1. Poliisi ilmoittaa peruuttaneensa vuoden aika lähes tuhat aselupaa, minkä lisäksi lähes 800 aseenomistajaa on saanut varoituksen. Aselupia peruttiin vakavien rikosten, kotihälytysten ja törkeiden rattijuopumusten takia. Toistuvat juopumuspidätykset johtivat varoituksiin.
Katso tästä "aseistariisunnasta" tarkemmin täältä.
2. Aselupien tarkastamiseen päätettiin ryhtyä vasta syksyllä 2008 Kauhajoen koulusurmien jälkeen. Jokelan koulusurmat vuotta aiemmin eivät aiheuttaneet - tässäkään suhteessa - minkäänlaisia toimenpiteitä sisäministeri Anne Holmlundin johtamalta ministeriöltä ja sen poliisiosastolta. Ihmisten ja koululaisten turvallisuus ei kiinnostanut ministeriä, ministeriötä tai poliisijohtoa.
3. Kauhajoen koulusurmien jälkeen alettiin valmistella kovalla kiireellä uutta ampuma-aselainsäädäntöä, jonka käsittely on eduskunnassa edelleen kesken. Tässä kuten monessa muussakin asiassa aiemmin ja sen jälkeen alettiin poliitikkojen taholta huutaa ("perätä") heti lainmuutosten tai uusien lakien perään. Ei havaita, että usein voimassa olevassa laissa olisi jo aivan riittävät edellytykset panna asiat kuntoon. Niin kuin juuri tässä tapauksessa aselupien peruuttaminen.
4. Tänään uutisoitiin myös, että Lapin syyttäjäviraston mukaan poliisin ei tarvinnut takavarikoida luvatonta asetta "huhun perusteella." Syyttäjä, joka toimii poliisirikosasioissa esitutkinnanjohtajana, ilmoitti, että Kuusamon (Koillismaan) poliisi ei toiminut väärin, kun se jätti takavarikoimatta luvattoman aseen henkirikoksesta nyttemmin epäillyltä mieheltä. Miehen epäillään ampuneen luvattomalla aseella entisen avopuolisonsa 43-vuotiaan äidin viime helmikuussa Kuusamossa. Tappojutun oikeuskäsittely alkaa käräjäoikeudessa huomenna. Katso tarkemmin täältä.
5. Minusta syyttäjän perustelut vaikuttavat hieman oudoilta. Syyttäjä vetoaa "vain toisen käden tietoihin" ja siihen, ettei kukaan ollut nähnyt asetta. Laittomasta aseesta ilmoitti poliisille ennen surmatekoa nyt taposta epäillyn ex-avovaimo, joka puolestaan oli saanut varoituksen aseesta epäillyn lähipiiriltä. Poliisia "huhu" ei hetkauttanut, vaikka epäillyllä miehellä oli voimassa viime marraskuussa laajennettu lähestymiskielto ex-puolisoa ja heidän yhteistä 4-vuotiasta lastaan kohtaan, lähestymiskielto oli voimassa myös ex-puolison vanhempien kotiosoitteessa, jossa surmateko sittemmin tapahtui. Lehtitietojen mukaan epäilty mies oli rikkonut lähestymiskieltoa viime joulukuussa.
6. Syyttäjä puolustelee poliisia sillä perusteella, ettei poliisilaitoksella ollut luvattomasta aseesta "sellaista tietoa, joiden perusteella kotietsintä olisi voitu suorittaa aseen löytämiseksi." Sitä, millaista tietoa poliisilla sitten olisi pitänyt olla, ei syyttäjän tiedotteesta käy selville. Eikö poliisi olisi voinut kuitenkin ryhtyä selvittämään, pitikö huhu paikkansa, vaikkei se olisikaan voinut heti rynnätä etsintää suorittamaan? Asiaahan olisi voinut kysyä epäillyn lähipiiriltä, joka oli varoittanut ex-puolisoa. Kun asia ei kiinnostanut poliisia, epäilty sai mahdollisuuden toteuttaa tekonsa.
7. Syyttäjä toteaa lakonisesti, että poliisin "ei tarvinnut" takavarikoida asetta. Mutta ei olisi ollut toisaalta varmaan väärin, että poliisi olisi ryhtynyt ex-puolison ilmoituksen perusteella selvittämään asiaa tarkemmin. Kokihan ex-puoliso lapsineen olevansa vaarassa. Minusta asian selvittäminen olisi ollut poliisin oikea tapa toimia. Toivottavasti syyttäjän päätös saatetaan valtakunnansyyttäjänviraston tutkittavaksi. Jos kyseinen ase olisi ollut luvallinen, on todennäköistä, että poliisi olisi nyt toteutetussa "aseistariisunnassa" peruuttanut aseluvan. Laittoman aseen olemassaolo ei sen sijaan poliisia kiinnostanut.
8. Ihmisten turvallisuus ei tunnu olevan nykyisin poliisijohdon, ei paikallisen eikä valtakunnallisen johdon, asteikossa kovin korkeassa kurssissa. Sellon surmaaja sai rikostuomioistaan ja lähestymiskiellostaan huolimatta häiritä ja kiusata sittemmin tappamaansa ex-puolisoaan vuosikausia, mutta siitä huolimatta poliisi ollut kiinnostunut hänen karkottamisestaan. Kuusamon tapaus muistuttaa osin Kauhajoen komisarion menettelyä tämän jättäessä surma-aseen koulusurmaajan käsiin. Käräjäoikeus ei nähnyt komisarion toiminnassa mitään moitittavaa, hyvä ettei suorastaan kiitellyt komisariota; komisarion alaiset ja kollegat, joita ei epäilty mistään laiminlyönnistä, sen sijaan saivat oikeudelta rivien välistä satikutia! Kauhajoen tuomiosta on onneksi valitettu hovioikeuteen.
