Parvekkeelta vilkutettiin, vaikkei yleisöä sankan lumisateen vuoksi Kauppatorilla juuri ollut
1. Vielä viikko sitten maassa käytiin vaalikamppailua ja sunnuntaina oli varsinainen äänestyspäivä. Tulokset saatiin samana illalla, jolloin huomattiin, että kannatusmittauskyselyt olivat osuneet tällä kerralla oikeaan: Sauli Niinistö voitti vaalit ylivoimaisesti. Lähestulkoon kaikki huokasivat helpotukssta, sillä "toinen kierros" olisi ollut näissä olosuhteissa liian rasittava kokemus.
2. Presidentiksi valitttu Sauli Niinistö astui virkaansa - toisen kerran siis - eilen torstaina 1. helmikuuta. Juhlallisia virkaanastujaisia vietettiin ensin Eduskunnassa ja sen jälkeen Linnassa. Juhlallisuudet olivat ohi parissa tunnissa; lyhyestä virsi kaunis siis.
3. Valtakunnassa on siis kaikki hyvin, kun kuusi vuotta presidenttinä ollut Niinistön toinen kausi alkoi. Vai onko sittenkään aivan kaikki? Koettelihan valtakuntaa eilen juhlallisuuksien aikana talven pahin lumimyräkkä ja joukkoliikenne takkuili ja myöhästeli aikatauluistaan. Lunta pyryttää vielä tänäänkin, jolloin osa maata ns. pysähtyy, kun Senaatintorille keräytyy tuhatpäin lakkoilevia ihmisiä osoittamaan mieltään eduskunnan hyväksymää työttömien aktiivimallia vastaan. Sitten on vielä Paavo Väyrynen, joka oli eilen lähellä varastaa koko show´n ilmoittaessaan heti presidentin juhlallisten virkaanastujaisten jälkeen pitämässään tiedotustilaisuudessa pyrkivänsä keskustan puheenjohtajaksi.
4. Mutta Paavo nyt on Paavo, ei me mitään sille mahdeta! Antaa miehen vaan yrittää, saadaanhan poliittiseen elämään, joka on useimmiten hieman tylsää, hänen tempauksistaan edes hieman väriä! Mitä taas lakkoiluun tulee, niin on syytä muistaa, että Suomessa on ennenkin lakkoiltu presidentin virkaanastujaisten yhteydessä. Muistan hyvin, miten Suomessa alkoi 1. maaliskuuta 1956 yleislakko, joka kesti kolme viikkoa ja josta aiheutui todella suurta haittaa ja vahinkoa. Yleislakon alku ajoittui samaaan päivään, jolloin Urho Kekkonen ryhtyi hoitamaan tasavallan presidentin virkaa.
5. Eduskuntalon edessä presidentin tarkastusta odotelleen kunniakomppanian sotilaiden hartioille ja karvahatuille ehti kertyä melkoisesti lunta ennen kuin tehtävä oli suoritettu. Tuli mieleen, että kunniankomppanian tarkastustilaisuus olisi ollut vielä juhlavampi, jos sotilaat olisivat pukeutuneet säätilan edellyttämällä tavalla lumipukuihin. Se olisi muistuttanut meitä kaikkia Talvisodan hengestä, jota me täällä "Karhun naapurissa" edelleen toki tarvitsisimme.
6. Eduskuntalolta Sauli Niinistö poistui perinteiden mukaisesti - silinterihattu päässään -massiivisia portaita pitkin adjutanttinsa ja puolustusvoimien komentajan seurassa. Rappuja oli toki yritetty pitää puhtaina lumesta, mutta kun koko ajan pyrytti lisää, oli jännittävää seurata telkkarikuvasta, pysyisikö Niinistö koko matkan pystyssä. Kyllä pysyi, ja jos hän olisi liukastunut tai horjahtanut taikka ollut kaatumaisillaan, olisivat hänen lähituntumassaan kävelleet kenraali ja adjuntantti kyllä ehtineet pelastaa presidentin kaatumiselta. Muuten vuonna 1994 vastavalittu presidentti Martti Ahtisaari, joka kärsi lonkkavaivoista, käveli virkaanastujaisissaan samat rappuset reippaasti alas kompuroimatta, mikä ei ilmeisesti enää nykyisin häneltä onnistuisi. Mara liukastui muutama viikko myöhemmin Tukholman kuninkaanlinnan kylpyhuoneessa, mutta silloin syynä olivat kuulemma hänen lakeerikenkänsä.
7. Kansanedustajat olivat pukeutuneet eduskunnassa tummiin pukuihin, joihin oli kiinnitetty ns. isot kunniamerkit, vaikka niitä muuten käytetään tiettävästi vain juhlapuvuissa. Tämä näytti hieman koomiselta, mutta perinteet ilmeisesti velvoittavat pitämään tiukasti kiinni sanotusta käytännöstä. Kaikilla kunniamerkkejä ei tosin ole. Ne puuttuvat nuorilta edustajilta, mutta eivät kaikki kokeneetkaan poliitikot niistä erityisemmin pidä. Esimerkiksi täysistuntosalin etupenkissä vierekkäin istuneilta Erkki Tuomiojalta ja Pekka Haavistolta merkit puuttuivat, koska heidän vakaumukseensa ei ilmeisesti kuulu kantaa sellaisia; tämä on minusta positiivinen piirre.
8. Myös tasavallan presidentti esiintyi koko päivän täydellisessä "sotisovassa" eli kunniamerkit yllään ja käädyt kaulallaan, mutta hän olikin pukeutunut frakkiin, jonka kanssa kunniamerkkejä normaalisti pidetään. Lähikuvien perusteella näytti siltä, että Niinistölle on iän mukana kertynyt vatsaa aika lailla enemmän kuin kuusi vuotta sitten, mutta ei kuitenkaan häiritsevässä määrin.
9. Eduskunnan puhemies Maria Lohela (sin), joka joutuu ensi viikolla luopumaan virasta, piti ensin puheen Sauli Niinistölle. Tämän jälkeen Niinistö otti lukulsit esiin ja asetteli ne nenälleen sekä antoi juhlallisen vakuutuksen - ei siis valaa - jossa hän lupasi noudattaa valtiosäntöä ja lakeja sekä edistää parhaan kykynsä mukaan maan ja kansan parasta. Tämä jälkeen Niinistö piti oman puheensa, jossa - tavan mukaan tietenkin - hän lupasi "viisi hyvää ja kuusi kaunista". Tavan mukaisesti kansanedustajat kiittelivät presidentin puhetta, joka monessa suhteessa noudatteli samaa kaavaa ja sisältöä kuin hänen kuusi vuotta aiemmin vastaavassa tilaisuudessa pitämänsä puhe. Ongelmat ovat edelleen samanlaisia kuin kuusi vuotta sitten tai vieläkin pahempia. Tämä koskee esimerkiksi nuorten syrjäytymistä, ihmisten eriarvoistumista ja etenkin vanhempien ihmisten yksinäisyyttä.
10. Puhemies Lohela ja presidentti Niinistö lukivat eilen puheensa tiukasti papereista. Tässäkään ei ollut mitään uutta, sillä näin on tehty aina ennenkin ja tullaan varmasti tekemään jatkossakin - ei siitä mihinkään ilmeisesti päästä. Kannattaisi kuitenkin yrittäänykyaikasitaa sanottua "touhua". Teleprompterit on keksitty ja otettu Suomessakin käyttöön jo 30 vuotta sitten, joten eikö noita vekottimia voitaisi hyödyntää myös presidentin virkaanastujaispuheiden yhteydessä? Tilaisuus olisi paljon elävämpi, jos näyttäisi siltä, että puhemies ja presidentti katsovat paikalla olevia ihmisiä ja tv-vastaanottimien ääressä olevaa yleisiöä, eivätkä tuijottaisi koko ajan toisiaan ja edessän olevia paperinivaskaa, josta puheet luetaan.
11. Vertailun vuoksi voidaan todeta, miten vastaanvalaiset juhlallisuudet on hoidettu esimerkiksi Washingtonissa, jossa presidentti Donald Trump piti toissa päivänä ensimmäisen kansankunnan tilaa käsittelevän puheensa - kesto 1 t 40 min - kongressin edustajanhuoneessa. Trump osaa esiintyä, missä hän hyödyntää promteria, jolloin näyttää siltä, että presidentti katsoo kuulijoitaan silmiin, papereita Trump ei puhuessaan tarvitse. Tapan kuului lisäksi toissa päivänäkin, että Trump nosti oikean kätensä usein pystyyn sanomaansa korostaen. Kuvaan kuului myös, että varapresidentti Pence ja edustajainhuoneen puhemies Ryan istuivat Trumpin takana olevalla korokkeella, jossa he vähän väliä pomppasivat pystyyn ja taputtivat presidentin puheen kohokohdille; saman tekivät salissa puhetta kuunnelleet republikaaniedustajat, kun taas demokraatit istuivat hiljaa paikoillaan. Tämä on toki näytelmää, mutta kuitenkin sellaista tyyliä, joka jää paljon paremmin kuulijoiden ja katselijoiden mieleen, jos sitä vertaa rutikuivaan suomalaiseen käytäntöön, jossa presidentti esittää puheensa otsa rypyssä ja tiukasti paperista lukien.
12. Eduskuntasalin lehtereiltä juhlamenoja seurasi laaja kutsuvierasjoukko. Siellä olivat mm. rouva Tellervo Koivisto. Martti ja Eeva Ahtisaari sekä Tarja Halonen ja Pentti Arajärvi. Paikalla oli myös rouva Jenni Haukio, joka istui pitkän tuntemattoman miehen vieressä. Vasta tänään minulle selvisi, että mainittu herra on puhemies Maria Lohelan puoliso Samppa Mattila. Kutsuvieraiden lehterillä oli myös Sauli Niinistön vanhin poika Nuutti Niinistö (synt. 1975) vaimonsa Saaran kanssa. Presidentin toista poikaa Matiasta ei sen sijaan tälläkään kertaa paikalla nähty, hän ei osallistunut myöskään viime sunnuntai-iltana isänsä Niinistön vaalivalvojaisiin Vanhalla ylioppilastalolla.
13. Juhlat jatkui Junttilassa, eräässä Junnu Vainion laulussa kerrotaan. Eiliset kemut jatkuivat eduskuntalon jälkeen Presidentinlinnassa. Kun sää Linnan edustalla ja Kauppatorilla oli huono ja näkyvyys heikko ja ilma täynnä vihmaista tuulta ja piiskaavaa lumipyryä ynnä kadut ja tori lumen ja loskan peitossa, ei paikalle ollut saapunut kuvaajien lisäksi kuin 10-15 ihmistä odottelemaan presidenttiparin perinteistä saapumista Linnan parvekkeelta. Sauli Niinistö ja Jenni Haukio tulivat parvekeelle ja heiluttivat käsiään - Saulilla oli silinterihattu oikeassa kädessään - vajaan minuutin verran ja häipyivät sitten kiireesti takaisin sisätiloihin. Lennua ei parvekkeella näkynyt, vaikka olin sitä hieman odottanut; tämä oli pettymys.
14. Linnan peilisalissa, jossa Jenni Haukiota ei enää nähty, presidentti Niinistö vastaanotti protokollan mukaisin menoin diplomaattikunnan onnittelut, vastasi diplomaattikunan vanhimman jäsenen Nicaraguan suurlähettiläs Ricardo José lvarado Nogueran pitämään puheeseen omalla paperille kirjoitetulla puhellaan, kätteli kaikki paikalle saapunet noin sata diplomaattia, nautti lopuksi paikallaolijoiden kanssa lasillisen kuohuvaa, vaihtoi joidenkin diplomaattien kanssa muutaman small talk -sanan ja tilaisuus oli ohi. Presidentin seurassa olivat hänen kolme adjutanttiaan, presidentin kanslian toimihenkilöitä ja, jottei pönäkkyys oli täysin unohtunut, myös ulkoministeri Timo Soini.
15. Suurlähettilän Noguera osoittautui hauskaksi mieheksi, sillä puheensa lopuksi hän toivotti Sauli Niinistölle menestystä myös henkilökohtaisessa elämässään viittaamalla Niinistölle tulossa olevaan perheenlisäyksen. Eikä tässä vielä kaikki, sillä suurlähettiläs muisti puheessaan myös Lennua: "Emmekä unohda kansainväliseksi supertähdeksi noussutta koiraanne Lennua", suurlähettiläs lausui ja sai muuten vakailmeisen salijoukon puhkeamaan nauruun. Suurlähetiläs Noguera kiitteli puheessaan saunan, sisun ja Sibeliuksen Sumea rauhan ja vapauden mallimaaksi. Osan puheestaan lähettiläs esitti suomeksi.
16. Tämän jälkeen Niinistö siirtyi valtiosaliin, missä häntä odotti maan hallitus, joukko korkeita virkamiehiä, oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies, apulaisoikeuskansleri ja apulaisoikeusasiamiehet, ylimpien oikeuksien tuomarikunta, ylipistojen rehtorit sekä kenraalikkunta, yhteensä likipitäen 250 henkilöä. Myös valtiosalissa seremonia aloitettiin, kuinkas muuten, kättelyllä, mutta sen taidonhan Sauli tunnetusti osaa. Presidentti kätteli jokaisen vieraansa niin, että kun yksi viiden hengen rivi oli kätelty, rivi astui reippaasti pari kolme askelta sivuun, minkä jälkeen Niinistö siirtyi kättelemään seuraava riviä. Aika haasua ja suorastaan koomisen näköistä puuhaa tuo tietnkin oli, mutta minkäs teet, sillä niin on tehtävä kuin protokolla määrää, ei siinä mikään auta! Kättelyn jälkeen pääministeri Juha Sipilä puhui presidentille - paperista lukien tietenkin - minkä jälkeen presidentti vastasi omalla puheellaan, joka oli kirjoitettu valmiiksi adjuntantin hänelle ojentamille paperille. Puheiden koreografia oli tuttua ja turvallista onnentoivottelua ja hymistelyä, mistä moni jälkeenpäin tuskin muistaa juuri mitään. Pääministeri Sipilän puheesta toimittajat olivat kuitenkin havaitsevinaan jonkinlaisen muistutuksen tai jopa pienen presidnettiin kohdistetun piikin tämän valtaoikeuksien rajoituksista. Puheiden jälkeen skoolattiin kuohuviinillä, jonka siemailun lomassa pääministeri ja presidentti sanailivat toisilleen kättelyrivien suoruudesta, jolle sitten porukalla hieman naurahdettiin.
17. TV-katselijan mieleen tuli, että presidentin virkaanastujaisten ohjelmassa ja seremoniassa olisi aika paljon kehittämisen ja nykyaikaistamisen varaa. Voidaan kysyä, onko meidän välttämättä tehtävä 2000-luvulla kaikki täysin samalla tavalla kuin itsenäisyytemme alkuaikoina oli tapana tehdä. Mutta ensi viikolla taas jubiloidaan, tällä kertaa valtiopäivien juhlallisten avajaisten merkeissä.
Jatkoa 3.2.2017
Presidenttiparin elämä on nyt pelkkää juhlaa. Eilen perjantai-illalla nimittäin uutisoitiin, että heille on noin klo 20 aikaan syntynyt Naistenklinikalla poikavauva. Sauli Niinistö tiedotti asiasta Facebook-sivuillaan näin: "Olemme nyt poikalapsen vanhempia". Presidentinkanslian julkaiseman tiedotteen mukaan äiti ja lapsi voivat hyvin. Sauli Niinistö poistui naistenklinikalta tänään lauantaina klo 12.40. Presidenttiparille sataa koko ajan onniteluja myös ulkomailta aina Yhdysvaltoja ja Kiinaa. Presidenttiparin lapsen syntymää on ihasteltu, samalla on ihmetelty isän korkeaa ikää.
Some ja media pullistelevat kannaottoja ja suosituksia pojalle annettavasta nimestä ja siitä, antavatko Sauli ja Jenni hänelle sukunimen Niinistö vai Haukio; kaksoisnimi ei ole lain mukaan mahdollinen. Itse veikkaisin, että lapsen toinen tai kolmas etunimi on Väinö, sillä onhan Saulin toinen etunimi Väinämö ja hänen isänsä etunimi muistaakseni juuri Väinö.
Virkaanastujaisiin Linnassa osallistuivat myös oikeuskansleri ja korkeimman oikeuden tuomarit
