992. Vuoden urheilija 2015

1. Vuoden urheilija eli käytännössä Suomen paras urheilija, on Urheilutoimittajien liiton vuodesta 1947 alkaen myöntämä kunniamaininta. Vuodesta 2008 lähtien palkinto on luovutettu Suomen urheilugaala -nimisen tv:n viihdeohjelman yhteydessä. Aikaisemmin valinta julkistettiin vuoden vaihteessa järjestetyssä tilaisuudessa. Gaalassa palkitaan myös Vuoden naisurheilija, Vuoden nuori urheilija, Vuoden joukkue ja Vuoden valmentaja.

2. Vuoden 2015 paras urheilija paljastetaan huomenna tiistaina järjestettävässä urheilugaalassa. Yleensä vuoden parhaaksi urheilijaksi on valittu henkiö, joka on voittanut ko. vuonna kultamitalin olympiakisoissa, MM-kisoissa tai ainakin EM-kisoissa. 

3. Kaikkein useimmin eli neljä kertaa Vuoden urheilijan tittelin on saanut hiihtäjä Veikko Hakulinen. Hänet sai ko. kunniamaininnan peräkkäin vuosina 1952-1954 ja neljännen kerran vuonna 1960, jolloin Haku-Veikko ratkaisi viestinhiihdon kultamitalin Squaw Valleyn olympiakisojen ankkuosuudella; Suomen joukuueen muut viestihiihtäjät olivat Eero Mäntyranta, Väinö Huhtala ja Toimi Alatalo. Marjo Matikainen on valittu kolme kertaa (1986-87 ja 1989; lisäksi hänet valittiin 1988 parhaaksi naisurheilijaksi). Lasse Viren (1972 ja 1976), Matti Nykänen (1985 ja 1988), Mika Myllylä (1997 ja 1999)  ja Tero Pitkämäki (2007 ja 2013) kukin kaksi kertaa. Siiri "Äitee" Rantanen on saanut Vuoden naisurheilijan tittelin neljä kertaa (1954, 1956 ja 1958-59), samoin pikaluistelija Eevi Huttunen (1949,1951,1953 ja 1960). Vuoden urheilijaksi on valittu myös Keke Rosberg (1982), Mika Häkkinen (1998), Jari Litmanen (1995 ja jopa Sami Hyypiä (2001), mutta sen sijaan sellaiset nimet kuin Jari Kurri ja Teemu Selänne ovat aina jääneet valitsematta.

4. Nyt ovat huippu-urheilijat Suomessa vähissä, sillä vuonna 2015 kukaan suomalaisiurheilija ei voittanut MM-tai EM -titteliä. Näin, jollei oteta huomioon Roope Tonterin MM-voittoa lumilautailussa (big air). Kaisa Mäkäräinen, joka valittin Vuoden urheilijaksi 2011, sai tyytyä MM-pronssiin Kontilahden kisoissa, ja Tero Pitkämäki MM-kisojen prossimitaliin Pekingissä; Pitkämäki rankattiin viime vuonna toiseksi parhaaksi keihäänheittäjäksi maailmassa, paras oli Kenian Julius Yego. Jenna Laukkanen voitti loppuvuonna kaksi Euroopan mestaruutta rintauinnissa, mutta kyseessä oli lyhyen radan (25 m) kilpailut, joihin kaikki huiput eivät osallistuneet. Painija Petra Olli saalisti (silmä mustana) MM-kisojen hopeaa painissa. Roope Tonteri voitti lumilautailun MM-kisoissa kultamitalin lisäksi hopeaa slopestylessa.  

5. Noiden viiden urheilijan joukosta Vuoden urheilija varsin todennäköisesti valitaan. Itse veikkaisin Tero Pitkämäkeä, toiseksi eniten ääniä saanee Petra Olli ja kolmanneksi Jenna Laukkanen. Vuoden 2015 Esikuva-tittelin voisi saada Valtteri Bottas.

6. Yleisöäänestyksen perusteella huomisessa gaalassa palkitaan Sykähdyttävin urheiluhetki 2015. Ehdolle on asetettu viisi tapahtumaa: Teemu Selänteen pelipaidan numero 8 nosto ikuisiksi ajoiksi Anaheim Ducksin peliareenan kattoon; Kaisa Mäkäräisen taistelu pronssille hurjan hiihdon jälken ampumahiihdon MM-kisoissa Kontiolahdella; Tampereen Minetin joukkuevoimistelun MM-tittelin saavuttaminen; Petra Ollin MM-painien finaalipaikan ratkeaminen taisteluvoitolla tunnetusta venäläisestä vastustajasta; ja Jenna Laukkaselle EM-uinneissa tuplamestaruuden tuonut ylivoimainen esitys 100 metrin rintauinnissa 50 metrin kultamitalin jatkeeksi. Vaikea valinta, joka ratkennee pohjalaisten äänin Petra Ollin eduksi.

921. Niinistö suojelee

              Kello käy, mutta Kaisaa ei vain näy (kuva Kaisa Rautahiemo/HS)

1. Tasavallan presidentin toimenkuvaan on katsottu kuuluvan, paitsi muuta mistä nyt ei ole kysymys, myös erilaisten tilaisuuksien ja happeningien suojeleminen.Tämä koskee etenkin Suomessa pidettäviä urheilun arvokisoja. 

2. Nykyinen presidentti Sauli Niinistö on ehtinyt toimia kahdesti esimerkiksi Jukolan viestin suojelijana. Vuonna 2006 Niinistö suojeli mainittua suunnistuskilpailua ollessaan Euroopan investointipankin varapääjohtajana eli hommassa, johon Niinistön entinen poliittinen sihteeri Jan Vapaavuori lähtee syyskuun alussa. 

3. Viime vuonna presidentti Niinistö oli suojelemassa Kuopiossa pidettyä Jukolan viestiä; ilmeisesti hän suojeli myös ennen miesten viestiä tapahtunutta Venlojen viestiä, jossa kilpailevat naiset. Sillä aikaa kun miehet ravasivat pimeässä metsässä yöosuuksiaan, Niinistö yöpyi Jenni Haukion kanssa kodikkaasti kisa-alueelle pystytetyssä sotilasteltassa. 

4. Sauli Niinistö käy muutenkin seuraamassa erilaisia urheilukilpailuja ahkerasti. Hänet nähdään usein esimerkiksi jalkapallomaaotteluissa, jotka Suomi tosin säännönmukaisesti häviää. Niinistö toimi ennen pressakauttaan, syystä jota ei tiedetä, Suomen Jalkapalloliiton sivutoimisena puheenjohtajana. Vesku Loirin Loirinuotiolla-ohjelmaan - ko. ohjelma on nyt vihdoin päättynyt sillä eihän tuollaista höpö höpö -ohjelmaa jaksa kovin kauan seurata - Sauli Niinistö kutsuttiin itseoikeutetusti ensimmäisenä vieraana yhdessä Kuningas Jari Litmasen kanssa.

5. Eduskunnan puhemiehenä ollessaan Niinistö käväisi avaamassa Helsingissä pidetyt taitoluistelun EM-kisat, joita hän tietenkin myös suojeli. Niinistö saapui kisojen avajaisiin Susanna Rahkamon käsipuolessa ja totta kai luistimet jalassa. Niinistö harrastaa rullaluistelua, mutta kun ko. lajissa ei ole vielä hoksattu järjestää EM- tai edes SM-kisoja, Niinistö on välttynyt rullakisojen suojelutehtäviltä.

5. Presidentti Niinistön on toimikautensa puoliväliin tultaessa ehtinyt toimia parikymmentä kertaa erilaisten tapahtumien suojelijana.  Hän on suojellut esimerkiksi Yhteisvastuukeräystä, Suomi Meloo -viestin 30 -vuotisjuhlaa,  Kirjan vuotta, Tiepalvelun 60-vuotispäivää, Finlandia-hiihtoa, Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin Erätulia jne.

7. Parhaillaan Kontiolahdella kilpaillaan ampumahiihdon MM-kisoissa. Oli ilman muuta selvää, että kisajärjestäjät pyysivät Niinistöä toimimaan kisojen suojelijana, mihin tehtävään presidentti ilomielin suostui. Lauantaina ja eilen sunnuntaina Niinistö seurasi kisoja paikan päällä, jolloin Kaisa Mäkäräiseltä voitiin odottaa jopa kahta mitalia, ensin lauantain pikamatkalta ja sen jälkeen eilen hiihdetyssä takaa-ajossa eli pursuitissa. 

8. Toisin kävi, sillä vaikka kisojen suojelijana oli tasavallan presidentti, sään haltijat vetivät pidemmän korren eivätkä suosineet kilpailuja, vaan etenkin lauantaina juuri ennen naisten lähtöä taivaalta alkoi mättää märkää lunta oikein urakalla ja tuulen voimakkuudeksi mitattiin pahimmillaan 10m/s. Kaisa oli pikamatkalla 34:s ja pursuitissa 12:s. Kävi hieman sääliksi, ei vain Kaisaa, vaan myös Sauli Niinistöä, joka kisojen suojelijan ominaisuudessa marssi eilen urhoollisesti kuuden parhaan naishiihtäjän kukitustilaisuuteen. Hän olisi, ah niin mielellään, ojentanut mitalistin kukkapuskan juuri Kaisalle, mutta tätä kunniaa Niinistölle ei siis suotu.

9. Sauli Niinistö on lupautunut suojelemaan myös Lahdessa 2017 pidettäviä hiihdon MM-kisoja. Tässä ominaisuudessa Niinistö oli reilu viikko sitten seuraamassa Falunin MM-hiihtojen viimeisenä kilpailupäivänä hiihdettyä 50 km:n kisaa, joka meni suomalaisilta melko odotetusti penkin alle eli plörinäksi. Kisojen päättäjäisissä Niinistö vastaanotti ruotsalaisilta suurikokoisen ja pitkävartisen MM-kisalipun, jota hän heilutteli innokkaasti kaikelle kansalle. 

10. Suomalaiset tarvitsevat 2017 Lahdessa pätevää presidentillistä suojelua, sillä me muistamme vielä, miten ohraisesti suomalaisille hiihtäjille, hiihtovalmentajille ja hiihtojohtajille kävi Lahdessa edellisen kerran eli 2001 pidetyissä MM-kisoissa. Jäädä nyt juuri omissa kisoissa kiinni häpeällisestä doping-rikkeestä!

11. Tänään on noussut pienoinen myrsky vesilasissa, kun on selvinnyt, että Sauli Niinistö on kieltäytynyt toimimasta Tampereella ensi joulukuussa (4 -12.12) järjestettävien naisten salibandyn MM-kisojen suojelijana. Kansainvälisen salibandyliiton IFF:n pääsihteeri John Liljelund on harmistunut Niinistön kieltäytymisestä, sillä salibandy on hänen mukaansa harrastajamäärältään sentään "vähän suurempi laji" kuin ampumahiihto, jonka MM-kisoja Niinistö suostui suojelemaan. 

12. Tekikö Niinistö oikein kieltäytyessään Tampereen kisojen suojelemisesta? John Liljelund muistuttaa, että Tarja Halonen toimi  suojelijana Suomessa vuosina 2002 ja 2010 järjestetyissä salibandyn miesten MM-kisoissa ja Martti Ahtisaari 1994 järjestetyissä lajin EM-kisoissa. Niin tai näin, mutta kansainvälisessä katsannossa salibandy, jota harrastetaan lähinnä vain Ruotsissa, Suomessa, Sveitsissä ja Tsekissä, ei ole läheskään niin arvostettu urheilulaji kuin ampumahiihto, josta on tullut Keski-Euroopan maissa samoin kuin Norjassa ja Ruotsissa varsin suosittu laji.

13. Asiasta voidaan varmaankin esittää näkökohtia pro et contra. Minusta Niinistö teki viisaasti antaessaan pakit salibandyliitolle. Vielä viisaammin presidentti tekisi, jos hän suhtautuisi yleensä torjuvasti pyyntöihin toimia urheilukisojen tms. tapahtumien suojelijana. Mainitunlaiset suojelutehtävien ei pitäisi kuulu tasavallan presidentin tehtäviin. Käsite "suojelija on aika epämääräinen ja suojelutehtävä useimmiten tarpeeton, jopa hieman naurettava. Suomessa järjestettävien MM- tai EM-kisojen arvostus ei kärsisi tippaakaan, vaikkei niitä nimellisesti "suojelisi" kukaan merkkihenkilö. 

14. Kohta presidenttiä pyydetään kai suojelemaan myös kuninkuusraveja, maatalousnäyttelyjä, Jyväskylä-rallia, pesäpallon Itä-Länsi -ottelua, Seinäjoen tangomarkkinoita, eukonkannon MM-kisoja - löylynheiton MM-kisat on sentään lopetettu - missikisoja, suopotkupalloilun MM-kisoja ja ties mitä.

15. Jos suojelijoita tarvitaan, tehtävään tulisi presidentin sijasta pyytää esimerkiksi pääministeriä, arkkipiispaa, oppositiojohtajaa, tasavallan presidentin puolisoa, urheiluministeriä  - jotkut arhimäet tosin saattaisivat ratketa myös suojelijoina ryypiskelemään - investointipankin varapääjohtajaa (Jan Vapaavuori),  EBRD:n johtokunnan jäsentä (Johannes Koskinen), eduskunnan toista varapuhemiestä jne.