksu ja liian hillitty esiintyjä ja unettava keskustelija.  Haatainen pärjäisi paremmin sotea ja yleensä sosiaali- ja terveyspolitiikkaa koskevissa väittelyissä, mutta nuo asiat eivät kuulu presidentin toimivaltaan. Haatainen yritti eilen korostaa tasa-arvoa ja nuorten eriarvoistumisen ehkäisemistä, mutta ei saanut muilta ehdokkailta vastakaikua. Haatainen eheyttäisi Suomea panostamalla enemmän nuoriin. Kannatettava tavoite, mutta äänestäisivätkö itse nuoret Haataista, jos tämä ei herätä heissä juuri minkäänlaista kiinnostusta? Yleisesti veikattiin, että demareiden ehdokkaaksi selviytyisi puolueen jäsenäänestyksessä Maarit Feldt-Ranta, mutta niin ei käynyt. Onnistuisiko Haatainen keräämään tammikuussa enemmän ääniä kuin Paavo Lipponen vuoden 2012 presidentinvaaleissa? Lipposen ääniosuus jäi tuolloin 6,8 prosenttiin?  Tämä riippuu siitä, miten hyvin Haatainen kykenee saamaan naiset uurnille ja äänestämään itseään. Veikkaisin, että Haatainen kerää jonkin verran enemmän ääniä kuin Lipponen kuusi vuotta sitten, mutta hänen ääniosuutensa jää kuitenkin selvästi alle 10 prosentin.

8. Perussuomalaisten Laura Huhtasaareen on monella taholla asetettu presidentinvaalissa suuria toiveita. On jopa veikattu, että Huhtasaari voisi olla Sauli Niinistön vastaehdokkaana vaalien toisella kierroksella, jos sellainen tulisi järjestettäväksi. Vielä eilen Huhtasaari ei lunastanut näitä toiveita. Huhtasaari puhuu selkeästi  eikä tyydy muminaan, vaan esittää asiansa kuuluvalla ja kirkkaalla äänellä, joskus jopa sitä korottaen. Huhtasaaren eilinen vaisuus, joka lienee aiheutunut osaksi  tenttijännityksestä, ei ole sinänsä ihme, sillä ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei ole Huhtasaarenkaan vahvimpia leipälajeja. Maan puolustuspolitiikan vahvistamiseksi Huhtasaari ei turvautuisi EU:n apuun, kuten kaikki muut ehdokkaat olisivat valmiit tekemään. Joitakin puolueensa ideoita hän sai tuotua esille, mutta muut ehdokkaat eivät niihin tarttuneet eikä Huhtasaari myöskään lähtenyt heitä haastamaan. Tällaisia asioita olivat esimerkiksi presidentin valtaoikeuksien lisääminen antamalla hänelle oikeus hajottaa eduskunta ja Suomen irrottautuminen Ottawan jalkaväkimiinat kieltävästä sopimuksesta. Nils Torvalds väisti Huhtasaaren hänelle miinasopimuksen purkamisesta esittämän kysymyksen tokaisemalla, että Suomen puolustuksen kannalta olisi maamiinoja paljon tärkeämpi asia, että maa liittyisi Natoon ja loisi turvallisuusjärjestelmän, joka pitää. Huhtasaari mainitsi myös EU:n sekä euron haitallisuuden ja ilmaisi myönteisen kantansa joihinkin Donald Trumpin esille ottamiin asioihin. Huhtasaari: ”Suurin osa kansasta on sitä mieltä, että EU-jäsenyys on hyvä asia, mutta minä olen eri mieltä”. Perussuomalaisille tärkeästä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikasta ei eilen päästy keskustelemaan lainkaan. Pekka Haaviston mollaustarkoituksessa esille ottamasta twiitistä, jossa Huhtasaari on väittänyt, ettei kukaan, ei edes Nato, pystyisi auttamaan Suomea, jos Venäjä hyökkäisi maahamme, Huhtasaari tyytyi sanomaan, että siinä oli ollut kysymys yksinomaan retorisesta kärjistyksestä.

9. Nils Torvalds (70), joka on pitkäaikainen Ylen toimittaja ja kirjeenvaihtaja Moskovassa ja Washingtonissa sekä taistolaisiin kuulunut SKP:n jäsen, on ollut jo ennen eilistä keskustelua vaalien lähestulkoon ainoa väriläiskä ja yllättäjä. Nähtyäni heinäkuussa tv:stä Torvaldsin ja eräiden muiden presidenttiehdokkaiden juttelutuokion Porin Suomi Areenassa, kirjoitin blogissani, että jos joltakulta täysin ulkopuolisilta ihmiseltä olisi kysytty, kuka keskustelijoista mahtaisi olla Suomen presidentti, olisi vastaus voinut hyvin olla, että ”no, ilmeisesti tuo rennonoloinen ja mukana olevista ainoa kansainvälinen tyyppi, jota kutsutaan nimellä Torvalds”. Myös eilen Nils oli se, joka esiintymisellään ja lausunnoillaan lähestulkoon pelasti koko muuten aika vaisun tilaisuuden.  Keskustelijoista Torvalds oli ainoa, joka haastoi kunnolla Sauli Niinistön. Suomen Nato-jäsenyyttä kannattava Torvalds sanoi eilen pitävänsä ”moraalisesti ja poliittisesti kestämättömänä” sitä, että Nato-keskustelussa poliitikot ”menevät kansanäänestyksen taakse piiloon”.  Poliitikoilla Torvalds tarkoitti myös presidentti Niinistöä. Torvaldsin mukaan me emme ole osoittaneet johtajuutta tässä asiassa ja vaati jäsenhakemuksen jättämistä, kun vielä on ”kuta kuinkin kaunis sää”.  Torvaldsin sivallukset saivat Sauli Niinistön lähes pillastumaan ja tokaisemaan, kun mies ei muutakaan voinut, että Nilsin kritiikki on (muka) naurettavaa ja ala-arvoista puhetta. Nils osaa toki suhtautua tosikkoihin huumorilla. Tämä kävi ilmi, kun hän kutsui Donald Trumpia ”lääketieteelliseksi tapaukseksi”. Matti Vanhanen paheksui ko. lausumaa ja  sanoi, että kyllä Suomen presidentiksi pyrkivien pitää kyetä kohtelemaan muiden maiden johtajia kunnioittavasti. Nilsin kommentti oli lyhyt: ”Sitten kun olen”. 

10. Entäpä sitten Pekka Haavisto, joka kuusi vuotta sitten oli Sauli Niinistön vastaehdokkaana vaalien toisella kierroksella? Pekka Haavistolla on sana kyllä hallussaan, sillä hän jaksaa puhua vaikka miten pitkään lähes asiasta kuin asiasta. Hänellä on ulkopoliittista näkemystä ja kokemustakin, ainakin rauhanvälitystehtävistä 10-15 vuoden takaa. Siitä hän yritti taas eilenkin muistuttaa, mutta tämä ei herättänyt muissa keskustelijoissa minkäänlaista kiinnostusta. Haavisto on pysytellyt aika hissukseen ja vältellyt Sauli Niinistö arvostelua. Viime kesänä Haavisto tosin kritisoi Niinistöä parista asiasta, eli muun muassa Niinistön oikeuskanslerin nimitysmenettelyn yhteydessä ottamasta liian vahvasta roolista. Sen sijaan Niinistön olisi Haaviston mielestä tullut arvovallallaan puuttua peliin ns. hallituskriisin yhteydessä ja vaikuttaa siihen, että Juha Sipilä olisi perussuomalaisten hajoamisen yhteydessä jättänyt hallituksensa eronpyynnön. Syksyn kuluessa Haavisto on sen sijaan ollut oudon hiljaa. Voi olla, että vain odottelee mahdollisuutta päästä vaalien toiselle kierrokselle, jolle hänellä on gallupkyselyjen mukaan Sauli Niinistön jälkeen parhaat mahdollisuudet. Mutta riittävätkö vihreiden ja osan vasemmistoliittolaisten äänet siihen? Eilen Haavisto tuntui puhelevan aika epäselvästi Nato-jäsenyyttä koskevasta kansanäänestyksestä. Haaviston tulisi terästäytyä ja haastaa Niinistö toden teolla. Itse olen kyllä vakaasti sillä kannalla, että vaalien mahdollinen toinen kierros olisi vain vuoden 2012 vaalien huono uusinta, joka ei ihmisiä juuri kiinnosta, jos vastakkain olisivat jälleen Niinistö ja Haavisto. Laura Huhtasaaren haastaminen ei riitä, se ei veisi Haavistoa toiselle kierrokselle. Haaviston eilinen esiintyminen oli hänen kannattajilleen pettymys, minkä hänen vastustajansa panivat tyydytyksellä merkille. Ilta-Sanomien Seppo Varjuksen luonnehdinta Pekka Haavistosta ja Sauli Niinistöstä eilisissä tilaisuudessa oli osuva: ”Kuin kaksi vanhaa varista hautausmaan aidalla mukavia mutustelemassa”. Varjus ennakoi Pekalle yllätysfloppia, jollei hän pysty eilistä parempaan esiintymiseen ja Niinistön kunnolliseen haastamiseen.

11. Matti Vanhasen esiintymistä kskustelussa voitaisiin luonnehtia sanoilla tietynlainen valtiomiesmäisyys, rauhallisuus, presidentillinen olemus, Rukan hankien ja pääministeriaikojen muisteleminen, perusharmaus, tapetinvärisyys, asiakysymysten hyvä hallinta, oppimestarimaisuus ja sopimuksista kiinni pitämisen korostaminen. Ei pyrkinyt haastamaan Niinistöä, mutta kysyi kuitenkin, miksi Niinistö ei ole puuttunut presidenttinä puolustusvoimiin kohdistuviin leikkauksiin. Moitti Torvaldsia, joka käytti Donald Trumpista nimitystä ”lääketieteellinen tapaus”; Vanhasen mukaan presidentiksi pyrkivien tulisi käyttää muista valtionpäämiehistä tahdikkaita ilmaisuja. Kertoi presidenttinä kutsuvansa Helsingin pormestarit maakuntamatkalle Lappiin. Vanhasen esiintyminen on myönteisessä mielessä pienoinen yllätys, mutta menneisyydestään (mm. vaalirahasotku, esteellisyys Nuorisosäätiön avustuspäätöksissä ja pääministerin aikaiset naisasiat) johtuen hänellä ei kuitenkaan liene käytännössä mahdollisuuksia päästä vaalin toiselle kierrokselle.

11. Sauli Niinistön me toki kaikki tunnemme. Hänet muistetaan mm. seuraavista asioista ja ilmiöistä:

Kokoomus, Salo, huono koulutodistus, kateisiin jäänyt gradu, Turun hovioikeus, kiharatukkaisuus, puolivallattomuus, hupu-tupu-lupu -ketju, ministeriys,  kokoomus, puheenjohtajuus, puolivallattomuus, leskimiehisyys, Tanja Karpela,  kihlaus, kihlauksen purku,Tsunami, sähkötolppa, kansansuosio, suosion tavoittelu, vaalivoitto, nuukuus, äänihaarava, puhemiehen vaalit, rullaluistelu, tupakanpoltto (salaa), Palloliitto, kryptisyys, Jenni, ikäero, häät Reposaaressa, Lennu, virnistys (á la Lennu), kolmet pressanvaalit, jahkailu, venkoilu, kummius, Mäntyniemi, jouluhauen lahjoitus, kirjamessut, joulukinkun luovutus, maakuntamatkat, valtiovierailut, työvierailut, punainen matto, Linnan juhlat, kättelyt (loputtomat sellaiset), toritapaamiset, kokoomus, tolkun mies, Kultaranta, Kultarannan telttakokous, Itämeri, transponderit, Nato, EU:n yhteinen puolustus, musta hiili, venkoilu, kannattajakortit, mielikuvat, Putin, ulkopolitiikka, Trump, Valkoinen Talo, kissanristiäiset, Karstulan tori, arvojohtajuuden puute, hyväuskoisuus, letkauttelun halu, vauva, odotusaika, miellyttämisen tarve, toinen kausi, ensimmäinen kierros, vaalikeskustelut.

12. Maanantain vaalikeskustelussa Niinistö yrtti olla rento, mutta Nils Torvalds peittosi hänet siinäkin kisassa. Sauli yltyi välihuutoihin, miä on aiemmin ollut istuville presidenteille täysin vierasta. Hän älähti, kun Torvalds syytti maan poliittista johtoa ja siten myös Niinistöä Nato-kysymyksessä omaksumasta vastuunpakoilusta. Niinistö piti Torvaldsin kritiikkiä ”naurettavana puheena”. Presidentiltä voisi odottaa kyllä paljon parempaa itsehillintää. Toinen asia, jonka osalta Niinistö suorastaan hermostui tai raivostui, koski puolustusministeriön turvallisuuskomitean tekeillä olevasta raportista vuodettuihin tietoihin, joissa varoitetaan muiden maiden eli käytännössä siis Venäjän vaikuttamisyrityksistä presidentinvaaleissa ja muissakin valeissa. Sanotuissa arvioissa on nostettu  yhtenä mahdollisena vaikuttamisyrityksenä ääritapauksissa jopa salamurhat tai terrori-iskut. Niinistö korotti ääntään ja tokaisi ilmiselvästi tuohtuneena, että ”asiantuntijaverkosto on huolissaan  trollaamisesta, mutta se trollaakin itse, uhkakuvat salamurhineen päivineen ovat aivan selvää trollausta”. Varsin kummallinen tuohtumus presidentiltä! Hän on ehkä ajatellut, että voi voi, mitä Putin ja Lavrovkin nyt meistä ajattelevat, kun täällä tuodaan esille noin kamalia asioita! Komitean velvollisuutena on kuitenkin nostaa kaikki mahdolliset vaikuttamismahdollisuudet avoimesti esille, myös sellaiset, jotka tuntuvat etukäteen ajatellen jopa mahdottomina. 

13. Niinistö sanoi keskustelussa, että jos (Suomelle) tulee ”suuri hätä”, niin sellaisessa hätätilanteessa ”syntyy liittoutumia ilman jäsenyyksiä”. Tällä epämääräisellä lauseellaan hän yritti ilmeisesti puolustella kantaansa siitä, ettei Suomen tarvitse hakea Naton jäsenyyttä.  Niinistö ei edes kysyttäessä halunnut perustella näkemystään tarkemmin, vaan tyytyi toistamaan pariin otteeseen, että ”niitä vain syntyy, kun tilanne on kriittinen”. Huh, millaista hyvä- tai herkkäuskoisuutta istuvalta presidentiltä! Kansanedustaja Elina Lepomäki (kok) on tänään Ilta-Sanomissa ihmetellyt samaa asiaa. Lepomäki: ”Tätäkö Suomen liittoutumattomuus on? Ei muodollisia sopimuksia rauhan aikana ja sodan eli hädän hetkellä luotetaan spontaaniin järjestykseen. Mielestäni tällainen hyväuskoisuus on vaarallista”.  Niinistö sanoi viime vuonna Ylen haastattelussa, että ”jos tulee vakava metsäpalovaroitus, niin vakuutuksia myydään kyllä vielä”. Voi voi! Johtaako Suomen ulkopolitiikkaan todella näin naiivi presidentti? Vanha kokemussääntö on osoittanut, että on myöhäistä rypistää, jos vahinko (hätä) on jo housuissa.

14. Jokaisella on tietty käsitys presidettiehdokkaiden pätevyydestä ja sopivuudesta tehtävään. Media on jo ajat sitten julistanut Sauli Niinistön vaalien ylivoimaiseksi ja varmaksi voittajaksi, molannut muut ehdokkat maan rakoon ja pohtinut, valitaanko Niinistö virkaan jo ensimmäisellä äänestyskierroksella, joka on 28. tammikuuta, vai tarvitaanko vaaleissa vielä toinen kierros. Iltapäivälehdissä ja lähes kaikissa muissakin lehdissä ja tv-kanavilla on jaksettu jo monta kuukautta muistuttaa ja paasata, miten ylivoimainen ehdokas Niinistö on muihin ehdokkaisiin verrattuna ja tuotu joka kerta esiin gallup-kyselyjen tulokset, joiden mukaan Niinistöä kannattaa vähintään 76 prosenttia vastaajista. Kun näin on, Sauli niinistön ja hänen kampanjaväkensä  ei ole itse tarvinnut aloittaa kampanjaa, sillä media on hoitanut hänen kampanjansa, hehkuttamisensa ja mainostamisensa mielihyvin ja täysin ilmaiseksi. Vaalien ensimmäiselle kierrokselle on aikaa vielä melkein kolme kuukautta, joten iltapäivälehdet ja muu media ehtivät tuona aikana julistaa monta kymmentä tai sataa kertaa Niinistön ylivoimaisuutta ja tässä mielessä koko vaalien merkitystä. 

15. Minusta vaalit ovat kuitenkin demokratian toteutumisen kannalta tärkeät enkä allekirjoita median Niinistöön kohdistamaa kriititöntä hehkutusta ja ylistystä. Maanantain vaalikeskustelussa Sauli Niinistö ei erottautunut edukseen muista ehdokkaista, vaan osoittautui aivan tavalliseksi pulliaiseksi ja poliitikoksi. Minusta hän oli ehdokkaista ainoa, joka sortui hienoiseen ylimielisyyteen sekä suosion saavuttamiseksi tapahtuneeseen eräiden muiden ehdokkaiden käyttämien puheenvuorojen vähättelyyn tai alasampumiseen. Lisäksi Niinistöllä kiehahti pari kertaa oudosti, mikä ilmeni kivahduksina, kyynisyytenä ja ärtymyksen osoituksina.





tiistai 24. lokakuuta 2017

1121. Puolan presidenttiparin vierailu Suomessa

                     Tässä lauletaan ja kuunnellaan Puolan kansallislaulua


1. Valtiovierailujen ehtymätön sarja jatkui tänään, kun Puolan presidentti  Andrzef Duda ja hänen vaimonsa Agata Kornhauser-Duda saapuivat aamupäivällä Presidentinlinnaan. 

2. Valtiovierailuja on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen paljon ja lähes ruuhkaksi asti. Tämä selittyy  osin Suomi 100- juhlallisuuksilla, osin taas sillä, että tammikuussa 2018 Suomessa käydään presidentinvaalit, joissa myös istuva presidentti Sauli Niinistö on ehdokkaana. Valtiovierailut Suomeen ja presidenttiparin muihin maihin tekemät vierailut tuovat kosolti julkisuutta istuvalle presidentille ja ovat siten tosiallisesti osa presidentin vaalikampajaa. 

3. Tämän asian presidentti Niinistö on erinomaisen hyvin oivaltanut. Hänen ei tarvitse tavata muita presidenttiehdokkaita vaalikeskustelujen merkeissä, eikä hän edes ehtisikään niin tehdä, kun hänellä on kädet täynnä kaikkea muuta ohjelmaa loputtomine maakuntamatkoineen ja valtiovierailuineen. Viime viikolla Saul Niinistö kohtasi kansan joukot Karstulan torilla ja Äänekoskella.

4. Puolan presidenttipari, joka saapui Suomeen jo eilen maanantaina, otettiin vastaan juhlallisin menoin Presidentinlinnan pihalla ja edustalla. Hieman enneen vieraiden aapmista presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jennni Haukioimstivtä odottamaan veraitaan Linnan rappusille. 

5. Rouva Jenni Haukio astui pari viikkoa sitten kuulun vauvauutisen jälkeen nyt ensimäisen kerran julkisuuteen. Kaikkien katse kohdistui näin olleen ennen muuta Jenni Haukion vatsanseutuun, koska haluttiin nähdä, miten rouvan raskaus on edennyt. Vielä siitä ei saatu selviä merkkejä, sillä siitä piti huolen rouva takkivalinta: hän oli pukeutunut pitkää mustaan A-linjaiseen päällystakkiin. Seurapiiritoimitajat  panivat kuitenkin merkille Jennin sädehtivyyden ja presidenttiparimme hyväntuulisuuden, sillä se näet kuuluu heidän velvollisuuksiinsa.  

6. Presidentti Sauli Niinistö ojensi rouva Agata Kornhauser-Dudalle kukkakimpun. "Mukava tavata", rouva Kornhauser-Duda sanoi lehtitietojen mukaan presidenttiparille. Tämän jälkeen presidentit tarkastivat kadulle kokoontuneen kunniakomppanian.TV-kuvasta näkysi hyvin, ettei valtiovierailu ollut herättänyt helsinkiläisissä minkäänlaista kiinnostusta, sillä Linnan kohdalla Kauppatori oli typpösen tyhjä ihmisistä. 


7. Sitten presidenttiparit kuuntelivat Linnan rappusilla molempien maiden kansalislaulut. Predientti Dada, joka on 45-vuotias juristi, ja hänen vaimonsa lauloiva antaumuksella Puolan kansallishymnin. Sen sijaan Niinistö ja rouva Haukio pitivät suunsa visusti kiinni, kun soittokunta esitti Maamme-laulun. Kansallislaulujen jälkeen seurue siirtyi sisälle Linnaan. 


8. Puolalaisia vieraita oli linnanpihalla vastaanottamassa pieni osa Suomen poliittista ja virkamieskunnan kermaa. Heistä ensimmisenä eli Suomen presidenttiparia lähinnä rivissä  oli valtiovarainministeri Petteri Orpo, toisena rivissä seisoi KKO:n presidentti Timo Esko - KHO:n presidentti Pekka Vihervuorta ei sitä vastoin joukossa näkynyt  - ja kolmantena näkyi olevan pätkä oikeuskansleri Risto Hiekkataipale. 


9. Tämän nähdessäni ajattelin, että jo on ja onpa Timo Eskolla ja Risto Hiekkataipaleellakin hommaa: tulla nyt aamutuimaan ja pikku pakkasessa seistä hytisemään paljain päin Linnan pihalle vastaanottamaan vieraita, joiden kanssa heillä ei ollut muuta yhteistä tai tekemistä kuin pakollinen kättely, Noh, herrojen lojaalisuus tietenkin palkitaan, sillä heidät on tavan mukaan kutsuttu muiden arvovieraiden ohella Linnassa pidettäville juhlaillallisille, jotka alkoivat kello 19.

10. Linnassa presidentit ja heidän seurueensa keskustelivat. Aiheet oivat kovin tuttuja:  Itämeren alueen turvallisuus, Itämeren lentoturvallisuus, Sauli Niinistön iänikuiset lempilapset eli transponderit - jokohan Sauli kohta pokkaa Nobelin noilla transpondereillaan - EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä tietenkin Venäjä ja Ukrainan kriisi; Krimin asia lienee jo painunut unholaan, sillä sitä ei erikseen mainittu.  Selvää on, ettei noissa keskusteluissa ole päästy mihinkään muuhun kuin moneen kertaan jo esitettyjen kannananottojen toistamiseen. Selkokielellä ilmaistuna tällaiset keskustelut ovat yhtä tyhjän kanssa ja pelkkää pakkopullaa.

11. No, mutta tämän jälkeen taas hieman iloisempiin asioihin eli Helsingin kaupungintalossa vieraille tarjottuun lounaaseen. Median huomio kiinnittyi jälleen vain yhteen asiaan: Jenni Haukion vatsanseutuun. Seurapiiritoimittajat hehkuttivat jälleen Jennin pukeutumista. Meille kerrottiin, että "Jenni edusti lounalla tyylikkäässä mustassa mekossa - kasvoilla kareili odottavan äidin salaperäinen hymy". (Jestas, miten ällöttävää!) Yksi muukin asia sentään oli pantu merkille. Nimittäin se, että Puolan presidentti Duda ja Helsingin pormestari Jan Vapaavuori muistuttavat niin suuresti toisiaan, että ulkopuolisille oli ollut kuulemma vaikea erottaa, kummasta tyypistä oli kysymys. Vapaavuoresta veikataan jo nyt Suomen seuraavaa presidenttiä, kunhan Saulin toisesta kaudesta on ensin päästy kunnialla eroon.

12. Jossakin välissä puolalaiset vierat vierailivat Eduskuntatalossa, jossa heidän isäntänään oli puhemies Maria Lohela. Vieraat kävivät myös marsalkka Mannerheimin haudalla, missä yhteydessä presidentti Dauda oli innostunut kehumaan Mannerheimin sodanjohtotaitoja ja vertaamaan häntä tässä suhteessa erääseen puolalaiseen sotamarsalkaan.

13. Sitten päästiinkin presidenttien pitämään lehdistö- ja tiedotustilaisuuteen, jossa kerrottiin asioista, joista presidentit olivat aiemmin Linnassa keskustelleet. Tällöin esille nousi myös Puolalle kiusallinen demokratia- ja oikeusvaltiokysymys, kun Helsingin Sanomien toimittaja kysyi presidentti Dudalta, miksi Puolan on niin vaikea kunnioittaa EU:n yhteisiä arvoja kuten esimerkiksi tuomioistuimien riippumattomuutta lainsäädäntövallasta sekä toimeenpano- eli hallitusvallasta. 

14. Kysymys on aiheellinen, sillä Euroopan Unionin ja sen jäsenvaltioiden huoli Puolan demokratian tilasta ja ihmisoikeuksien kunnioittamiesta alkoi nousta, kun konservatiivinen populistipuolue Laki ja oikeus (PiS), jota myös presidentti Andrzej Duda edustaa, nousi maan johtoon syksyn 2015 parlamenttivaaleissa. Uusi hallitus puuttui ensi töikseen sananvapauteen ja alisti maan valtamedian ja syyttäjälaitokseen suoraan poliiittiseen ohjaukseensa. Myös kansalaisjärjestöjen toiminnalle on asetettu rajoituksia, ja vuonna 2016 PiS yritti ajaa läpi abortin täydellistä kieltämistä koskevan lain.

15. Puola on ajautunut törmäyskurssille EU:n kanssa myös oikeuslaitoksen uudistamisen osalta siten, että poliitikot saisivat oikeuden päättää laajalti tuomareiden nimityksistä. EU katsoo Puolan hallituksen ajamien uudistusten sotivan unionin perusarvoja vastaan. EU-komission mukaan tuomareiden nimitysoikeutta koskeva uudistus uhkaa maan oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Komissio on uhannut Puolaa  sanktioilla ja jopa äänioikeuden viemisellä EU-neuvoston kokouksissa, jos hallitus ei peru ko. uudistushankettaan. Puola on Unkarin ja Tsekin tavoin kieltäytynyt ottamasta turvapaikanhakijoita Kreikasta ja Italiasta EU:n taakanjakomekanismin mukaisesti. Hallituksen toimet ovat johtaneet maassa laajoihin mielenosoituksiin.

16. Presidentti Andrzej Duda näytti suorastaan kimpaantuvan toimittajan edellä mainitusta kysymyksestä. Hän ryhtyi vastahyökkäykseen EU:ta vastaan ja aloitti kiihkeän puolutuspuheenvuoronsa kysymällä, miksi EU:n instituutioiden ja komission on niin vaikea hyväksyä, että Puolassa 2015 pidettyjen vaalien jälkeen maa toteuttaa vaalikampanjan aikana esittämiään muutoksia. Duda väitti puolalaisten tukevan edellä mainittuja uudistuksia.  Dudan mukaan Puolassa toteutettavat uudistukset eivät kuulu EU:lle vaan ovat maan sisäinen asia. EU:ssa on presidentin mukaan muita maita, joiden ongelmat ovat Puolan kehitystä paljon suurempia. Duda kiisti väitteen, jonka mukaan median ilmaisuvapautta olisi rajoitettu. Dudan mukaan Puolassa suojellaan kansalaisoikeuksia ja demokratian periaatteita. - Jos näin on, niin miksi Puolassa on sitten ajauduttu jo kuukausia jatkuviin mielenosoituksiin maan hallitusta vastaan?

17. Andrzej Duda nousi Puolan  presidentiksi kaksi vuotta stten maassa valtaa pitävän Laki ja oikeus -puolueesta. Hän on lakimies, kuten isäntänsä Sauli Niinistökin, mutta sikäli Niinistöä selkeästi edellä, että on väitellyt hallinto-oikeudesta reilut 10 vuotta sitten oikeustieteen tohtoriksi. Duda on itsekin ollut joistakin asioista eri mieltä hallituksen lakiesityksistä. Hän kieltäytyi viime kesänä vahvistamasta hallituksen ajaa kahta tärkeää lakiesitystä, jotka maan parlamentti hyväksyi.  Ne olisivat johtaneet Puolan korkeimman oikeuden koko tuomarikunnan vaihtamiseen ja tuomareiden virkanimitysoikeuden uskomiseen parlamentissa istuville poliitikoille. Laki ja oikeus -puolueen johtaja Jaroslaw Kaczynski ei ole kuitenkaan jättänyt asiaa tähän, joten lakiesityksistä kiistellään maassa edelleen.

18. Dudan purkauksen ja vastahyökkäyksen aikana Sauli Niinistö seisoskeli hiljaa Dudan vieressä. Omassa puheenvuorossaan Niinistö ei tuominnut tai arvostellut Puolassa suunnitteilla olevia uudistuksia, vaan tyytyi vain toivomaan, että Puolan ja EU:n kiistassa löydettäisiin sopu. Niinistö muistutti, että EU:n jäsenvaltiot ovat unioniin liittyessään sitoutuneet tiettyihin kriteereihin.

19. Mainittakoon, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden korkeimpien oikeuksien presidenttien verkosto on julkaissut heinäkuussa kannanoton, jossa presidentit, siis myös KKO:n presidentti Timo Esko, ilmaisevat huolensa Puolan oikeuslaitoksen tilasta. Kannanoton mukaan Puolassa on viime aikoina puututtu tuomioistuinten toimintaan tavalla, joka vaarantaa vakavasti niiden riippumattomuuden ja oikeusvaltion olemassaolon. Presidenttien verkosto yhtyy kannanotossaan Euroopan neuvoston ja Venetsian komission esittämään huoleen ja haluaa osoittaa tukensa Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuudelle.

20. Muistaakseni ulkoministeri Timo Soini piti pari vuotta sitten sopimattomana, että Euroopan unioni ja EU-komissio puuttuvat Puolassa vireillä oleviin oikeuslaitosuudistukseen ja suunnitelmiin muuttaa tuomareiden nimitysoikeutta. Soini katsoi, aivan samalla tavalla kuin presidentti Duda tänään, että kyseiset uudistukset ovat Puolan sisäinen asia, jotka eivät kuulu EU:lle.

21. Voidaan kysyä, onko presidentti Sauli Niinistö samalla kannalla kuin ulkoministeri Soini. Ainakin Niinistö on kutsunut Dudan Suomeen - sopivasti presidentinvaalien alla. Dudan vierailu on vastavierailu Niinistön ennen Dudan presidenttikauden alkua Puolaan tekemälle vierailulle. Tuolloin tilanne Puolassa oli kuitenkin toisenlainen kuin nyt, sillä Laki ja oikeus -puolue ei ollut vielä noussut valtaan.

22. Minusta Niinistön ei olisi pitänyt kutsua Puolan presidenttiä Suomeen. Vastavierailuillakin on aikansa ja kohteliaisuudellakin rajansa, jos kutsuttavan maan presidentti ja hänen puolueensa edustavat populistisia arvoja, joita ei voida mitenkään pitää oikeusvaltiolle sopivina.

23. Mutta päivän päätteeksi vieraat ja heidän suomalaiset isäntänsä kokontuivat sulassa sovussa Linnan juhlailllailliselle.  Huomiota herätti hieman se, että Suomen hallituksesta oli paikalla vain valtiovarainministeri Petteri Orpo; myöskään eduskunnan puhemiestä ei näkynyt kättelyjonossa. Mutta se oli varmaa, että KKO:n Timo Soini seurasi taas Petteri Orpoa kuin konsanaan hai laivaa. 

24. Seurapiiritoimittajat olivat taas haltioissaan Jenni Haukion iltapuvusta ja äitiyden onnea säteilevästä olemuksesta. Tähän tapaan: "Rouva Jenni Haukio hehkui juhlaillallisella elegantissa, mustaan leveähelmaiseen iltapukuun pukeutuneena". Hänen "pitsihihainen, paljetein koristeltu iltapukunsa ei korostanut muttei myöskään pyrkinyt piilottamaan tulevan äidin vyötärön seutua". Niinistö ja Haukio kättelivät vieraita illallisen aluksi "hyväntuulisen oloisina". 

Ah, eikö tämä olekin kuninkaallista onnea, josta koko tasavalta saa nauttia!

Euroopan unionin jäsenvaltioiden korkeimpien oikeuksien presidenttien verkosto on julkaissut kannanoton, jossa presidentit ilmaisevat huolensa Puolan oikeuslaitoksen tilanteesta. Kannanoton mukaan Puolassa on viime aikoina puututtu tuomioistuinten toimintaan tavalla, joka vaarantaa vakavasti niiden riippumattomuuden ja oikeusvaltion olemassaolon.
Presidenttien verkosto yhtyy kannanotossaan Euroopan neuvoston ja Venetsian komission esittämään huoleen ja haluaa osoittaa tukensa Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuudelle.









Euroopan unionin jäsenvaltioiden korkeimpien oikeuksien presidenttien verkosto on julkaissut kannanoton, jossa presidentit ilmaisevat huolensa Puolan oikeuslaitoksen tilanteesta. Kannanoton mukaan Puolassa on viime aikoina puututtu tuomioistuinten toimintaan tavalla, joka vaarantaa vakavasti niiden riippumattomuuden ja oikeusvaltion olemassaolon.
Presidenttien verkosto yhtyy kannanotossaan Euroopan neuvoston ja Venetsian komission esittämään huoleen ja haluaa osoittaa tukensa Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuudelle.
Tutustu presidenttien verkoston kannanottoon (englanniksi) kokonaisuudessaan:



sunnuntai 22. lokakuuta 2017

1120. HS:n tuorein puoluegallup


1. Eilen lauantaina julkaistun HS-puoluekannatusta koskevan gallupin mukaan kokomus on säilyttänyt kirkaasti suurimman puolueen asemansa. 

2. Kokoomusta kannatti Kantar TNS:n suorittamassa kyselyssä  21,9 % vastanneista.  Toiseksi suurin kannatus oli SDP:llä 18,1 %, pronssille tuli vihreät 16,1 % ja neljänneksi jäi pääministeripuolue keskusta 15,4 %:n suuruisella kannatuksellaan. 


3, Pienemmistä puolueista perussuomalaisia kannatti 9,3 %, vasemmistoliitoa 8,2 %, RKP:tä 4,4 %, ja KD:tä runsaat kolme prosenttia vastanneista. Suorastaan surkeana hännänhuippuna tulee - yhä edelleen - Timo Soinin, Sampo Terhon ym. johtamat Siniset, joita kannatti gallup-kyselyssä vain 1,3 % vastanneista. Ryhmää muut, joihin ilmeisesti kuuluu feministinen puolue, kannatti 2 prosenttia vastaajista. 


4. Kyselyn merkittävimpänä tuloksena voidaan pitää sitä, että päähal­lituspuolueiden kokoomuksen ja keskustan kannatuskäyrät jatkavat loittonemistaan: kokoomuksen kannatus kasvaa ja keskustan sen kun vain hupenee hupenemistaan. 


5. Kantar TNS mittasi kokoomukselle ­koko tämän vaalikauden suurimman kannatuksen ja samalla suurimman ­kannatuksen puheenjohtaja Petteri Orpon aikana. Nyt mitattua suurempi ­kokoomuksen kannatus on ollut viimeksi kesällä 2014, jolloin Alexander Stubb oli noussut puheenjohtajaksi. Samaan aikaan keskustan kannatus jatkaa alamäkeään. Tätä huonompia lukemia keskustalle on mitattu viimeksi Mari Kiviniemen puheenjohtaja-aikana. HS-gallupissa päähallituspuolueiden välinen kannatusero onjo  6,5 prosentti­yksikköä. Se on todella paljon, sillä kumpikin on niin sanottu suuri puolue ja keskustalla on hallituksella myös pääministerin salkku.

6. Kyselyssä haastaeltiin 2 416:ta henkilöä ja se tehtiin 18.9. -14.10. välisenä aikana. Tutkimusaineiston kerääminen päättyi siis viime viikon lauantaina. Keskustan ja ­kokoomuksen sote-kiistan viimeiset vaiheet alustavine sovintoineen eivät siten ­ehtineet vaikuttaa tulokseen.

6. Mikä keskustan ja pääminsteri Juha Sipilän toiminnassa mättää, kun puolueen kannatus pienee koko ajan, vaikka näkymät ovat nyt selvästi paremmat kuin reilut kaksi vuotta sitten, jolloin hallitus aloitti toimintansa?  Kuluvalle vuodelle on ennustettu yleisesti 3 prosentin talouskasvua ja ensi vuodellekin 2,5 suuruista kasvua, vienti vetää ja investoinnit ovat lisääntynyt selvästi. Yritysten kilpailukyky on selkeästi kohentunut. Työttömyys on vähentynyt ja työllisyysasteen odotetaan nousevan vuonna 2018 jo 70 prosentitin; hallitusohjelmassa on asetettu 72 prosentin työllisyysasteen saavuttaminen. 


7. Kansa ei ilmeisesti kerta kaikkiaan tykkää keskustan vehkeilyistä ja puolueen harjoittamasta politikasta eikä Juha Sipilän alituisesta marmatuksesta ja lehdistön arvostelusta. Kokoomuslaisen Anne Bernerin nimittäminen  puolueen edustajana viestintäministeriksi oli Juha Sipilältä paha vikatikki. Maakuntauudistusta ei Suomessa kannata mikään muu puolue kuin keskusta. Sote-uudistusta ei saada aikaan, ei sitten millään! Kaikki se vähäinen hyvä, jonka hallitus on saanut aikaan, sataa kannatusmittauksissa kokoomuksen laariin.


8. Vihreiden kannatuksen kasvu on pysähtynyt, sillä puolue on menettänyt reilun kahden kuukauden aikana gallupkannatuksestaan 1,5 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliitto, RKP ja KD junnaavat edelleen niille kovin tutuissa ja matalissa kannatuslukemissa. Perussuomalaiset porskuttaa, vaikka puoluetta ja sen johtoa ovat yrittäneet painaa maan rakoon pääministeri, valtiovarainministeri, ulkoministeri sekä tasavallan presidentti.


9. Sinisten kannatus on suorastaan kurjan pieni, vaikka puolueella on 19 kansanedustajaa ja hallituksessa peräti viisi ministeriä. Sinisten ministerit ja muutkin poliitikot ovat jatkuvasti esillä tiedotusvälineissä ja erityisesti TV1:n ja MTV:n ohjelmissa. Timo Soinia ja etenkin Sampo Terhoa haastatellaan lähes joka päivä telkkarissa. Soni matkailee joka viikko ympäri Eurooppaa EU:n kokouksissa ja tapaa tuon tuostakin Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovia. Terho esiintyi viime torstaina noin 20 minuutin ajan TV1:n Kulttuurigaala -ohjelmassa, jossa hän jakoi opetusministeriön taiteilijoille myöntämiä Suomi-palkintoja. Eilen lauantaina Terho oli haasteltavana lähes tunnin kestävässä Ylen Ykkösaamussa ja Timo Soini puolestaan illalla noin 20 minuutin ajan MTV:n ajankohtaisohjelmassa jne, jne. Mutta mikään ei auta, sillä ryhmän ja puolueen kannatus on kerta kaikkiaan suossa, josta se ei tunnu millään nousevan. Siniset jätti reilu viikko sitten oikeusministeriölle 5 000 kannattajakorttia puolueen rekisteröintiä varten, ja tätäkin tilaisuutta seurattiin pitkään ja hartaasti jokaisella tv-kanavalla ja muissakin medioissa. Sampo Terho, Matti Torvinen ja Tiina Elovaaran kannniskelivat hymyssä suin kannattajakortteja sisältäviä laatikoita - tietenkin sinisisä - tv-kameroiden loisteessa ministeriöön ja taas Tehoa ja Elovaaraan hastateltiin. Kyllä kansa tietää, ettei sinisten tilanne tuosta kurjuudesta juurikaan tule korjaantumaan, sillä puolueen perustamisen takana on valtapeli ("pelin politiikka") ja yksinkertaisesti halu säilyttää ulkoministerin salkku Timo Soinilla. Jussi Halla-aho olisi antanut Soinille potkut ministerin pallilta.


Timo Soini eilen Maikkarilla. Rasitukset merkit alkavat  pikku hiljaa näkyä.

tiistai 17. lokakuuta 2017

1119. Sauli kutsui prinssi Williamin kylään, myös prinssi Daniel on tulossa

                                       Mitäs me puolikuninkaalliset!

1. Britannian prinssi William, joka on virallisesti Cambridgen herttua, vierailee Suomessa marraskuun lopussa, ilmoittaa tasavallan presidentin kanslia. Williamin vierailua isännöi tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka on siis kutsun Williamille esittänyt.
2. Prinssi William vierailee maassamme tarkkaan ottaen marraskuun 29. ja 30. päivä. Presidentin kanslian mukaan vierailun tarkemmasta ohjelmasta tiedotetaan vasta lähempänä vierailua.
3. Tällaiseksi se on nyt sitten näköjään mennyt. Sauli Niinistölle ei enää näytä riittävän - ainakaan näin presidentinvaalien alla - että hän on tavannut tänä vuonna Vladimir Putinin kahdesti, käynyt morjestamassa Donald Trumpia Valkoisessa talossa sekä tavannut Kiinan presidentti Xi:n ja Japanin pääministeri Aben Helsingissä, muista vähempiarvoisista vieraista ja vierailusta puhumattakaan.
4. Sauli kokee ilmeisesti kansansuosionsa - mm. ensi helmikuussa syntyvän kolmannen lapsensa ansiosta - niin vahvaksi, että hän haluaa rinnastaa itsensä mielummin kuninkaallisiin kuin näin "tavallisiin pulliaisiin" eli demokraattisin menoin valittuihin valtionpäämiehiin ja presidentteihin. 
5. Niinistölle ja Jenni Haukiolle tulossa olevaa vauvaa on jo ehditty hehkuttaa mediassa Suomen prinssiksi tai prinsessaksi. Tähän nähden on ymmrrettävää - joskaan ei luonnollista - että tavallaan puolikuninkaallisina pidetty presidenttiparimme haluaa osoittaa "presidenttihuoneen" arvonnousun myös käytännössä ja isännöidä lähinnä vain kuninkaallisia. Pohjoismaiset kuninkaalliset vierailivat täällä jo kesäkuun alkupuolella, joten nyt on aika siirtyä pari pykälää korkeammalle eli tosi kuninkaallisiin; tässä mielessä Britannian kuningashuoneen edustajaa on pidetty sopivana vieraana.
6. Prinssi William, joka on 35-vuotias, on sikäli sopiva vieras Niinistölle, että myös hän, kuten isäntänsä Sauli (69), odottaa vaimonsa kanssa perheenlisäystä. Williamilla ja prinsessa Catherinella on jo entuudestaan kaksi lasta - samoin kuin Sauli Niinistölläkin - eli 4-vuotias prinssi George ja 2-vuotias prinsessa Charlotte.  Molemmat herrat odottavat siis kolmatta lastaan, Niinistön kahdesta vanhimmista lapsista Nuutti on 42-vuotias ja Matias 37. 

7. Herrat vaihtavat varmasti vierailun aikana mielipiteitä, paitsi muusta, mistä nyt ei ole kyse, vaimojensa raskauksista. William voinee kertoilla Saulille, miten brittien kuningashuoneessa lastenhoito on järjestetty ja osalliatuuko hän itse ja millä tavalla lastensa hoitamiseen, miten on vanhempainvapaan ja synnytykseen osallistumisen laita jne. Mahdollista on, että William näyttää Saulille oikein kädestä pitäen, miten vaipanvaihto tapahtuu tehokkaasti.

8. Saadun tiedon mukaan Williamin puoliso Catherine, joka on siis viralliselta titteliltään Cambridgen herttuatar,  ei saavu miehensä mukana Suomeen. Catherine on kärsinyt raskauspahoinvoinnista jo kahden ensimmäisen raskauskautensa aikana, mikä lienee virallinen selitys hänen poisjäännilleen. Tosin tänään on ilmoitettu, että William ja Catherine tekevät yhdessä vuoden 2018 alussa vierailun Ruotsiin, jossa he tapaavat ihka oikeita kuninkaallisia. Miksi Cathereine ei halua tulla Suomeen, mutta menee oikein mielellään Ruotsiin? Kas, siinäpä kysymys, jota saatetaan käsitellä jopa Eduskunnan kyselytunnilla. Catherinen laskettu aika ei voi olla syy jäädä pois Suomen vierailulta, sillä hänen laskettu aikansa on vasta keväällä 2018.

9. William ei aikaisemmin käynyt Suomessa. Sen sijaan hänen isoäitinsä kuningatar Elisabeth on tehnyt miehensä prinssa Philipin kanssa kaksi virallista vierailua Suomeen, ensimmäisen kerran Urho Kekkosen kutsumana vuonna 1976 ja toisen kerran presidentti Martti Ahtisaaren vieraana 1994. Vuonna 1976 tapahtui aika paha moka, kun kuningatar vietiin metsään katsomaan, miten taitavat ja ahkerat metsurimme kaatavat  ja karsivat tukkipuita; kuningatar kieltäytyi kuitenkin panemasta työnäytöksen ajaksi päähänsä hänelle tarjottua kypärää. Ehkä tässä on osasyy siihen, että Catheriene päätti jäädä Suomeen tulematta, sillä kenties hän ja ja koko hovi pelkäsi, että mitä kauheaa ohjelmaa "hullut suomalaiset" tällä kertaa voisivat vierailleen järjestää.

10. Myöhemmin tänään selvisi, että samanaikaisesti prinssi Wiliamin kanssa Suomeen saapuu myös Ruotsin prinssi Daniel. Ruotsin hovi näet tiedotti, että prinssi Daniel tulee Suomeen 29.-30. marraskuuta ja osallistuu matkansa aikana vuosittain järjestettävään teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushiin.  Daniel on osallistunut Slushiin myös aikaisempina vuosina. Kyseessä on "vain" kahden päivän visiitti, sillä prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian nuorimmaisen, prinssi Gabrielin ristiäisiä juhlitaan Ruotsissa 1. joulukuuta.

11. Jopas nyt jotakin, ja jo on aikoihin eletty! Ensin kerrotaan, että 69-vuotiaasta tasavallan presidentistä Sauli Niinistöstä tulee vanhoilla päivillään isä helmikuussa 2018. Nyt sitten ilmoitetaan, että Suomen saapuu marraskuun lopulla samanaikaisesti kaksi prinssiä, toinen Britanniasta ja toinen Ruotsista.  Prinssi Williamin vaimo Catherine odottaa myös vauvaa, jonka on määrä syntyä keväällä.

12. Onkohan Suomeen odotettavissa vielä muitakin kuninkaallisia vieraita? Ehkä Espanjan kuningaspari tai Belgian taikka Hollanin kuningas.  Myös Jordaniassa on kuningas, samoin Saudi-Arabiassa, jonka kuningas ei olekaan vielä käynyt Suomessa, olisiko nyt "korkea aika" hänenkin saapua maahamme tervehtimään ja osoittamaan ihailunsa meidän viriiliä Sauli Niinistöä kohtaan? Sokerina pohjalla olisi tietenkin Paavi Fransiscus, joka saattaisi kutsua Saulin vierailulle Vatikaaniin.

13. Jäämme odottamaan, tosin hieman pelonsekaisin mielin, mitä kaikkea tuleman pitää. Kaikki näyttää nyt olevan mahdollista, sillä pidetäänhän maassamme tasavallan presidentin vaalit tammikuun lopulla 2018.

maanantai 9. lokakuuta 2017

1118. Saulille ja Jennille vaalivauva

1. Nyt se on sitten totta, mitä on odotettu ja pelätty jo monta vuotta: Isoisä-Sauli, 69, ja vaimonsa Jenni, 40, saavat lapsen. Laskettu aika on helmikuussa 2018. Tieto asiasta tuli sopivasti presidentinvaalikampanjan alussa.

2. Lapsen syntyminen on toki aina iloinen asia. Mutta onko lapsen saannilla tässä tapauksessa mitään järkeä, kun otetaan huomioon erityisesti isän ikä? Onko lapsen saannilla kenties myös poliittisia tarkoitusperiä? Sauli on jo, ei vain isä vaan myös 69 -vuotias isoisä, jolla on kaksi poikaa, vuonna 1975 syntynyt Nuutti ja 1980 syntynyt Matias. Saulin ensimmäinen vaimo merkonomi Marja-Liisa Niinistö kuoli, kun hänen kuljettamansa auto tammikuussa 1995 suistui hieman hämäriksi jääneissä olosuhteissa tieltä.

3. Sauli ja Jenni tutustuivat Kokoomuksen vaaliristeilyllä 2006 ja avioituivat 2009 Reposaaren kirkossa. Aiemmin Sauli seurusteli monta vuotta Tanja Karpelan kanssa, he olivat myös kihloissa keskenään. Tanja purki kihlauksen.

4. Sitkeän tuntuiset nettikirjoitukset tietävät kertoa, että Sauli Niinistö olisi Jenni Haukion kummisetä ja Marja-Liisa Niinistö Jennin kummitäti. Tätä väitettä ei ole vahvistettu muttei myöskään kiistetty. Väitettä on vaikea uskoa todeksi. Jos se on keksitty, asiaan osallisten pitäisi torjua huhu päättäväisesti. Sitä ei ole kuitenkaan tehty.

5. Minusta ihmisten ja äänestäjien olisi hyvä tietää kaikki mahdollinen presidenttiehdokkaista ja tietenkin myös tasavallan presidentistä. Sen vuoksi vaalikampanjan aikana tulisi selvittää, pitääkö väite kummilapsisuhteesta Saulin ja Jennin välillä paikkansa. Olisi todellinen uutispommi myös maailmalla, jos osoittautuisi, että kummisetä, joka on lähes 70-vuotias isoisä ja tasavallan presidentti, saa lapsen kummityttönsä  kanssa.

5a. On toki syytä lähtökohtaisesti otaksua, että Sauli on myös lapsen biologinen isä. Mutta eihän näistä nykyisin koskaan tiedä. Homoparit saavat lapsia siinä missä heterotkin, ja viime päivinä olemme saaneet lukea, miten myös miehet, Suomessa ja ulkomailla, ovat synnyttäneet. Kaikki on siis mahdollista.

6. Kuten olen jo monessa blogijutussa todennut, Sauli Niinistö on osoittanut olevansa valmis tekemään mitä tahansa, jotta hänet valittaisiin presidentiksi tammikuussa ensimmäisellä vaalikierroksella. Mutta tällaista eli yllätystä eli todellista "vaalivauvan" en sentään Saulilta ja Jenniltä odottanut! Tuli ISO JYTKY ja jo ennen vaaleja.

7. Sauli ei pyri vain maan isäksi vaan hän tähtää Jenninsä kanssa - suuruudenhulluudessaan tietenkin - " Suomen kuninkaallisiksi". Kun Ruotsin kuninkaallinen perhe on tuon tuostakin juhlinut uusien lapsien syntymää, Sale on ajatellut, ettei hän voi Jennin kanssa olla yhtään huonompi!

8. Minusta seitsemänkymppisen ukkelin, isoisän ja presidentin idea lapsesta on pähkähullu asia - vaikkei ukko olisikaan eukkonsa kummisetä. Asian ehkä voisi vielä jotenkin ymmärtää, jos Sauli olisi ilmoittanut samalla kertaa, ettei hän sittenkään asetu presidenttiehdokkaaksi, vaan keskittyy täysillä helmikuussa syntyvän lapsensa hoitamiseen. Mutta tätä vallankipeä Sauli ei tietenkään tehny.

9. Jäädään seuraamaan, millainen loppu ahneella tulee tässä tapauksessa olemaan.