1. Postimerkkeihin on aikojen saatossa päätynyt mitä erilaisimpia aiheita, henkilöitä, esineitä ja asioita. Suomessa on julkaistu postimerkkejä esimerkiksi tasavallan presidenteistä, Sibeliuksesta, Paavo Nurmesta ja Mikael Granlundin ilmaveivistä jääkiekon MM-kisoissa 2011.
2. Suomen Postin historian suosituin postimerkki on Itellan vuonna 2014 kuvataiteilija ja homoikoni Touko Laaksosesta (1920-1991) julkaisema Tom of Finland -postimerkki. Sen kerrotaan saaneen enemmän kansainvälistä huomiota kuin mikään muu postimerkki aikaisemmin koko maailmassa; merkkiä ennakkotilattiin 180 maahan.
3. Ylihuomenna perjantaina Suomessa julkaistaan jälleen uusia postimerkkejä, joista Postimuseo on kertonut etukäteen sivustollaan. Niistä eniten huomiota ja jopa kohua on herättänyt karjalanpiirakka-aiheinen merkki, jossa siis on kuvattu karjalanpiirakoita; katso kuva yllä.
4. Kaikki tuntevat karjalanpiirakat. Ne herättävät useimmissa suomalaisissa mielihyvää sekä nostalagisia ja kenties jopa isänmaallisia tunteita. Kaikki eivät karjalanpiirakoista kuitenkaan pidä eivätkä suostuisi niitä edes maistamaan. Itse tykkään karjalanpiirakoista, joita äiti aikoinaan teki kotona ja paistoi joka viikko tuvan puu-uunissa.
5. Karjalanpiirakka on leivoinnainen, jossa ohuen hapattamattoman ruiskuoren sisällä on riisipuuroa, ohraryynipuuroa tai perunasosetta. Karjalanpiirakan päälle laitetaan usein munavoita. Piirakka on alkuaan kannakselainen ja pohjoiskarjalainen herkku, jonka evakot toivat sotien jälkeen koko maahan; tästä myös nimike "karjalanpiirakka". Meillä kotona piirakat eli piiraat tehtiin 50-60 vuotta sitten yleensä perunasoseesta, niitä kutsuttiin perunapiiraiksi. Vuonna 2003 karjalanpiirakka on rekisteröity Euroopan unionin aidoksi perinteiseksi tuotteeksi.
6. Karjalanpiirakka-aiheinen postimerkki on hyvä idea. Mutta onko postimerkissä esiintyvä tuote aito ja oikea karjanpiirakka? Kas, tässäpä kysymys, josta on keskusteltu vilkkaasti jo ennen merkin ilmestymistä. Kyse on siitä, että merkkiin kuvatut piirakat ovat teollisia tuotteita eli niin sanottuja valmispiirakoita. Vannoutuneiden piirakka-asiantuntijoiden mielestä valmispiirakoilla ei ole mitään tekemistä aidon karjalanpiirakan kanssa. Aitoa piirakkaa ei nimittäin rypytetä koneellisesti, vaan rypytys tehdään käsityönä, he painottavat. Vastustajien mukaan merkki-piirakat rikkovat perinteistä käsitystä karjalanpiirakasta, joka ilmentää tekijänsä käsialaa.
7. Ihmiset mutustelevat kuitenkin paljon enemmän valmispiirakoita kuin kotona itse tehtyjä piirakoita. Merkissä kuvatut piirakat ovat myös siistejä, tasareunaisia ja -laatuisia ja vieläpä kullankeltaisia tuotteita. Itse tehdyt ja rypytetyt piirakat eivät näytä postimerkissä yhtä hyviltä ja herkullisilta kuin valmispiirakat. Näkökohtia pro et contra kummankin vaihtoehdon osalta voidaan toki esittää. Pääasia on, että karjanpiirakka on saanut oman postimerkkinsä. - Jos vielä joskus saataisiin se Karjalakin takaisin...
8. Kyseinen episodi on jälleen kerran osoittanut, että karjanlanpiirakka on herkkä kohta suomalaisen ihmisen sielunmaisemassa. Piirakan oikeaoppisella rypytyksellä on kerran kenties ratkaistu jopa tasaväkinen tasavallan presidentin vaali. Näin saattoi käydä 1994, jolloin toisella äänestyskierroksella vastakkain olivat Elisabeth Rehn ja Martti Ahtisaari. Rehn oli niukassa gallup-johdossa, mutta sitten kilpakumppanit puolisoineen vietiin Timo Koivusalon ja Joel Hallikaisen Tuttu juttu -tv-ohjelmaan. Se päättyi karjalanpiirakoiden rypytykseen, jossa kansa mieltyi pulleasormisen Maran rypytysyrityksiin. Suomenruotsalaisen Elisabethin Ove -miehelle karjalanpiirakan rypytys ei sen sijaan oikein onnistunut, ja niin Martti Ahtisaaresta leivottiin tasavallan presidentti.
Posti testasi myös käsin rypytettyjen piiraiden ottamista postimerkkiin, mutta luopui ajatuksesta
