Kanta-Tampellan alueella Kelloportinkadulla Tammerkosken itärannalla entisessä tehdaskiinteistössä sijaitseva Tampereen käräjäoikeus on maan toiseksi suurin käräjäoikeus. Ensi vuoden alussa käräjäoikeuden nimi muuttuu Pirkanmaan käräjäoikeudeksi ja sen tuomiopiirin alue laajenee entisestään käsittäen 28 kuntaa. Tampereen käräjäoikeuden alueen väkiluku nousee lähes 480 000:een. 1. Tämän kesän erikoisiin tapauksiin kuuluu minun näkövinkkelistäni ylöjärveläisen lautamiehen mielipidekirjoituksesta poikinut oikeusjuttu Tampereen käräjäoikeudessa. Lautamies - käytän hänestä seuraavassa lyhennettä Heikki S. tai pelkästään HS - kirjoitti Tampereella ilmestyvään Aamulehteen omalla nimellään ja lautamiestittelillään varustetun kirjoituksen, jonka lehti julkaisi 18.5. mielipidesivullaan räväkänpuoleisella otsikolla "Roti ja linja rangaistuksiin, Tuija Brax." Tiedän omasta kokemuksesta, että Aamulehden toimituksella on tapana laatia mielipidekirjoitusten otsikot, vaikka itse kirjoituksen sisältöön ei puututakaan.
2. Kirjoitus käsitteli tuomioistuinten rikosjutuissa antamia tuomitsemia rangaistuksia, joka on hyvin yleinen teema eri lehtien mielipidesivuilla. Heikki S. puuttui kirjoituksessaan myös rangaistuskäytännön epäyhtenäisyyteen. Hän pohti lisäksi joidenkin asianajajien erikoistumista rikosjuttuihin ja sitä, että käytännössä tietynlaisia rikosjuttuja hoitavat usein samat asianajajat. HS kritisoi myös sitä, että esimerkiksi selvissä rattijuopumusjutuissa syytetyille voidaan määrätä avustaja, jolle maksetaan palkkio valtion varoista. Kyseiset teemat ovat sangen tuttuja ja niitä käsitellään lehtien yleisönosastoissa maallikkokirjoittajien kirjoituksissa usein varsin kriittisellä otteella.
3. Heikki S:n kirjoituksessa ei mainittu Tampereen käräjäoikeuden tai minkään muunkaan käräjäoikeuden tai tuomioistuimen nimeä, ei liioin kenenkään asianajajan nimeä. Kirjoituksessa ei myöskään viitattu yhteenkään konkreettiseen oikeusjuttuun. Kirjoituksessa on siten kysymys tavanmukaisesta yleisluontoisesta oikeuspoliittisesta keskustelusta, jota julkisuudessa käyvät asiantuntijat ja toisaalta maallikot. Heikki S:n mielipide on tyypillinen maallikon mielipide, jollaisia näkee tai kuulee lähes aina, kun puhe kääntyy käräjäoikeuksien toimintaan ja rangaistuskäytäntöihin.
4. Oikeusministeri Tuija Brax vastasi HS:n kirjoitukseen Aamulehdessä kaksi päivää myöhemmin eli 20.5. julkaistussa kirjoituksessaan otsikolla "Epäkohtiin puututtava lainsäädännöllä." Braxin kirjoitus, joka varmaankin oli oikeusministerin poliittisen sihteerin tai jonkun toisen ministeriön virkamiehen luonnostelema, oli aika seikkaperäinen ja siinä pohdittiin juuri rangaistuskäytäntöjä ja tiettyjen rikosten kohdalla eri käräjäoikeuksissa havaittua epäyhtenäisyyttä eli juuri niitä samoja kysymyksiä, joihin lautamies-Heikki oli omassa kirjoituksessaan puuttunut. Heikin kirjoituksen hieman rempseää tyyliä tai räväköitä mielipiteitä Brax ei omassa kirjoituksessaan kritisoinut, vaikka Heikki oli arvostellut, paitsi asianajajien, myös oikeusministerin ja hänen johtamansa ministeriön toimia.
5. Asianajajakunnan vastinetta ei sitä vastoin Aamulehteen lähetetty tai ehditty lähettää. Tampereen käräjäoikeuden laamanni Pekka Lankinen nimittäin reagoi yllättäen Heikki S:n kirjoitukseen 20.5. eli samana päivänä, jolloin lehdessä oli julkaistu oikeusministeri Braxin edellä mainittu vastine. Laamanni Lankinen toimitti käräjäoikeuden kansliaan kirjallisen ilmoituksen, joka oli varustettu pahaenteiseltä vaikuttavalla otsikolla "Kysymys lautamies Heikki S:n sopivuudesta lautamiehen tehtävään." Laamannin ilmoitus, pitäisi kai oikeastaan puhua ilmiannosta, kuului näin:
- Aamulehdessä 18.5. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan Tampereen käräjäoikeuden lautamies Heikki S. muun ohella lausuu käsityksiään asianajajista ja asianajajien työstä tuomioistuimessa. Pyydän käräjäoikeutta tutkimaan käräjäoikeuslain 6 §:n 3 momentin mukaisessa menettelyssä, onko Heikki S. kirjoituksensa asianajajia koskevassa osuudessa esittämillään kannanotoilla tullut sopimattomaksi toimimaan lautamiehen tehtävissä.
6. Käräjäoikeuslain 6 §:n 1 momentin mukaan lautamieheksi valittavalta henkilöltä edellytetään, että häntä on "pidettävä sopivana toimimaan lautamiehenä." Jos lautamieheksi valittu menettää kelpoisuutensa tai "muuten tulee sopimattomaksi lautamiehen tehtävään," käräjäoikeuden on sanotun pykälän 3 momentin mukaan vapautettava hänet tehtävästään. Tällainen asia on käsiteltävä niin sanotussa lautamieskokoonpanossa, johon kuuluu lainoppinut puheenjohtaja ja kolme lautamiestä. Sanotussa kokoonpanossa käräjäoikeus käsittelee ja ratkaisee muun muassa henkirikosasiat, raiskaussyytteet ja kaikki muutkin vakavammat rikosasiat.
7. Laamannin ilmoituksessa oli siis kyse sangen vakavasta asiasta eli suoraan sanoen uhkaavista potkuista käräjäoikeuden tuomarin tehtävistä. Heikki S., jota en tuntenut, otti yhteyttä minuun, koska hän arveli, etteivät tamperelaiset advokaatit ryhtyisi häntä asiassa avustamaan. Käräjäoikeus oli varannut Heikille tilaisuuden kirjallisen vastineen antamiseen. Heikki kertoi vastinekehotuksen saatuaan olleensa vähällä pudota tuolilta, sillä niin yllättänyt hän oli ollut laamannin ilmiannosta. Heikin kertoman mukaan laamanni ei ollut ottanut häneen Aamulehden kirjoituksen vuoksi yhteyttä, mutta sen sijaan laamanni oli Heikin saamien tietojen mukaan ollut asian tiimoilta yhteydessä Tampereen asianajajayhdistyksen hallituksen puheenjohtajan samoin kuin Tampereen lautamiesyhdistyksen puheenjohtajan kanssa. - Minusta nämä yhteydenotot tavallaan lautamiehen vastapuoleen ja käräjäoikeuden maallikkojäsenten edustajaan tuntuvat keskeneräisessä oikeusjutussa varsin yllättäviltä.
8. Laamannin kyseinen ilmoitus oli yksilöimätön, sillä siinä ei kerrottu tarkemmin, mistä oikeastaan oli kyse. Ilmoitusta voitaisiin tulkita jopa niin, että laamannin mielestä käräjäoikeuden lautamiehen on ylipäätään kiellettyä osallistua julkisuudessa oikeuspoliittiseen keskusteluun. Jos taas kyse oli siitä, että Heikin kirjoitus oli jotenkin sopimaton, ei laamanni ollut ilmiannossaan maininnut, miltä osin ja millä perustella hän arveli kirjoitusta sopimattomaksi. Vaikka nyt ei ollutkaan kyse rikosjutusta - tosin seuraamus oli Heikin tapauksessa sama mikä virkarikokseen syyllistyneelle lautamiehellekin voi koitua eli lautamiehen tehtävästä vapauttaminen - oli tilanne varsin outo ja verrattavissa siihen, että rikosjutun syytetylle ilmoitettaisiin oikeudessa lakonisesti vain, että hänen "epäillään syyllistyneen rikokseen 18.5." Tällaista syytettä vastaan ei olisi mahdollisuutta puolustautua ja antaa vastinetta, koska ei tiedettäisi, mikä on se teko, josta syytettyä itse asiassa on tarkoitus syyttää. Tämä olisi räikeässä ristiriidassa ihmisoikeussopimuksessa ja perustuslaissa turvattujen oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevien periaatteiden kanssa.
9. Pyysin laamannia yksilöimään ilmoituksensa tarkemmin, mutta sain vastauksen, jonka mukaan ilmoitus, jossa vain viitattiin Haikin Aamulehden kirjoitukseen "asianajajia koskevalta osalta," olisi riittävästi yksilöity. Sen verran laamanni kutenkin suostui raottamaan salaperäisyyden verhoa, että hän mainitsi haluavansa käräjäoikeuden selvittävän, osoittako Heikin kirjoitus "sellaista asenteellisuutta, jonka johdosta luottamus hänen ja koko käräjäoikeuden toiminnan uskottavuuteen on horjunut." Tämäkään ilmoitus ei ollut tyydyttävä, koska siitäkään ei ilmennyt, miltä osin Heikin kirjoitusta - kirjoituksessa käsiteltiin asianajajien toimintaa kymmenen kappaleen verran - olisi sopimaton ja minkä vuoksi ja miksi kirjoitus voisi horjuttaa luottamusta koko käräjäoikeuden toiminnan uskottavuuteen.
10. Korostin lautamiehen puolesta käräjäoikeudelle osoittamassani vastineessa lisäksi sitä, että kirjoituksessa oli kyse normaalista oikeuspoliittisesta keskustelusta ja sananvapauden käytöstä, johon kuuluu myös oikeus kritisoida muun ohessa viranomaisten ja tuomioistuinten sekä asianajajakunnan toimintaa. Ei ollut epäilystäkään siitä, etteikö tällainen sananvapaus kuuluisi myös tuomioistuimen maallikkojäsenille. Olisi outoa, jos tuomioistuin tai sen päällikkötuomari ryhtyisi tukkimaan lautamiesten suita ja rajoittamaan lautamiesten sananvapautta oman tuomioistuimensa uskottavuuden nimissä. Minusta päin vastoin tällainen sanavapauden rajoittamishalu olisi omiaan saattamaan tuomioistuimen uskottavuuden outoon valoon.
11. Laissa mainittu termi "sopiva/sopimaton" on varsin väljä käsite, jota ei ole laissa tai sen esitöissä tarkemmin määritelty. Sopivuus liittyy lähinnä lautamiehen nuhteettomuuteen, lautamieheltä edellytetään kunniallista elämäntapaa. Lautamies ei voi esimerkiksi esiintyä yleisellä paikalla kovin usein juopuneena, käyttäytyä häiritsevästi tai epäkunnioittavasti eikä tietenkään syyllistyä rikokseen, kuten esimerkiksi rattijuopumukseen. Lautamiehen tehtävää oikeudessa hoitaessaan henkilön tulee noudattaa laillisuuden ohella asianmukaista käytöstä jne. Tärkeänä pidetään varsinkin sitä, että lautamies ei paljasta kenelllekään oikeuden jäsenten käymien päätösneuvottelujen sisältöä.
12. Lautamies HS ei ollut minusta syyllistynyt edellä kuvattuun sopimattomaan käyttäytymiseen. Hän ei ollut kirjoituksessaan paljastanut käräjäoikeuden salaisia neuvotteluja eikä loukannut kenenkään tuomarin, asianajajien tai muunkaan henkilön kunniaa. Hän ei ollut edes maininnut ketään tuomaria tai asianajajaa taikka edes Tampereen käräjäoikeutta nimeltä. Heikki S. ei ollut rikkonut vannomaansa tuomarinvalaa tai loukannut asianajajakunnan kunniaa. Heikki S:n kirjoitus liikkui yleisellä tasolla ja siinä oli kyse normaalista oikeuspoliittisesta debatista, johon jopa oikeusministeri oli vastannut. Kirjoitus ei ollut sopimaton - muutoinhan laatulehtenä tunnettu Aamulehti ei olisi tietenkään kirjoitusta edes julkaissut (!) - ja vaikka kirjoituksen sävy oli kärkevä, sitä ei ollut laadittu loukkaamistarkoituksessa.
13. Korostin tietenkin sitä, että sananvapauteen kuuluu oikeus arvostella yleisellä tasolla tuomioistuinten toimintaa ja myös lautamiehen perusoikeuksiin kuuluu sanan- ja mielipiteenvapaus. Heikki S. oli kirjoituksellaan halunnut herättää keskustelua lainsäädännöstä ja rikoslainkäytöstä. Vaikka kirjoitus oli kärkevä, ei lautamiestä voitu minusta väittää yhden kirjoituksen takia "asenteelliseksi"tai muullakaan perusteella lautamiehen tehtävään sopimattomaksi.
14. Minusta olisi ollut kohtuullista odottaa, että tamperelaiset asianajajat olisivat omalta osaltaan vastanneet lautamies HS:n kirjoitukseen, jos se heidän mielestään kaipasi oikaisua. Asianajajat eivät kuitenkaan käyttäneet vastineoikeuttaan hyväkseen, vaan käräjäoikeuden laamanni riensi ilmiannollaan tavallaan "hätiin" heidän puolestaan. Hämärän peittoon jää, puuttuiko laamanni kirjoitukseen omasta aloitteestaan vai kenties joidenkin käräjäoikeuden tuomareiden, asianajajakunnan tai mahdollisesti jonkun oikeusministeriön virkamiehen kehotuksesta.
15. Minusta asia olisi voitu hoitaa paljon tyylikkäämmin, jos laamanni tai jotkut muut käräjäoikeuden tuomarit olivat sitä miltä, että kirjoitus ei ollut oikein sopiva. Kun olen itsekin toiminut käräjäoikeutta aiemmin vastanneen kihlakunnanoikeuden ja tuomiokunnan päällikkötuomarina, olisin vastaavanlaisessa tilanteessa kutsunut kyseisen lautamiehen luokseni ja keskustellut hänen kanssaan asiasta, jos olisin pitänyt lautamiehen kirjoitusta jotenkin häiritsevänä. Ennen asiaan puuttumista olisi myös ollut syytä odotella asianajajakunnan vastinetta. Mutta näin ei tässä tapauksessa jostakin syystä katsottu aiheelliseksi toimia, vaan asiassa haluttiin edetä suoraan rikosjutun kaltaiseen istuntokäsittelyyn.
16. Asiassa pidettiin eilen 5.8. Tampereen käräjäoikeuden istuntokäsittely, jossa Heikkiä kultiin henkilökohtaisesti. Käräjätuomari Petteri Palomäen puheenjohdolla toiminut käräjäoikeus katsoi, ettei Heikki S. ollut sanotun Aamulehden kirjoituksensa johdosta tullut sopimattomaksi lautamiehen tehtävään. Päätöksen perusteluissa tosin hieman arvosteltiin kirjoituksen eräitä kohtia turhan kärkeviksi, mutta juuri sananvapausnäkökohdat painoivat punninnassa mainittua arvostelua enemmän. Päätös oli odotettu ja itse asiassa ainoa mahdollinen, päinvastainen lopputulos olisi ollut sananvapauden kannalta todella hälyttävä. Tulihan tämäkin nyt sitten testatuksi: Sananvapaus kuuluu myös lautamiehelle.
17. En halua yllyttää ketään, mutta minusta olisi paikallaan, että juuri käräjäoikeuden maallikkojäsenet eli lautamiehet ottaisivat julkisuudessa useammin kantaa käräjäoikeuden toimintaan ja toisivat - toki kohteliaasti mutta tarvittaessa silti kriittisesti - esiin myös havaitsemiaan epäkohtia. Käräjäoikeuksien ammattituomarit tai asianajajat eivät kollegiaalisista syistä johtuen kirjoita lehdissä yleensä milloinkaan käräjäoikeuksien tai muidenkaan tuomioistuinten työstä.
18. Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Jeja-Pekka Roos, joka on toiminut kymmenisen vuotta lautamiehenä Helsingin käräjäoikeudessa, on julkaissut vuonna 2006 netissä opuksen "Lautamiehen käsikirja - mitä oikeuteen tulevan pitäisi tietää?" Siinä Roos kuvaa rikosprosessia asianomistajan ja syytetyn kannalta siten kuin lautamies asiat näkee. Roos oli vuoden 2008 kunnallisvaaleissa vasemmistoliiton ehdokkaana, mutta en tiedä, toimiiko hän edelleen lautamiehenä.
