1163. Perussuomalaiset kiri SDP:n ohi Ylen gallupissa

 

1. Oppositiopuolue perussuomalaiset  (PS) on noussut SDP:n ohi toiseksi suurimmaksi puolueeksi, selviää Ylen eilen 6.1.-23  julkaisemasta ja Taloustutkimuksen tekemästä  puoluekannatusmittauksesta.

2. Perussuomalaisten kannatus nousi 1,9 prosenttiyksikköä edellisestä joulukuun alun mittauksesta ja on nyt 19,3 prosenttia. SDP:n kannatus laski hieman ja on nyt 18,8 prosenttia.

3. Kokoomus on yhä kärkipaikalla selvällä lähes neljän prosenttiksikön erolla persiuihin, mutta toisaalta sen kannatus laski yhdellä prosenttiyksiköllä edellisestä mittauksesta; kokoomusta äänestäisi nyt 23,0 prosenttia vastaajista.

4. Keskustan kannatus nousi "suosta" 1,9 prosenttiyksiköllä, mutta puolueen kannatus on edelleen sangen vaatimatonta luokkaa, sillä vain 10,9 prosenttia vastaajista äänestäisi nyt sitä. Vihreiden ja vasemmiston kannatus pysyi kutakuinkin samana kuin aiemminkin, KD:n kannatus laski todella reippaasti eli 1,1 prosenttiyksikköä.

5. Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turja kertoi Ylelle, että perussuomalaisilla näkyy ensinnäkin, että kannatus nousee nyt naisten keskuudessa. Oikeastaan puolueen koko kannatusnousu tulee naisista. Toiseksi, perussuomalaiset saa tällä hetkellä kannatusta nukkuvien puolueesta. Lisäksi perussuomalaisille tihkuu jonkin verran kannatusta muilta porvaripuolueilta ja vähän myös vasemmalta.

6. Tähän voisi lisätä, että  perussuomalaisten kannattajakunta näyttää uskolliselta, silllä puolue ei ole juuri menettänyt kannattustaan muille puolueille. 

7. Kykeneekö kokoomus säilyttämään suurimman puolueen asemansa myös huhtikuun vaaleissa, on kysymys, joka askarruttaa monia myös kokoomuksessa. Puheenjohtaja Petteri Orpon lausunnot viime aikoina eivät vakuuta, ja juuri äsken puolue menetti kansandustaja Wille Rydmanin perussuomalaisille, kun puoluejohto eli Petteri Orpo ja Jouni Mykkänen eivät kyenneet päättämään, haluaako kokoomus nimetä Rydmanin ehdokkaaaksi huhtivaaleissa. 

8. Persusjen kannatus on nyt selvästi suurempi kuin neljä vuotta sitten ennen eduskuntavaaleja, eikä puolue ole juuri koskaan saanut vaaleissa gallupkannatusta huonempaa tulosta. Pysyisikö persut nousemaan maan suurimmaksi puolueeksi? 

9. Toinen suuri kysymys on tulevan hallituksen pohja, eli muodostetaanko maahan sinipuna-hallitus, jonka pääpuolueet ovat kokoomus ja sdp, vai haluaako kokoomus muodostaa hallituksen mieluummin persujen kanssa, jos se säilyttää vaaleissa suurimman puolueen asemansa.

1157. Perussuomalaiset edelleen suurin puolue

 

1. Ylen Taloustutkimuksella teettämän ja tänään julkaiseman kannatusmittauskyselyn mukaan perussuomalaiset (PS) on edelleen Suomen suosituin puolue 19,6 prosentin kannatuksella. Persut nousi suurimmaksi puolueeksi keväällä eduskuntavaalien jälkeen. Kesän aikana se on ollut selvästi aktiivisin ja julkisuudessa näkyvin oppositiopuolue. Helsingin Sanomien 2-3 viikkoa sitten teettämässä kyselyssä perussuomalaisia kannatti peräti  20,7 prosenttia vastaajista.

2. Taloustutkimus haastatteli selvitystä varten 2 451 ihmistä, joista 1 749 kertoi puoluekantansa. Mittaus tehtiin 8.7.–6.8. välisenä aikana. Tulosten virhemarginaali on 2,0 prosenttiyksikköä suuntaansa.

3. Perussuomalaisten jälkeen toisiksi suosituin puolue on tällä hetkellä Ylen mittauksen mukaan mukaan oppositopuolue kokoomus, jota kannatti kyselyssä 16,8 prosenttia vastaajista. Ei nousua eikä laskua Ylen kesäkuun mittaukseen verrattuna. Puheenjohtaja Peteri Orpo on ollut kesän aikana hyvin hissukseen. Veikataan, että Orpo saa ensi vuoden puoluekokouksessa vastaehdokkaita, joista vahvin lienee entinen oikeusministeri Antti Häkkänen.

4. Kolmanneksi kannatuskisassa tuli pääministeripuolue Sdp 16,3 prosentin kannatuksella - kovin vaatimaton kannatus siis. Neljäntenä on vihreät, jonka kannatus jatkaa nousuaan ja on kyselyn mukaan 15,1 prosenttia. Viime eduskuntakaudella pääministeripuolueena toiminut keskusta onäyttää vajonneen lopullisesti viidennelle sijalle.  Ylen mittauksessa sitä kannatti 12,6 prosenttia vastaajista, missä on nousua 0,9 prosenttiyksikköä kesäkuisesta pohjanoteerauksesta.

5. Vasemmistopuolueen kannatus junnaa paikoillaan, vaikka puolue on nyt hallituksessa puheenjohtajansa Li Anderssonin johdolla. Nyt vasemmistoa kannatti 8,7 prosenttia vastaajista. Olisiko puolueen sittenkin kanattanut jäädä oppositioon, jossa sen olisi ollut helpompi rähistä ja kritisoida? Ei toki, hallitukseen vaan maksoi mitä maksoi!

6. RKP:n ja KD:n kannatus mataa tutuissa ja matalissa luvuissa, sillä RKP:n saalis kyselyssä  oli 4,3 prosenttia ja KD:n 3,5 prosenttia. RKP on onnensa huipulla, sillä se sai hallitukseen kaksi ministeriä, jotka molemmat istuvat oikeusministeriössä.

7. Nykyisten hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on kääntynyt nousuun ensimmäistä kertaa Ylen kannatusmittauksista. Mittauksen mukaan hallituspuolueiden yhteenlaskettu kannatus on 57 prosenttia. Oppositiopuolueiden kannatus on kyselyn perusteella pysynyt tasaisena viime kuukausien aikana.

8. Keskustassa meneillään oleva puheenjohtajakisa, joka vaikuttaa kyllä aika värittömältä,  ei näytä juuri kohentavan keskustan kannatuslukuja. Mielipidekyselyjen mukaan paikkaa tavoittelevien Katri Kulmunin ja Antti Kaikkosen kannatus on miletei tasoissa, sillä kumpaakin kannattaa keskustan jäsenistä noin 40 prosenttia. Kyseessä on kuitenkin vain  pätkäpuheenjohtajuus, sillä keskusta valitsee uuden puheenjohtajan kesäkuussa ensi vuonna. Ennustetaan, että puheenjohtajaksi valittaisiin tuolloin Annika Saarikko, joka siirtyy kohta äityslomalle.

9. Sanoisin, että Katri Kulmunilla on Antti Kaikkosta paremmat edellytykset nostaa suossa olevia keskustan kannatuslukuja. Hän on nuori (31-vuotias), raikas ja viehättävä nainen,  joka näyttää osaavan politiikan teon taidon ja hoitaa myös ministeripostinsa kunnolla, vaikka  jotkut politiikan toimittajat näyttävät kampanjoivan hänen valintaansa vastaan.

10. Mukavana  seuramiehenä tunnettu Antti Kaikkonen ei ole vielä vanha (45), mutta hän on häärinyt politiikassa jo niin pitkään - samoin kuin monissa viihdeohjelmissa - että hänellä on ollut riittävästi aikaa antaa näyttönsä. Minusta tuo näyttö ei ole kovin kummoinen. Sitä paitsi Kaikkonen muistetaan edelleen Nuorisosäätiön sotkuista ja saamastaan rikostuomiosta.

1147. Persujen gallupkannatus nousussa

1. Poliittisten puolueiden kannatusmittauksia julkaistaan jatkuvalla syötöllä eli kerran kuukaudessa. Mittauksia teettävät säännöllisesti Helsingin Sanomat, Yle ja IL-Uusi Suomi. Mittausten tulokset ovat yleensä vasin lähellä toisiaan, mutta  aina silloin tällöin koetaan myös joitakin eroja.

2. Yle julkaisi tänään kesäkuun puoluekannatusmittauksensa tulokset ja sitä koskevan yllä olevan graafisen esityksen. Kyselyn toteutti Yle Uutisten toimeksiannosta Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastattelut tehtiin 6.6. -3.7. välisenä aikana. Kyselyyn vastaisi 2440 18-79 -vuotiasta henkilöä. Kantansa ilmoitti 63,1 prosenttia vastaajista. Kyselyn virhemarginaali on 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. 

3. Mittaus ei muuttanut suurimpien puolueiden järjestystä. SDP on edelleen suurin tai suosituin puolue, jota kannattaa nyt 20,3 prosenttia vastaajista, tuloksessa on nousua toukokuun mittauksesta 0,3 prosenttiyksikköä. Kokoomus on selkästi toiseksi suurin puolue, jonka kannatusosuudeksi saatiin 19,7 prosenttia, nousua 0,4 prosenttiyksikköä. Kolmatta sijaa pitää hallussaan pääministeripuolue keskusta 16,6 prosentin kannatuksellaan, jossa on laskua edelliseen miittaustuokseen verrattuna 1,0 prosenttia.

4. Vihreät näyttää vakiinnuttaneen paikkansa maan neljänneksi suuurimpana puolueena, sen kannatusprosentti oli nyt 13,9, jossa on laskua 0,5 prosenttiyksikköä. Puolueen kannatus on edelleen selvästi enemmän kuin kaikissa viimeaikaisissa vaaleissa.

5. Perussuomalaiset nosti kannatustaan roimasti eli edelisest mittauskyselystä 2,0 prosenttiyksiköllä, kyselyn mukaan puoluetta kannattaa vastaajista 10,3 prosenttia. Persut ohitti vasemmistoliiton, jonka kannatusluvuksi saatiin 8,6 prosenttia, jossa on laskua 0,3 prosenttiyksikköä.

6. Pienistä puolueista KD eli kristillisdemokraatit sai 3,6, RKP 3,3 ja Sininen tulevaisuus vain vaivaiset 1,1 prosentin kannatuksen. Muut puolueet, joista näkyvin on piraattipuolue, keräsivät yhteensä 2,6 prosentin kannatuksen. Tähän ryhmään kuuluvat myös Harry Hrkimon Liike Nyt ja Paavo Väyrysen Seitsemän tähden liike, joka tosin perustettiin vasta pari viikkoa sitten.

7. Helsingin Sanomien kesäkuun puolivälissä julkaiseman kannatuskyselyn tulos on samansuuntainen kuin Ylenkin kysely. Siinä Sdp:n kannatus oli 21,6, kokoomuksen 19.7 ja keskustan 15,8 prosenttia. Vihreitä kannatti 13,5, vasemmistoliittoa 9,2 ja perussuomalaisia 8,0 prosenttia vastaajista.

8. Kolmen hallituspuolueen kannatus mataa sitkeästi kuukaudesta toiseen 37-38 prosentin lukemissa, mikä on tosi vähän, sillä onhan hallituksella kuitenkin niukka enemmistö kansanedustajan paikoista.  Sinisten mukanaolo hallituksessa viiden ministerin voimin tosiasialisella 1-2 prosentin kannatuksella on kerrasssaan merkillinen ilmiö ja vitsi, kuten olen aina ennenkin tässä yhteydessä todennut.

8. Vaikka Juha Sipilä huudettiin pari viikkoa sitten Sotkamossa keskustan puheenjohtajaksi uudelle kaudelle, ei Sipilä ole saanut puolueelleen minkäänlaista kannatuksen nousua. Syy tähän on selvä, sillä niin ylimielistä pääministerin ja koko puolueen ministeriryhmän touhu on ollut. Keskusta kompastui Soteen ja maakuntauudistuksen ajamiseen, tämä on nyt selvä asia. Ensi huhtikuun eduskuntavaaleista näyttää tulevan todelliset sote-vaalit. 

9. Muutama päivä sitten julkaistiin toisenkin mielenkiintoisen kyselytutkimuksen tulokset.  Helsingin Sanomien Kantar TNS:llä teettämän kyselyn mukaan 22 prosenttia vastaajista koki SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mieluiten pääministerinä huhtikuun 2019 edukuntavaalien jälkeen. Toiseksi suosituin pääministerikandidaatti on kyselyn mukaan kokoomuksen Petteri Orpo, jota kannatti 20 prosenttia, ja kolmanneksi keskustan puheenjohtaja ja nykyinen pääministeri Juha Sipilä, jolle mitattiin 16 prosentin kannatus.

10. Antti Rinne on ollut viime aikoina aktiivinen, sillä hän on heitellyt ilmoille useita täkyjä puolueensa kannatuksen kohentamistarkoituksessa. Vappuna Rinne ehdotti ns. vappusatasta eli 100 euron korotusta alle 1 4000 euron eläkkeisiin. Sdp on myös luvannut alentaa varhaiskasvatusmaksuja, perua monet nykyhallituksen päätökset ja palauttaa subjektiivisen päivähoito-oikeuden. Kokoomus ja keskusta ovat pitäneet demareiden  ehdotuksia lähinnä vastuuttomina vaalitäkyinä. Antti Rinne on myös uhonnut muuttaa sote-uudistusta, jos hänestä tulisi uuden hallituksen pääministeri.

11. Ko. kyselystä toisaalta ilmeni, että Antti Rinteen suosio pääministeriksi ei johdu hänen tai yleensä demareiden poliittisista avauksista tai suoranaisista lupauksista, sillä vain kahdeksan prosenttia vastaajista kannatti Rinnettä tuolla perusteella. Rinteen kannatuksen suurin syy on kyselyn mukaan nykyhallituksen epäonnistuminen ja -epäsuosio. Rinne oli jopa oman puolueensa kannattajien keskuudessa vähemmän suosittu kuin Petteri Orpo ja Juha Sipilä omiensa. Siten voidaan perustellusti sanoa, että Antti Rinteen näennäinen suosio on varsin hataralla pohjalla. Kun tiedetään, miten heikko esiintyjä Rinne on vaikkapa Orpoon ja Sipilään verrattuna tv:n vaalikeskusteluissa, ei ole minkäänlaista varmuutta siitä, että demarit voittaisivat ensi vuoden eduskuntavaalit ja Antti Rinteestä tulisi seuraava pääministeri.

12. Monia muitakin puolueiden ja poliitikkojen kannatusta mittaavia kyselytutkimuksia on julkaistu; voidaan jopa sanoa että "ilma on sakena" poliittista kannanunvalantaa. Viime tammikuussa julkaistun Suomen Yrittäjien Kantar TNS:ltä tilaaman tutkimuksen mukaan Petteri Orpo on suosituin poliitikko seuraavaksi pääministeriksi, häntä kannatti 17 prosenttia vastaajista. Toiseksi tässä kysyelyssä tuli - yllätys yllätys - vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson, jota kannatti pääministeriksi 13 prosenttia. Vasemmistoliiton kannattajien lisäksi Andersson oli myös vihreiden ykkössuosikki pääministeriksi. Juha Sipilä hävisi niukasti Anderssonille 12 prosentin kannatuksellaan. Kyselyn varsinainen pommi oli Antti Rinteen ja vihreiden Touko Aallon selvä epäsuosio kansan keskuudessa, sillä Rinnettä kannatti pääministeriksi 8 ja Aaltoa ainoastaan 3 prosenttia vastaajista. Perän pitäjäksi tässä kyselyssä jäi sinisten Terho Aalto, jonka kannatukseksi mitattiin 2 pronttia.

13. Tällä viikolla, siis nyt heinäkuun alussa, julkaistiin IL-US -tutkimus, jossa selvitettiin sitä, kuka on Suomen vetovoimaisin puheenjohtaja. Tässä kyselyssä L Andersson pesi kaikkien muiden puolueiden puheenjohtajat. Toisaalta kyselystä ilmeni, että vasemmistoliiton kannattajat pohtivat kaikkein eniten myös muiden puolueiden ja etenkin vihreiden äänestämistä.

14. Tämän viikon alussa julkaistiin myös Kunnallisalan Kehittämissäätiön Kantar TNS Oy:llä teettämä tutkimus, jossa kysyttiin, kuka puheenjohtajista on lisännyt eniten puolueensa kannatusta. Li Andersson selviytyi voittajaksi myös tässä kyselyssä, sillä vastaajista 51 prosenttia katsoi, että Andersson lisäsää puolueensa kannatusta. Toiseksi tuli kokoomuksen Petteri Orpo 38 prosentin osuudellaan; Orpo jäi siis varsin kauas Anderssonin kannatusluvusta. Kolmanneksi kyselyssä tuli KD:n Sari Essayah ja neljänneksi perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Hännänhuipuksi jäi tässäkin kyselyssä vihreiden Touko Aalto. Omien kannattajien joukossa parhaiten pärjäsivät Li Andersson ja Jussi Halla-aho, huonnoiten puolestaan Touko Aalto ja Antti Rinne.

15. Mieleen muistuu myös viime vuoden loppupuolella julkaistun kyselyn tulos, jossa Li Andersson pärjäsi hyvin ja hänen voitti osion, jossa tiedusteltiin, kenen puoluejohtajan kanssa vastaajat mieluiten lähtisivät kajalle. Vaikka Li Andersson on menestynyt  erinomaisen hyvin kaikissa edellä mainituissa mittauksissa, eli hän on vetovoimainen politiikko, jolla on hyvä imago, tämä ei kuitenkaan näy hänen johtamansa puolueen kannatusluvuissa, joka pysyttelee sitkeästi 8-9 prosentin tienoilla. Onko Li Andersson siis kenties "väärässä" puolueessa? Jos hän olisi demareiden puheenjohtaja, puolueen kannatusluvut saattaisivat olla paremmat kuin mihin sdp on Antti Rinteen johdolla pystynyt. Toisaalta vihreiden kannatus pysyttelee 15 prosentin tuntumassa, vaikka puolueen puheenjohtaja Touko Aalto häviää kaikki kyselytutkimukset kirkkaasti Li Anderssonille ja muillekin puheenjohtajille.

16. Perussuomalaisten kannatus on myös yllättävän korkealla, vaikka puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho ei ole erityisen hyvin pärjännyt edellä mainituissa suosiomittauksissa. Mutta niinhän se on, että "kyllä kansa tietää".  Tietää, miten säälimättömästi ja suorastaan sietämättömällä tavalla perussuomalaiset lyötiin hajalle reilu vuosi sitten ja ketkä tähän vallanhuumassaan syyllistyivät (Soini, Sipilä ja Orpo). Persut vaativat eduskuntavaalikampanjassaan varmuudella turvapaikkapolitiikan tiukentamista. Tämä on asia, joka jakaa nyt Saksan hallitusta ja voi myös ratkaista Ruotsissa syksyllä pidettävät parlamenttivaalit ruotsidemokraattien voitoksi.

17. Jussi Halla-aho ilmoittikin eilen tyynesti, että persut tähtää ensi vuoden eduskuntavaaleissa maan suurimmaksi puolueeksi. Kun Yle uutisten toimittaja Pirjo Auvinen suorastan hieman hätääntyneen oloisena tiedusteli Halla-aholta, että merkitseekö tämä myös sitä, että Jussi tähtää samalla seuraavaksi päministeriksi, kuultiin myhäilevä vastaus: Sehän on vain luonnollista.

18. Oikein hyvä! Meissä kaikissa asuu pieni persu, oltiinpa perussuomalaisesta puolueesta mitä mieltä tahansa. Persujen hyvä gallupsuosio luo ensi vuoden vaaleille - niitä pidetään peräti kolmet lyhyen ajan sisällä - mukavaa jännitystä. Nähtäväksi jää, onko persuille tulossa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa jo kolmas jytky? Yhtä mielenkiintoista on seurata, montako kansanedustajaa Sininen tulevaisuus saa eduskuntaan vai saako ainoatakaan. 

19. Antti Rinne uhosi eilen, että demarit eivät huoli perussuomalaisia kanssaan samaan hallitukseen, tuli mitä tuli. Tätä samaa virttä ovat aiemmin veissaaneet myös Petteri Orpo ja Juha Sipilä. Persujen arvot eivät kuulemma kelpaa demareille, kokoomukselle ja keskustalle. Tätähän Sipilä ja Orpo toitottivat jo viime vuoden kesäkuussa, jolloin siniset irrottautui persuista omaksi ryhmäkseen ja myöhemmin puolueekseen, jotta viisi soinilaista ministeriä saattoi jatkaa hallituksessa ja pelastaa Sipilän hallituskriisiltä.

20. Pakko sanoa, että Antti Rinteellä, Petteri Orpolla ja Juha Spilällä on todella huono poliitinen hoksnokka, kun he kailottavat jo nyt persujen hallituskelvottomuutta. On selvää, että tällainen perusteeton syrjintä on vain omiaan lisäämään persujen suosiota ja tulee voimistamaan sitä myös ensi huhtikuun eduskuntavaalikampanjassa.

1141. Kokoomus ja demarit lähes tasoissa

1. Kokoomus ja SDP saisivat suurimman kannatuksen, jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt. Tämä ilmenee Helsingin Sanomien tänään julkaisemasta gallupista.

2. Kyselytutkimuksen mukaan kokoomusta kannattaa tällä hetkellä 21,1 prosenttia äänestäjistä ja SDP:tä 20,8 prosenttia äänestäjistä.

3. Pääministeripuolue k eskusta on jäänyt kaksikosta todella kauas, sillä sitä kannattaa vain 15,9 prosenttia äänestäjistä. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa keskustaa kannatti reilut 21 prosenttia äänestäjistä.

4. Näyttää siis siltä, että SDP on vihdoin kyennyt ottamaan hyödyn suurimman oppositiopuolueen asemasta. Suomen suurimman puolueen paikasta kamppailee nyt kolmen sijaan kaksi puoluetta. Trendi on ollut tämä jo pitkään. HS:n edellisen eli 31. tammikuuta julkaistun  kyselyn mukaan kokoomusta kannatti 21,9 %, demareita 19 % ja keskustaa 15,6 % vastaajista. 

5. Todella kauan on kestänyt, että demarit on ohittanut keskustan ja hivuttautunut  kokoomuksen kantaan. Juha Sipilän hallitus on kompastellut useissa asioissa, peruutellut lakiesityksiään väittelyn sote-sopasta käydessä edelleen kuumana. Jos demareiden puheenjohtajana olisi ay-jyrä Antti Rinnettä karismaattisempi politiikko, joka ei takeltelisi tv-esiintymisissään, puolue jättäisi kokoomuksen helposti ja selvästi taakseen.

6. Neljänneksi suosituin puolue on vihreät 14,5 prosentin kannatuksella. Perussuomalaisia ja vasemmistoliittoa kannattaa 8,5 prosenttia äänestäjistä. Touko Aalto ei ole saanut vihreiden kannatusta nousuun, muttei ole toisaalta romahduttanut puolueen suosiota. 

7. Perussuomalaiset porskuttaa edelleen tasoissa vasemmistoliiton kanssa, mikä on miellyttävä uutinen. Viime kesäkuun Juha Sipilän ja Petteri Orpon junailema  operaatio, jonka tarkoituksena oli hajoittaa PS ja saada puolueen kannatus pohjamutiin, ei alkuunkaan onnistunut, vaan ko. hanke, jonka tarkoituksena oli ennen muuta pelastaa Timo Soinin hillotolppa ulkoministerinä, kaatui omaan mahdottomuuteensa. Timo Soini ja sinisten ministeriviisikko unohti Veikko Vennamon opetuksen: Kyllä kansa tietää!

8. RKP:n kannatus on 4,1, kristillisten (KD) 3,2 prosentissa ja sinisten 1,4 prosentissa. Muut puolueet saavat kahden prosentin kannatuksen. 

9. Sinisten taaperrus hallituspuolueena viiden ministerin ja 1,5 prosentin kannatuksen voimin on tragikoomista ja surkuhupaisaa seurattavaa. Ei auta, vaikka puolue ja sen puheenjohtaja Sampo Terho, jonka ulkomuoto alkaa muistuttaa yhä enemmän V.J. Leniniä, tekisi millaisia esityksiä tai aloitteita tahansa, kritisoisi (vienosti) keskustaa ja kokoomusta, haukkuisi EU:n tai uhoaisi olympiakisojen illanistujaisissa tehdä paavoarhinmäet. Sampo Terholta, Jussi Niinistöltä, Jari Lindstömiltä ja Pirkko Mattilalta tulee joka viikko vähintään yksi aloite tai esitys, jonka ainoana tarkoituksena on herättää huomiota ja saada puolueen kannatus edes 0,2-0,3 prosenttiyksikön nousuun. Kansa kyllä tietää, että tällainen höpöhöpö-aktiivisuus ja metelin pitäminen, jota kukaan ei ota vakavasti, on vain oman edun ja paikkojen säilyttämisen tarkoituksessa tehty hätähuuto tai -parkaisu. Niin makaa kuin petaa, ja myöhäistä rypistää, kun vahinko on jo housuissa.

10. HS-gallupin on tehnyt tutkimusyritys Kantar TNS. Tutkimusta varten haastateltiin puhelimitse 2 400 ihmistä 19. helmikuuta ja 15. maaliskuuta välisenä aikana. Suurimpien puolueiden kohdalla tutkimuksen virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

1125. Ylen gallupkysely: SDP ja persut nousussa

1. Yle julkisti tänään Taloustutkimuksella teettämänsä puoluekannatuskyselyn tulokset. Mittausta varten haastateltiin 1.-28.11. välisenä aikana puhelimitse 2963 henkilöä, joista puoluekantansa kertoi 1774 vastaajaan. Kyselyn virhemarginaali +/-1,9 prosenttiyksikköä.

2. Kyselyn mukaan kokoomus on edelleen suosituin puolue 22,3 prosentin kannatuksellaan, laskua  edellisestä mittauksesta 0,5 %. Toiseksi suosituimmaksi puolueeksi on kirinyt SDP, jota kannattaa 19,7 prosenttia vastaajista; nousua edellisestä kannatatusmittauksesta 1,3 prosenttiyksikköä.  SDP haastaa kohta kokoomusta suurimman puolueen tittelistä, sillä syksyn aikana puolue on lisännyt kannatustaan16 prosentista liki 20 prosenttiin. 

3. Kolmannella sijalla on pääministeripuolue keskusta, jonka kannatus matelee edelleen reilun 17 prosentin kannatusarviossa; Juha Sipilän johtaman puolueen kannatusluvut ehtivät tosin käväistä kesällä alle 16 prosentissa. Vihreiden kesällä alkanut nousu näyttää pysähtyneen hieman yli 14 prosentin kannatukseen. Oppositiopuolueista SDP on siis ottanut selvän niskalenkin vihreistä.

4. Suurinta kannatuksen nousu oli marraskuun aikana perussuomalaisilla, joka nousi mielipidemittauksessa vasemmistoliiton ohi viidenneksi suurimmaksi puolueeksi 8,4 prosentin suuruisella kannatuksellaann; nousua edellisestä kyselystä 1,5 prosenttiyksikköä. Vasemmistoliiton kannatus laki 1,0 prosenttiyksiköllä. Eduskunnassa vasureiden puheenjohtaja Li Andersson ja ex-puheenjohtaja Paavo Arhinmäki ovat kyllä jatkuvasti "suuna ja päänä", mutta gallupkyselyissä puolueen kannatus ei vaan lähde nousuun.

5. Yllättävän  suuri kannatuksen lasku on kyselyssä sen sijaan rkp:lla, joka vajosi kristillisdemokraattien ohi toiseksi pienimmäksi eduskuntapuolueeksi. Mitenkään valoisalta ei näytä myöskään perussuomalaisista irtaantuneiden sinisten tulevaisuus, sillä uuden puolueen kannatus, joksi saatiin nyt 1,1 prosenttia,  ei näytä kohoavan yhden prosentin lukemista, ei sitten millään, vaikka puolueella on hallituksessa Timo Soinin johdolla viisi ministeriä.

6. Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että seuraavien eduskuntavaalien jälkeen valtaan tulisi sinipunahallitus Petteri Orpon ja Antti Rinteen johdolla. Hallitukseen voisivat kokoomuksen ja demareiden lisäksi päästä myös vihreät ja rkp. Sinisiä hallituksessa ei tarvita, vaikka puolue saisikin pari kolme hassua paikkaa uuteen eduskuntaan.

7. Suomessa ajaudutaan todennäköisesti ennenaikaisiin eduskuntavaaleihin ensi keväänä jahka presidentinvaaleista on ensin selvitty. Soteuudistus kaatunee omaan mahdottomuuteensa, mikä johtaa samalla siihen, ettei myös keskustan kovasti ajamasta maakuntauudistuksesta tule mitään. Sipilän kummallista hallitusta jää kaipaamaan ainoastaan keskusta. Kokoomuksen kansanedustaja Hjallis Harkimo on tänään kritisoinut sekä soteuudistusta että maakuntauudistusta.

8. Hallitus on kummallinen sekasikiö siksi, että siinä roikotetaan ottopoikina mukana sinistä tulevaisuutta, jolla on hallituksessa viisi ministeriä, vaikka puolueen kannatus mataa koko ajan yhdessä prosentissa. Sinisillä on hallituksessa sekä ulkoministerin että puolustusministerin tärkeät salkut ja kaiken kukkuraksi myös puhemiehen paikka. Kokoomus ja keskusta tarvitsevat sinisiä sote-uudistuksen ja maakuntauudistuksen takia hallituksesssa, sillä puolueella on eduskunnassa 19 kansanedustajaa, joiden varaan hallituksen niukka enemmistö eduskunnassa nojaa.

9. Sinisten puheenjohtajaksi valittaneen parin viikon kuluttua Tampereella pidettävässä puoluekokouksessa Sampo Terho, joka on hallituksen eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri. Terho ja puolustusministeri Jussi Niinistö yrittävät hakea ja saada julkiuutta keinolla millä tahansa. Niinistön sekavat puheet suursotaharjoituksesta kolmisen viikkoa sitten ovat vielä hyvin muistissa. 

10. Sampo Terho puolestaan yrittää herättää huomiota ryhtymällä säveltäjäksi ja kritisoimalla kirjallisuuden Finladia-palkinnon saaneen Juha Hurmeen puhetta, jossa tämä kehotti "juntteja" opettelemaan ruotsia. "Maailmankuvanne avautuu kummasti", opasti Hurme juntteja. Sampo Terho, joka on tunnettu pakkoruotsin vastustaja, hermostui Hurmeen leikkimielisestä tokaisusta täysin ja vaati kirjailijalta julkista anteeksipyyntöä. Eilen Ylen aamutv:ssä  Juha Hurme oli pyytävinään anteeksi, mutta esitti samalla toiveen, että kulttuuriministeri Sampo Terho saisi joululahjaksi sen verran ison pipon, että se ei kiristäisi ministerin päätä.

1124. Valtiosihteeri peräkontissa

                                           Ei mikään tavallinen Virtanen!

1. Perussuomalaisten viime kesäkuun Jyväskylän puoluekokouksen (9.-11.6.) jälkimainingeista eli puolueen eduskuntaryhmän hajoamisesta ja ns. hallituskriisistä tulee jatkuvasti esille uusia ja varsin yllättäviä tietoja . 

2. Kysymys on lähinnä siitä, oliko hallituksen avainministereillä eli Juha Sipilällä, Petteri Orpolla ja Timo Soinilla valmiit suunnitelmat sen varalta, että perussuomalaiset valitsee uudeksi puheenjohtajakseen Jussi Halla-ahon ja vaihtaa myös kaikki varapuheenjohtajansa. 

3. Pääministeri Juha Sipilä vakuutti 19. kesäkuuta eduskunnan täysistunnossa, ettei hänellä ja hallituksella ollut mitään tietoa ennen Jyväskylän puoluekokouksen päättymistä siitä, että puolue voisi puheenjohtajien valinnan vuoksi hajota kahtia.

4. Iltalehti kertoi kuitenkin pari viikkoa sitten, että ulkoministeri Timo Soinin valtiosihteeri Samuli Virtanen kävi pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa tapaamassa pääministeri Sipilää sunnuntaina 11. kesäkuuta päivällä, jolloin perussuomalaisten puoluekokous oli vielä Jyväskylässä käynnissä.

5. Hallituspuoluelähteistä oli kerrottu, että valtiosihteeri Virtaen vierailu haluttiin pitää salassa medialta. Vierailun loppupuolella Kesärannan portilla oli havaittu liikenhdintää, mistä oli päätelty, että portilla saattaisi olla toimitajia seuraamassa, mitä virka-asunnossa tapahtuu ja keitä vieraita talossa on käymässä.

6. Tämän vuoksi päädyttiin järjestelyyn, jonka tarkoituksena oli saada valtiosihteeri huomaamattomasti pois kiinteistöltä. Samuli Virtasta kuljettamassa ollut auto peruutettiin Kesärannan pihalle suojaan ulkopuolisten katseilta. Valtiosihteeri kiipesi auton takakonttiin, luukun ovi suljettiin ja auto lasteineen ajoi ulos Kesärannan portista.

7. Samuli Virtasen Kesärannan vierailu ja sieltä poistuminen nousi esille tänään eduskunnan kyselytunnilla. Asian otti esille kansanedustaja Li Andersson (vas, joka esitti pääministeri Sipilälle seuraavan kysymyksen: 

Arvoisa puhemies! Monet suomalaiset ihmettelivät kesällä sitä tapaa, miten hallitustyöskentelyä perussuomalaisten erottamisen jälkeen jatkettiin sellaisen ryhmän kanssa, jota kukaan suomalainen ei ollut vaaleissa äänestänyt. Silloin monet kysyivät, oliko tähän uuteen hallituspohjaan varauduttu hallituksessa etukäteen. Pääministeri Sipilä, kesäkuussa te sanoitte valtioneuvoston tiedonannossa uudesta hallituspohjasta, että tällaista keskustelua ei ole ollut olemassa ja että te kuulitte sunnuntai-iltana ensimmäisen kerran jotakin mietintää. Julkisuudessa on nyt esitetty väitteitä, joiden mukaan tämä ei pidä paikkaansa. Nämä väitteet ovat sen verran vakavia, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmä pitää äärimmäisen tärkeänä, että tähän asiaan nyt saadaan selvyys koko eduskunnan edessä. Pääministeri Sipilä, seisotteko edelleen kesäkuussa eduskunnalle antamanne lausunnon takana? 

8. Pääministeri Juha Sipilän vastaus: 

Arvoisa puhemies! Vastasin 19. päivä kesäkuuta tähän samaan kysymykseen ja seison täsmälleen sen saman vastauksen takana edelleenkin. 

9. Toinen varapuhemies Arto Satonen: Nyt on mahdollisuus tehdä lisäkysymyksiä tähän kysymykseen. 

10. Li Anderssonin vastauspuheenvuoro:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Sipilä, jos te seisotte täsmälleen tämän lausunnon takana edelleen ja kuulitte ensimmäisen kerran mietintää tästä uudesta hallituspohjasta vasta sunnuntaina illalla, niin mistä te keskustelitte perussuomalaisten valtiosihteerin kanssa hänen vieraillessa Kesärannassa sunnuntaina päivällä? Tänä aamuna kansanedustaja Tiina Elovaara (sin) on sanonut, että perussuomalaisten valtiosihteeri tapasi Sipilän Kesärannassa perussuomalaisten puoluekokouksen aikana sunnuntaina ja poistui tapaamisesta piiloutuneena auton takakonttiin, [Naurua] koska oli liian suuri riski tietovuodosta kansanedustajien siirtymisestä. Jos kerran ei ole mitään salattavaa tai mitään salamyhkäistä tapaamiseen liittyen, niin miksi te pääministerinä uskotte, että valtiosihteeri päätti lähteä Kesärannasta auton takakonttiin piilotettuna, vaikka olikin kävellyt omin jaloin ulos teidän välisestä palaveristanne? [Puhemies koputtaa]  

11. Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuossa kysymyksessä oli tosiaankin silloin, tiesikö hallitus tai oliko hallituksella jotakin tietoa ennen perussuomalaisten puoluekokousviikonloppua tästä, että puolue voisi hajota kahtia. Ei ollut. Tämä oli vastaukseni kysymykseen. Mitään sellaista tietoa ei ollut. Tapasin valtiosihteeri Virtasen Kesärannassa, niin kuin olen aikaisemminkin kertonut, ja keskustelimme siitä, miltä perussuomalaisten tilanne näyttää. Se oli siis sen viikonlopun jälkeen, puoluekokouksen jälkeen tapahtuva tapaaminen. Siitä, millä tavalla Virtanen on poistunut Kesärannasta tuosta kokouksesta, [Naurua] valitettavasti en tiedä muuta kuin että hän kokoushuoneesta poistui kyllä omin jaloin kävellen. [Naurua] Tapaan kyllä saattaa omat lapseni autoon ja varmistaa, että he lähtevät siitä, mutta en tiedä, miten Virtanen on sitten poistunut Kesärannasta eteenpäin. [Naurua — Puhemies koputtaa] 

12. Anna-Maja Henriksson, r (vastauspuheenvuoro):

Värderade talman, arvoisa puhemies! Ensin meillä oli avokonttori, sitten oli U-käännös ja nyt on sitten tämä takakontti. [Naurua] Mutta ehkä se kaikkein keskeisin kysymys kuitenkin Suomen kannalta on hallituksen tämänhetkinen toimintakyky. 
Pääministeri Sipilä, sanoitte hallitusneuvottelujen jälkeen, että hallituksenne on kuin yhtä suurta puoluetta. Nyt kaksi ja puoli vuotta myöhemmin vaikuttaa siltä, että hallitus on kolmen tai ehkä kahden ja puolen puolueen löyhä yhteenliittymä, jossa kaikki puuhaavat vähän omiaan. Ainakin tämän kuvan saa, kun seuraa hallituspuolueitten viestintää. Otetaan nyt esimerkiksi sote-uudistus, jossa vähän väliä saamme lukea eri tulkintoja sote-uudistuksen sisällöstä ja hallituksen linjauksista, viimeksi eilen Maaseudun Tulevaisuuden mielipidepalstoilla. Mutta, arvoisa pääministeri, tärkeä kysymys [Puhemies koputtaa] on se, mikä on hallituksen tämänhetkinen toimintakyky. Vad är regeringens funktionsförmåga? 

13. Antti Rinne, sd (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Ei tämän asian käsittely täällä eduskunnassa mikään naurun asia ole. Kysymys on siitä, miten kansalaiset voivat luottaa ja suhtautua demokratian parlamentaariseen toimintaan. Nyt on käynyt selville, että valtiosihteeri Virtanen ja valtiosihteeri Nevamäki ovat kummatkin puhuneet jollakin tavalla muunneltua totuutta tämän asian yhteydessä, liittyen tapahtumiin tuolla pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa.  Kyllä tämä kaikki tapahtunut näyttää sen, että demokratian kannalta, parlamentaarisesta näkökulmasta, olisi ollut tärkeää tuossa tilanteessa viheltää peli poikki, käydä neuvottelut ja ehkä sitten päätyä tähän lopputulokseen, tähän ratkaisuun.  Te olette kyllä omalla toiminnallanne, pääministeri Sipilä, ja myös koko tämän episodin yhteydessä aikaansaanut lisää epäluottamusta ja demokratian kunnioituksen puutetta kansalaisissa tämän toimintanne johdosta. Miten te itse näette tämän: onko toimintanne vahvistanut kansalaisten luottamusta demokratiaan ja suomalaiseen parlamentaariseen toimintaan? 

14. Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskeisenä osana näitä maanantain ja tiistain tapahtumia oli luonnollisesti se, että varmistamme sen, että toimimme siinä täsmälleen ottaen tarkasti perustuslain mukaisesti, ja näin myöskin teimme. [Antti Rinteen välihuuto] Teimme sen usean oikeusoppineen toimesta, [Antti Rinne: Lisäsittekö luottamusta?] ja myöskin oikeuskansleri on tähän sitten jälkikäteen kertonut kantanaan, että siinä mentiin täsmälleen niin kuin pitääkin.  Siihen, että oliko tämä parlamentarismin oppien mukaista: Ensinnäkin laillisesti oli. Toiseksi prosessina olisin toivonut, että silloin kun asia oli auki, kaikki puolueet olisivat suhtautuneet avoimesti siihen, että neuvotellaan ja käydään läpi. Saimme useita viestejä julkisuuden kautta, että emme ole valmiita keskustelemaan uudesta hallituspohjasta muuten kuin vaalien kautta. 

15. Li Andersson, vas (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Juuri kuten edustaja Rinne tässä sanoi, kyse on luottamuksesta politiikkaan ja myöskin meidän poliittiseen järjestelmäämme, demokratiaan ja niihin lausuntoihin, jotka poliittiset päättäjät tässä maassa antoivat. Kyllä kaikki puolueet suhtautuivat avoimesti neuvottelujen käymiseen siinä vaiheessa, kun tästä keskusteltiin. En usko, että edes perussuomalaisten valtiosihteeri niin hyvin viihtyy auton takakontissa, että hän ihan huvin vuoksi olisi sinne piiloutunut, kun lähti Kesärannasta. Ja tämä asian käsittely tällä foorumilla on tärkeää juuri sen takia, että pitää saada selvyyttä siihen, pitävätkö nämä vakavat julkisuudessa esitetyt väittämät paikkansa vai eivät. Arvoisa pääministeri, minä tulkitsin nyt puheenvuoronne niin, että teillä kyllä oli tietoa näiden kansanedustajien suunnitelmista siirtyä toiseen ryhmään jo viikonlopun aikana. Pitääkö tämä paikkansa? 

16. Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastasin tähän kysymykseen täällä sillä tavalla, että sunnuntai-iltana sain ensimmäisiä merkkejä siitä, että jotain liikehdintää on. [Mika Niikon välihuuto] Ihan samalla tavalla vastaan edelleenkin: mitään täsmällistä ei ollut vielä sunnuntainakaan tiedossa. [Paavo Arhinmäen välihuuto] Ja silloin kun täällä eduskunnassa tästä asiasta keskusteltiin, kysymys kuului, tiesimmekö etukäteen, ennen perussuomalaisten puoluekokousta, tämmöisestä suunnitelmasta, ja vastaus oli, että emme tienneet. Vastasin samassa vastauksessani 19. päivä kesäkuuta tältä paikalta, tai sieltä väliaikaiselta paikalta, että en tiennyt siitä etukäteen, sunnuntai-iltana saimme joitakin viitteitä, että liikehdintää on tapahtumassa, mutta mitään konkreettista emme [Puhemies koputtaa] sunnuntainakaan asiasta tienneet. Eli vastaukseni siihen, [Puhemies koputtaa] puhuinko totta täältä, on, että puhuin totta. 

17. Toinen varapuhemies Arto Satonen Myönnän vielä yhden lisäkysymyksen. — Edustaja Niikko. 

18. Mika Niikko, ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan perussuomalaisista ikään kuin perussuomalaiset eivät olisi itse paikalla, [Eduskunnasta: Kyllä näyttää olevan!] ja hyvä, että tuli puheenvuoro tännekin päin. [Eduskunnasta: Niinpä!] Tätä olisin kysynyt, kun, pääministeri, mainitsitte, että haitte sitoutumista hallitusohjelmaan, ja itse olen ainakin ymmärtänyt niin, että perussuomalaiset olivat sitoutuneet edelleenkin jatkossa hallitusohjelmaan ja nimenomaan vaativat siellä, että pidetään kiinni hallitusohjelman kirjauksista, kuten vaikkapa maahanmuutto-ohjelmista ja ‑toimenpiteistä, elikkä tässä viestissä ja mielikuvassa kansalle siitä, että perussuomalaiset eivät olleet enää yhteistyökykyinen puolue, kysehän oli puhtaasti vain siitä, että väärä puheenjohtaja voitti vaalit hallituksen näkökulmasta. [Leena Meri: Kyllä, aivan näin!] Tämä täytyy rehellisesti sanoa, tämä oli se teidän syynne laittaa perussuomalaiset pois hallituksesta, ja siinä mielessä se ei ole demokratian mukaista toimintaa laisinkaan. Vielä kysyn lopuksi: eikö siellä Kesärannassa lähes viikkoa ennen sitä puoluekokousta nimenomaan tällaisia supinoita käyty siellä sun täällä? [Välihuutoja] Ainakin semmoinen vilske siellä oli, [Puhemies koputtaa] mitä katselin siellä ympärilleni. 

19. Pääministeri Juha Sipilä (vastauspuheenvuoro): 

Arvoisa puhemies! Tällaisia supinoita Kesärannassa ei ole ollut. Mutta sellaisia supinoita oli, niin kuin vastasin 19. päiväkin, että jos puheenjohtaja vaihtuu, niin voi olla, että joitakin edustajia lähtee johonkin toiseen ryhmään. Tällaisia puheita oli, niin kuin silloin vastasin 19. päivä. Mistä tässä keskustelussa perussuomalaisten kanssa oli kysymys? Kyllä, puheenjohtaja Halla-ahon vastaus oli, oletteko sitoutuneet hallitusohjelmaan, vastaus oli kyllä. Mutta keskustelimme valtiovarainministeri Orpon ja puheenjohtaja Halla-ahon kanssa myöskin arvoista ja siitä, löytääkö tämä hallitus uuden perussuomalaisten johdon kanssa sellaisen arvopohjan, että selviämme eteen tulevista kysymyksistä, puhuttiin sitten maahanmuutosta, puhuttiin EU-politiikasta, puhuttiin niistä eteen tulevista kysymyksistä, ja tästä asiasta [Puhemies koputtaa] emme tulleet vakuuttuneiksi ja sen takia päätimme yhdessä lopettaa yhteistyön perussuomalaisen eduskuntaryhmän kanssa. [Leena Meri: Mistä ihmeen arvoista?] 

20. Tällaista sanailua siis eduskunnassa tänään. Mikä on totuus?  Oliko Sipilällä, Orpolla ja Soinilla "selvät sävelet" eli etukäteen jo ennen puoluekokousta tehdyt suunnitelmat sen varalta, että Jussi Halla-ahosta tulee persujen uusi puheenjohtaja ja että myös puolueen koko varapuheenjohtajisto uusiutuu ja siihen tulevat sellaiset nimet kuin Laura Huhtasaari, Juho Eerola ja Teuvo Hakkarainen?

21. Petteri Orpo kertoi eilen, että  hallituksessa oli kyllä keskusteltu asiasta, vaikka mitään päätöksiä ei oltukaan tehty. Kokoomus oli Orpon mukaan varautunut jo viikkoja ennen persujen puoluekokousta puolueen mahdolliseen hajoamiseen. On selvää, ettei tällaisessa asiassa tehdä mitään virallista päätöstä etukäteen, vaikka ns. trion kesken olisikin sovittu ja alustavasti päätetty, mitä tapahtuu, eli heitetäänkö persut ulos hallituksesta, jos Jyväskylässä käy niin kuin sitten todella kävi. Maanantaina 12.6. Jussi Halla-ahon kanssa käymät keskustelut Sipilän ja Orpon kanssa olivat tietenkin pelkkä muodollisuus, jottei ulosoheitto olisi näyttänyt kovin pahalta. Sen jälkeen Sipilä ja Orpo puhuivat telkkarissa ääni miltei väristen arvoista; sanat arvo, arvopohja jne. mainittin tuolloin 15 minuutin aikana ainakin 25 kertaa.

22. Niin tai näin, niin Sipilän, Orpon ja Soini junailema operaatio ei onnistunut ainakaan  sikäli, että uuden vaihtoehdon eli nykyisin sinisen ryhmän kannatus ei ole lähtenyt nousuun. Ryhmän kannatus päin vastoin mataa kuukaudesta toiseen 1,2 ja 1,3 prosentin välillä. Silti hallituksessa istuu ryhmän viisi ministeriä, joista yksi on ulkoministeri ja yksi puolustusministeri, ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Timo Soini reissaa ympäri maailmaa - tällä viikolla hän on ollut Egyptissä puhumassa naisten asemasta! Jussi Niinistö tuntuu miltei sekoavan suursotaharjoituksineen, hulluine koirineen ja koko ajan jatkuvine puolustusministerikokouksineen. Hän suunnittelee ja sooloilee vähät välittämätä presidentistä, hallituksesta, utvasta tai eduskunnasta. Huomenna hän lentää Naton kokoukseen. Onko meillä täysin sotahullu puolustusministerinä? Sampo Terhoa ei ole näkynyt vähään aikaan, mutta Simon Eloa sen sijaan näkyy ja kuuluu koko ajan. Sininen ryhmä ei tunnu ymmärtävän, että Simon-pojan johdolla ryhmän kannatus ei tule ikinä nousemaan. Missä viipyy paljon puhuttu puolueen perustaminen? Siitä on jo ainakin kolme viikkoa, kun kannattajakortteja sisältäneet laatikot - tietenkin siniset - kiikutettiin tv-kameroiden edessä oikeusministeriöön laskettavaksi.  Matti Torvinen julistautuu puoluesihteeriksi Tampereella pidettävässä puoluekokouksessa. Kukaan ei vain ei tiedetä, koska tuo kokous pidetään.

23. Yllä valtiosihteeri Samuli Virtasen ottama ja häntä esittämä kuva.

1098. Laura Huhtasaari presidenttiehdokkaaksi

1. Kansanedustaja Laura Huhtasaari on perussuomalaisten presidenttiehdokas. Puolueen hallitus esitti tänään yksimieliesti hänen nimeämistään puolueen ehdokkaaksi tammikuussa käytävissä vaaleissa. Lopullisen päätöksen asiassa tekee puolueen puoluevaltuusto syyskuussa, mutta Huhtasaaren ehdokkuus on jo nyt satavarma asia.

2. Laura Huhtasaari on 38-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja Porista, joka valittiin kesäkuun alussa perussuomalaisten 1. varapuheenjohtajaksi Jyväskylän muistorikkaassa puoluekokouksessa. Huhtasaari on koutukseltaan kasvatustieteen maisteri ja luokanopettaja. Hän on pätevöitynyt uskonnon aineenopettajaksi ja erityisopettajaksi.

3. Huhtasaari on Porissa ja koko Satakunnassa erittäin suosittu poliitikko. Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa hän sai yli todellisen äänivyöryn, 9 000 ääntä, ja oli äänimäärällään vaalipiirinsä ylivoimainen ykkönen. Huhtasaari rohmusi  peräti 7,6 prosenttia Satakunnan äänistä. Vertailun vuoksi todettakoon, että Timo Soini keräsi samoissa vaaleissa Uudenmaan vaalipiirin äänistä 5,7 prosenttia ja keskustan Matti Vanhanen samoin Uudeltamaalta ainoastaan 2,3 prosenttia ko. vaalipiirin äänistä. Tämän kevään kuntavaaleissa Huhtasaaresta tuli Porin kaikkien aikojen ääniharava, sillä hän sai vaalissa 2 566 ääntä.

4. Poliitiikan toimittajat ovat jo havainneet Laura Huhtasaaren karisman ja esiintymistaidon. Niinpä Iltalehden toimittaja  MIka Koskinen kirjoitti tänään - ennen puoluehallituksen päätöstä - että Huhtasaari on "poikkeuksellisen vetovoimainen poliitikko". Joku toinen toimittaja innostui jokin aika sitten maalailemaan, että Laura Huhtasaari on niin vakuuttava persoona, että kaikki paikallaolijat huomaavat hänet heti, kun hän astuu huoneeseen. Huhtasaari on useissa tv-keskusteluissa onnistunut puolustamaan erinomaisen hyvin näkemyksiään, vaikka kaikki eivät toki ole aina olleet hänen kanssaan samaa mieltä.

5. Hesarin toimittaja Teija Sutinen kirjoittaa tänään Huhtasaaren valinnan jälkeen, että Laura Huhtasaari on eräänlainen läpileikkaus perussuomalaisesta ajattelutavasta, sillä hän yhdistää konservatiivisuutta ja nationalismia, ja ryydittää sen suoraviivaisella puhetavalla. Arvasin, että Huhtasaareen yritetään valtamediassa lyödä nationalistin leima. Huhtasaari itse korostaa sen sijaan, että hän on isänmaallinen ja kansanvallan kannattaja.  Hänen poliittisena iskulauseenaan on "Suomi ensin" -periaate. Hän vastustaa EU:ta ja sen liittovaltiokehitystä ja pitää Suomen siirtymistä euroon ja oman markan hylkäämistä vääryytenä ja juristien voittona. Hänen mielestään Suomen olisi pitänyt järjestää euroon siirtymisestä kansanäänestys; tämä on täysin oikea kanta. Silloinen valtiovarainministeri Sauli Niinistö päätti kuitenkin toisin, Huhtasaari sanoi tänään valintansa jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa.

6. Laura Huhtasaari sanoo kannattavansa ainoastaan valikoivaa maahanmuuttopolitiikkaa ja suhtautuvansa torjuvasti turvapaikanhakijoihin. Suomen länsirajaa tulisi hänen mielestään valvoa, jottei maahan pääsisi rikollisia. Hän ei kannnata ruotsin kielen pakollisuutta oppiaineena ja vaatii ankarampia rangaistuksia väkivalta- ja seksuaalirikoksista tuomituille.

9. Laura Huhtasaari on räväkkä ja suorapuheinen ihminen, joka nauttii suurta suosiota omiensa keskuudessa. Hänestä puhutaan ihailevaan sävyyn Suomi-neitona ja Elovena-tyttönä. Huhtasaari ei kannata teeskentelyä eikä huskastelua. Hän arvosteli kesäkuussa eduskunnassa selvin sanoin presidentti Sauli Niinistöä ja moitti tätä hurkastelusta, koska Niinistö oli arvostellut Jyväskylän kokouksen jälkeen perussuomalaisten hallituskelpoisuutta ja moittnuti Jussi Halla-ahoa ja Teuvo Hakkaraista vihapuheiden lietomisesta.

10. Olen itse oikein mielissäni Laura Huhtasaaren ehdokkuudesta! Nyt presidentinvaaleihin saadaan väriä ja todellista kamppailun ja väittelyn makua. Istuva presidentti ei ole mikään pyhimys, jonka tekemisiä tai laiminlyntejä taikka asenteita ei saisi arvostella. Totta kai saa ja pitääkin arvostella! On selvää, ettei Sauli Niinistöllä ole mahdollisuksia tulla valituksi jo ensimmäisellä kierroksella; niin monta hyvää ehdokasta eri puolueet ovat jo tähän mennessä asettaneet ja tulevat vielä asettamaan vaaleissa ehdolle.

11. Iltalehden Mika Koskinen arvioi tänään, että pääsystä vaalien toiselle kierrokselle, jolloin vastassa on Sauli Niinistö, taistelevat tasapäiseti Pekka Haavisto, Paavo Väyrynen ja Laura Huhtasaari. Omasta puolestani sanoisin, että Matti Vanhanen päihittää kyllä Väyrysen ensimmäisellä kierroksella. Laura Huhtasaarella on minusta erittäin hyvät mahdollisuudet selviytyä toiselle kierrokselle ja haastaa Sauli Niinistö todelliseen kaksinkamppailuun.

12. Tähän mennessä olen kallistunut presidentinvaalissa lähinnä Merja Kyllösen kannalle. Mutta kun näin tänään ISTV:stä Laura Huhtasaaren puoluehallituksen kokouksen jälkeen pitämän puheenvuoron, olin myyty mies ja muutin oitis kantani. Harkitsen vakavasti ääneni antamista tammikuun vaaleissa Laura Huhtasaarelle. Hänestä Suomi saisi todella älykkkään, edustavan, karismaattisen, iloisesti hymyilevän, säteilevän, teeskentelemättömän, räväkän, suorapuheisen, isänmaallisen, kielitaitoisen ja oikeita arvoja kunnioittavan presidentin. 

1091. Operaatio kansankusetus, eli ns. hallituskriisin alku ja loppu

1.Yle uutisten toimittaja Sara Rigatellii on laatinut päiväkirjaan muotoon selvityksen tai raportin perussuomalaisten dramaattisen kesäkuun viikon vaiheista. Raportti on julkaistu tänään Yle uutisten verkossa. Raportissa kerrotaan, ketkä toteuttivat operaatio Uuden vaihtoehdon ja miten kaikki oikein tapahtui.

Ylen raportti

2. Suuri osa raportissa kerrotuista asioista on ollut jo ennestään ihmisten tiedossa. Rigatelli selostaa tarkemmin päivä päivältä ja lähes tunti tunnilta, mitä kaikkea kolmen tai neljän päivänä aikana tapahtui ja ketkä juonivat perussuomalaisen puolueen hajoittamisen, Uusi vaihtoehto -nimisen ryhmän perustamisen sekä perussuomalaisten kansanedustajan loikkaamisen siihen.  

3. Suurimmaksi konnaksi tai sankariksi, miten vain, nousee kyseissä operaatiossa Rigatellin mukaan puolustusminissteri Jussi Niinistö, sillä juuri hän apureinen olisi raportin mukaan hajoittanut perussuomalaiset ja juoninut persuministereiden loikan takaisin hallitukseen. 

4. Selvityksen ansiona voidaan pitää mm. sitä, että siinä tuodaan esiin keskeisten apureiden nimet. Heitä olivat mm. Jussi Niinistön erityisavustaja Petteri Leino, ministeri Jari Lindströmin erityisavustaja Juha Halttunen, ministeri Sampo Terhon erityisavustaja Jouni Westling,  joka on vieläpä juristi, sekä Timo Soinin valtiosihteeri Samuli Virtanen. Kansanedustajista asian kimpussa häärivät innolla mm. Kaj Turunen, Simon Elo (tietenkin), Tiina Elovaara ja Ari Jalonen. 

5. UV-ryhmän perustamisen taustalla oli Jyväskylässä perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi valittua Jussi Halla-ahoa ja hänen kannattajiaan kohtaan tunnettu katkeruus ja suoranainen vitutus siitä, ettei edes puolueen varapuheenjohtajiksi valittu yhtään "soinilaista" kansanedustajaa tai ministeriä; mm. Jusi Niinistö hävisi varapuheenjohtajan äänestyksen Laura Huhtasaarelle. Arveltiin, etteivät keskusta ja kokoomus tulisi suostumaan hallitusyhteistyöhön Halla-ahon johtaman PS-puolueen kanssa. Persujen viidellä ministerillä oli luonnollisesti kova huoli omien ministerisalkkujen menetyksestä ja siitä, että puolueen vanhaisäntä menettäisi hänelle niin kovin rakkaan ulkoministerin salkun.

6. Tämän vuoksi Jusi Halla-ahoon ja hänen kannattajiaan vastaan tuli kohdistaa vahva vastaisku ja pelastaa siten mitä pelastettavissa vielä oli. Suunnitelma A "vallataan eduskuntaryhmä" lähti siitä, että perussuomalaiset säilyisivät hallituksessa, jos puoluehallitus erottaisi eli puhdistaisi eduskuntaryhmän halla-aholaisista kansanedustajista.Tämä vaihtoehto kaatui kuitenkin siihen, ettei Jyväskylän puoluekokous hyväksynyt sunnunitaina  11.6. tarvittavaa muutosta puolueen sääntöihin.

7. Tämän jälkeen soinilaiset eli Jussi Halla-ahon vastustajat joutuivat muuttamaan suunnitelmaansa ja ottamaan käyttöön vaihtoehto B:n. Operaatio "vallataan  eduskuntaryhmä" muuttui operaatioksi "perustetaan uusi eduskuntaryhmä". Niin kuin tiedämme, tämä suunnitelma onnistui sataprosenttisesti. Se ei olisi kuitenkaan onnistunut yksinomaan loikkareiden eli UV-ryhmän edustajien toimesta, vaan edellytti vahvaa tukea keskustalta, kokoomukselta, pääministeri Juha Sipiältä ja valtiovarainministeri Petteri Orpolta. 

7a. Suuresti huvitti, toisaalta taas suorastaan ällötti, kun Sipilä ja Orpo puhuivat televiossa syvällä rintaäänellä ja Sipilä suu likipitäen vaahdossa arvoista, arvopohjasta, arvojen erilaisuudesta, kuminauhan katkeamispisteestä jne. Tästä sanahelinästä ja retoriikasta vaalistuneet kuulijat jo hyvin tiesivät, ettei keinotekoisen hallituskriisin synnyttämisessä ollut suinkaan loppujen lopuksi kyse mistään arvojen erilaisuudesta, vaan yksinomaan raa´asta valtapelistä ja pelin politiikasta.

8. Harmaana eminenssinä taustalla ja Kultarannassa hääri presidentti Sauli Niinistö, joka itse asiassa sysäsi koko operaation liikkeelle kertomalla Kultarannan teltassa suorassa tv-haastattelussa, että Jussi Halla-aho ja uusi varapuheenjohtaja Teuvo Hakkarainen ovat entisiä rikollisia, jotka eivät ole tehokkaasti katuneet pahoja tekojaan. Monet keskustan ja kokoomuksen vaikuttajat, kuten esimerkiksi Paula Lehtomäki, Tapani Tölli ja Jan Vapaavuori antoivat sivustatukea hankkeelle, keskustelivat kahden iäkkään ns. oikeusoppineen, eli Seppo Tiitisen (70) ja Mikael Hidénin (78) kanssa ja tekivät kaikkensa, että operaatio, oikeastaan kansankusetus, hallituskriisi uppoaisi kansaan ja onnistuisi.

9. Onnistuihan se, sillä siellä ne viisi entistä persu-ministeriä istua nököttävät Juha Sipilän hallituksessa. UV:llä on hallituksessa yhtä monta ministerisalkkua kuin kokoomuksella ja vain yksi vähemmän kuin keskustalla. Kokoomusta kannattaa viimeisten gallup-kyselyjen mukaan n. 21 %, mutta UV:tä vain n. kolme prosentti äänestäjistä. Melkoinen epäsuhta, mutta siitä viis. Tärkeintä oli, että operaatio hallituskrisi saatiin syntymään ja hallitus pelastetuksi ilman uusia vaaleja tai RKP:n ja KD:n kanssa käytäviä hankalia hallitusneuvotteluja, Sipilä ja Orpo tuumailivat omahyväisesti myhäillen. Niin ja Timo Soinin ikioma hillotolppakin saatiin operaation turvin pelastetuksi.

10. Jos asiassa olisi menetlty oikein ja kohtuullisesti, olisi Juha Sipilä jättänyt normaalia ja vakiintunutta menettelyä noudattaen presidentille hallituksensa eronpyynnön, jos keskusta ja kokoomus eivät halunneet jatkaa hallituksessa yhteistyä perussuomalaisten kanssa. Tämän jälkeen olisi aloitettu normaalit hallitustunnustelut ja -neuvottelut, jotka olisivat todennäköisesti johtaneet RKP:n ja KD:n ottamiseen hallitukseen. 

11. Toisin kävi, sillä Juha Sipilän hallitus jatkaa ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kikkailu ja vallanhalu sivuuttivat reilun ja oikeudenmukaisen menettelyn vaatimukset. Kansalaisia kusetettiin oikein kunnolla ja kusettajien joukossa häärivät kapellimestareina ja pääkusettajina pääministeri ja valtiovarainministeri.

12. Juha Sipilän hallitus jatkaa ottopoikahallituksena, jossa ottopojilla eli UV-ryhmällä ei ole hallituksessa juuri sanan- eikä päätösvaltaa. Timo Soini toimii ulkoministerinä ja siirtyy eduskuntakauden päätyttyä suurlähettilääksi Lontooseen. Mutta miten käy UV-ryhmän eli Sininen tulevaisuus -puolueen vuoden 2019 eduskuntavaaleissa? Jos veikata pitäisi, niin väittäisin, ettei kovin hyvin, sillä puolueen kansanedustajien määrä pudonnee vaaleissa kolmeen tai neljään. 

13. Eilen on julkaistu perussuomalaisten puoluekokouksesta ja sen jälkeisistä tapahtumista  mielenkiintoista sisäpiiritietoa.Tarkoitan Vilhelm Junnilan Puheenvuoro -blogissa julkaisemaa kirjoitusta, jonka otsikkona on "Soini yritti vallata puolueen takaisin". Junnilan mukaan Timo Soinin tavoitteena ei ollut alun perin perustaa uutta eduskuntaryhmää ja uutta puoluetta, vaan hänen sotasuunnitelmansa oli huomattavasti härskimpi: vallata puolue takaisin ja täysin sääntöjen mukaisesti. 

Junnilan blogikirjoitus

14. Näin ilmeisesti oli, ja Soinin suunnitelmassa oli kysymys juuri edellä kerrotussa Ylen raportissa mainitusta suunnitemasta A, joka kuitenkin kariutui. Tämän jälkeen Jussi Niinistö, Sampo Terho ja kumppanit siirtyivät toteuttamaan vaihtoehto B:tä. 

15. Vilhelm Junnila on Varsinais-Suomen vaalipiirin varakansanedustaja, joka toimii kansanedustaja Juho Eerolan (ps) poliittisena sihteerinä ja on Naantalin kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja.

1088. Pääministerisuosikit

1. Nykyään ihmisiltä kysytään, ei vain puolueiden ja presidenttiehdokkaiden kannatusta, vaan myös sitä, kuka olisi suosikki maan seuraavaksi pääministeriksi. Maahan saadaan uusi pääministeri näillä näkymin vuoden 2019 eduskuntavaalien jälkeen. Pääministerisuosikeista on tällä viikolla julkaistu kahden kyselyn tulokset. 

2. Uutissuomalaisessa (USU) kolme päivää sitten julkaistujen kyselytulosten mukaan valtiovarainministeri Petteri Orpo olisi suositumpi henkilö pääministeriksi kuin nykyinen pääministeri Juha Sipilä. Orpon kannatus on kyselyn mukaan 30,6 prosenttia ja Sipilän 26,4 prosenttia, selvä ero siis. Kyselyn oli tilannut europarlamentaarikko Pavvo Väyrysen perustama Kansalaispuolue. Kyselyyn vastanneita oli 1 004, joista 72 prosenttia ilmaisi kantansa pääministeristä.

3. Seuraavaksi eli kolmanneksi suosituin olisi SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja hänen takanaan tulevat tasaväkisinä vihreiden Touko Aalto ja perussuomalaisten Jussi Halla-aho. Heidän kannatuksensa oli 8,3 prosenttia. Paavo Väyrysen kannatus pääministeriksi oli kyselyn mukaan 6,9 prosenttia. Timo Soinia ei tunnu noteeraavan näissä kyselyissä enää kukaan. Soini on menneisyyden mies, joka hajoitti puolueensa ja joka istua nököttää hallituksessa vain voidakseen saada säällisen eläkeviran esimerkiksi Lontoon suurlähetystöstä.

4. Kansalaispuolueen edellisen eli vuoden alussa teettämässä pääministerikyselyssä Sipilä oli vielä suosituin henkilö pääministeriksi ja Orpo vasta kolmanneksi suosituin. 

5.Istuva pääministeri Juha Sipilä on siis sangen lyhyessä ajassa menettänyt kansalaisten silmissä suosituimman pääministeriehdokkaan asemansa. Tämä on merkittävä tieto. Sipilä on töpännyt usein ja jopa raskaasti. Hän uhkasi hallituksen erolla jo syksyllä 2015, jollei hänen vaatimuksiinsa suostuta, ja lisää dramaa seurasi Yle Uutisten painostusasiassa, samoin ns. hallituskriisin selvittelyssä, jonka tarkoituksena oli yksinomaan savustaa Jussi Halla-ahon johtamat perussuomalaiset hallituksesta. Kansa ymmärsi, mistä oli kysymys. Kyse ei ollut arvoista tai arvopohjasta, vaikka Juha Sipilä yritti lähes suu vaahdossa tätä jankuttaa. Kansa kyllä tiesi ja ymmärsi, mikä tarkoitus manööverillä oli. Se oli poliittista peliä ja ruma temppu, josta Juha Sipilä saa kuulla vielä kauan kunniansa. Viimeinen niitti tapahtui tällä viikolla, kun paljon puhuttu ja vatvottu sote-uuditus kompastui jälleen eduskunnan perustuslakivaliokunnan tiukkasävyiseen mietintöön. Näin kävi, vaikka sote-uudistamista valmistelemaan ja valvomaan palkattiin huippujuristi, jolle luvattiin palkinnoksi uurastuksestaan oikeuskanslerin virka.

Iltalehden suorituttama kyselytutkimus

6. Toisen eli Iltalehden Taloustutkimus Oy:llä tettämän kyselytutkimuksen mukaan ykkössuosikiksi nousi täpärästi nykyinen pääministeri Juha Sipilä, jota kannatti  21 prosenttia vastaajista. Toiseksi tuli tässä kyselyssä valtiovarainministeri Petteri Orpo 19 prosentin kannatuksellaan. Kolmanneksi nousi ehkä hieman yllättäen perussuomalaisten uusi puheenjohtaja, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho, jota kannatti 13 prosenttia vastanneista. Halla-ahon taakse jäivät SDP:n Antti Rinne (11 %), vasemmistoliiton Li Andersson ( 6 %), vihreiden Touko Aalto (4 %), KD:n Sari Essayah (3 %) sekä Sinisen tulevaisuuden Sampo Terho ja RKP:n Anna-Maja Henriksson, joita kumpaakin kannatti vain vaiset 1 prosenttia vastanneista. 

7. Jussi Halla-aho hakkasi siten IL:n kyselyssä selvästi hallitusryhmä UV:tä edustaneenja Sinisen tulevaisuuden tulevan puheenjohtajan ja ministeri Sampo Terhon. Mutta vielä merkittävämpi tulos oli se, että Jussi Halla-aho on selkeästi nuorten eli 25-34 -vuotiaiden henkilöiden suosikki uudeksi pääministeriksi. Tässä ikäryhmässä 24 prosenttia piti Halla-ahoa sopivimpana tulevaksi pääministeriksi, mutta Juha Sipilää vain 10 prosenttia ja Petteri Orpoakin ainoastaan 11 prosenttia. Myös Li Andersson on nuorten keskuudessa Sipilää ja Orpoa suositumpi pääministeriehdokas. Sipilän ja Orpon kannatus on siten suhteellisen iäkkäiden eli 50-vuotiaiden äänestäjien varassa. Masentava tulos kyseisten herrojen kannalla. Kansa tiesi tässäkin kyselyssä, miten räikeää poliittista valtapeliä  Sipilä ja Orpo sekä Timo Soini pelasivat pari viikkoa sitten Jussi Halla-ahon kustannuksella.

8. Eduskuntaavaaleissa 2019 on tulossa mielenkiintoinen kamppailu pääministeripuolueen eli eduskunnan suurimman puolueen paikasta. Ei ole lainkaan kirkossa kuulutettu, että pääministeri tulisi kolmikosta keskusta, kokoomus ja SDP. Jussi Halla-ahon kansansuosio on nousussa ja voi hyvinkin käydä niin, että perussuomalaisista tulee maan suurin puolue. Sinisen tulevaisuuden tulevaisuus näyttää tosiasioiden valossa vähemmän siniseltä, se on vaikuttaa synkältä.

9. Jussi Halla-aho sanoo tänään Helsingin Sanomien haastattelussa, että vaikka häntä joskus pidetään epäsympaatttisena ihmisenä, hän ei itse tunnista sitä lainkaan. Hän sanoo kokevansa hyvin voimakkaasti, kun johonkin ihmiseen kohdistuu epäoikeudenmukaisuuksia. Hyvä pointti!

Perussuomalaisille oma ehdokas presidentinvaaleissa

10. Ennen eduskuntavaaleja maassa käydään ensi vuoden tammikuussa presidenvaalit. Ehdokkaiksi on asetettu liuta päteviä poliitikkoja. Sauli Niinistön ohella ehdolle ovat asettuneet keskustan Matti Vanhanen, vasemmistoliiton Merja Kyllönen, RKP:n Nils Torvalds ja vihreiden Pekka Haavisto. SDP tulee asettamaan oman ehdokkaansa, näin tekee luultavasti myös KD. Sen sijaan Sininen tulevaisuus kehottanee jäseniään - jos sellaisia maasta juuri löytyy - äänestämään Sauli Niinistöä. 

11. Mitä tekee perussuomalainen puolue? Vielä kolme viikkoa sitten Jyväskylän puoluekokouksessa Jussi Halla-ahon kanta oli se, että omaa ehdokasta ei kannata asettaa Sauli Niinistön ollessa ehdolla jatkokaudelle, vaan puolue voisi asettua tukemaan Niinistön valintaa. Seuraavana päivänä tilanne kuitenkin dramaattisesti muuttui, kun Saul Niinistö kritisoi Kultarannan teltassa kovin sanoin ja tökerösti vastikään PS:n uudeksi puheenjohtajaksi valittua Halla-ahoa ja puolueen varapuheenkohtajia leimaamalla näitä entisiksi rikollisiksi, jotka eivät kadu mitään.

12. Oli selvää, että tällaisen epäasiallisen höykytyksen jälkeen, jolla Niinistö osoitti, että hän oli itse asiassa Sipilän, Orpon ja Timo Soinin mukana kampeamassa perussuomalaisia ulos hallituksesta,  PS ei voi lähteä tukemaan Niinistön uudelleen valintaa. Tänään HS:n haastattelussa Halla-aho vahvisti, että PS tulee nimeämään vaaleihin oman ehdokkaansa. Ehdokkaan nimeä hän ei paljastanut, mutta on selvää, että puolueen ehdokkaaksi nimetään joko Halla-aho tai varapuheenjohtaja Laura Huhtasaari.

13. Presidentinvaaleissa on mukana niin paljon hyvin ehdokkaita, että jo nyt on selvää, että Sauli Niinistö saa kyllä haudata haavensa tulla valituksi tehtävään jo ensimmäisellä kierroksella. Toinen äänestyskierros on ilman muuta tulossa. Kuka sinne voisi selviytyä Niinistön vastaehdokkaana? Jos Jussi Halla-aho lähtee ehdokkaaksi, pidän melko todennäköisenä, että hän pääsee toiselle kierrokselle. 

14. Sauli Niinistön ja Jussi Halla-ahon välisestä kisasta tulisi kova otatus. Keskustelijana ja väittelijänä Halla-aho peittoaa vanhenevan Sauli Niinistön aika helposti. Jos Niinistö edes rohkenee lähteä Halla-ahon kanssa kahdenkeskiseen tv-väittelyyn. Jollei lähde, vaan vetoaa jälleen Halla-ahon menneisyyteen tms. syyhyn, hänen voittoaan ei voida pitää mitenkään varmana. Tulossa ovat nimittäin protestivaalit.

Pääministerin onnistumista mitattu

15. Myös muita kyselytutkimuksia on tehty.Taloustutkimus Oy kysyi Iltalehden toimeksiannosta 28..-29.kesäkuuta kansalaisten mielipidettä Juha Sipilän tähänastisesta toiminnasta pääministerinä. Sipilän kouluarvosanaksi tuli 6,5 eli kohtalainen. Kyselyn tuloksista kerrotaan Iltalehdessä tänään 2.7.

16. Arvosanat jakautuvat melko tasaisesti heikoimman (4) ja toiseksi parhaimman (9) välillä. Hieman yli puolet vastaajista (52 prosenttia) antoi Sipilälle arvosanan 4, 5 tai 6. Miesten ja naisten välillä ei ollut kovin merkittäviä eroja. Nuoret suhtautuvat Sipilään selkeästi kriittisemmin. Lähes 40 prosenttia 25-49-vuotiaista vastaajista antoi Sipilälle arvosanaksi 4 tai 5. Yli 50-vuotiaissa 36 prosenttia antoi Sipilälle arvosanaksi hyvän (8) tai kiitettävän (9).

17. Vastaajan työllisyys- ja taloustilanne vaikuttaa annettuun arvosanaan. Työttömistä vastaajista 31 prosenttia antoi Sipilälle heikoimman arvosanan (4). Johtavassa asemassa olevien kohdalla näin teki 16 prosenttia vastaajista. Johtavassa asemassa olevista vastaajista 20 prosenttia antoi Sipilälle arvosanaksi 9, maanviljelijöistä peräti 38 prosenttia. Lähes puolet (48 prosenttia) maanviljelijöistä antoi arvosanaksi joko 9 tai 10. Alle 10 000 euroa vuodessa ansaitsevista vastaajista 70 prosenttia antoi arvosanaksi 4, 5 tai 6. Yli 70 000 euroa vuodessa ansaitsevista vastaajista 55 prosenttia antoi arvosanaksi 7, 8 tai 9.

18. Pääministeri Sipilä on omiensa keskuudessa huomattavasti suositumpi kuin kansan keskuudessa yleisemmin. Keskustan kannattajat antoivat Sipilälle arvosanaksi 8+, kokoomuksen ja kristillisdemokraattien kannattajat 7. Huonoimman arvosanan (5) Sipilä sai vasemmistoliiton kannattajilta. Perussuomalaisten, SDP:n ja vihreiden kannattajat antoivat arvosanaksi 5,5. RKP:n kannattajat antoivat Sipilälle arvosanaksi 6. Keskustan kannattajista 37 prosenttia antoi arvosanaksi kiitettävän (9), 44 prosenttia hyvän (8) ja 12 prosenttia tyydyttävän (7). Tätä huonommin Sipilän arvioi suoriutuneen vain neljä prosenttia keskustan kannattajista.

Suosituimmat hallituspuolueet

19. Sdp on halutuin hallituspuolue. Tämä  käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) teettämästä Kantar TNS:n suorittamasta kyselystä, josta kerrotaan tänään Ilta-Sanomissa.  Sdp:n haluaisi hallitukseen 43 prosenttia vastanneista. Toiseksi suosituin on kokoomus 41 prosentin kannatuksella, seuraavina keskusta (37) ja vihreät (35). Muut puolueet jäävät selvästi nelikon taakse. Verrattuna edelliseen kyselyyn vuonna 2015, keskustan suosio on heikentynyt dramaattisesti 60 prosentista 37:ään. Sdp:n ja perussuomalaisten suosio on myös heikentynyt. Sen sijaan kokoomuksen ja vihreiden suosio on kasvanut.

1086. Gallup-kysely: Persut 9,7 % - UV/Siniset 2,3 %

                                 Ylen kannatusmittauksen tulokset

1. Tänään on julkaistu Ylen ja Helsingin Sanomien teettämien puolueiden kannatusta mittaavien gallup-kyselyjen tulokset. Kannatusmittauksissa kansalaisilta on kysytty, mitä puoluetta he äänestäisivät, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. 

2. Kokoomus on säilyttänyt kummankin kyselyn mukaan kirkkaasti asemansa suosituimpana puolueena ja vain lisännyt etumatkaansa SDP:hen ja keskustaan. SDP on noussut toiseksi ja keskusta pudonnut kolmanneksi. 

3. Ylen tilaamaa galluppia varten Taloustutkimus haastatteli yhteensä 1 213 henkilöä. Haastattelut tehtiin 13.-20.6.2017 välisenä aikana. Kantansa ilmoitti 65 prosenttia haastatelluista ihmisistä. Tutkimuksen virhemarginaali on 2,8 prosenttiyksikköä. 

4. Ylen gallupin mukaan kärkitriosta vain kokoomus on nostanut kannatustaan 0,8 prosenttiyksiköllä, puoluetta kannattaa nyt 21,3 prosenttia vastaajista. SDP:n kannatus (17,1 %)  on pudonnut 0,6:lla ja keskustan (17,0 %) 1,4 prosenttiyksiköllä, SDP ohiti niukasti keskustan. Kokoomus on ilmeisesti onnistunut  profiloitumaan hallituskriisissä, sillä se näytti suhtautuvan vielä nuivemmin Jussi Halla-ahon perussuomalaisten ottamiseen hallitukseen kuin keskusta.

5. Suurin mielenkiinto kohdistui viime viikon hallituskriisin jälkeen perussuomalaisten ja  sen eduskuntaryhmästä eronneen uusi vaihtoehto -ryhmän tai Sinisten kannatukseen.Tämäkin asia tuli molemmmissa mittauksissa selväksi, sillä perussuomalaisten suosio on selvästi suurempi kuin UV:n eli selkokielellä ilmaistuna loikkareiden tai hatkaporukan kannatus.

6. Perussuomalaisten kannatus on jopa kasvanut  edellisestä mittauksesta, sillä se on tullut ylöspäin 0,7 prosenttiyksikköä, mutta uuden vaihtoehdon kannatus jää eduskuntaryhmistä kaikkein pienimmäksi, sillä sitä kannattaa vastaajista vain 2,3 prosenttia. Jopa KD eli kristilliset on tällä hetkellä UV:tä suositumpi puolue. 

7. Uuden vaihtoehdon eli Sinisen tulevaisuuden kannattajien kannalta tarkastellen kannatusmittauksen tulokset ovat varmasti todella suuri pettymys. Vaikka kysymyksessä on uusi puolue, sen tunnettuus on viime viikolla tapahtuneen rummutuksen jälkeen on valtaosalle ihmisistä selvä asia. 

8. Jo etukäteen eli kannatusmittauksen suorittamista oli hyvin arvattavissa, että ihmiset eivät ole pitäneet viime viikon tapahtumista eli Juha Sipilä, Petteri Orpon johdolla harjoitetusta suhmuroinnista, jolle presidentti Sauli Niinistö antoi taustatukea. Useipien ihmisten mielestä kyse oli arvottomasta ja häikäilemättömästä näytelmästä. Jussi Halla-ahon johtamien persussuomalaisten heittämisessä yli hallituslaidan, ei todellisuudessa ollut kysymys arvoista, joista Sipilä ja Orpo jaksoivat jauhaa jauhamasta päästyään. 

9. Operaatiosta eli näennäisestä hallituskriisin synnyttämisestä ja sen ratkaisemisesta simsalapim oli sovittu alustavasti jo sunnuntaina 11.6. Sipilän, Orpon ja Timo Soinin kesken. Soini halusi väen väkisin säilyttää hillotolppansa eli ulkoministerin salkun, siinä rytäkässä perussuomalainen puolue ja sen yhtenäisyys oli Soinille yhdentekevä asia. Puolue sai hajota, Soinin yksityinen etu ajoi puolueen ja yleisen edun edelle. Suuri yleisö olisi halunnut, että hallitus olisi eronnut, minkä jälken olisi aloitettu uudet hallitusneuvotttelut. Tämä olisi ollut normaali ja hyväksyttävä tapa, mutta sitä ei haluttu noudattaa.

10. On tietenkin täysin epätavallista ja hölmöä, että puolueella, jota kannattaa vaivaiset 2-3 prosenttia äänestäjistä, on hallituksessa viisi (5) ministeriä eli kolmannes kaikista salkuista. Mutta tähän on tultu, kun hallitus ja presidentti eivät halunneet pitää kiinni normaaleista pelisäännöistä. Mielenkiintoista nähdä, kuinka kauan tätä tragikomediaa saadaan katsella.

11. Tätä taustaa vasten ei ole mikään ihme, että keskustan kannatus laskee gallup gallupilta kuin lehmän häntä, vaikka se pääministeripuolue. Milloin alkaa Juha Sipilän lähtölaskenta puolueen johdosta?

12. Paluuloikkaukset UV:stä eli Sinisistä takaisin perussuomalaisiin alkoivat heti kun gallup-kyselyjen tulokset tulivat aamulla julki. Ensimmäisenä paluustaan persuihin ehti ilmoittaa kansanedustaja Kike Elomaa. "Perus-Kike is back".

13. Alla näkyvä HS-gallup antaa UV:lle eli Sinisille hieman lohdullisemman kuvan ryhmän/puolueen kannatuksesta. Suunta on kuitenkin sama kuin Ylen kyselyssäkin. Keskustan kannatus on HS-gallupissa romahtanut alle 17 prosentin, SDP:tä kannattaa 19 %.