1. Aivan aluksi: Helsingin Sanomien kauan kohkattu tabloidi-uudistus meni pieleen. Jo matkalla postiluukulta takaisin sänkyyn saattoi tehdä karmean johtopäätöksen: meillä ei ole enää Hesaria! Tabloidi-HS on heikosti taitettu, sekava, suttuinen, huonolle paperille painettu lehti, joka hajoaa lukiessa käsiin vielä pahemmin kuin Hesari. Siinä mikään ei tunnu olevan entisensä. Esimerkiksi tv-ohjelmia, jotka olivat Hesarissa aina takasivulla, joutui etsimään kymmenisen minuuttia.
2. Tabloidissa oli tänään kolme juridiikkaa sivuaa juttua otsikoilla "Pula asianajajista iski maakuntiin", "Lapsi lintsaa, vanhemmille tuomio" ja "Tuomarit vievät, lautamiehet vikisevät". Keskityn seuraavassa viimeksi mainittuun asiaan.
3. HS:n toimitus oli selvittänyt sähköpostikyselyllä ammatti- ja maalikkotuomareiden kokemuksia lautamiesjärjestelmästä. Kyselyyn vastasi noin 500 tuomarista ainoastaan 41 ja yli 2 000 lautamiehestä vain 92. Varsin vähäinen otos siis, vaikka jutussa ei tosin kerrottu, kuinka monelle henkilölle kysely oli lähetetty.
4. HS:n juttu on ajankohtainen, sillä uudet kunnanvaltuustot valitsevat piakkoin käräjäoikeuksiin uudet lautamiehet. Jutussa on graafinen esitys lautamiesten lukumäärässä 2000-luvulla tapahtuneesta tuntuvasta vähenemisestä. Kun lautamiehiä oli vielä vuonna 2005 koko maassa noin 3 700, laski heidän lukumääränsä viime kaudella (2009-2012) 2 200:aan. Tämä aleneva trendi jatkuu, sillä oikeusministeriö on päättänyt viime joulukuussa, että lautamiehiä valitaan kaudelle 2013-2016 enää 1 738. Jokaisesta kunnasta valitaan vähintään kaksi lautamiestä, Helsingissä kaupunginvaltuusto valitsee 300 lautamiestä. Katso OM:n tiedote 7.1.2013.
5. HS:n jutussa ei, yllättävää kyllä, kerrota minkäänlaista syytä lautamiesten määrän vähenemiseen. Syy on tietenkin siinä, että lautamiehet osallistuvat entistä harvemmissa jutuissa käräjäoikeuden kokoonpanoon. Mutta miksi tähän on päädytty? No, siitä yksinkertaisesta syystä, että lautamiesjärjestelmän on katsottu tulevan valtiolle liian kalliiksi, jos lautamiehiä valittaisiin edelleen lähes 4 000. Lautamiehille maksetaan kultakin istuntopäivältä korvaus ansion menetyksestä, päiväraha sekä matkakulujen korvaus. Minkäänlaisia oikeuspoliittisia perusteita tai linjamuutosta maallikkojäsenten osallistumisen kaventamiseksi ei ole esitetty tai pohdittu.
6. Suomalaisessa lautamiesjärjestelmässä on pielessä lähes jokainen asia, joka ylipäätään voisi olla pielessä. Olen sivunnut lautamiesten osallistumista lainkäyttöön monissa blogijutuissa. Blogissa nro 63/8.1.2009 otsikolla Lautamiehet on kattava selvitys lautamiesjärjestelmästä ja sen monista epäkohdista, kuten ko. kirjoituksen seuraavista alaotsikoista voidaan päätellä:
- Mikä mies on lautamies?
- Lautamiesjärjestelmän kehityspiirteitä
- Tarvitaanko lautamiehiä, näkökohtia pro et contra
- Vuoden 2009 uudistus on säästölaki, lautamiesten määrää vähenee yli kolmanneksen
- Käräjäoikeuden kokoonpanovaihtoehdot
- Uudistuksen kritiikkiä
- Lautamiesten valintatapa on epäilyttävä
- Lautamiehet maksavat puolueveroa
- Lautamiesten äänioikeutta olisi rukattava
- Lautamiehiä myös hovioikeuteen ja hallinto-oikeuteen?
- Herastuomarin arvonimi tulisi poistaa
- Lautamiesjärjestelmän kehittäminen on laiminlyöty
- Lopuksi (omia kokemuksia lautamiehistä)
7. Olen edellä mainitussa blogijutussa kritisoinut vuoden 2009 uudistusta, jolla lautamiesten osallistumista lainkäyttöön kavennettiin valtiontalouden säästösyistä tuntuvalla tavalla. Se, millaisissa rikosjutuissa lautamiehet ovat mukana käräjäoikeuden kokoonpanossa, jätettiin tuolloin yllättäen kunkin käräjäoikeuden ja puheenjohtajana konkreettisessa jutuissa toimivien ammattituomarien harkintaan. Kun aiemmin esimerkiksi raiskausta tai ryöstöä koskeva juttu oli istuttava aina lautamieskokoonpanossa, on nykyisin sitä vastoin mahdollista, että myös mainitunlaiset jutut käsitellään käräjillä kolmen ammattituomarin kokoonpanossa. Tämä on johtanut siihen, että lautamiesten osallistuminen tuomitsemistoimintaan vaihtelee käräjäoikeuksittain suuresti. Joustavat säännökset ovat johtaneet epäyhtenäiseen käytäntöön.
8. Kuten HS:n jutustakin voidaan havaita, lautamiehet itse suhtautuvat maallikoiden osallistumiseen lainkäyttöön selvästi myönteisemmin kuin virkatuomarit. Lähes kaikki kyselyyn vastanneet lautamiehet uskovat, että järjestelmä parantaa tuomioiden laatua ja oikeudenmukaisuutta, mutta sen sijaan virkatuomarit epäilevät tätä näkemystä suuresti. Tosiasiassa lautamiehiä roikotetaan mukana käräjäoikeudessa lähinnä siksi, että järjestelmän katsotaan lisäävän jonkinlaista yleisluonteista uskottavuutta tuomioistuimen toimintaan. Tämänkin perusteen painoarvo tuntuu olevan koko ajan vähenemässä.
9. Lautamiesjärjestelmä sinänsä ei ole uskottava, mikä johtuu siitä, että sen kehittäminen on laiminlyöty. Oikeusvaltiossa ei ole toki mistään kotoisin, että lautamiehiksi valikoituvat käytännössä yksinomaan poliittisten puolueiden jäsenet, mikä taas johtuu siitä, että lautamiesten valinta on uskottu poliittiselle elimelle eli kunnanvaltuustolle. Oikeusministeriö ja oikeuskansleri varoittelevat joka neljäs vuosi lautamiehiksi valittavia puolueveron maksamisesta, mutta käytännöstä tästä varoittelusta viis veisataan. Lautamiehet pulittavat uskollisesti puolueveroa valitsijoilleen siinä missä kunnallisten lautakuntien jäsenetkin.
10. HS:n jutussa päähuomio näyttää kohdistuneen siihen, että maallikkotuomarit tuomitsevat käräjillä "vähäisellä osaamisella". Tätä valittavat myös useat kyselyyn vastanneet virkatuomarit. Tästä kuitenkin ilmenee, että lautamiesten merkitys on ymmärretty itse asiassa väärin. Lautamiehiltä ei tietenkään edes voida vaatia juridiikan osaamista, sillä eiväthän he ole juristeja, vaan maallikkoja. Jos tuomari valittaa, että "lautamiehet eivät eivät ymmärrä useinkaan asiasta mitään", olisi asianomaisen tuomarin kyllä syytä katsoa peiliin. Tuomarin tehtävänä on kertoa lautamiehille, "mitä laki sanoo" ja miten jutussa esitettyä todistelua on arvioitava. Sitä vartenhan oikeutta käydään eli juttua puidaan pitkään ja hartaasti, että "tyhmemmillekin" maallikoille selviäisi, mistä on kyse ja miten asiassa on tuomittava.
11. Toki lautamiesjärjestelmää voitaisiin kehittää siten, että maallikot osallistuisivat vain kaikkein tavallisimpien perusrikosasioiden käsittelyyn ja niissäkin ainoastaan syyllisyyskysymyksen ratkaiseminen. Lainsäätäjä ja oikeusministeriön lainvalmistelijat eivät kuitenkaan ole välittäneet huolehtia lautamiesjärjestelmän kunnollisesta kehittämisestä. Tässäkin asiassa puuttuu epäkohtien korjaamiseksi tarvittava poliittinen tahto ja moraali. Virkamiehiltähän Suomessa ei ole edes totuttu odottamaan tässä suhteessa moraalia ja etiikkaa.
12. Ylipoliisipäällikkö Mikko Paatero, tämä maan mainio ideanikkarimme, on ehdottanut eräänlaista naapuripoliisia Suomeen. Nämä "naapurit" olisivat maallikkoja, jotka partioisivat yhtenäissä asuissa toreilla, kaduilla ja kylänraiteilla tarkkailemassa ihmisten käyttäytymistä ja ilmoittaisivat havaitsemistaan rikkeistä tai epäsopivasta taikka uhkaavasta käytöksestä ja tilanteista poliisille. Näin olen Paateron ehdotuksen käsittänyt, poliisivaltuuksia ko. partioille ei ole tarkoitus antaa. Sisäministeri Päivi Räsänen on kannattanut lämpimästi Paateron ehdotusta, mutta poliisikunta tuntuu olevan aika jyrkästi ideaa vastaan. Mutta eihän Päivin ja Mikon nyt tuollaisesta napinasta kannata mitään välittää!
13. Jos lautamiesjärjestelmä lakkautetaan - säästösyistä tietenkin - niin jonkinlaisena korvikkeena voitaisiin perustaa kunnallinen naapuri- tai apupoliisisysteemi, jonka piiriin käräjiltä toimettomiksi jääneet lautamiehet voisivat hakeutua. Kyllähän maallikot nyt poliisin hommista kevyesti selviäisivät, jos he kerran ovat toimineet vuosisatoja tuomareinakin! Myös apupoliisit valittaisiin - tietenkin - poliittisin perustein ja valinnan suorittaisi valtuusto, kunnanhallitus tai vaikkapa poliisin paikallinen neuvottelukunta. Pitkästä ja ansiokkaasta toiminnasta apupoliisina henkilölle voitaisiin myöntää nimismiehen arvonimi.
