668. Oikeuskansleri moittii tuomioistuimia seksuaalirikostuomioiden tiedottamisesta

1. Turun Sanomissa tänään oikeuskansleri Jaako Jonkka ja oikeusministeriön edustaja moittivat käräjäoikeuksien mielivaltaista tapaa ja käytäntöä antaa yksityiskohtaista tietoa salaisista oikeusjutuista.

2. Lehden tekemän selvityksen mukaan käräjäoikeuksista ei löydy minkäänlaista yhteistä linjaa esimerkiksi seksuaalirikoksista tiedottamisessa. Osa käräjäoikeuksista laatii julkisen selosteen lähes jokaisesta tapauksesta, toisilta tietoa ei heru juuri mistään. Esimerkiksi kun Ahvenanmaalla julkinen seloste oli annettu viimeisen viiden vuoden aikana jokaisesta salaisena käsitellystä jutusta, Päijät-Hämeen käräjäoikeudessa niitä annettiin vain kolmesta prosentista.

3. Näin suuri vaihteluväli on yhteiskunnallisesti merkittävä. Kansalaisten on vaikea arvioida oikeuskäytäntöä ja vertailla rangaistusten yhdenmukaisuutta, jos tietoa on saatavilla näin vaihtelevasti, oikeuskansleri Jaakko Jonkka kommentoi kyselyn tuloksia.  Kyselyn tulos on niin yllättävä, että siinä on varmasti ajattelemisen aihetta oikeusministeriön lainvalmistelijoille, Jonkka sanoi.

4. Hajonta on valtava ja kertoo siitä, että tuomioistuimet tulkitsevat julkisuuslakia laidasta laitaan, toteaa hallitusneuvos, apulaisosastopäällikkö Heikki Liljeroos oikeusministeriöstä.

5. Oikeudenkäyntejä salataan pääasiassa uhrien suojelemiseksi. Lähes kaikki salatut oikeudenkäynnit koskevat seksuaalirikoksia. Käräjäoikeuksien käytännöt näkyvätkin suoraan siinä, millaisella laajuudella kansalaiset saavat median kautta tietoa yhteisöä järkyttävistä rikoksista.

6. OIkeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annettu laki velvoittaa tuomioistuimet laatimaan salatuista oikeusjutuista julkisen selosteen, kun käsiteltävä asia on yhteiskunnallisesti merkittävä tai se herättää huomattavaa kiinnostusta. Heikki Liljeroosin mukaan lakiin jätettiin tarkoituksella harkinnanvaraa.

7. Oikeusministeriön edustajan puuttuminen tuomioisutuinten käytäntöön kummastuttaa, sillä tuomioistuimet ovat riippumattomia eikä toimeenpanovallaa edustavan ministeriön tulisi näin ollen puuttua tuomioistuinten ratkaisuihin ja menettelytapoihin. Suomessa tuomioistuinten keskushallinto tosin kuuluu oikeusministeriölle, mutta em. asiassa ei ole tietenkään kyse tuomioistuinten hallinnosta, vaan lainkäytöstä. Liljeroos tekee, niin kuin OM:n hallntoneuvokset ja muutkin isommat "päälliköt" usein tekevät, siis todellisen kardinaalimunauksen ko. arvostelussaan. Ehkä Heikki Liljeroosille ja muille päälliköille pitäisi järjestää kiireesti valtiosääntö- ja prosessioikeuden pikakurssi siitä, mistä on kyysmys, jottei vastaavia mokia enää tapahtuisi!

8. Mutta se on selvää, että tuomioistuinten käytäntö on täysin epäyhtenäinen ja osoittaa huonoa ja lainsäätäjän tahdosta piittaamattomasta lainkäytöstä.  Käräjäoikeuksien lainkäytön valvonta kuuluu, ei siis ministeriölle, vaan asianomaisille hovioikeuksille. Hovioikeuksien presidentit eivät kuitenkaan ole panneet tiukkua ristiin myöskään tämän epäkohdan korjaamiseksi.

9. Toinen asia, mihin TS:n kyselyssä ja jutussa ei ole kiinnitetty huomiota, koskee mainittujen julkisten selosteiden sisältöä. Kuten Anneli Auerin ja Jens Kukan Varsinais-Suomen käräjäoikeuden kesällä antaman seksuaalirikosjutun julkinen seloste osoitti, selosteet ovat usein hyvin minimaalisia ja mitäänsanomattomia. Niistä ei selviä itse asiassa mitään muuta kuin tuomittu rangaistus ja rikosnimike. Vaikka syytteet on kiistetty kokonaisuudessaan, selostessa ei mainita mitään konkreettista niistä seikoista ja todisteista, joilla syyte on katsottu toteennäytetyksi. Tällaisilla selosteilla ei ole käytännössä juuri mitään virkaa.

10. Katso blogia 614/30.6.2012, jossa olen käsitellyt mainitussa Auerin ym. jutun tuomiossa annettua julkista selostetta (kohdat 10-16).

11. Toimittaja Jarkko Sipilä halusi valittaa Varsinais-Suomen laatimasta po. selosteesta hovioikeuteen ja ilmoitti siinä tarkoituksessa tyytymättömyyttä käräjäoikeuden ratkaisuun selosteen osalta. Sipilä vaati valituksessaan, että hovoikeus velvoittaisi käräjäoikeutta täydentämään antamaansa selostetta, koska seloste ei täyttänyt oikeudenkäynnin julkisuudesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 25 §:ssä säädettyjä vaatimuksia.

12. Varsinais-Suomen käräjäoikeus jätti kuitenkin Sipilän tyytymättömyyden ilmoituksen tutkimatta katsoen, ettei sen osalta voida erikseen valittaa. Jarkko Sipilä kuitenkin valitti ja pari viikkoa sitten eli 6.11.2012 Turun hovoikeus antoi asiassa oman päätöksensä; hovoikeuden ratkaisukokoonpanoon kuuluivat tuomarit Simo Simola, Nina Porkka ja Kari lahdenperä, esittelijänä esko Junnila. Hovioikeus hyväksyi käräjäoikeuden ratkaisun.

13. Hovioikeuden päätöksen perustelut ovat tyypillistä kapulakielta ja asiasisällöltään lähinnä saivartelua. Hovoikeus katsoi muun muassa, että käräjäoikeus ei ole ratkaissut eikä voinutkaan ratkaista tiedotteessaan mitään oikeudenkäynin kohteena ollutta kysymystä. Tiedote on laadittu käräjäoikeuden aloitteesta eikä Sipilän pyynnöstä... plääp plääp jne. Hovioikeus siis katsoi, ettei Sipilällä ole valitusoikeutta asiassa ja että käräjäoikeudella oli oikeus evätä Sipilän käräjäoikeudelle tekemä tyytymättömyyden ilmoitus. 

14. Hovioikeuden olisi toki pitänyt käsitellä ja tutkia Sipilän sille osoittama kirjoitus, ei valituksena, vaan kanteluna. Tätä ei ole tehty, aivan ilmiesesti siksi, että rajoittumalla käsittelemään ainoastaan menettelypuolen kysymystä Sipilän puhevallasta, hovioikeus on (omasta mielestään) näppärästi välttynyt ottamasta kantaa itse asiaan eli siihen, täyttikö käräjäoikeuden laatima seloste sisällöltään lainsäännöksen kriteerit.