1121. Puolan presidenttiparin vierailu Suomessa

                     Tässä lauletaan ja kuunnellaan Puolan kansallislaulua


1. Valtiovierailujen ehtymätön sarja jatkui tänään, kun Puolan presidentti  Andrzef Duda ja hänen vaimonsa Agata Kornhauser-Duda saapuivat aamupäivällä Presidentinlinnaan. 

2. Valtiovierailuja on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen paljon ja lähes ruuhkaksi asti. Tämä selittyy  osin Suomi 100- juhlallisuuksilla, osin taas sillä, että tammikuussa 2018 Suomessa käydään presidentinvaalit, joissa myös istuva presidentti Sauli Niinistö on ehdokkaana. Valtiovierailut Suomeen ja presidenttiparin muihin maihin tekemät vierailut tuovat kosolti julkisuutta istuvalle presidentille ja ovat siten tosiallisesti osa presidentin vaalikampajaa. 

3. Tämän asian presidentti Niinistö on erinomaisen hyvin oivaltanut. Hänen ei tarvitse tavata muita presidenttiehdokkaita vaalikeskustelujen merkeissä, eikä hän edes ehtisikään niin tehdä, kun hänellä on kädet täynnä kaikkea muuta ohjelmaa loputtomine maakuntamatkoineen ja valtiovierailuineen. Viime viikolla Saul Niinistö kohtasi kansan joukot Karstulan torilla ja Äänekoskella.

4. Puolan presidenttipari, joka saapui Suomeen jo eilen maanantaina, otettiin vastaan juhlallisin menoin Presidentinlinnan pihalla ja edustalla. Hieman enneen vieraiden aapmista presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jennni Haukioimstivtä odottamaan veraitaan Linnan rappusille. 

5. Rouva Jenni Haukio astui pari viikkoa sitten kuulun vauvauutisen jälkeen nyt ensimäisen kerran julkisuuteen. Kaikkien katse kohdistui näin olleen ennen muuta Jenni Haukion vatsanseutuun, koska haluttiin nähdä, miten rouvan raskaus on edennyt. Vielä siitä ei saatu selviä merkkejä, sillä siitä piti huolen rouva takkivalinta: hän oli pukeutunut pitkää mustaan A-linjaiseen päällystakkiin. Seurapiiritoimitajat  panivat kuitenkin merkille Jennin sädehtivyyden ja presidenttiparimme hyväntuulisuuden, sillä se näet kuuluu heidän velvollisuuksiinsa.  

6. Presidentti Sauli Niinistö ojensi rouva Agata Kornhauser-Dudalle kukkakimpun. "Mukava tavata", rouva Kornhauser-Duda sanoi lehtitietojen mukaan presidenttiparille. Tämän jälkeen presidentit tarkastivat kadulle kokoontuneen kunniakomppanian.TV-kuvasta näkysi hyvin, ettei valtiovierailu ollut herättänyt helsinkiläisissä minkäänlaista kiinnostusta, sillä Linnan kohdalla Kauppatori oli typpösen tyhjä ihmisistä. 

7. Sitten presidenttiparit kuuntelivat Linnan rappusilla molempien maiden kansalislaulut. Predientti Dada, joka on 45-vuotias juristi, ja hänen vaimonsa lauloiva antaumuksella Puolan kansallishymnin. Sen sijaan Niinistö ja rouva Haukio pitivät suunsa visusti kiinni, kun soittokunta esitti Maamme-laulun. Kansallislaulujen jälkeen seurue siirtyi sisälle Linnaan. 

8. Puolalaisia vieraita oli linnanpihalla vastaanottamassa pieni osa Suomen poliittista ja virkamieskunnan kermaa. Heistä ensimmisenä eli Suomen presidenttiparia lähinnä rivissä  oli valtiovarainministeri Petteri Orpo, toisena rivissä seisoi KKO:n presidentti Timo Esko - KHO:n presidentti Pekka Vihervuorta ei sitä vastoin joukossa näkynyt  - ja kolmantena näkyi olevan pätkä oikeuskansleri Risto Hiekkataipale. 

9. Tämän nähdessäni ajattelin, että jo on ja onpa Timo Eskolla ja Risto Hiekkataipaleellakin hommaa: tulla nyt aamutuimaan ja pikku pakkasessa seistä hytisemään paljain päin Linnan pihalle vastaanottamaan vieraita, joiden kanssa heillä ei ollut muuta yhteistä tai tekemistä kuin pakollinen kättely, Noh, herrojen lojaalisuus tietenkin palkitaan, sillä heidät on tavan mukaan kutsuttu muiden arvovieraiden ohella Linnassa pidettäville juhlaillallisille, jotka alkoivat kello 19.

10. Linnassa presidentit ja heidän seurueensa keskustelivat. Aiheet oivat kovin tuttuja:  Itämeren alueen turvallisuus, Itämeren lentoturvallisuus, Sauli Niinistön iänikuiset lempilapset eli transponderit - jokohan Sauli kohta pokkaa Nobelin noilla transpondereillaan - EU:n yhteinen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka sekä tietenkin Venäjä ja Ukrainan kriisi; Krimin asia lienee jo painunut unholaan, sillä sitä ei erikseen mainittu.  Selvää on, ettei noissa keskusteluissa ole päästy mihinkään muuhun kuin moneen kertaan jo esitettyjen kannananottojen toistamiseen. Selkokielellä ilmaistuna tällaiset keskustelut ovat yhtä tyhjän kanssa ja pelkkää pakkopullaa.

11. No, mutta tämän jälkeen taas hieman iloisempiin asioihin eli Helsingin kaupungintalossa vieraille tarjottuun lounaaseen. Median huomio kiinnittyi jälleen vain yhteen asiaan: Jenni Haukion vatsanseutuun. Seurapiiritoimittajat hehkuttivat jälleen Jennin pukeutumista. Meille kerrottiin, että "Jenni edusti lounalla tyylikkäässä mustassa mekossa - kasvoilla kareili odottavan äidin salaperäinen hymy". (Jestas, miten ällöttävää!) Yksi muukin asia sentään oli pantu merkille. Nimittäin se, että Puolan presidentti Duda ja Helsingin pormestari Jan Vapaavuori muistuttavat niin suuresti toisiaan, että ulkopuolisille oli ollut kuulemma vaikea erottaa, kummasta tyypistä oli kysymys. Vapaavuoresta veikataan jo nyt Suomen seuraavaa presidenttiä, kunhan Saulin toisesta kaudesta on ensin päästy kunnialla eroon.

12. Jossakin välissä puolalaiset vierat vierailivat Eduskuntatalossa, jossa heidän isäntänään oli puhemies Maria Lohela. Vieraat kävivät myös marsalkka Mannerheimin haudalla, missä yhteydessä presidentti Dauda oli innostunut kehumaan Mannerheimin sodanjohtotaitoja ja vertaamaan häntä tässä suhteessa erääseen puolalaiseen sotamarsalkaan.

13. Sitten päästiinkin presidenttien pitämään lehdistö- ja tiedotustilaisuuteen, jossa kerrottiin asioista, joista presidentit olivat aiemmin Linnassa keskustelleet. Tällöin esille nousi myös Puolalle kiusallinen demokratia- ja oikeusvaltiokysymys, kun Helsingin Sanomien toimittaja kysyi presidentti Dudalta, miksi Puolan on niin vaikea kunnioittaa EU:n yhteisiä arvoja kuten esimerkiksi tuomioistuimien riippumattomuutta lainsäädäntövallasta sekä toimeenpano- eli hallitusvallasta. 

14. Kysymys on aiheellinen, sillä Euroopan Unionin ja sen jäsenvaltioiden huoli Puolan demokratian tilasta ja ihmisoikeuksien kunnioittamiesta alkoi nousta, kun konservatiivinen populistipuolue Laki ja oikeus (PiS), jota myös presidentti Andrzej Duda edustaa, nousi maan johtoon syksyn 2015 parlamenttivaaleissa. Uusi hallitus puuttui ensi töikseen sananvapauteen ja alisti maan valtamedian ja syyttäjälaitokseen suoraan poliiittiseen ohjaukseensa. Myös kansalaisjärjestöjen toiminnalle on asetettu rajoituksia, ja vuonna 2016 PiS yritti ajaa läpi abortin täydellistä kieltämistä koskevan lain.

15. Puola on ajautunut törmäyskurssille EU:n kanssa myös oikeuslaitoksen uudistamisen osalta siten, että poliitikot saisivat oikeuden päättää laajalti tuomareiden nimityksistä. EU katsoo Puolan hallituksen ajamien uudistusten sotivan unionin perusarvoja vastaan. EU-komission mukaan tuomareiden nimitysoikeutta koskeva uudistus uhkaa maan oikeuslaitoksen riippumattomuutta. Komissio on uhannut Puolaa  sanktioilla ja jopa äänioikeuden viemisellä EU-neuvoston kokouksissa, jos hallitus ei peru ko. uudistushankettaan. Puola on Unkarin ja Tsekin tavoin kieltäytynyt ottamasta turvapaikanhakijoita Kreikasta ja Italiasta EU:n taakanjakomekanismin mukaisesti. Hallituksen toimet ovat johtaneet maassa laajoihin mielenosoituksiin.

16. Presidentti Andrzej Duda näytti suorastaan kimpaantuvan toimittajan edellä mainitusta kysymyksestä. Hän ryhtyi vastahyökkäykseen EU:ta vastaan ja aloitti kiihkeän puolutuspuheenvuoronsa kysymällä, miksi EU:n instituutioiden ja komission on niin vaikea hyväksyä, että Puolassa 2015 pidettyjen vaalien jälkeen maa toteuttaa vaalikampanjan aikana esittämiään muutoksia. Duda väitti puolalaisten tukevan edellä mainittuja uudistuksia.  Dudan mukaan Puolassa toteutettavat uudistukset eivät kuulu EU:lle vaan ovat maan sisäinen asia. EU:ssa on presidentin mukaan muita maita, joiden ongelmat ovat Puolan kehitystä paljon suurempia. Duda kiisti väitteen, jonka mukaan median ilmaisuvapautta olisi rajoitettu. Dudan mukaan Puolassa suojellaan kansalaisoikeuksia ja demokratian periaatteita. - Jos näin on, niin miksi Puolassa on sitten ajauduttu jo kuukausia jatkuviin mielenosoituksiin maan hallitusta vastaan?

17. Andrzej Duda nousi Puolan  presidentiksi kaksi vuotta stten maassa valtaa pitävän Laki ja oikeus -puolueesta. Hän on lakimies, kuten isäntänsä Sauli Niinistökin, mutta sikäli Niinistöä selkeästi edellä, että on väitellyt hallinto-oikeudesta reilut 10 vuotta sitten oikeustieteen tohtoriksi. Duda on itsekin ollut joistakin asioista eri mieltä hallituksen lakiesityksistä. Hän kieltäytyi viime kesänä vahvistamasta hallituksen ajaa kahta tärkeää lakiesitystä, jotka maan parlamentti hyväksyi.  Ne olisivat johtaneet Puolan korkeimman oikeuden koko tuomarikunnan vaihtamiseen ja tuomareiden virkanimitysoikeuden uskomiseen parlamentissa istuville poliitikoille. Laki ja oikeus -puolueen johtaja Jaroslaw Kaczynski ei ole kuitenkaan jättänyt asiaa tähän, joten lakiesityksistä kiistellään maassa edelleen.

18. Dudan purkauksen ja vastahyökkäyksen aikana Sauli Niinistö seisoskeli hiljaa Dudan vieressä. Omassa puheenvuorossaan Niinistö ei tuominnut tai arvostellut Puolassa suunnitteilla olevia uudistuksia, vaan tyytyi vain toivomaan, että Puolan ja EU:n kiistassa löydettäisiin sopu. Niinistö muistutti, että EU:n jäsenvaltiot ovat unioniin liittyessään sitoutuneet tiettyihin kriteereihin.

19. Mainittakoon, että Euroopan unionin jäsenvaltioiden korkeimpien oikeuksien presidenttien verkosto on julkaissut heinäkuussa kannanoton, jossa presidentit, siis myös KKO:n presidentti Timo Esko, ilmaisevat huolensa Puolan oikeuslaitoksen tilasta. Kannanoton mukaan Puolassa on viime aikoina puututtu tuomioistuinten toimintaan tavalla, joka vaarantaa vakavasti niiden riippumattomuuden ja oikeusvaltion olemassaolon. Presidenttien verkosto yhtyy kannanotossaan Euroopan neuvoston ja Venetsian komission esittämään huoleen ja haluaa osoittaa tukensa Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuudelle.

20. Muistaakseni ulkoministeri Timo Soini piti pari vuotta sitten sopimattomana, että Euroopan unioni ja EU-komissio puuttuvat Puolassa vireillä oleviin oikeuslaitosuudistukseen ja suunnitelmiin muuttaa tuomareiden nimitysoikeutta. Soini katsoi, aivan samalla tavalla kuin presidentti Duda tänään, että kyseiset uudistukset ovat Puolan sisäinen asia, jotka eivät kuulu EU:lle.

21. Voidaan kysyä, onko presidentti Sauli Niinistö samalla kannalla kuin ulkoministeri Soini. Ainakin Niinistö on kutsunut Dudan Suomeen - sopivasti presidentinvaalien alla. Dudan vierailu on vastavierailu Niinistön ennen Dudan presidenttikauden alkua Puolaan tekemälle vierailulle. Tuolloin tilanne Puolassa oli kuitenkin toisenlainen kuin nyt, sillä Laki ja oikeus -puolue ei ollut vielä noussut valtaan.

22. Minusta Niinistön ei olisi pitänyt kutsua Puolan presidenttiä Suomeen. Vastavierailuillakin on aikansa ja kohteliaisuudellakin rajansa, jos kutsuttavan maan presidentti ja hänen puolueensa edustavat populistisia arvoja, joita ei voida mitenkään pitää oikeusvaltiolle sopivina.

23. Mutta päivän päätteeksi vieraat ja heidän suomalaiset isäntänsä kokontuivat sulassa sovussa Linnan juhlailllailliselle.  Huomiota herätti hieman se, että Suomen hallituksesta oli paikalla vain valtiovarainministeri Petteri Orpo; myöskään eduskunnan puhemiestä ei näkynyt kättelyjonossa. Mutta se oli varmaa, että KKO:n Timo Soini seurasi taas Petteri Orpoa kuin konsanaan hai laivaa. 

24. Seurapiiritoimittajat olivat taas haltioissaan Jenni Haukion iltapuvusta ja äitiyden onnea säteilevästä olemuksesta. Tähän tapaan: "Rouva Jenni Haukio hehkui juhlaillallisella elegantissa, mustaan leveähelmaiseen iltapukuun pukeutuneena". Hänen "pitsihihainen, paljetein koristeltu iltapukunsa ei korostanut muttei myöskään pyrkinyt piilottamaan tulevan äidin vyötärön seutua". Niinistö ja Haukio kättelivät vieraita illallisen aluksi "hyväntuulisen oloisina". 

Ah, eikö tämä olekin kuninkaallista onnea, josta koko tasavalta saa nauttia!

Euroopan unionin jäsenvaltioiden korkeimpien oikeuksien presidenttien verkosto on julkaissut kannanoton, jossa presidentit ilmaisevat huolensa Puolan oikeuslaitoksen tilanteesta. Kannanoton mukaan Puolassa on viime aikoina puututtu tuomioistuinten toimintaan tavalla, joka vaarantaa vakavasti niiden riippumattomuuden ja oikeusvaltion olemassaolon.

Presidenttien verkosto yhtyy kannanotossaan Euroopan neuvoston ja Venetsian komission esittämään huoleen ja haluaa osoittaa tukensa Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuudelle.

Euroopan unionin jäsenvaltioiden korkeimpien oikeuksien presidenttien verkosto on julkaissut kannanoton, jossa presidentit ilmaisevat huolensa Puolan oikeuslaitoksen tilanteesta. Kannanoton mukaan Puolassa on viime aikoina puututtu tuomioistuinten toimintaan tavalla, joka vaarantaa vakavasti niiden riippumattomuuden ja oikeusvaltion olemassaolon.

Presidenttien verkosto yhtyy kannanotossaan Euroopan neuvoston ja Venetsian komission esittämään huoleen ja haluaa osoittaa tukensa Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuudelle.

Tutustu presidenttien verkoston kannanottoon (englanniksi) kokonaisuudessaan:

1069. Niinistön selitykset eivät vakuuta

                                         Meillä oli tosi kivaa yhdessä!

1. Ennakolta laajaa kohua herättännyt Kiinan presidentin Jinpeng Xin Suomen vierailu on nyt ohi. Vierailun isäntänä presidentti Sauli Niinistö noudatti tapaamisessa visusti Kiinalta saamiaan ohjeita.Tämä koski etenkin keskustelujen jälkeen pidettyä tiedotustilaisuutta, joka oli järjestetty juuri sellaiseksi kuin kiinalaiset halusivat. Tilaisuus oli pönäkkä ja jäykkä ja muistutti  aika paljon aikoja, jolloin Neuvostoliiton johtajat kävivät Suomessa tapaamassa presidentti Urho Kekkosta. Ystävyyttä ja yhteistyötä vannottiin joka käänteessä niin kiivaasti, että oikein ällötti.

2. Huomiota herätti erityisesti se, että tiedotustilaisuudessa paikalla olleet toimittajat eivät saaneet esittää kysymyksiä presidenteille. Tilaisuudessa julkaistiin ilmeisesti jo ennen vierailua koko lailla valmiiksi laadittu yhteisjulistus, minkä jälkeen maiden ministerit, suomalaisista Mika Lintilä, Kimmo Tiilikainen ja Jari Lindsträm, allekirjoittivat joukon sopimuksia. Tämän jälkeen presidentit lukivat vuorollaan paperille präntätyn lausuman, jotka tulkit käänsivät, Niinistön lausuman kiinaksi ja Xi:n lausuman suomeksi. Siinä se sitten olikin.

3. Vasta Xin poistuttua maasta - hän lensi seurueineen Yhdysvaltoihin tapaamaan presidentti Trumpia - oli Mäntyniemessä eilen tynkätiedotustilaisuuden vuoro. Sen piti Sauli Niinistö eräänlaisena yksinpuheluna. Toki toimittajat saivat nyt esittää kysymyksiä, mutta aika heiveröisiä ne tuntuivat olevan.  

4. Niinistö puolusteli aluksi edellispäivän tiedotustilaisuuden yksipuolisuutta selittäen, että samanlainen tilanne koettiin viime vuoden keväällä Washingtonissa, jolloin presidentti Barack Obaman luona tyydyttiin antamaan vain julistus tai yksipuolinen lausuma siitä, mitä oli tapahtunut eikä kysymyksiä sallittu. Washingtonissa ei kuitenkaan ollut kysymyksessä mikään varsinainen valtiovierailu, vaan tilaisuus, jossa pohjoismaiden viisi korkeinta poliittista päättäjää kävi eräänlaisella ystävyyskäynnillä Obaman luona. Washingtonissa ei käyty virallisia keskusteluja eikä tapaamisesta laadittu myöskään tavanmukaista  loppukommunikeaa tai vastaavaa julistusta. Presidentinlinnan toissapäiväinen tilaisuus  ei siten ole verrattavissa Washingtonin tapaamiseen. 

5. Mäntyniemen eilisen infotilaisuuden pääanti, jos sellaisesta ylipäätään voidaan puhua, oli presidentti Niinistön ihmettely Xin vierailun nostattamasta kritiikistä. Jotkut ovat nimittäin kritisoineet sitä, että presidenttien tapaamisessa päärooliin nousivat Kiinan Suomelle lahjoittamat, oikeastaan vuokraamat pandat, ja toisaalta se, ettei Suomi rohjennut ottaa tälläkään kertaa esille ihmisoikeuskysymyksiä; Kiinaahan on jo kauan arvosteltu ihmisoikeuksien järkyttävistä loukkauksista. 

6. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Suomen osasto lähetti ennen Xi:n vierailua Suomen poliittiselle johdolle, eli presidentti Niinistölle, pääministeri Juha Sipilälle ja eduskunnan puhemies Maria Lohelalle kirjeen, jossa Suomelta vaaditaan selkeästi nykyistä vahvempaa vastuunkantoa ihmisoikeuskeskustelussa. Amnestyn kirjeessä mm. kerrotaan, miten Kiina on pidättänyt mielivaltaisesti sikäläisiä ihmisoikeusjuristeja, jotka ovat puolustaneet kiinalaisia ihmisoikeusaktivisteja ja toisinajattelijoita. Kiinaa arvostellaan kirjeessä myös pidätettyjen ihmisten kiduttamisesta ja kerrotaan, että Kiina teloittaa joka vuosi eniten ihmisiä maailmassa. Kiina ei suostu kertomaan teloitettujen lukumäärää, vaikka kansainvälinen yhteisö on yrittänyt maata siihen painostaa. 

7. Amnesty vaati kirjeessään Suomelta nykyistä johdonmukaisempaa ja julkisempaa kritiikkiä Kiinan ihmisoikeusloukkausten suhteen. Amnesty esittää kirjeessään, että presidetti Sauli Niinistön on otettava ihmisoikeuskysymykset esiin Xi Jinpingin valtiovierailulla ja vaadittava Kiinaa kunnioittamaan  kansainvälisiä ihmisoikeusvevoitteitaan. Kiinan tulee lopettaa teloitusten täytäntöönpanot ja luopua kuolemanrangaistuksesta. Ihmisoikeusjuristien ja muiden ihmisoikeuspuolustajien häirintä, mielivaltaiset pidätykset, kidutus, pahoinpitely sekä vangitseminen on lopetettava.

Amnestyn tiedote

8. Presidentti Niinistö sanoi Mäntyniemessä yllättyneensä siitä, miten jo ennen presidenttien tapaamista kuului "tuomioita" siitä, ettei Suomi uskalla ottaa esille vaikeita ihmisoikeusasioita. Presidentti kiisti väitteen tokaisemalla, että "kyllä Suomi uskaltaa". Niinistön mukaan Kiinan ihmismisoikeudet olivat olleet Xin vierailulla "voimakkaasti esillä". 

9. Kukaan ei toki ollut "tuominnut" Suomea tai presidentti Niinistöä etukäteen eli ennen Xin vierailua rohkeuden puutteesta. Oli vain kerrattu faktoja siitä, mitä mainitulla  "saralla" aiemmin oli Suomen ja Kiinan välisten valtiovierailujen aikana tapahtunut tai jäänyt tapahtumatta. Amnestyn presidentti Niinistölle, ulkoministerille ja maan muille korkeille poliittisille päättäjille ja viranomaisille lähettämä kirje oli toivomus, että tilanne paranisi, ei suinkaan etukäteen annettu tuomio suomalaisten rohkeuden puutteesta. 

10. Olisiko Kiinan ihmisoikeustilanne sitten ollut Niinistön ja Xin välisissä keskusteluissa "voimakkaasti" esillä, kuten Niinistö eilen kertoi? Tämän tietävät vain keskusteluissa mukana olleet poliitikot ja virkamiehet, eivät ulkopuoliset eivätkä siten myöskään esimerkiksi tiedotusvälineiden edustajat, suuresta yleisöstä puhumattakaan. Keskusteluja ei käyty julkisesti, vaan salassa, eivätkä toimittajat saaneet keskustelujen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa esittää kysymyksiä presidenteille. Tällaisen salaperäisyyden vallitessa voidaan jälkeenpäin väittää mitä tahansa esimerkiksi neuvottelujen "voimaperäisyydestä" tai siitä, korostettiinko keskusteluissa joitakin asioita muita enemmän.

11. Mitä näyttöä presidentti Sauli Niinistöllä oli eilen esittää siitä, että ihmisoikeusasiat olisivat olleet Xin tapaamisessa ja keskusteluissa "voimakaasti" esillä? Eipä juuri mitään, sanoisin. 

12. Niinistö yritti ensin kuitata asian hänelle tyypillisellä pikkunokkelalla letkautuksella. Niinistö nimittäin sanoi näin: "Ihmisoikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteesta puhuttiin  (Xin kanssa) enemmän kuin pandoista". Hehheh, kylläpä meidän Sauli osaakin! Toisaalta aika britaali tapa. Miksi Niinistö halusi ottaa juuri eläimet eli tässä taapuksessa pandat ihmisoikeuksien vastinpariksi? 

13. Vierailun aikana allekirjoitettiin pandojen suojelusopimus, jonka perusteella ja pandadiplomatian puitteissa Kiina antaa - kovaa hintaa vastaan tietenkin - Suomelle  kaksi pandaa, jotka sijoitetaan Ähtärin eläinpuistoon. Pandoista siis presidenttien kesken puhuttiin. Kenties Niinistö halusi letkautuksellaan osoittaa, että ihmisten oikeudet kiinnostavat häntä pandoja enemmän. Mutta miten on kiinalaisten laita? Sitä, että  kiinalaiset poliitikot ja viranomiaset mieluusti vaikenevat tyystin ihmisoikeuksista, voitaisiin tulkita niin, että Kiinassa pandojen suojelu ajaa reippaasti ihmisten suojelun ja heidän oikeuksiensa edelle.

14. Niinistö sanoi eilen myös, että ”tässä asemassa joutuu pohtimaan aika lailla sitä, joutuuko sitä leikkimään karttakeppiopettajaa. En ole taipuvainen uskomaan sellaisen toiminnan tuloksiin”. Vertaus opettajan karttakeppiin on minusta myös eräänlainen letkaus, mutta itse asiassa aika heppoinen yritys siirtää huomio pääasiasta epäolennaisiin kysymyksiin. Niinistön vertaus on samaa luokkaa kuin usein esitetty toteamus, että pienenä maana Suomen ei sovi mennä lyömään "nyrkkiä päytään" ja tuomitsemaan suuren Kiinan ihmisoikeusloukkauksia. Minusta presidentin kannattaisi ottaa ihmisoikeuskysymykset todella vakavasti eikä vedota loukkaajavaltion suuruuteen tai mahtavuuteen taikka kuitata ihmisoikeuskysymyksiä puolinokkelilla letkatuksilla.

15. Asiakirjanäyttönä presidentti Niinistö vetosi maiden yhteiseen julkilausumaan, johon Niinistön mukaan saatiin ensimmäisen kerran mainittua ihmisoikeuksien sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen. Tällainen lausuma ei Niinistön mukaan ole ollut lainkaan itsestäänselvää muiden länsimaiden ja Kiinan tapaamisissa.

16. Mitä tuossa julkilausumassa sitten ko. osalta sanotaan? Lausuma (kohta 14) on lyhyt ja ytimekäs ja kuuluu näin: "Osapuolet korostavat ihmisoikeksien ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisen ja suojelun tärkeyttä". Tämä sama lause sisältyy lausumaan, jonka presidentti Niinistö luki paperista Linnan tiedotustilaisuudessa.

17. Julkilausumassa käsitellään erilaista asioita lähes kolme sivua ja n. 200 rivin verran. Ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta koskeva maininta on ainoastaan 1,5 rivin mittainen. Voidaan siis sanoa, että ko. kohta on erittäin pieni yksityiskohta, joka suorastaan hukkuu julistuksen muihin asioiden joukkoon. Ilmeisesti se oli juuri kiinalaisten tarkoitus ja myös vaatimus. Se, että tätä 1,5 rivin mittaista mainintaa todella tuli, kuten Niinistö eilen kertoi, pitää keskusteluissa voimakkaasti esillä, jotta se saatiin mukaan julistukseen, osoittaa, miten vastahakoisesti Kiina suhtautuu ihmioikeuskysymyksiä koskevaan keskusteluun ja niiden mainitsemiseen loppujulistuksessa. Toisaalta voidaan väittää, ettei neuvotteluissa itse asiassa puhuttu kovin paljon tai "voimakkaasti" ihmisoikeuksista, mitä osoittaa se, että niistä otettiin julistukseen vain varsin lyhyt ja jokseenkin ympäripyöreä maininta, joka ei käytännössä velvoita Kiinaa minkäänlaisiin uudistuksiin. 

18. Kannattaa myös panna merkille, että ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta koskeva lausuma on, paitsi hyvin lyhyt, myös varsin mitäänsanomaton ja sellainen, joka ei velvoita esimerkiksi Kiinaa mihinkään. Ko. kohdassa ei nimittäin sanallakaan tai esimerkinomaisesti mainita, mitä keskeisiä perus- ja ihmisoikeuksia ihmisille kuuluu tai mitä käsite oikeusvaltioperiaate sisältää ja mihin se velvoittaa. Edelleen on syytä huomata, että julkilausuman mukaan "osapuolet" eivät sitoudu noudattamaan ihmisoikeussopimuksia tai oikeusvaltioperiaattetta, eivät keskinäisissä suhteissaan tai ylipäätään. Ko. kohta on kirjoitettu yleiseen muotoon eli niin, että se koskee kaikkia maita, eikä erityisesti Suomea ja Kiinaa. 

19. Sen sijaan monet muut julkilausuman kohdat on kirjoitettu niin, että juuri sopijapuolet, siis Kiina ja Suomi, ilmaisevat nimenomaisesti "sitoutuvansa" noudattamaan eri tavoitteita tai periaatteita, "työskentelemään" yhdessä,"edistämään" tiettyjä asioita, "toimeenpanemaan" aktiivisesti, "pyrkimään" yhdessä, "takaamaan", "sitoutumaan" "syventämään" ja "kannustamaan" yhdessä erilaisia hyviä asioita jne jne.

20. Mutta sitten kun julkilausumassa vihdoin päästään ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioperiaatteeseen, edellä kerrottu yhdessä tekemisen ja pyrkimisen sekä sitoutumisen halu loppuu kuin seinään, sillä osapuolet töksäyttävät vain lakonisesti, että myös ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate ovat hyviä asioita, joten noudattakaapa siis, te muut maat, niitä ja piste. 

21. Ei siis minkäänlaista mainintaa Suomen ja Kiinan yhteistyöstä, edistämishalusta tai syventämispyrkimyksestä silloin, kun kyse on ihmisoikeuksista ja oikeusvaltioperiaatteesta. Mainittu kohta julkilausumassa on käytännössä vain eräänlainen korulause, sillä kaikki tietävät, a) ettei Kiina noudata eikä edes halua noudattaa lähimainkaan kaikkia keskeisiä ihmisoikeuksia vaan rikkoo niitä minkä kerkiää, ja b) että Kiina ei itse asiassa ole todellinen oikeusvaltio. Tuon superlyhyen ja mitäänsanomattoman kohdan ottamisella julkilausumaaan ei tule olemaan minkäänlaista vaikutusta Kiinan ihmisoikeustilanteen paranemiseen.

22. Presidentti Niinistö mainitsi eilen todenneensa Helsingissä kiinalaisille toimittajille, että "demokratian noudattaminen ja siihen liittyvät tasa-arvo sekä ihmisoikeudet ovat Suomen menestyksen salaisuuksia". Onko tuolla toimittajille annetulla lausumalla  jotain merkitystä? Minusta ei, sillä kyllä kiinalaiset toimittajat ovat niin fiksua väkeä, että he tietävät kyseisen asian muutenkin. Joka tapauksessa Niinistön ei olisi pitänyt tyytyä kertomaan mainittua asiaa yksinomaan kiinalaisille toimittajille, vaan hänen olisi pitänyt sanoa asia suoraan omalle keskustelukumppanilleen eli Kiinan presidentille.

23. Summa summarum. On toki hyvä, että Suomen ja Kiinan presidenttien käymien keskustelujen loppujulistukseen on otettu, vaikka sangen lyhyt eli ainoastaan 9 sanaa käsittävä ja varsin yleisluontoinen maininta, jossa korostetaan ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisen ja suojelun tärkeyttä. Tämä on toki sulka presidentti Sauli Niinistön hattuun, sillä hänen edeltäjänsä eli presidentit Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari tai Tarja Halonen eivät ole mainittuun saavutuksen pystyneet. 

24. Samalla on kuitenkin syytä todeta, että ko. maininta julistuksessa ei konkreettisesti velvoita osapuolia mihinkään, eli Kiinaa se ei velvoita kehittämään ja parantamaan huonoa ihmisoikeustilannettaan. Selvää on, että Kiinassa mikään ei tule ihmisioikeuksien kunnioittamisen ja edistämisen osalta lähiaikoina muuttumaan paremmaksi. Muutosprosessi saadaan likkeelle vasta siten, kun Kiina sitoutuu, ei vain keskustelujen yleisluontoisissa yhteenvedoissa, vaan myös käytännössä todella monilta osin parantamaan ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia ja turvaamaan niiden toteutumisen. Tähän on vielä pitkä matka, tilanteen paraneminen ei ole näköpiirissä.

25. Valtiovierailun loppukommunikea ei toki ole sopiva paikka, jossa isäntämaa voisi alkaa vaatia vierailulle kutsuttua valtiota ja sen presidenttiä lopettamaan maassaan tapahtuvat ihmisoikeuspuolustajien ja toisinajattelijoiden häirintä, mielivaltaiset pidätykset ja kidutus. Sen sijaan Euroopan Unioni voisi  ryhtyä tässä tarkoituksessa aktiivisesti. Kuten Amnestyn tiedotteessa 3.4.2017 kerrotaan, EU onkin viime vuosina useita kertoja ottanut suoraselkäisesti kantaa Kiinan ihmisoikeustilanteeseen mm. vaatimalla pidätettyjen ihmisoikeusjuristien vapauttamista ja heidän esittämiensä kidutusväitteiden tutkimista.

26. Näin tapahtui viimeksi tämän vuoden maaliskuussa, jolloin yhdentoista maan diplomaatit lähettivät Kiinan ulkoministeriölle kirjeen, jossa ne ilmaisivat huolensa kidutusväitteistä ja ihmisoikeusrikkomuksista Kiinassa. Kirjeen lähettäjämaat olivat Australia, Kanada, Japani, Sveitsi, Belgia, Tsekki, Viro, Ranska, Saksa, Ruotsi ja Britannia. Mutta mitä teki Suomi, jolle myös tarjoittiin Pekingin suurlähetystössä mahdollisuus kirjeen allekirjoittamiseen? Aivan oikein, Suomi ei suostunut allekirjoittamaan kirjettä. Lähetystöstä kerrottiin, että mainitunlaiset kirjeet ovat vain yksi keino vaikuttaa asiaan, mutta käyttävissä on muitakin välineitä, joita voidaan hyödyntää. Lähetystöstä viitattiin ulkoministeri Timo Soinin kuukausi pari sitten tekemään Kiinan vierailuun, jolloin Soini oli nostanut Kiinan ulkoministerin kanssa keskustellessaan esille myös ihmisoikeuskysymykset. Kysymys lienee ollut kuitenkin - jälleen kerran -  vain ihmisoikeuksien merkityksen yleisluonteisesta toteamisesta, ei konkreettisista asioista tai keinoista puuttua asiaa. 

27. Mäntyniemen eilisessä tilaisuudessa Sauli Niinistöltä kysyttiin syytä, miksi Suomi ei allekirjoittanut edellä mainittua Kiinalle osoitettua kirjettä yhdessä 11 muun maan kanssa. Niinistön vastaus oli aika epämääräinen. Hän vetosi siihen, että Suomi voi puuttua asiaan joko muiden pohjoismaiden kanssa tai taas yhdessä muiden EU:n jäsenmaiden kanssa. Nyt tällaisesta tilanteesta ei Niinistön mukaan ollut kysymys. Pötypuhetta, tekisi mieli sanoa, sillä allekirjoittihan kirjeen kuusi EU-maata sekä pohjoismaa Ruotsi ynnä vielä naapurimaa Viro. Suomi olisi siis ollut oikein hyvässä seurassa, mutta se ei vain Suomelle kelvannut. Varmaankin siksi, että kirjeessä vaadittiin Kiinalta konkreettisia käytännön toimenpiteitä eikä esitetty pelkästään yleisluontoista ja ympäripyöreätä jargonia ihmisoikeuksien merkityksestä, jollaista Suomi on näissä asioissa tottunut ja tyytynyt yleensä aina esittämään.

28. Suomi asettaa hyvät kauppasuhteet Kiinaan ihmisoikeuksien edelle. Jotta Kiinan kauppa kukoistaisi ja entisestään lisääntyisi, Suomi haluaa kaikin tavoin harjoittaa mahdollisimman ystävällismieleistä diplomatiaa Kiinaan-suhteissaan, nyt siinä on edetty pandadiplomatian asteelle.Tämä ei suo, niin kuvitellaan, mahdollisuutta kritisoida nimeksikään Kiinassa tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia olivatpa ne kuinka räikeitä ja julmia tahansa. Kyynisesti ajatellaan, että kauppa se on mikä kannattaa, ei ihmisoikeuksien vaaliminen ja niiden totetuminen. Suomi ei rohkene edes yhdessä muiden EU-maiden kanssa vaatia Kiinalta konkreettisia toimenpiteitä maan ihmisoikeustilanteen korjaamiseksi. 

970. Sauli Niinistö Turkissa lokakuussa 2015 presidentti Erdoganin vieraana

                  Presidentti Niinistö turistiluokassa matkalla Ankaraan.

1. Se, että Suomella menee huonommin kuin pitkiin aikoihin, ei estä tasavallan presidenttiä matkustelemasta jatkuvasti ulkomailla, milloin valtiovierailulla, YK:n yleiskokouksessa ja ties missä 

2. Presidentin matkojen anti on ollut hyvin vähäinen. Suomea ei enää oikein noteerata maailmalla, eikä meitä ei hyväksytty pari vuotta sitten edes YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäsenmaaksi. Mutta pääseehän presidentti reissailemaan valtavasti ja poseeraamaan matkoillaan yhteiskuvissa rouvansa kanssa aina Barack Obamaa ja tämän vaimoa myöten. Washingtonin Valkoiseen taloon Niinistö ei kuitenkaan ole saanut kutsua. Esimerkiksi Viron presidentti  Toomas Hendrik Ilves sen sijaan on vieraillut siellä pari kertaa.

3. Mutta Turkin itsevaltias diktaattori Recep Tayyip Erdogan kyllä kutsuu mielellään Niinistön kylään. Erdogan pääsee tiedotustilaisuuksissa kehumaan itseään ja moittimaan vastustajiaan, joista osa on pantu turkkilaisen tavan mukaisesti vankilaan. Tämän viikon maanantaina Sauli Niinistö matkusti Jenni-rouvineen Ankaraan Erdoganin vieraaksi. 

4. Matkan virallinen osuus kestää kaksi päivää, eilen ja tänään. Tänään retkikunta siirtyy Istanbuliin, jossa pidetään tavanmukaisen tylsä maiden taloussuhteita käsittelevä seminaari, se on riesa, jonka anti on Suomelle ollut viime aikoina lähes pyöreä nolla. Ulkomailta Suomeen ei haluta enää ehdä suurempia sijoituksia, eikä Turkki ole tässä suhteessa poikkeus. 

5. Sauli Niinistön mukana Turkkiin matkusti tyypillisen harmaa yritysjohtajista koostuva valtuuskunta elinkeinoministeri Olli Rehnin johdolla. Rehn tuli komissaarina tunnetuksi intomielisenä Turkin ystävänä, joka ajoi ponnekkaasti Turkin EU-jäsenyyttä, mutta huonosti sanotulle tavoitteelle kävi. Nykyisin juuri kukaan ei enää puhu vakavasti Turkin EU-jäsenyydestä. 

6. Yksinvaltias Recep Erdogan otti Niinistön vastaan näyttävin menoin, joihin kuului hevossaattue, Maamme-laulu - lentokentällä tosin liput olivat puolitangossa 10.10. Ankarassa sattuneen terrori-iskun johdosta - kunnianlauksia, kunniavartioita ja Erdoganin itselleen rakennuttama valtava palatsi, jossa on  1 150 huonetta ja jonne Niinistö ja rouva Haukio majoitettiin. Suomessa ylitti uutiskynnyksen - tämä on hyvin tavanomaista kun minkäänlaisia kunnon uutisia ko. matkoilta ei ole odotettavissa - Niinistön heitto, että toivottavasti hän ei eksy palatsin lukemattomilla käytävillä ja että hän tarvitsisi kenties kompassin. Niinistön  keskusteluissa Erdoganin ja Turkin pääministerin kanssa kosketeltiin hyvin tavanomaisia asioita, eli "Suomen ja Turkin erinomaisia kahdenvälisiä suhteita , "kansojemme ystävyyttä", pakolaistilanntta, Syyrian kriisiä ja Turkin suhteita EU:hun. Niinistö ei  tietenkään voinut luvata turkkilaisille viisumivapautta - kukaan ei sellaista kuvitellutkaan - mutta "erilaisia yhteistyömuotoja Euroopan jaTurkin kanssa on kuitenkin kehitettävä; ah miten "rakentavaa".

7. Presidenttien tiedotustilaisuudessa eilen Erdogan kehui estottomasti itseään ja vastasi hymyssä suin suomalaistoimittaja Tom Kankkosen esittämään kysymykseen,  että "minä en ole mikään diktaattori". Erdoganin "perustelu", jonka mukaan Turkissa eletään demokraattisessa parlamentarismissa, jossa on "rajattomat vapaudet", jollaisia edes monissa EU-maissa ei ole, olisi herättänyt kuulijoissa tietenkin vain hymyilyä ja naurua, mutta noin vakavassa paikassa kukaan ei toki uskaltanut hymyillä.  Erdogan on vastikään aloittanut uudelleen kurdeja vastaan suunnatut laajat sotilasoperaatiot. Yksinvaltiuttaan edelleen vahvistaaksen presidentti on hajoittanut maan parlamentin, koska haluaa, että uusissa vaaleissa hänen johtamansa AK-puolue saisi ehdottoman enemmistön. Vajaa vuosi sitten pidetyissä edellisissa vaaleissa Erdogan sai hieman nenilleen, sillä AK ei saanutkaan  enemmistöä parlamamenttipaikoista.

8. Niinistö reissu Turkkiin kuuluu sarjaan "jokseenkin turhat valtiovierailut". Olisi voinut odottaa, ettei Niinistö haluaisi matkustaa itsevaltiaan Erdoganin vieraaksi, diktaattorin, joka on aloittanut kurdien vainoamisen uudelleen ja tähtää jatkossa vain omansa asemansa vahvistamiseen. Ei ole varmaa tietoa, mikä järjestö tai porukka aiheutti 10.10. Ankaran kahdessa pommi-iskussa parin sadan ihmisen kuoleman ja useiden satojen vammautumisen. Erdoganin hallinto syyttäää Isistä tai kurdien terroristeja, mutta Turkissa on paljon niitäkin, jotka epäilevät, että Erdoganin oma hallinto olisi iskujen takana. Iskut tapahtuivat, kun oppositio ja kurdit olivat aloittamassa mielenosoitusmarssiaan.

9. Sauli Niinistö matkalla päähuomio on kiinnittynyt esimerkiksi Helsingin Sanomissa siihen, että Niinistö istui menomatkalla hetken turistiluokassa vastaten toimittajan kysymyksiin. Suomeen ja maailmalle levitettiin lehtikuvaa (ks. yllä) tapauksesta ja presidentin menettelyä ja kansanomaisuutta päiviteltiin ja ihasteltiin mediassa suureen ääneen: Ajatella, että Suomen presidentti on niin kansanomainen, että haluaa matkustaa jopa valtiovierailulle lentokoneen turistiluokassa! Hesari otti Niinistön "tempauksesta" kaiken mahdollisen irti ja kertoi eilen, miten myös turkkilaiskoneen stuertit olivat koneen takaosassa ihmetelleet presidentin tulemista turistiluokkaan ja supatelleet toisilleen, että "Turkissa tällaista ei tapahtuisi ikinä". 

10. Kuten Hesarin jutusta ilmenei, presidentin istuminen turistiluokassa oli vain Niinistölle ominainen tapa ja keino tavoitella kansanomaisuutta ja -suosiota. Hän piipahti turisti- eli karvalakkipuolella vain hetkeksi, jotta Hesarin toimittajalla oli tilaisuus esittää hänelle muutama sinänsä täysin yhdentekevä Turkin matkaa koskeva kysymys. Todellisuudessa Niinistö rouvineen matkusti bisnesluokassa, samoin tekivät edellä mainittu liikemiesvaltuuskunta ja Olli Rehn. Niinistön vieressä kuvassa ei istu rouva Jenni Haukio, vaan Turkkiin lomamatkalle menossa ollut Miila Tamsi, jonka aviopuoliso Arto Tamsi luovutti Niinistölle oman paikkansa, jottei presidentin olisi tarvinnut haastattelun aikana seistä käytävällä. 

11. Yllä olevasta lehtikuvasta näkyy, että Sauli Niinistö on tällä hetkellä aika "hyvässä lihassa". Olisiko rullaluistelu jäänyt kesällä vähemmälle harrastukselle ja kiloja kertynyt runsailla ulkomaan reissuilla hieman liikaa? Myös Turkista otetusta tv-kuvasta saattoi todeta, että presidentille on kertynyt ylimääräisiä kiloja.