534. Uutiskatsaus: presidentinvaalia, EVM:ää, adoptiota ym.

Helppohan sitä on maalla olla viisaita, kun vesillä vahinko sattuu...

1. Sauli Niinistön puoliso Jenni Haukio ei ole kuulemma vielä miettinyt mahdollista uutta rooliaan tasavallan presidentin puolisona, vaikka kyseessä olisi kuuden vuoden "pesti". Haukiolta kysyttiin aamu tv:ssä, millainen mullistus uusi rooli hänen elämässään olisi.

- En ole sitä etukäteen ollenkaan vielä miettinyt. Mietitään sitä sitten, jos se asia meidän kohdallamme tulee ajankohtaiseksi, Haukio sanoi. Hän kuitenkin totesi, että kyseessä olisi ”valtavan iso asia”.

2. Näin. Mutta Pekka Haavisto puoliso Antonio Floresilla sen sijaan on jo pasmat selvillä. Hän on kertonut jatkavansa parturi-kampaajana myös siinä tapauksessa, että Pekasta tulee Linnan isäntä ja Mäntynimeen talonmies.

3. Niin, tuollaiset pienet asiat saattavat ratkaista kakkoskierroksen tuloksen. Ei se, millainen hiuksenhieno ero Saulilla ja Pekalla mahdollisesti on jostakin globalisaatiosta - mitähän sekin tarkoittaa? Tai se Hesarin pääkirjoituksessa tänään esiin nostettu "ero" ehdokkaiden välillä, jonka mukaan Sauli olisi "sanansapitäjä" ja Pekka taas "sovinnontekijä." Mitä? Eikö Pekka pidäkään sanaansa ja eikö Sauli haluakaan sovitella?

-----

4. Parivaljakosta "Pekka ja Poika" sentään isäntä itse eli Peku oli ehtinyt aamutalkkariin. Näin väläyksen haastattelusta, jossa Pekka suorastaan ylisti Jutta Urpilaisen ja Suomen saavutusta Brysselissä eilen EVM-kiistassa saavutetussa sovussa. Urpilaisen mukaan nyt "puserrettu kompromissi" varmistaa sen, ettei Suomen taloudellisia vastuita voida korottaa vastoin Suomen tahtoa.

5. Mitenkähän mahtaa olla? Kun luin tarkemmin tuosta "Urpilaisen saavutuksesta," jonka toki suomalaiset virkamiehet ovat käytännössä luonnostelleet, en tullut oikein vakuuttuneeksi noista Urpilaisen itsekehuista ja Pekka Haaviston Urpilaiseen ja demareihin kohdistuneesta ylistyslaulusta.

6. Kriittisin kohta tuossa uudessa "sovussa" on se, että erillisen hätätilarahaston käyttöön ottamisesta EVM:ssä päätetään määräenemmistöllä. Luulisi, että tuollainen päätös korottaa tosiasiallisesti Suomen vastuiden määrää. Huomasin, että Mauri Pekkarinen on Uudessa Suomessa niin ikään epäillyt Urpilaisen "menestystä."

7. Pekka Haavisto toi julki Urpilaiseen ja demareihin kohdistuvan ylistyslaulunsa luonnollisesti siksi, että demareiden on määrä ottaa huomenna kanta siihen, ilmoittaako puolue kannattavansa jompaakumpaa pressaehdokasta vaalien toisella kierroksella. Haavisto tähtäsi siihen, että demarit lupaisivat kannatuksensa hänelle tai eivät ainakaan yksiselitteisesti ilmoittaisi menevänsä Niinistön taakse.

----

8. Sitten hieman toisenlaiseen asiaan. Antti "Kanki" Kaikkonen kuulemma valitteli, lehtitietojen mukaan suorastaan itkeskeli, viime viikon lopulla jossakin epämääräisessä viihdeohjemassa - niitähän tv-ohjelmat ovat nykyisin pullollaan - kovaa kohtaloaan hänen ja puolisonsa Satu Taiveahon adoptioasiassa.

9. Kanki-Kaikkosen mukaan Helsingin sosiaaliviranomaiset ovat edellyttäneet, että Kaikkonen ja Taiveaho ilmoittaisivat Etelä-Afrikan vastaaville viranomaisille Kaikkosen käräjäoikeudessa saamasta syytteestä. Kaikkonen ja Taiveaho ovat odottaneet adoptiolasta Etelä-Afrikasta. Kaikkosen vaikerruksen mukaan ongelmat Helsingin sosiaaliviraston kanssa tulivat esiin vasta nyt adoptioasian ollessa jo "loppusuoralla."

10. Kaikkosen heittämään täkyyn tarttui oitis professori Urpo Kangas Helsingin yliopistosta. Hän alkoi kovaäänisesti sättiä suomalaisia sosiaaliviranomaisia karmeasta virheestä, koska Kankaan mukaan virkamiehet olisivat menetelleet väärin vaatiessaan Kaikkosta ja Taiveahoa kertomaan Etelä-Afrikan viranomaisille Kaikkosen saamasta syytteestä.

11. Kanki ja Satu ovat saaneet tietenkin kosolti positiivista huomiota ja myötätunnon osoituksia Urpo Kankaan palopuheista ja ihmisten osaaottavista viesteistä. Kukaan ei näytä ottaneen huomioon sitä mahdollisuutta, että juuri tämä saattoi nimenomaan olla Kanki Kaikkosen nimenomaisena tarkoituksena, ei yksin adoptioasiassa, vaan myös vireillä olevaa Nuorisosäätiön rikosasiaa ajatelleen. Syyttäjä vaatii Kaikkoselle ehdollista vankeusrangaistusta. Ehkä Kanki vetoaa rikosjutussa siihen, mikä kamalan hirveä seuraamus hänelle on syytteen nostamisesta jo aiheutunut ko. adoptioasiassa ja vaatii tällä perusteella mahdollisimman lievää rangaistusta tai koko rangaistuksen tuomitsematta jättämistä. Toki Kaikkonen on kiistänyt syytteen koko syytteen.

12. Tänään lehdissä on sitten kerrottu "pienenä" tarkistuksena Kaikkosen suulla, että itse adoptioprosessi ei olekaan, toisin kuin Kaikkonen antoi tv-ohjelmassa kaikkien ymmärtää. katkennut, vaan asia on ainoastaan pantu Etelä-Afrikan päässä jäihin eli odottamaan Nuorisosäätiön jutun päättymistä syyskuussa annettavalla tuomiolla.

13. Toivottavasti Kaikkosen ja Taiveahon adoptioasia järjestyy parhain päin. Toisaalta on syytä toivoa, että käräjäoikeus ei menisi vipuun eikä antaisi tunnetun poliitikon "mamistelun" ja itkeskelyn vaikuttaa päätökseensä.

---

14. Ratkaistaanko presidentinvaalien toinen kierros tälläkin kertaa tv:n viihdeohjelmissa? Haavisto ja Niinistö ovat mukana tämän viikon lauantaina lähetettävässä Uutisvuodossa ja

Haavisto esiintyy huomenna keskiviikkona Nelosen Hyvät ja huonot uutiset -ohjelmassa; tähän ohjelmaan Niinistö ei uskaltautunut mukaan. Niinistö kerkesi esiintyä jo 1. kierroksella Korkojen kera-ohjelmassa jne.

---

15. Syyttäjä on - vihdoin ja viimein - nostanut poliisimiestä vastaan syytteen Pudasjärven vartijakuolemasta. Olen kertonut asiasta aiemmin blogissani 361/16.12.20110 "Paatero teki sen taas." Tapaus sattui joulukuussa 2010, jolloin poliisin virka-ase laukesi outojen yöllisten aseharjoitusten yhteydessä Pudasjärven poliisiaseman kahviossa ja surmasi paikalla olleen 49-vuotiaan vartijan.

16. Ihmeen kauan syyteharkinta tosiaan kesti, sillä keväällä 2011 syyttäjä ilmoitti, että syyteharkinta valmistuu jo viime vuoden syys-lokakuussa. Mikä lienee viivyttänyt syyttäjän päätöksentekoa? Nyt kuitenkin paikallinen vanhempi konstaapeli saa syytteen törkeästä kuolemantuottamuksesta, vaaran aiheuttamisesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta.

17. Kiinnitin tähän(kin) poliisiasiaan alun perin huomiota nimenomaan asiassa ilmenneen paateroinnin takia. Heti surmanlaukauksen tultua julkisuudessa esille poliisiylijohtaja Mikko Paatero nimittäin ilmoitti - kuten hänellä on aina muulloinkin ollut tällaisissa tapauksissa tapana - tiedotteessaan, joka julkaistiin joka ikisessä tässä maassa ilmestyvässä sanomalehdessä sekä radio- ja tv-kanavalla, että hän on jo selvittänyt asian ja voi kertoa, että kyseessä oli aivan puhdas vahingonlaukaus eikä mainittu vanhempi konstaapeli ollut syyllistynyt varomattomaan aseen käsittelyyn eikä mihinkään muuhunkaan rikokseen. Näin siis siitä huolimatta, että tapauksen virallista selvittelyä, jota johtaa syyttäjä, ei ollut vielä edes aloitettu.

18. Tämä ei ollut toki ensimmäinen eikä viimeinen kerta, kun tällaista paaterointia on esiintynyt. Voiko ylin poliisiviranomainen todella menettää arvostelukykynsä virka-asiassa näin totaalisesti ja istua sen jälkeen tyynesti virassaan ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut? Näköjään voi, Suomessa ainakin. Paateroinnista on kanneltu oikeuskansleri Jaakko Jonkalle, mutta tämä on, yhtä tyynesti, katsonut, että paaterointi on Suomessa sallittua ja täysin normaalia.

421. Suomen vaalit ja Portugalin "hullu huhtikuu"

Coimbran yliopistonmäellä kevät on jo pitkällä

1. Kun saapuu huhtikuu/ja kukkiin peittää maan/

on kauneimmillaan Coimbra.

Ken sinne seisahtuu/hän pois ei kaipaakaan/

on Portugalin huhtikuu.

2. Näin romanttisesti laulettiin ikivihreässä iskelmässä ja laulaa luikautellaan yhä edelleen. (Laulussa mainittu Coimbra on nykyisin pienehkö kaupunki, joka toimi pääkaupunkina ennen Lissabonia, siellä on vuonna 1290 perustettu yliopisto). Mutta Suomen hallitusta ja huhtikuun 17. päivänä pidettäviin eduskuntavaaleihin valmistautuneita hallituspuolueiden puheenjohtajia ei nyt taida juuri laulattaa. Eilen nimittäin tapahtui se, mitä on jo jonkin aikaa odotettu ja pelätty: Portugalin hallitus ilmoitti pyytävänsä euroalueiden väliaikaiselta kriisirahastolta taloudellista hätäapua eli kriisirahoitusta.

3. Euromaiden rahoituskriisi oli jo jäämässä taka-alalle eduskuntavaalikampailussa. Tätä ainakin toivottiin. Pääministeri Mari Kiviniemi sanoi vielä viikko pari sitten, ettei mikään viittaa siihen, että Portugali olisi hakemassa laina-apua. Myös muut hallituspuolueet toivoivat rahoituskriisin kunnoittavan Suomen vaaleja ja pitävän taukoa vielä ainakin pari viikkoa. Mutta toisin siis kävi.

4. Portugali taipui eilen - monen kuukauden jahkailun jälkeen - pyytämään EU:lta rahoitusapua talouskriisinsä hoitoon. Talouskriisin lisäksi Portugalissa on hallituskriisi, sillä hallitus hävisi talouskuuria koskevan luottamusäänestyksen muutama viikko sitten (23.3.). Portugalissa toivottiin ihmeen tapahtumista, kun sekä sikäläinen hallitus sekä oppositio päätyivät oman poliittisen kannatuksensa kasvun toivossa kaatamaan kertaalleen jo sovitun ja EU:n tarkistaman säästöohjelman. Mutta sen jälkeen kun viime viikonvaihteessa kävi selväksi, että Portugalin valtio joutuu maksamaan lainoistaan ennätyssuurta korkoa, oli toimitusministeriönä toimivan hallituksen pääministerin Jose Socratesin pakko ottaa lusikka kauniiseen käteensä ja ilmoittaa maan pyytävän kansainvälistä kriisiapua.

5. Yleisesti on arveltu, että Portugalin tarvitseman hätälainan määrä nousee noin 60–80 miljardiin euroon. EU:n ja kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n myöntämä lainoitus jakautuisi kolmelle vuodelle.

6. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että Kreikkaa ei tuettu euroalueen väliaikaisesta kriisirahastosta, josta nyt on tarkoitus tukea Portugalia ja josta on tuettu aiemmin Irlantia. Euromaiden aiemmin Kreikalle antama tuki perustuu kahdenvälisiin lainoihin, joista sovittiin viime vuoden toukokuussa. Kreikan samaan tukeen osallistuu 15 euromaata eli kaikki muut paitsi Slovakia ja Kreikka itse Ne lupasivat Kreikalle yhteensä 80 miljardin luotot. Sen lisäksi kansainvälinen valuuttarahasto IMF sitoutui lainaamaan Kreikalle 30 miljardia euroa.

7. Kunkin euromaan osuus lainapaketista määräytyy sen mukaan, mikä on sen osuus Euroopan keskuspankin pääomasta. Suomi on sitoutunut yhteensä 1,48 miljardin euron luottoihin Kreikalle. Tähän mennessä Suomi on lainannut Kreikalle 515 miljoonaa euroa, josta on saatu muutamia miljoonia korkotuottoja.

8. Euromaiden väliaikainen vakuusrahasto ERVV pantiin pystyyn nopeasti Kreikan kriisin jälkimainingeissa viime vuonna. Rahasto on juridisesti yhtiö, joka lainaa markkinoilta rahaa, jota voidaan lainata edelleen taloudelliseen ahdinkoon joutuneille euromaille. Lainojen takaajina ovat kaikki 17 euromaata eli myös Slovakia. ERVV saa luottoja matalalla korolla, koska sillä on korkein mahdollinen AAA-luottoluokitus.

9. Väliaikaisen rahaston nimellinen kapasiteetti on 440 miljardia euroa. Tosiasiassa takaukset riittävät vain 250 miljardin luottoihin, koska kansainväliset luottoluokittajat uskovat vain niiden maiden takauksiin, joiden lainoilla on korkein mahdollinen AAA-luokitus, kuten Saksalla ja Suomella. Tämän vuoksi väliaikaisen rahaston kapasiteettia on tarkoitus kasvattaa 440 miljardiin euroon myös todellisuudessa. Sen vuoksi myös Suomen osuutta takauksista pitää kasvattaa. Tähän mennessä ei ole vielä lopullisesti sovittu, miten vastuita kasvatetaan. Poliittinen periaatepäätös takausten kasvattamisesta on kuitenkin tehty, vaikka Suomessa esimerkiksi Mari Kiviniemi ja keskusta antavat ymmärtää, että näin ei olisi asian laita. Saksan osavaltiovaalien ja Suomen parlamenttivaalien takia muodollinen päätös asiasta on määrä tehdä vasta kesäkuussa. Samalla euromaat sopivat pysyvästä kriisinhallintajärjestelmästä (EVM), joka aloittaa toimintansa 2013.

10. Tähän mennessä ERVV on taannut vain Irlannin lainoja 17,7 miljardilla eurolla. Suomen osuus tästä on 333 miljoonaa. Takauksiin perustuvan järjestelmän takia hallituksen pyysi eduskunnalta kuitenkin valtuudet 740 miljoonan euron takauksiin. Takaukset realisoituvat vain, jos Irlanti ei selviydy lainoistaan. Portugalin tukipaketin ehdoista sovitaan sen jälkeen, kun Portugalin pankkien stressitestit on suoritettu. Portugali joutuu Irlannin ja Kreikan tavoin käymään läpi kovan talouskuurin, jota myös hevos- tai matokuuriksi kutsutaan, jossa muun muassa palkkoja alennetaan, eläkkeitä leikataan ja valtion omaisuutta realisoidaan. Näyttää siltä, että tuesta huolimatta ainakaan Kreikka ei selviydy veloistaan, vaan joutuu ajan pitkään velkajärjestelyyn.

11. Pysyvän kriisinhallintamekanismin EVM:n kautta voidaan lainata rahaa vain niille euromaille, joiden velkakehitys on IFM:n, EU:n komission ja EKP:n mukaan niin kestävällä pohjalla, että maan voidaan otaksua selviävän veloistaan. Lainanantoon vaaditaan euroalueen valtioiden yksimielinen päätös. Jos jokin euromaa ajautuu niin syviin vaikeuksiin, ettei sen uskota selviytyvän veloistaan, sille ei lainata rahaa, vaan se asetetaan velkasaneeraukseen. Tällöin myös sijoittajat joutuvat kantamaan osan vastuusta. EVM:n lainakapasiteetti nousee 500 miljardiin euroon. Lainapäätökset edellyttävät yksimielisyyttä ja ne viedään aina eduskunnan hyväksyttäviksi. Suomen vastuut, jotka ovat ERVV:ssä 8 miljardia euroa, nousevat EVM:ssä enimmillään 12,6 miljardiin euroon.

12. Pääministeri Mari Kiviniemi ja valtiovarainministeri Jyrki Katainen puoltavat Suomen osallistumista Portugalin hätälainapakettiin. Hallituksen mukaan lainapakettia tarvitaan, koska rahamarkkinoilla on nähtävissä yhä samanlaisia riskejä, jotka johtivat taantumaan 2008–2009. Taantuman uusiutumiseen ei Suomella ole Kiviniemen mukaan varaa.

13. Portugalin, Kreikan ja Irlannin tukemisessa on välittömästi kyse näille maille lainoja myöntäneiden suurten keski-eurooppalaisten pankkien tukemisesta. Osa näistä Kreikka, Irlantia ja Portugalia lainoittaneista pankeista menisi ilmeisesti nurin, jos tukipaketeista ei olisi päätetty tai päätettäisi nyt Portugalin kriisin yhteydessä. Seurauksena olisi samantapainen dominoefekti, joka nähtiin 2008-2009, kun yksi suuri yhdysvaltalainen pankki päästettiin kaatumaan. Portugalin valtion joukkolainoja on paljon EU-maiden pankeilla, eniten niitä on kerrottu olevan espanjalaisilla pankeilla; Espanja on ollut itsekin talouskriisin partaalla. Pankit kärsisivät luottotappioita, mikä herättäisi epäilyjä niiden maksukyvystä ja aiheuttaisi epäluuloa rahoitusmarkkinoilla.

14. Jos Portugalia ei tuettaisi, seurauksena olisi mitä ilmeisimmin velkakriisin leviäminen Eurooppaan. Tämä vahingoittaisi eniten Suomen kaltaisia vientivetoisia maita. Yhdysvaltojen vuoden 2008 pankkikriisin seurauksena Suomen valtion verotulot vähenivät peräti 40 miljardia, mikä vastaa vajaata vuoden Suomen valtion budjettia. Pankkikriisin seurauksena suomalaisia yrityksiä kaatui, vienti väheni tuntuvasti ja työttömyys kasvoi ja vasta viime vuonna Suomessa alettiin vähitellen päästä takaisin normaalille talouskasvu-uralle.

15. Jyrki Kataisen mukaan Suomen takausvastuut Portugali-paketissa ovat noin 1,2 miljardin luokkaa. Summa saattaa kuitenkin vielä muuttua. Portugali-päätöksessä ei ole kyse siitä, että Suomi olisi myöntämässä uusia takauksia. Kuten edellä totesin, Portugali on saamassa tukea väliaikaisesta kriisirahastosta ERVV:stä. Kun Portugalin virallinen pyyntö tulee, EU ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF alkavat valmistella sopeutusohjelmaa ja rahoituspakettia. Tarvittavat päätökset tehdään euroryhmässä.

16. Portugalin rahoitusohjelman käsittely jää Suomessa 17.4. valittavalle uudelle eduskunnalle. Asian valmistelu vie muutamia viikkoja. Nykyinen hallitus joutuu esittelemään Portugali-paketin uudelle eduskunnalle toimitusministeriönä. Kiviniemen ja Kataisen vakuuttelujen mukaan Portugalin talouden sopeuttamisohjelmasta tulee erittäin tiukka. Se tulee ilmeisesti olemaan tiukempi kuin se, joka Portugalin parlamentissa muutama viikko sitten kaatui. Apua on tarkoitus antaa vain tiukkaa hevoskuuriohjelmaa vastaan. Huonosti hoidettuna Portugalin kriisistä voi aiheutua uusi eurooppalainen pankkikriisi.

17. Sdp:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen vaatii hallitukselta välitöntä suunnanmuutosta euroalueen kriisimaiden tukemisessa. Urpilaisen samoin kuin äänessä olleen Erkki Tuomiojan mukaan pankit ja sijoittajat on saatava vastuuseen rahoituskriisistä, jonka osasyynä on näiden oma riskinotto. Demareiden mukaan Portugalin tukeminen ei ole hyväksyttävää, jos pankkien ja sijoittajien vastuu ei toteudu. Tämä ei näytä kuitenkaan realistiselta tavoitteelta.

18. Sijoittajien vastuu näyttäisi olevan juridisesti mahdollista toteuttaa vasta vuonna 2013 toimintansa aloittavassa EVM:ssä, ei tätä ennen. Pankkien vastuu realisoituu, jos tuettavat valtiot ajautuvat velkasaneeraukseen, jolloin ne joutuvat joukkovelkakirjalainojaan uudelleen. Tällöin kyseiset maat eivät joutuisi maksamaan kaikkia lainojaan takaisin pankeille ja muille sijoittajille.

19. Kun persujen Timo Soini kailottaa vaaltenteissä, että tukipäätöksillään Suomen valtio suorastaan "lapio suomalaisten veronmaksajien rahoja etelä-eurooppalaisten kriisimaiden Molokin kitaan", on syytä muista, että tukipäätöksellään Suomi ei ole antamassa rahaa lainaksi Portugalille, vaan kyse on takaajan vastuuta. Portugalin avustamisen takia Suomi ei myöskään joudu korottamaan takausvastuutaan niistä lainoista, jotka ERVV tulee Portugalille myöntämään, sillä ERVV pystyy jo nykyisellä kapasiteetillaan tukemaan Kreikan, Irlannin ja myös Portugalin taloutta. Rahastoa on lisäksi tarkoitus vahvistaa edelleen ja lisäksi IFM tulee mukaan rahoittajaksi.

20. Näyttä myös siltä, että rahoitusmarkkinoiden usko ylivelkaantuneiden ja talousvaikeuksissa olevien eurooppalaisten maiden kykyyn selviytyä veloistaan on lujittunut sen jälkeen, kun Portugali ilmoitti avunpyynnöstään. Esimerkiksi Espanjan tai Italian talouksien kaatumista on monien tuomiopäivän julistajien - näissäkin madonluvuissa Suomessa on ollut eniten äänessä Timo Soini - toimesta jo ehditty monta kertaa julistaa ja kirkossa kuuluttaa. Uusimmat tiedot kuitenkin kertovat, että näiden maiden lainakorot eivät ole nousseet Portugalin ilmoituksen johdosta. Vahvat talousmaat, joihin myös Suomi kuuluu, saavat edelleen lainaa halvalla korolla. Tämä kaikki luo uskoa sille, että euroalue tulee selviytymään kriisistä.

21. Mitä tapahtuisi, jos Suomen uusi eduskunta päättäisi, ettei Suomi osallistu Portugalin kriisin tukemiseen? Voisiko Suomi todella jättäytyä yksin tuenantajien ulkopuolelle ja kaatuisiko koko tukipaketti Suomen mahdolliseen vastustamiseen? Valtiovarainministeri Jyrki Katainen ilmoitti eilen tulevansa varoittamaan EU-kollegoitaan siitä, että vaalien jälkeen Suomessa saattaa olla vallassa eduskunta ja hallitus, jotka eivät tule olemaan mukana Portugalin tukemisessa.

22. Voisiko Suomi "tehdä Slovakiat" ja jättäytyä Portugalin avustusoperaation ulkopuolelle? Timo Soinihan on väittänyt, ettei Suomen tarvitsisi osallistua euroalueen kriisirahastoihin, koska Slovakiakaan ei osallistu. Tästä ei Soinin mukaan seuraisi mitään ongelmia EU:ssa. Soini on kuitenkin väärässä, sillä Slovakia jätti osallistumatta ainoastaan Kreikan tukeen, josta edellä esitetyn mukaisesti sovittiin kahdenvälisin lainajärjestelyin. Sitä vastoin Slovakia on mukana ERVV:ssä 4,4 miljardin euron takauksella. Se on jo antanut 410 miljoonan euron takauksen Irlannin lainoihin. Slovakia osallistuu myös suunnitteilla olevaan pysyvään vakausmekanismiin (EVM) lupaamalla vastata 5,8 miljardin euron takuupääomasta.

23. Pääministeri Mari Kiviniemi torppasi tänään "livistämispuheet" Portugalin kohdalla sanoen, että Suomi ei voi käytännössä enää vetäytyä Portugalin lainojen takaamisesta.

Kiviniemi piti sanottua vaihtoehtoa erittäin hankalana, käytännössä miltei mahdottomana. Portugalin tilanteessa Suomi on Kiviniemen mukaan osa väliaikaista mekanismia, johon olemme sitoutuneet. Jos Suomi sanoisi ei, paketti käytännössä kaatuu, sanoi Kiviniemi. - Tuskinpa näin kuitenkaan kävisi, mutta joka tapauksessa Suomen maine vastuullisena eurooppalaisen maana kärsisi kyllä kovan kolauksen.

24. Kiviniemen mukaan osallistumalla Portugalin lainatakuisiin Suomi turvaa vaikutusmahdollisuutensa EU:n päätöksenteossa jatkossa. EU:ssa ja eurossa joko ollaan tai sitten siellä ei olla. Tulevina vuosina päätetään isoista asioista, kuten rahoituskehyksistä, aluepolitiikan ja maatalouspolitiikan tulevaisuudesta. Haluan, että Suomella on täydet vaikutusmahdollisuudet näihin asioihin, Kiviniemi sanoi. - EU:n valtionvarainministerit aloittavat tänään kaksipäiväisen kokouksen Budapestissa. Kokouksessa annettaneen ainakin poliittinen lupaus Portugalin lainatakuille.

25. Portugalin kriisi ja Suomen suhtautuminen siihen on nousemassa, vaikka sitä ei ole missään nimessä haluttu, eduskuntavaalien polttavaksi kysymykseksi. Hallituspuolueissa pelätään, että Portugalin tilanne sataa suoraan persujen ja demareiden laariin vaalimenestyksen muodossa. Gallup-tietojen mukaan persujen nousukiidossa oli jo havaittu notkahduksen merkkejä, mutta nyt persut ovat samassa jälleen uutta puhtia vaalikampanjaansa. Timo Soini on yhtä hymyä paasaten kaikissa tv-väitelyissä suomalaisten veronmaksajien rajojen lapioimisesta kriisimaiden Molokin kitaan. Hän vetoaa uutena sloganina 23.3. kirjoittamansa plokin otsikkoon: "Everybody knows, Portugal goes." Soini väittää, että kriisissä olisi kyse vain ja yksinomaan saksalaisten, ranskalaisten ja brittiläisten pankkien pelastamisesta, ei muusta.

26. Kuvaava oli Timo Soinin eilinen letkautus TV1:n vaalitentissä, jonne Soini ilmaantui yksin, koska ei halunnut puoluesihteeriään mukaansa munaamaan persujen vaalitenttiä: "Lamoja tulee, ja lamoja menee, so what? Pitääkö meidän taas pelastaa ahneita pankkeja ja antaa rahaa taloutensa sotkeneille valtioille?"

27. Onko tuollainen heittely vastuullisen poliitikon puhetta? Tällaisilla helppoheikkimäisillä heitoilla tavallisia talousasioista tietämättömiä ihmisiä pyritään jymäyttämään suuren vaalivoiton toivossa pahemman kerran. Mitä seuraisi, jos tilanne riistäytyisi vastuullisten hallitusten ja poliitikkojen käsistä ja valtaan pääsisivät populistit, jotka ovat valmiita lyhytnäköisellä politikoinnillaan kaatamaan kaikki pankkikriisin estämiseksi tarpeelliset tukipaketit? Miten sitten suut pantaisiin, jos seurauksena olisi laaja eurooppalainen pankkikriisi, jonka seurauksena Suomeen syntyisi jälleen suurtyöttömyys, yrityksiä kaatuisi ja myös suomalaisten eläkeyhtiöiden pörssiosakkeiden arvo romahtaisi ja eläkkeitä jouduttaisiin leikkaamaan?

28. Toisaalta tilanne selkeyttää Suomen vaaliasetelmaa ja tulevaa hallituskuviota. Suomen puolueet jakautuvat kahteen leiriin, joista toiset haluavat kantaa vastuuta, toiset sen sijaan sulkevat silmänsä ja sanovat, että so what, lamoja tulee ja lamoja menee, kyllä tästä selvitään, ei Suomi tästä mihinkään kaadu. Vaaleissa äänestäjät joutuvat valitsemaan tästä perusasetelmasta. Jos halutaan panna kunnolla hulinaksi, äänestetään persut, demarit ja vasurit valtaan.

29. Vaalien jälkeistä hallituskuviota vastuullisesti ajatellen pitäisi olla selvää, että Portugalin tukipaketin kannattaminen on kynnyskysymys eli hallitukseen menon ehto. Neuvotteluissa tulee pitää kiinni siitä, että jos esimerkiksi persut ja demarit eivät halua olla tukemassa tukipakettia, niillä ei ole asiaa hallitukseen, jollei vaalien tulos ei muuta edellytä. Demarit ilmeisesti tulevat lopulta taipumaan ja siirtymään vastuunkantajien puolelle, vaikka ne nyt vaalitappion uhatessa esiintyvät koviksina ja vaativat aina vaan sijoittajavastuun toteutumista tukipaketin ehdoksi. Suomen jättäytyminen tukipaketin ulkopuolelle tulisi toteutumaan vain jos persut, demarit ja vasurit saisivat uudessa eduskunnassa enemmistön. Siitä ei seuraisi Suomelle mitään hyvää.