Näin on tutkittu Evan asenne- ja arvotutkimuksessa1. Eduskuntavaalit ovat tasan kolmen viikon kuluttua eli 17.4.; postiäänestys alkaa jo 6.4. Teiden ja katujen varsille sekä lehtien sivuille ovat ilmestyneet ensimmäiset vaalimainokset. TV-yhtiöt ja jotkut päivälehdet ovat avanneet vaalikoneita, joista jokainen voi käydä ottamassa selvää, mitä mieltä ehdokkaat ovat erilaisista asioista.
2. Tulevissa vaaleissa noin seitsemän kymmenestä äänioikeutetusta käyttää äänioikeuttaan. Suomessa tehdään silloin lyhyessä ajassa noin 2,8 miljoonaa päätöstä, joiden summasta muodostuu kansanvallan käytön lopputulema. Nämä päätökset tehdään vaalisalaisuuden suojassa. Kukaan ei saa tietää, miten kukin äänesti tai millä perusteilla valinta tehtiin.
3. Joka tapauksessa on aika aloittaa seurata vaalitaistelun seuranta. Alkajaisiksi hieman hälyttäviä tietoja parista kyselytutkimuksesta.
4. TNS Gallup tutki Helsingin Sanomien toimeksiannosta äänestysikäisten ihmisten tietoisuutta poliittisista puolueista.Tutkimuksessa kysyttiin, mitkä puolueet ovat mukana nykyisessä hallituksessa. Kysymys osoittautui ylivoimaisen vaikeaksi yllättävän monelle suomalaiselle.
5. Vain joka kolmas vastaaja osasi luetella oikeat hallituspuolueet: keskusta, kokoomus, vihreät ja Rkp. Vaikeinta oli nimetä hallitusten kestopuolue Rkp. Eniten pielessä olivat nuorten ja perussuomalaisia kannattavien käsitykset. MTV3:n Putous-ohjelman hahmot (Munamies, Harjakainen ym.) tiedetään paljon paremmin kuin hallituspuolueet.
6. Kansalaisten virheelliset käsitykset ovat käsittämättömiä ja ne ovat yllättäneet myös hallituspuolueiden ja opposition poliitikot. Lähes joka kolmas vastaajista arveli, että Sdp on hallituksessa, nuorista vastaajista peräti 38 prosentilla oli sanottu harhaluulo. Työväestöön kuuluvista vastaajista näin kuvitteli lähes joka toinen ja Sdp:n kannattajistakin useampi kuin joka neljäs. Perussuomalaisten kannattajista taas joka viides luulee, että oma puolue on (jo) hallituksessa. Alle 25-vuotiaista puolet luulee, että vihreät ovat hallituksen ulkopuolella ja kolmannes, että persut ovat hallituspuolue.
7. Jollei kyselyn haastattelijoita ole vastanneiden toimesta höynäytetty, tutkimuksen tulokset kertovat ensinnäkin huonosta yleissivistyksestä. Toisena syynä on varmaan kiinnostuksen puute eli EVVK-ilmiö: suurta osaa kansasta puoluepolitiikka ei kiinnosta lainkaan. Se kertoo myös siitä, että suuri osa kansalaisista ei osaa tehdä eroa puolueiden välillä.
8. Tutkimus näyttää myös Sdp:n ongelman ytimen: puolue ei ole pystynyt vakuuttamaan oppositiopolitiikallaan. Ihmiset kuvittelevat, että kerran valtionhoitajapuolue, aina valtionhoitajapuolue. Oppositiopolitiikkaa ei voi todellakaan pitää onnistuneena, jos puolueen luullaan olevan hallituksessa. Ei ole siten mikään ihme, että perussuomalaiset keräävät hyödyn, joka perinteisesti on kuulunut suurimmalle oppositiopuolueelle.
9. Tietämättömyys kasvattaa luottamuspulaa, mikä alentaa äänestysaktiivisuutta, mikä Suomessa oli jo viime vaaleissa ennätyksellisen alhaalla ja paljon alempi kuin muissa pohjoismaissa. Mutta muissa pohjoismaiden vaaleissa ovatkin käytössä ne niin sanotut pitkät listat, joiden on aina Suomessa väitetty nimenomaan alentavan äänestysaktiivisuutta!
10. Vielä suurempi tietämättömyys äänestäjien keskuudessa vallitsee varmanakin monista asiakysymyksistä, esimerkiksi vaikkapa siitä, mihin Suomi on oikeastaan sitoutunut Kreikan, Irlannin ja kohta myös Portugalin avustamisesta. Tuskin monikaan tietää, mikä on esimerkiksi pääministeri Mari Kivinimen useasti mainitsema euromaiden käyttöön ottama "vakautusväline" tai miten väliaikainen vakuusrahasto (ERVV) eroaa vuonna 2013 voimaan tulevasta pysyvästä vakausrahastosta ERM - vai mikä se nyt olikaan.
11. Nuorten kiinnostuksen puute vaaleja kohtaan näkyy myös siinä, että nuorisojärjestö Allianssin järjestämiin nuorten varjovaaleihin (nuorisovaalit) on ilmoittautunut tänä vuonna vähemmän kouluja kuin koskaan aikaisemmin. Uudesta sähköisestä äänestyksestä ilmoitti kiinnostuksensa vain 24 rehtoria, vaikka kutsu lähetettiin noin 1 400 rehtorille. Koulujen ja koululaisten into on siis todella laimeaa ja se kertoo samalla myös yhteiskunnallisten asioiden tietämättömyydestä.
12. Selvää on, että epäselvyys ja tietämättömyys puolueiden linjauksista ja näkemyseroista johtaa siihen, että näistäkin vaaleista tulee tykkäämisvaalit, joissa äänestetään sen mukaan, miten "musta tuntuu." Vahvoilla ovat populistit eli käytännössä persut ja muiden puolueiden ja "tallien" (esim. Benin talli) ehdokkaikseen haalimat julkkikset. Kokemattomia kansanedustajia, joiden oma tietämys yhteiskunnallisista asioista on vähäinen, on puolueiden johdon helppo hallita ja pitää ryhmäkurissa. Osaltaan tähän perustuu puolueiden innokkuus hankkia ehdokkaiksi julkisuuden henkilöitä.
13. Politiikasta on tullut ihmisille etäinen protestin ja protestoinnin kohde. Tähän tulokseen tultiin äskettäin julkistetussa Evan kansallisessa asenne- ja arvotutkimuksessa "Maailman paras maa"; tutkimus perustuu 1 918 ihmisen alkuvuonna antamiin vastauksiin. Tutkimuksen mukaan suomalaisten kriittisyys poliittista päätöksentekojärjestelmää ja puolueita kohtaan on kasvanut. Toisaalta kansalaisten usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin on pysynyt pohjalukemisissa.
14. Evan tutkimuksen mukaan puolueet ovat ajautuneet yhä kauemmas tavallisen ihmisen ongelmista. Näin ajattelevien osuus on noussut kahdessa vuodessa 70 prosentista 78 prosenttiin. Myös niiden ihmisten osuus, joiden mielestä mikään puolue ei aja heille tärkeitä asioita, on kasvussa; tuolla tavalla ajattelee nykyisin 40 prosenttia kansalaisista.
15. Toisaalta kiinnostus politiikkaa kohtaan on kasvanut. Nyt 56 prosenttia suomalaisista kertoo olevansa kiinnostunut politiikasta ja seuraavansa sitä aktiivisesti. kaksi vuotta sitten näiden vastaajien osuus 51 prosenttia. Kiinnostuksen lisääntyminen johtunee poikkeuksellisen mielenkiintoisista vaaleista, mikä puolestaan johtunee perussuomalaisten kannatuksen kasvusta. Kiinnostuksen kasvu ei kuitenkaan ole tutkimuksen mukaan tae osallistumisesta eikä siitä välttämättä seuraa, että suhtautuminen politiikkaan olisi rakentavaa. Kyse voi olla protestista politiikkaa ja vanhoja puolueita vastaan.
16. Tutkimukseen vastanneiden mukaan rehellisyys ja vastuullisuus on selvästi tärkein ominaisuus, mitä ehdokkaalta vaaditaan. Se oli hyvin tärke kahdeksalle kymmenestä (82 %) ja lopuillekin vähintään melko tärkeä. Toiseksi tähdennetyin on ehdokkaan asiantuntevuus ja osaaminen (71 %) ja kolmanneksi rohkeus, valmius itsenäiseen ajatteluun ja toimintaan (66 %). Eri väestöryhmien odotukset ovat näiden kriteerien osalta pitkälti yhdenmukaiset. Kysees-
sä on eräänlainen kelpoisuusehtojen peruspaketti.
17. Lisäksi valitsijan pitää olla vakuuttunut, että edustaja todella edustaa heitä, jotka ovat hänelle äänensä antaneet. Siksi ensisijaisten valintaperusteiden listalle lukeutuvat vielä tekijät ehdokkaan arvomaailma vastaa omaani (65 % pitää erittäin tärkeänä), ajaa asiaani ja puolustaa kaltaisteni ihmisten etuja (60 %) sekä kansanomaisuus, ymmärtää tavallisen suomalaisen arkea (54 %).
18. Toinen, suomalaisten enemmistölle vähintään melko tärkeiden ehdokkaan valintaperusteiden lista koostuu Evan tutkimuksen mukaan edellä kuvattuun ”ykkösluok-
kaan” verrattuna astetta käytännönläheisemmistä ominaisuuksista. Poliitikkojen on aina pitänyt osata ottaa yleisönsä ja olla hyviä puhumaan. Nykyään kuitenkin etenkin johtavilta poliitikoilta vaaditaan enemmän. Tupailtojen ja paikalliskokousten ohella pitää osata olla luontevalla tavalla läsnä myös kotien taulutelevisioiden näytöillä ja tiivistää sanottavansa muutamaan riviin, sillä kaikki muu leikataan lähetyksestä kuitenkin pois. Lähes kaikille (84 %) ehdokkaan sanavalmius, media- ja esiintymistaito on vähintään melko tärkeä valintaperuste. Kansa myös toivoo, että euroyhteyksissä ja laajemminkin maailmalla liikuttaessa, suomalaispoliitikoille klassinen ”tankerotyyli” tuskallisen kankeine ääntämyksineen ja cocktailkutsujen töppäilyineen olisi jo taakse jäänyttä aikaa. Kielitaito ja kansainvälisyys muodostaa hyvin tai melko tärkeän valintaperusteen yli kolmelle neljästä (77 %) kaikissa väestöryhmissä.
19. Vaikka rehellisyys on tärkein poliitikolta edellytettävä ominaisuus, oli Evan tutkimukseen vastanneista kansalaisista vain vajaa neljännes sitä mieltä, että valtaosa politiikoista on rehellisiä ja tunnollisia ihmisiä. Ei ole kovin vaikea arvata, mistä viimeaikaisista tapahtumista tämä voisi johtua; muistettakoon vain vaalirahoitussotku kaikkine "herkkuineen", vaalitukien asianmukainen ilmoittamatta jättäminen, Timo Kallin kuuluisa "möläytys", KMS, Nova-Group, Nuorisosäätiö, Mauri Pekkarinen ja Suomi-Soffan tapaus, ex-pääministeri Matti Vanhasen esteellisyysjupakka jne. jne.
20. Kaksi kolmasosaa suomalaisista on Evan tutkimuksen mukaan sitä mieltä, että poliitikkoja lahjotaan ja että se vaikuttaa päätöksiin. saman verran löytyy ihmisiä, joiden mukaan Suomea hallitsee "virkamiesten ja korkeiden herrojen epävirallinen ryhmittymä." Kyllä kansa tietää - ainakin nämä asiat! Tätähän se Veikko Vennamo juuri tarkoitti mainitulla iskulauseellaan.
21. Olisi ollut mielenkiintoista selvittää, mitä mieltä kansalaiset ovat korkeiden laillisuusvalvontaviranomaistemme (oikeuskansleri ja oikeusasiamies) toiminnasta ja heidän halustaan ja rohkeudestaan puuttua näiden "korkeiden herrojen" ja poliitikkojen erilaisten sotkujen selvittämiseen. Onko ihmisten mielestä niin, ettei "korppi korpin silmä noki."
22. Ei tämä tosiaan kovin hyvältä näytä! Mutta näillä mennään ja mennään myös vaaleihin. Kansa saa näissäkin vaaleissa niin huonon tai hyvän eduskunnan kuin se ansaitsee. Jos ihmiset äänestävät edelleen Arkadianmäelle vaalirahoitussotkuun tavalla tai toisella sekaantuneita ja puutteelliset tai epäselvät vaalirahoitusilmoitukset edellisissä vaaleissa viranomaisille jättäneet edustajat, niin mikäpäs siinä. Mutta älkööt sitten heti ensi syksynä alkako valittaa, että miten ihmeessä meille taas onkaan valittu tällainen eduskunta!
23. Lopuksi vielä oma alustava vaaliveikkaukseni puolueiden välisestä paikkajaosta tulevissa vaaleissa; suluissa nykyisen eduskunnan paikkamäärät puolueittain:
Kokoomus 46 (50), Keskusta 40 (51), Sdp 37 (45), Persut 34 (5), Vihreät 15 (15), Vasurit 14 (17), RKP 8 (9), Kristilliset 6 (7)
