467. YLE-Uutiset esitti vääriä johtopäätöksiä ja väitteitä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin parkkimaksulausunnosta

1. YLE Uutisten oudot ja rajut hyökkäykset yksityistä pysäköinninvalvontaa ja pysäköintiyhtiöitä kohtaan sen kun vain jatkuvat jatkumistaan. Viimeksi tämä ilmeni YLE Uutisten viime torstain (18.8. ) jutusta, joka on saanut verkossa raflaavan otsikon "Parkkifirmat saattavat menettää sakotusoikeutensa."

2. YLE Uutiset käyttää siis edelleen vääristeleviä sanoja "yksityinen sakko", parkkisakko", "sakotusoikeus" jne. Laskujeni mukaan torstain lyhyessä uutispätkässä ehdittiin mainita sana parkkisakko tai sen johdannainen ainakin kuusi kertaa.

3. Kuten esimerkiksi blogista n:ro 465 ilmenee, olen yrittänyt kohteliaasti huomauttaa YLE-Uutisille, että valvontamaksu ei ole sakko. En puutu tässä yhteydessä ko. terminologiaan ja YLE:n velvollisuuteen harjoittaa asianmukaista uutisvälitystä enemmälti. Tarkoituksenani on ottaa asian tiimoilta yhteyttä YLE:n uutispäällikköön ja pääjohtajaan sekä YLE:n hallintoneuvoston puheenjohtajaan.

4. Torstain uutisjutussa haastateltiin uutta oikeusministeriä Anna-Maja Henrikssonia, jota tituleerattiin "pietarsaarelaiseksi varatuomariksi." Toimittaja Risto Mattilan tekemän uutisjutun mukaan Henrikssonilta on jo pitkin kesää kärtetty kantaa yksityisten parkkifirmojen sakotusoikeuteen, mutta pietarsaarelainen varatuomari on kuulemma pitänyt matalaa profiilia. Nyt kärttäys oli sitten vihdoin ja viimein onnistunut.

5. Jasså. Vai on ministeriltä oikein "kärtetty" kantaa! No, kyseinen termi kuvastaa toki hyvin YLE Uutisten jutunteon tasoa ko. aiheesta. Kun ministeriltä ei ole onnistettu saamaan aiemmin lausuntoa, on YLE Uutiset joutunut tyytymään päivystävien professoreiden kuivahkoihin lausahduksiin, ensi sijassa lausuntoautomaattina toimivan professori Matti Tolvasen heittoihin á la "minä en ainakaan maksaisi."

6. Katselin YLE Areenasta ministerin haastattelun ja panin merkeille, että ministeri ei käyttänyt kertaakaan sanaa "pakkisakko" tai "yksityinen sakotusoikeus". Tästä huolimatta toimittajan juttu on laadittu niin, että siitä saisi käsityksen, jonka mukaan myös oikeusministeri olisi puhunut ikään kuin solkenaan "parkkisakoista" yms. termejä. Outoa vääristelyä.

7. Henrikssonin haastattelu käsitti itse asiassa ainoastaan kaksi lyhyttä pätkää. Niistä ensimmäisessä ministeri totesi seuraavaa:

- "Tällä hetkellä tilanne on oikeudellisesti hyvin epäselvä ja tähän tarvitaan uusi esitys. Itse toivon, että päästään syksyllä eteenpäin tässä asiassa".

8. Mitä tulee tilanteen väitettyyn epäselvyyteen, niin ministeri varmaan tietää, että perustuslain lisäksi myös korkein oikeus on ottanut kantaa yksityisten parkkiyhtiöiden oikeuteen määrätä valvontamaksuja virheellisestä parkkeeraamisesta yksityisille alueelle (KKO 2010:23 ja KKO 2011:43). Näiden ratkaisujen mukaan valvontamaksun määrääminen perustuu yksityisoikeudelliseen sopimukseen ja sen rikkomiseen ja siihen, että valvontamaksussa ei ole kyse julkisen vallan käyttämisestä. - Ministerin olisi ollut tasapuolisuuden nimissä hyvä tuoda tämä esille, vaikkei sitä olisi häneltä kysyttykään.

9. YLE:n toimittajan ministerin em. toteamuksen yhteydessä esittämä oma "johtopäätös", jonka mukaan "sen koommin oikeuslaitos kuin mikään muukaan päätösvaltainen toimija ei ole löytänyt asiassa yhteistä linjaa", on peräti väärä ja virheellinen. Eikö toimittaja todellakaan pidä korkeinta oikeutta minään eli "päätösvaltaisena toimijana" asiassa? Perin kummallinen näkemys.

10. Väliotsikon "Oikeusministeri tukee perustuslakivaliokuntaa" alla toimittaja johdattelee ministeriä ottamaan kantaa perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Katsojille, kuulijoille ja lukijoille ei kylläkään kerrottu, mistä lausunnosta ja mistä asiasta on kysymys, mutta tähän olemme saaneet jo tottua, sillä ko. menettely on YLE Uutisten toimituksen suurpiirteisen linjan mukaista jutuntekoa. - Kyse on perustuslakivaliokunnan lausunnosta PeVL 57/2010 vp ja se koskee hallituksen esitystä HE 223/2010 vp.

11. Toimittajan intro seuraavan kysymykseen tai kommenttiin kuului näin: "Uusi oikeusministeri pitää perustuslakivaliokunnan lausuntoa kantaa merkittävänä. Perustuslakivaliokunta tulkitsi aiemmin, että sakotusoikeutta ei yksityiselle yhtiölle ei tule antaa".

12. Tässä kohtaa toimittaja ja toimitus antavat yleisölle jälleen harhaanjohtavaa ja väärää tietoa. Hallituksen lakiesityksessä (HE 223/2010 vp), josta valiokunta antoi lausunnon (PeVL 57/2010 vp), ei toki edes esitetty minkäänlaisen "sakotusoikeuden" antamista yhtiölle, vaan kyse oli yksityisestä pysäköinninvalvonnasta ja valvontamaksun määräämisestä.

13. Toiseksi perustuslakivaliokunta ei tietenkään "tulkinnut" tai sanonut, että yhtiöille ei tulla myöntämään millään edellytyksillä oikeutta valvontamaksujen määräämiseen. Tämä on perätöntä puhetta. Sen sijaan valiokunta edellytti, että lakiesitystä ei voida hyväksyä sellaisenaan, vaan sitä olisi tietyiltä osin tarkistettava ja täydennettävä, jotta lakiesitys valvontamaksujen määräämisestä voidaan hyväksyä. - Kyse ei siis ole lainkaan sellaisesta asiasta, jota toimittaja yrittää yleisölle syöttää!

14. Mutta miten oikeusministeri sitten kommentoi mainittua virheellistä johdantoa? Anna-Maja Henriksson sanoi näin:

- "Minulle on erittäin tärkeätä se, että noudatetaan perustuslakivaliokunnan kantaa. Perustuslakivaliokunta on tässä maassa se elin, joka tulkitsee perustuslakia ja sillä linjalla pitää pysyä".

15. Oikeusministeri totesi siis ainoastaan itsestään selvän asian puhumatta mitään tässä kohdin mainitusta lakiesityksestä. Ministerin mukaan perustuslakivaliokunnan ilmaiseman kanta on merkittävä, mutta senhän me kaikki toki tiedämme. Tiedämme myös, että sanottu valiokunta tulkitsee perustuslakia, joten ei tässäkään, Herra varjele, ole kerrassaan mitään uutta ja ihmeellistä.

16. Oikeusministeri olisi voinut kyllä todeta, että perustuslakivaliokunnan lisäksi myös tuomioistuimet ja muut virnaomaiset tulkitsevat perustuslakia, koska se niiden velvollisuutena. Toisin sanoen, jottei asia olisi jäänyt kuulijoille ja katsojille epäselväksi, ministeri olisi voinut sanoa ja muotoilla lausumansa niin, että perustuslakivaliokuntaa pidetään meillä perustuslain ylimpänä tulkitsijana tai jotain muuta yhtä "ylevää".

17. Ministerin lausunnosta ilmeisesti riemastuneena toimittaja kiirehti hengästyneenä tokaisemaan "juttunsa" päätesanoiksi:

- "Tämän perustella näyttäisi siis siltä, että uusi laki tulee aikanaan kaventamaan yksityisten lappuliisojen oikeuksia, tai jopa poistamaan ne kokonaan." Toimittajan saaman idean ja suorastaan neronleimauksen perusteella on sitten koko YLE Uutisten uutisjuttu varustettu alussa jo mainitulla raflaavalla otsikolla "Parkkiyhtiöt voivat menettää sakotusoikeutensa."

18. Ehei, pojat ja tytöt! Voin sanoa, että näin ei tule tapahtumaan, vaikka YLE Uutisissa Ari Mölsä kumppaneineen tuntuukin ajavan "yksityisen sakotusoikeuden kaatamista" kuin konsanaan käärmettä pyssyyn.

19. Saahan tuollaisen järkevän hankkeen, jollaisesta yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on kysymys, kaatamista toki vapaassa maassa ajaa, siitä ei ole kysymys. Kyse on kuitenkin siitä, että YLE Uutisten pitäisi pystyä nähtyä paljon paremmin noudattamaan toiminnassaan tasapuolisuutta ja totuutta. Kömpelöt vääristely-yritykset eivät vaikuta hyvältä eivätkä anna kovin valoisaa kuvaa toimituksen ammatillisesta tasosta.

20. Perin ikävä ja vastenmielinen on myös tapa, jolla tuoreen ja asioihin vielä perehtymättömän ministerin ympäripyöreitä ja hyväntahtoisia lausumia yritetään käyttää toimituksen oman kannan ajamisessa hyväksi ja saada ministerin hyvin yleisellä tasolla pysyttelevät lausumat näyttämään siltä, että nyt myös valtakunnan oikeusministeri seisoisi YLE Uutisten porukan ajatusten takana.

21. Oikeusministeri Henriksson ei puhunut haastattelussa sanaakaan siihen suuntaan, että yksityistä pysäköinninvalvontaa ei tultaisi jatkossa sallimaan. Hän puhui vain uuden lakiesityksen valmistelusta, joka alkaa ministeriössä ensi kuussa.

22. Ministeri Henrikssonilta olisi toivonut samanlaista kannanottoa kuin minkä hänen niin suuresti ihailemansa ja kunnioittamansa perustuslakivaliokunnan edellinen puheenjohtaja Kimmo Sasi antoi viime keväänä, kun valiokunta esitti hallituksen esityksen hylkäämistä. Sasi sanoi, että valiokunnan lausunto ja siinä ilmaistu kanta koskee yksinomaan lakiesitystä eikä siis lainkaan nykyiseen käytäntöön ja KKO:n ennakkopäätökseen KKO 2010:23 perustuvaa yksityistä pysäköinninvalvontaa ja valvontamaksujen määräämistä. Sasi sanoi myös, että nykyisin annettavat valvontamaksut on syytä maksaa.

23. Ministeri Henrikssonilla olisi ollut YLE Uutisten haastattelussa mahdollisuus omalta osaltaan selventää tilannetta samalla tavalla kuin Kimmo Sasi teki aiemmin. Valitettavasti Henriksson ei hoksannut käyttää tilaisuutta hyväkseen, vaan tyytyi toimittajan johdattelemana vain valittelemaan "epäselvää käytäntöä."

465. Rikosoikeuden professori kannustaa kansalaistottelemattomuuteen

1. Yksityisestä pysäköinninvalvonnasta on taitettu peistä kohta jo kolme tai neljä vuotta. Korkein oikeus katsoi ennakkopäätöksessään vuonna 2010, että yksityisessä parkkivalvonnassa on kyse täysin laillisesta asiasta (KKO 2010:23). Tarkemmin sanottuna kysymys on yksityisoikeudelliseen sopimukseen ja sen rikkomiseen perustuvasta maksusta, ei mistään julkisoikeudellisesta seuraamuksesta eikä siis tietenkään sakosta.

2. KKO:lle tehtiin vuoden alussa hakemus, jossa vuoden 2010 tuomiolla maksuvelvolliseksi tuomittu autoilija haki KKO:n kyseisen tuomion purkamista. Pari kuukautta sitten antamallaan päätöksellä KKO kuitenkin yksimielisesti katsoi, että hakemus oli aiheeton eikä tuomiota siis purettu (KKO 2011:43).

3. Tästä huolimatta eräät tahot haluavat palata asiaan yhä uudelleen ja uudelleen. Tässä asiassa on kunnostautunut erityisesti YLE-Uutiset, joka nostaa kysymyksen valvontamaksun laillisuudesta toistuvasti esille ikään kuin suurena uutisena. YLE-Uutiset ja etenkin sen toimittaja Ari Mölsä tekevät, kuten olen blogissani kertonut, yhteistyötä eräiden niin sanottujen oikeusoppineiden kanssa, jotka nähtävästi ovat kokeneet KKO:n sanotun tuomion arvovaltatappiokseen. He inttävät inttämästä päästyään, että valvontamaksut eivät perustu lakiin ja että KKO:n ratkaisut olisivat siten laittomia.

4. Eilen YLE-Uutiset nosti mainitun kysymyksen jälleen kerran - ties kuinka monennen kerran - esille. YLE-Uutisten verkossa sanottu kysymys ja "uutinen" nostettiin illalla peräti toimituksen askaroimaksi ykkösuutiseksi eli ohi mm. ohi Paavo Lipposen ilmoituksen ja Lontoon mellakoiden. Näin siitä huolimatta, että parkkimaksuasiassa ei ole tapahtunut mitään uutta tai merkittävää.

5. YLE-Uutisten jutun otsikko kuuluu raflaavasti:

Rikosoikeuden professori ei maksaisi yksityisiä parkkisakkoja.

6. Kuten arvata saattoi, professorilla tarkoitetaan jutussa Itä-Suomen (Joensuun) yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasta; todettakoon, että kyseisessä opinahjossa ei ole oikeustieteellistä tiedekuntaa. Tolvanen on jo aiemmin kunnostautunut kyseisessä asiassa useilla vastaavanlaisilla lausunnoillaan, joita YLE-Uutiset ja toimittaja Ari Mölsä ovat sitten työntäneet "sekamelska-terminologialla" ("täysi kaaos", "täysi sotku", "täydellinen sotku ja sekamelska" jne.) höystettyinä tuutistaan maailmalle. Ks. tästä esimerkiksi blogiani 408/9.3.2011.

7. Tolvanen ei ole toki ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Aiemmin professori on jopa väittänyt, että yksityiset parkkifirmat syyllistyisivät rikokseen eli virkavallan anastamiseen, koska sakottaminen kuuluu yksinomaan viranomaisille. Valtakunnansyyttäjävirasto on kuitenkin tehnyt asiassa syyttämisjättämispäätöksen todeten yksiselitteisesti, että parkkifirmojen toiminnassa ei selvästikään ole kyse Tolvasen väittämästä tai mistään muustakaan rikoksesta.

8. Eilen YLE-Uutisissa julkistetussa lausunnossa Tolvanen toistaa jo aiemmin esittämänsä sanoman, jonka mukaan hän itse jättäisi parkkisakot maksamatta. Tolvanen puhuu siis edelleen sakosta, vaikka kyse ei ole sakosta, vaan yksityisoikeudellisesta maksusta.

- Minä en nykyisessä tilanteessa sakkoa maksaisi, koska mielestäni sille ei ole laillista perustetta, sanoi Tolvanen eilen YLE:lle.

YLE-Uutisten juttu löytyy tästä.

9. Vaikka Tolvanen näyttää muodollisesti puhuvan vain omasta puolestaan ja "omista sakoistaan", hän luonnollisesti haluaisi tai ainakin toivoisi, etteivät muutkaan "yksityisen sakotuksen kynsiin" joutuneet ihmiset valvontamaksuja suorittaisi. Tolvanen hyödyntää sanomaansa levittäessään juridiseen asiantuntemukseen perustuvaa arvovaltaansa ja antaa selvästi ymmärtää, että "sakkoja" ei kerta kaikkiaan kannata "laittomina" maksaa. Hän riitauttaa edelleen, KKO:n kahdesta päätöksestä huolimatta, valvontamaksujen laillisuuden.

10. Kuten anottu, valvontamaksut eivät ole laittomia, vaan niillä samoin kuin yksityisillä parkkifirmoilla on oikeusjärjestyksen ja valtakunnan ylimmän tuomioistuimen selkeä tuki takanaan. Maassa vallitsee oikeusjärjestyksen turvaama sopimusvapauden periaate, johon valvontamaksujen määrääminen pohjimmiltaan perustuu.

11. Valvontamaksun maksamatta jättäminen ei ole rikos. Valvontamaksussa on kuitenkin kysymys sopimusrikkomukseen perustuvasta maksusta ja sen maksamatta jättämisessä oikeusjärjestyksen vastaisesta laiminlyönnistä. Valvontamaksu voidaan vahvistaa tuomioistuimen tuomiolla, joka puolestaan voidaan panna ulosottoteitse täytäntöön. Se, joka tästä huolimatta haluaa riitauttaa valvontamaksujen periaatteellisen laillisuuden, riitauttaa koko yksityisoikeudellisen sanktiomekanismin ja tulee julkisilla kannanotoillaan samalla kannustaneeksi valvontamaksun saaneita ihmisiä kansalaistottelemattomuutena ilmenevään laittomuuteen. Tämän kehotuksen tai kannustamisen teho on sitä suurempi, mitä arvovaltaisemmasta "riitauttajasta" on kysymys.

12. Kun rikosoikeuden professori sanoo toistuvasti julkisuudessa, että yksityisiä parkkisakkoja ei kannata maksaa tai että "minä en ainakaan maksaisi", hän luonnollisesti kannustaa arvovallallaan valvontamaksun saaneita ihmisiä jättämään maksut maksamatta. Tolvasen "oppi" on jo langannut otolliseen maaperään, mikä näkyy parkkiaktivistien ja -huligaanien oikeusjakohtuus -nettisivustolla. Myös siellä ihmisiä kannustetaan valvontamaksujen laiminlyöntiin ja vedotaan tässä suhteessa innolla professori Tolvasen lausumiin.

13. Tolvanen hämmästytti tänään myös yhdellä uudella kannanotollaan. Hän on nimittäin ryhtynyt arvuuttelemaan, voisiko valvontamaksun saanut ihminen valittaa maksusta hallinto-oikeuteen tai viedä asian hallinto-oikeuteen niin sanottuna hallintoriita-asiana. Tolvanen jopa kertoi tietävänsä muutaman tapauksen, jossa tällaista operaatiota on harkittu.

14. Tolvasen esille ottama kysymys tai "suunnitelma" on täysin lakiin perustumaton. Kuten professori Olli Mäenpää YLE:n jutussa totesi, hallinto-oikeus jättäisi sanotun valvontamaksusta tehdyn valituksen tai hallintoriitaa koskevan kanteen tutkimatta, koska hallinto-oikeus voi lain mukaan tutkia ainoastaan julkisoikeudellisista oikeussuhteista johtuvia riitoja eikä valvontamaksussa ole kysymys tällaisesta asiasta tai hallinnollisesta maksusta, vaan puhtaasti yksityis- ja sopimusoikeudellisesta asiasta. Valvontamaksun saanut voisi sen sijaan nostaa käräjäoikeudessa negatiivisen vahvistuskanteen, jossa riitautetaan sopimuksen ja maksun pätevyys.

15. Olen kuullut, että professori Matti Tolvanen on "ryhtynyt" nykyisin myös tuomariksi, eli hän on toiminut Kuopion hallinto-oikeuden määräaikaisena tuomarina oman professorin tehtävänsä ohella. Voi hyvin olla, että Tolvanen tulee jatkossakin saamaan kyseisiä määräaikaisen tuomarin tehtäviä. Kenties sattuisi käymään vieä niin "somasti", että hallinto-oikeuden kollegio, jossa Tolvanen on jäsenenä, saa "yllättäen" ratkaistavakseen valituksen tai hallintoriita-asian, jossa on kyse nimenomaan valvontamaksun riitauttamisesta. - Jääkäämme siis mielenkiinnolla odottamaan, mitä kaikkea hauskaa Kuopion hallinto-oikeudesta ja Karjalasta kajahtaa.

410. Sivuuttiko korkein oikeus perustuslain?

1. Keskustelu yksityisestä pysäköinninvalvonnasta ja valvontamaksuista näyttää jatkuvan edelleen kiivaana. Mahtavien elinten mahtailuun taipuvaisia edustajia on ollut asian tiimoilta taas liikkeellä.

2. "Valtiosääntötuomioistuimeksi" (jostakin syystä) kutsutun perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Jacob Söderman (sd) on 13.3. lausunut asiasta ilmeisesti painavaksi tarkoitettuja mielipiteitä Suomen Kuvalehdelle. Söderman haluaa näköjään suitsia keskustelua ja väittää poliitikolle tyypilliseen tapaan, että keskustelu pysäköinninvalvonnasta on "hakoteillä." Ilmeisesti vain Söderman omasta mielestään tietää, mistä pitäisi keskustella ja miten.

3. "Neljännen valtiomahdin" eli lehdistön mahtavin edustaja Helsingin Sanomat kirjoittaa asiasta tämänpäiväisessä pääkirjoituksessaan, joka on otsikoitu luultavasti veret seisauttamaan tarkoitetulla otsikolla "Perustuslaki jäi parkkiruutuun." Lehti pelkää, että jos KKO voittaa parkkimaksukiistassa perustuslain korkeimman oikeuden asema suhteessa perustuslakivaliokuntaa vahvistuisi yleensäkin. Tätä lehti ei näytä pitävän suotuisana kehityksenä. Pysäköinninvalvonta ei olisi lehden mukaan "perustuslain arvoinen keppihevonen tällaiselle hivuttamalla tehdylle vallansiirrolle." - Mikähän mahtaisi olla riittävän "arvokas" asia tässä suhteessa?

4. Helsingin Sanomat on suhtautunut alusta lähtien torjuvasti yksityisten parkkifirmojen harjoittamaa toimintaa kohtaan. Lehti on ollut parkkiaktivistien asialla. Vuonna 2008 Helsingin Sanomat hyökkäsi yksityistä pysäköinninvalvontaa vastaan pääkirjoituksessaan, joka oli varustettu raflaavalla otsikolla "Hämärän parkkisakotuksen loputtava" (21.2.2008). Korkein oikeus tuli kuitenkin laillisessa oikeudenkäynnissä siihen johtopäätöksen, että parkkivalvonta on täysin laillista toimintaa (KKO 2010:23). Hesarin "mahtikäsky" ei siis tepsinyt. Helsingin Sanomat näyttää nyt oppineen ainakin sen verran, ettei se puhu pääkirjoituksessaan enää "parkkisakoista", vaan valvontamaksuista.

5. Tässä kirjoituksessa ei ole tarkoitus ottaa yksityiskohtaisesti kantaa HS:n kirjoituksessa esitettyihin sinänsä mielenkiintoisiin näkökohtiin kiistassa perustuslakivaliokunta vs. korkein oikeus. Käsittelen näitä kysymyksiä samoin kuin perustuslakivaliokunnan lausunnon sisältöä myöhemmin. Jacob Södermanhan toivoi SK:ssa, että olisi hyvä, jos kaikki osapuolet lukisivat valiokunnan lausunnon. Minä en toki ole kiistan osapuoli, vaan ainoastaan ulkopuolinen tarkkailija, mutta ehkäpä Söderman suo myös minulle tilaisuuden tutustua hänen edustamansa valio-valiokunnan tuotokseen.

6. Otan tässä kirjoituksessa esille ainoastaan yhden asian. Kysymys on siitä, ohittiko tai sivuuttiko korkein oikeus vuoden 2010 tuomiossaan (2010:23) kokonaan perustuslain. Näinhän on väitetty. Jacob Söderman yhtyy SK:ssa tähän valitusvirteen toteamalla, että "korkein oikeus teki tässä asiassa päätöksen ikään kuin Suomen perustuslakia ei olisi olemassa." Varmemmaksi vakuudeksi Söderman viittaa kuuluisiin ja arvostettuihin "valtiosääntöoppineisiin" toteamalla, että "valtiosääntöoikeuden asiantuntijat ovat oikeassa" kun he ovat todenneet saman asian kuin hän: KKO sivuutti perustuslain.

7. Perustuslakivaliokunnassa kuullut valtiosääntöoppineet ovat todella esittäneet sanotun väitteen. Näin esimerkiksi professori Veli-Pekka Viljanen, joka sanoo lausunnossaan, että KKO:n päätöksessä ei ole "riittävästi huomioon tapaukseen liittyviä valtiosääntöoikeudellisia näkökohtia, kuten perustuslain 124 §:n merkitystä tapauksen kannalta." - Oikeustieteen lisensiaatti Mikael Koillinen puolestaan kirjoittaa lausunnossaan, että "KKO ei ratkaisussaan ottanut alemmista oikeuksista poiketen lainkaan kantaa tällaisen valvontamaksun suhteesta perustuslakiin ja sen julkisen vallan käyttöä koskeviin säännöksiin."- Professori Olli Mäenpää on hieman varovaisempi lausunnossaan kirjoittaessaan perustuslakivaliokunnalle, että "on mahdollista, että korkeimman oikeuden esittämässä arviossa ei ole aivan riittävästi otettu huomioon perustuslain 124 §:n vaatimuksia." - Myös YLE Uutisten laajassa haastattelussa tuntojaan purkanut akatemiaprofessori Kaarlo Tuori väitti, että korkein oikeus olisi sivuttanut päätöksessään perustuslain 124 §:n, katso blogi 402/2.3.2011.

8. Mitä tuossa perustuslain 124 §:ssä sitten säädetään? Säännös koskee otsikkonsa mukaan hallintotehtävän antamista muulle kuin viranomaiselle. Pykälä kuuluu:

- Julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna perusoikeuksia, oikeusturvaa tai muita hyvän hallinnon vaatimuksia. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle.

9. Perustuslakivaliokunta, samoin kuin kuin sen kuulemat valtiosääntöoppineet (siviilioikeuden professori Heikki Halila oli toki toisella kannalla), katsoi, että valvontamaksu olisi hallinnollinen maksu ja yksityinen pysäköinninvalvonta olisi julkisen vallan käyttöä ja vieläpä merkittävää julkisen vallan käyttöä.

10. Mutta olisiko korkein oikeus todella sivuuttanut sanotun kysymyksen yksityisen pysäköinninvalvonnan luonteesta kokonaan, kuten on väitetty? Katsotaanpa, mitä korkein oikeus itse asiassa kirjoitti päätöksensä perusteluissa jaksossa, joka on varustettu väliotsikolla Julkisen vallan käyttöä koskevat rajoitukset sopimuksen esteenä. Korkein oikeus kirjoittaa perustelukappaleessa 9 näin:

"Kiinteistön omistajalla ja haltijalla on oikeus määrätä omistamansa tai hallitsemansa alueen käytöstä, jollei sitä ole laissa kielletty. Tieliikennelain 28 §:n 2 momentin yksityiselle alueelle pysäköintiä koskevat säännökset eivät estä kiinteistön omistajaa tai haltijaa määräämillään ehdoilla sallimasta pysäköintiä alueellaan ja eivätkä siten myöskään tekemästä sopimusta siitä, millä ehdoilla sen omistamalle alueelle saa pysäköidä ja mitä sopimuksen ehtojen rikkomisesta seuraa. Sopimuksen tekemistä ei estä myöskään se, että tieliikennelain 28 §:n 2 momentti ja 105 § sekä pysäköintivirhemaksusta annetun lain soveltamisalaa koskeva 1 §:n säännös huomioon ottaen vain poliisilla ja kunnallisella pysäköinninvalvojalla on oikeus määrätä pysäköintivirhemaksu virheellisestä pysäköinnistä yksityisellä alueella. Periessään väitettyyn sopimukseen perustuvaa valvontamaksua kiinteistön omistaja tai haltija ei käytä tätä lain mukaan viranomaiselle kuuluvaa toimivaltaa. Tässä tapauksessa ei siten ole kysymys julkisen vallan käytöstä, vaan ainoastaan siitä, onko yksityisten välille syntynyt pysäköintiä yksityisellä alueella koskeva sopimus ja onko sopimusta rikottu."

11. Vastaus kysymykseen, onko korkein oikeus sivuuttanut perustuslain, on minusta kieltävä. Korkein oikeus ei ole, ainakaan asiallisesti, sivuuttanut tai ohittanut perustuslakia ja sen 124 §:ää, sillä onhan se ottanut nimenomaan kantaa siihen, onko yksityisessä pysäköinninvalvonnassa kyse julkisen vallan käytöstä vain ei. Perustelukappaleessa 9 korkein oikeus sanoo selkeästi, että yksityisessä pysäköinninvalvonnassa ja valvontamaksujen perimisessä ei ole kysymys julkisen vallan käytöstä. Koska kyse ei ole edes "tavallisesta" julkisen vallan käytöstä, ei korkeimman oikeuden ole tarvinnut lausua mitään siitä, olisiko tilanteessa kysymys merkittävästä julkisen vallan käytöstä.

12. Valtiosääntöoppineet, Jacob Söderman ja muut arvostelijat näyttäisivät siis olevan väärässä väittäessään, että korkein oikeus olisi tehnyt päätöksensä ikään kuin Suomen perustuslaki ei olisi olemassa tai että korkein oikeus olisi sivuuttanut perustuslain ja sen 124 §:n kokonaan. Korkein oikeus on antanut lausunnon siitä, että kyse ei ole julkisen merkittävästä eikä edes "tavallisen" julkisen vallan käytöstä, koska kyse ei ole viranomaistoiminnasta, vaan toiminta perustuu sopimusvapauteen ja yksityisoikeudelliseen sopimukseen.

13. Korkeinta oikeutta pitää kuitenkin sikäli hieman "tukistaa", että se ei ole maininnut perusteluissaan nimenomaan perustuslain 124 §:ää. Tämä johtunee vanhasta, hallitusmuodon kaudelta peräisin olevasta perinteestä, jonka mukaan tuomioistuimen ei pidetty jotenkin sopivana, että tuomioistuin vetoaa tai edes viittaa tuomionsa perusteluissa perustuslakiin. KKO:n ex-presidentti Olavi Heinonen edusti vielä 2000-luvulle tultaessa kantaa, jonka mukaan tuomioistuin, ei edes KKO, saa ottaa kantaa perustuslakiin ja jos vaikka ottaisikin, niin perustuslain pykäliä ei saa mainita tuomion perusteluissa!

14. Tässä ovat siis vastakkain kaksi koulukuntaa, joista toinen käskee: "Älä turhaan lausu Herran, sinun Jumalasi nimeä." Toinen ja edellistä raadollisempi koulukunta sen sijaan kehottaa: "Ruma sana sanotaan niin kuin se on." Itse olen aina edustanut jälkimmäistä koulukuntaa, niin tuomarina kuin tutkijanakin. Lainkohdat pitää toki panna reilusti ja arkailematta näkyviin ja tämä koskee myös perustuslakia. Kun nyt (KKO 2010:23) ei niin tehty, niin arvostelijat saivat heti vettä myllyynsä väittäessään (perättömästi), että korkein oikeus olisi sivuuttanut perustuslain kokonaan. Tästä nähdään, miten tärkeä merkitys on kirjoittaa tuomioon näkyviin ne lainkohdat, joita on sovellettu.

15. Mutta kuten sanottu, tärkeintä asiassa on kuitenkin se, että korkein oikeus on asiallisesti ottanut perustuslain 124 §:n säännöksen huomioon todetessaan, ettei yksityisessä pysäköinninvalvonnassa ja valvontamaksun määräämisessä ei ole kysymys merkittävästä julkisen vallan käytöstä. Miksipä päätös olisi siitä muuttunut, jos korkein oikeus olisi perusteluissaan sanonut, että "tässä tapauksessa ei siten ole kysymys perustuslain 124 §:ssä tarkoitetusta julkisen vallan käytöstä, vaan vaan ainoastaan siitä, onko yksityisten välille syntynyt pysäköintiä yksityisellä alueella koskeva sopimus ja onko sopimusta rikottu."

16. Toki kysymystä julkisen vallan käytöstä olisi voitu perustella korkeimman oikeuden tuomiossa jonkin veran laajemmin. Luultavasti näin ei tehty siksi, että korkein oikeus piti tavallaan itsestään selvänä, ettei parkkivalvonnassa ole kysymys julkisen vallan käytöstä. On myös syytä huomata, että tämän kysymyksen osalta korkein oikeus oli ratkaisussaan yksimielinen. Mutta kuten sanottu, korkein oikeus otti asiallisesti kantaa perustuslain 124 §:ään eikä sivuuttanut sitä.

408. Parkkimaksukiista menee yhä vain hullummaksi: Kuluttaja-asiamiestä vaaditaan KKO:n ja perustuslakivaliokunnan välisen kiistan ratkaisijaksi!

1. Parkkimaksukiista on edennyt jälleen uuteen vaiheeseen. Asialla on jälleen, kuinkas muuten, YLE-uutisten toimittaja Ari Mölsä avustajanaan Itä-Suomen ihme, professori Matti Tolvanen.

2. Herrojen uudesta kampanjasta tai vanhan jatkamisesta saimme lukea tänään YLE-uutisten nettisivulta seuraavia asioita; palsturin välihuomautukset ilmenevät asianomaisista kohdista.

3. Toimittaja Mölsän laatiman jutun mukaan Kuluttaja-asiamies Marita Wilskaa arvostellaan jahkailusta parkkisakkokiistassa (JV: arvostelijana vain kaksi juristia ja toimittaja Mölsä itse). Kuluttaja-asiamieheltä vaaditaan, sanoo toimittaja Mölsä, nyt selkeää kantaa siihen, onko autoilijoiden pakko maksaa kiistanalaiset yksityiset parkkisakot vai ei. - Tästä on kyllä jo olemassa KKO:n lainvoimainen tuomio (KKO 2010:23), mutta tämän Mölsä ja kumppanit tietenkin "jostakin syystä" sivuuttavat kokonaan.

4. Toimittaja Ari Mölsä maalailee tutun lennokkaaseen tapaansa, että keskustelu yksityisten parkkisakkojen ympärillä polveilee sekavana. Mölsän mukaan kiistan ydinkysymykset ovat yhä vastausta vailla. Mikä on yksityisten parkkisakkojen laillinen pohja, kyselee Mölsä? Pitääkö yksityiset parkkisakot maksaa vai ei, jatkaa Mälsä?

5. Jatkoa piisaa toimija Ari Mölsältä:

- Katseet ovat kääntyneet kuluttaja-asiamiehen konttoriin. Kuluttaja-asiamies Marita Wilska kuitenkin kieltäytyy haastatteluista. Hän viestittää sanomansa vain Kuluttajaviraston nettisivujen tiedotteella:

"Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lakiesityksen kaaduttua valvonnan oikeudellinen asema on poikkeuksellisen epäselvä. Siksi kuluttajille ei voida tällä hetkellä antaa ohjeita siitä, pitääkö yksityisen yhtiön määräämä valvontamaksu maksaa vai ei."

6. Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskeva lakiesitys kaatui eduskunnassa viikko sitten, kertoo Mölsä. Toimittaja Mölsän mukaan "lailla oli tarkoitus siunata korkeimman oikeuden vuosi sitten luoma parkkisakkolinjaus". - Ei tietenkään näin, vaan esityksen tarkoituksena oli säätää laki yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. Lakiesityksessä ei puhuta mitään KKKO:n ennakkopäätöksen 2010:23 "siunaamisesta." Termi "siunaamainen" on tässä yhteydessä käytettynä verbaalilahjakkuuttaan jo aiemmin osoittamaan pyrkineen toimittaja Mölsän ikioma luomus.

7. Perustuslakivaliokunta tyrmäsi lakiesityksen siksi, että se oli perustuslain vastainen, selittää toimittaja Ari Mölsä. Yksityisoikeudellisen valvontamaksun, eli parkkisakon, määräämisessä kun on pohjimmiltaan kysymys merkittävästä julkisen vallan käytöstä - ei jokamiehenoikeudesta, veistelee toimittaja Mölsä. - Toimittaja Mölsä jättää sanomatta, että häiriköinti ja huliganismi yksityisillä parkkipaikoilla ei liioin ole jokamiehen oikeus, ei edes jokapojan.

8. Mölsä on löytänyt asialleen uuden yhteistyökumppanin, sillä hän on kääntynyt Asianajajaliiton pääsihteeri Markku Ylösen puoleen. Mölsän mukaan Ylönen kummastelee Kuluttajaviraston kuurupiiloa ja vaatii kuluttaja-asiamies Wilskalta virkamiesryhtiä.

- Yksityisen kansalaisen kannalta tilanne on mahdoton. Olisi erittäin toivottavaa, että joku viranomaistaho pystyisi sanomaan meille, miten meidän tulee toimia, sanoo Ylönen toimittaja Ari Mölsän jutun mukaan.

9. Kun toimittaja Mölsä on edennyt näin pitkälle ja saanut, ainakin omasta mielestään, Kuluttaja-asiamiehen hieman omituiseen valoon, hänen onkin aika palata professori Tolvasen pakeille, jonka on määrä antaa lopullinen "isku" Kuluttaja-asiamiehelle.

10. Tandem parivaljakko Mölsä & Tolvanen: Kuluttajavirasto parkkifirmojen asialla:

- Lakihanketta jo sen valmistelusta asti seurannut professori Matti Tolvanen puolestaan (eikös Mölsäkin sitä jo edellä kerinnyt ihmettelemään) ihmettelee sitä, miksi Kuluttajavirasto seisoo tumput suorana.

11. Ihmettelen Kuluttajaviraston roolia tässä hankkeessa ihan ylipäätään, kertoo Mölsä Tolvasen kertoneen, ja Tolvanen jatkaa:

- Sen kannanottojen valossa näyttää siltä, että se on ajanut pikemminkin näiden parkkifirmojen asiaa kuin kuluttajien asiaa - mikä olisi käsittääkseni kuitenkin se Kuluttajaviraston ensisijainen tehtävä.

12. Tolvanen- Mölsä -kaksikko näyttä unohtaneen, että Kuluttaja-asiamieskin on viranomainen, jonka velvollisuutena on ensisijaisesti "ajaa" ja puolustaa oikeusjärjestyksen mukaista linjaa, ei vääristellä asioita eikä ryhtyä ajamaan minkään ryhmän asioita vastoin KKO:n lainvoimaista tuomiota.

13. Tällä kertaa toimittaja Mölsä on parantanut hieman tapojaan antamalla puheenvuoron myös "vihollispuolelle" eli parkkifirmoille.

14. Mölsä: Parkkifirmat laputtavat (heh, heh, kas kun ei sanota, että "sakottavat") entiseen tapaan. Parkkisakko- ja perintäyritykset ovat täydessä iskussa, maalailee toimittaja Mölsä.

- Korkeimman oikeuden päätös on edelleen voimassa. Toimimme sen mukaisesti. Jos asiassa joskus astuu voimaan joku uusi laki, arvioimme tilanteen tietysti uudelleen, kertoo toimitusjohtaja Juha Sirelius Q-Park Services Oy:stä toimittaja Mölsälle.

15. Mölsä: Jos ihmiset joukolla kieltäytyisivät maksamasta näitä valvontamaksuja, olisiko se teille katastrofi? - Katastrofi, kaaos, häslinki, jumi, sekasotku, soppa jne. ovatkin kaikki niin usein toimittaja Ari Mölsältä tässä yhteydessä kuultuja sanoja. Mölsä ilmiselvästi halajaa yhteiskuntaan kaaosta, katastrofia, epäjärjestystä, ristiriitoja. Hän on onnellinen saadessaan olla mukana tässä häslingissä.

16. Sirelius: Ei se katastrofi olisi. Mutta eihän sekään pitkälle kantaisi, jos ihmiset eivät maksaisi. Ja kyllä siinä kohtaa perintätoimisto tietysti omansa saa aina haettua pois.

17. Tämän jälkeen Mölsä alkaa päästä loppuhuipennukseen väliotsikollaan "Edessä uusi oikeudenkäynti?"

- Tilanne on nyt pahasti jumissa, uhkailee ja värjäilee toimittaja Ari Mölsä tuttuun tapaansa. Korkeimmalta oikeudelta ei ole odotettavissa tuomionpurkua, eikä kelvollisesta parkkisakkolaista ole edes luonnosta, valittelee Mölsä.

18. Niin viikko sittenhän Mölsän taistelutoveri sodassa pahamaineisia parkkifirmoja vastaan Tolvanen vaati KKO:lta tuomionpurkua. KKO:n olisi siis tullut riita-asiassa purkaa oman tuomionsa omasta aloitteestaan, kun Ylen toimittaja ja pari professoria sitä vaativat! Toissijaisesti Tolvanen kertoi viikko sitten, että kyllä jutussa KKO 2010:23 maksuvelvolliseksi tuomitun kahdeksankertaisen väärinpysäköijänkin purkuhakemus tepsisi, toki ilman muuta!

19. Mölsä pääsee nyt mieliteemaansa "useista oikeusoppineista" ilmoittaessaan paatoksellisesti:

- Useat oikeusoppineet arvelevat, että ainoaksi tavaksi saada kiistaan ratkaisu on jäämässä uusi oikeudenkäynti. Nyt - perustuslakivaliokunnan kannanoton jälkeen - myös korkein oikeus saattaisi tarkastella asiaa uusin silmin, uumoilee toimittaja Ari Mölsä. - Vain oikein "uusin silmin", mihinkä ne vanhat silmät siten pannaan, joutavatko jo kenties eläkkeelle?

20. Mölsän mukaan Asianajajaliiton pääsihteeri Markku Ylönen on sanonut, että yksi mahdollinen etenemistapa olisi kimppakäräjöinti. Tuolloin yksittäisen parkkisakon saaneen kuluriski ei nousisi kohtuuttomaksi (JV: Näin vain siinä tapauksessa, että asialla ei ole joku "huippuasianajaja.")

- Joku aktiivinen (JV: siis parkkiaktivisti!) valvontamaksun saanut voisi kerätä ympärilleen porukan ihmisiä, jotka ovat kokeneet saman kohtalon. Porukka sopisi sitten keskenään, että se ottaa kulut vastatakseen ja ajaa yhden tapauksen läpi oikeuskoneiston. Näin oikeudenkäynnin kuluriski jakautuisi usealle ihmiselle. Harva varmaankaan viitsii ja uskaltaa lähteä käräjille yksin ja yksittäisen 40 euron parkkisakon takia.

21. Näin tulisesti laukoo pääsihteeri Ylönen toimittaja Mölsän mukaan. Onpa tällä hieman harmaaksi tunnetulla pääsihteerillä takataskussaan värikkäitä sanontoja - melkein kuin toimittaja Mölsän suusta! "Porukka"; "saman kohtalon kokeet" (minkä ihmeen kohtalon; hehän ovat sentään pysäköineet väärin eli sopimusehtojen vastaisesti!); "ajaisi läpi oikeuskoneiston;" "viitsisi lähteä käräjille" jne.

22. Mölsä päättää raporttinsa näihin pääsihteeri Ylösen ikimuistoisiin sanoihin:

- Tässäkin mielessä nyt kaivattaisiin kipeästi kuluttaja-asiamiehen kannanottoa tilanteeseen.

23. Siis missä mielessä? Kyllä kai nämä parkkiaktivistit voivat toki riitauttaa valvontamaksut ilman Kuluttaja-asiamiehen kannanottoakin. Eihän parkkiaktivistien edes tarvitse olla jutussa kantajana, vaan parkkifirman asiana on nostaa kanne, jos valvontamaksua ei makseta; aivan kuten tapauksessa KKO 2010:23. Tämä näyttää jääneen pääsihteeriltä huomaamatta.

24. Jaa-a! Kyllä tässä asiassa alkaa olla jo ihan riittävästi mälsää ja Mölsää, siltä ainakin alkaa tuntua.

25. On se sitkeä itärajan sissi, tämä professori Tolvanen. Ensin hän masinoi mielipiteillään rikostutkinnan ja syyteharkinnan parkkifirmojen toiminnasta väittäen julkisesti "parkkisakotuksessa", oikeastaan siis valvontamaksuissa, olevan kyse virkavallan anastamisesta. Ellen väärin muista, asia oli esitutkinnassa ja syyteharkinnassa kahdesti.

26. Lopulta valtiosyyttäjä Maarit Loimukoski reilu vuosi sitten totesi selväsanaisesti, että valvontamaksuissa ei ole kyse julkisen vallan käyttämisestä tai sakotuksesta eivätkä parkkifirmoja siten ole syytä epäillä virkavallan anastamisesta.

27. Sitten vuosi sitten saatiin ennakkopäätös KKO 2010:23, minkä johdosta itärajalta ei kuulunut vähään aikaan mitään. Uuteen iskuun käytiin kuitenkin, kun oikeusministeriössä valmisteltiin nyt kaatunutta lakiesitystä. Varmaankin professorimme vastusti lakiesitystä, jos häneltä lausuntoa OM:n työryhmän mietinnön johdosta on kysytty.

28. Kuin taivaan lahjana Mölsä ja Tolvanen saivat 2-3 viikkoa sitten tukea perustuslakivaliokunnan lausunnosta. Kuten blogissani 402 kerroin, Mölsä teki näyttävän uutisjutun, jossa haasteltiin Tolvasen lisäksi 10 minuutin ajan myös professori Kaarlo Tuoria, tätä Suomen etevintä oikeusoppinutta ja -teoreetikkoa. Tuori, joka paljasti, ettei ole itse koskaan ajanut autoa pätkääkään, vaati KKO:n tuomion purkamista. Tolvanen säesti teoreetikkoa parhaan kykynsä mukaan. Tolvanen nousi parrasvoihin ja kaikkien parkkiaktivistien suureksi idoliksi viestittäessään, että ihmisten ei pidä maksaa valvontamaksuja, hän itse ei ainakaan niitä maksa! Kukkona tunkiolla/jutussa hääri toimittaja Mölsä tyhjentäen koko häikäisevän sanavarastonsa, jossa KKO:n ennakkopäätös sätittiin maan rakoon ja ihmisiä yllytettiin rivien välissä parkkikapinaan eli jättämään saamansa lailliset valvontamaksut maksamatta.

29. Tuori ja Tolvanen sekä Mölsä palautettiin kuitenkin varsin nopeasti maanpinnalle haaveilemasta KKO:n tuomion purkua. KKO:n presidentti Koskelo "tyrmäsi" herrojen ajatuksen tuomionpurusta. Mutta ei tässä vielä kaikki. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasikin joutui myöntämän, että ehei, eihän valiokunta ollut ottanut lainkaan kantaa KKO:n tuomioon vaan ainoastaan hallituksen lakiesitykseen! - Olipa harmillista, on kolmikon täytynyt Sasin lausunnon johdosta mietiskellä. Tolvanenkin kun oli mennyt vannomaan julkisesti, ettei valvontamaksuja tarvitse maksaa.

30. Kimmo Sasi selitti, ensin hieman venkoiltuaan, että juu, totta kai valvontamaksut pitää maksaa valiokunnan lausunnon jälkeen aivan samalla tavalla kuin ennenkin, koska KKO on niin päättänyt ja pitäähän KKO: tuomiota toki noudattaa.

31. Kun tämäkin "haara" parkkisodassa meni niin sanotusti munille tai persiilleen, oli taas pari päivää hiljaista. Mutta nyt siis parivaljakko Mölsä-Tolvanen on nyt päättänyt ryhtyä rähisemään Kuluttajavirastolle ja Kuluttaja-asiamiehelle syyttäen Kuluttaja-asiamiestä selväsanaisesti parkkifirmojen asialla olemisesta ja suosimisesta kuluttajien kustannuksella! Pojat sanovat, että Kuluttajavirasto sen kun vain "seisoo tumput suorina."

32. Minun muistamani mukaan Kuluttajavirasto on tosin jo aiemmin ottanut kantaa valvontamaksuihin ja niiden perimiseen. Tämä taisi tapahtua, jollen värin muista, jo ennen KKO:n ennakkopäätöstä. Tästä kannasta parkkiaktivistit ovat palstoillaan rähisseet jo aiemmin.

33. Onko sen jälkeen tapahtunut jotakin sellaista, jonka perusteella Kuluttajaviraston tulisi jotenkin tarkistaa kantaansa?

34. Ei kerrassaan mitään, jos minulta kysytään. Pitää nimittäin muistaa, että perustuslakivaliokunta, jonka lausuntoon varmaan vedotaan, ei ole mikään tuomioistuin, vaan lainsäädäntöelin, joka antaa lausuntoja, ei suinkaan tuomioistuimille, vaan eduskunnan muille valiokunnille ja eduskunnan täysistunnolle.

35. Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on kontrolloida lainsäätämisvaiheessa lakiesitysten perustuslainmukaisuutta, mutta valiokunnan lausunnot eivät sido sellaisenaan tuomioistuimia, niitä sitoo ehdottomasti vain laki. Perustuslakivaliokunta ei ole mikään ennakkopäätöstuomioistuin tai ennakkotietoinstanssi. Tämä olisi myös Mölsän edustamien oikeusoppineiden syytä pitää mielessä. Suomessa ennakkopäätöksiä tuomioistuimille antavat vain korkein oikeus ja korkein hallinto-oikeus.

36. Parkkimaksuasiassa on olemassa alemmille tuomioistuimille ja muille lainkäyttäjille oikeusohjeeksi annettu KKO:n ennakkopäätös 2010:23. Tuota prejudikaattia perustuslakivaliokunnalla ei ole ollut edes aikomus "kumota" tai arvostella. Valiokunnan lausunnon perusteluista ei löydy mainintaa, jossa KKO:n ennakkopäätöstä olisi kritisoitu.

37. Asiassa on siis edettävä laillisessa järjestyksessä eli elettävä ja toimittava sen mukaan, mitä KKO on päättänyt. Jos myöhemmin kenties säädettävässä ja voimaan tulevassa parkkimaksulaissa säädetään toisin, niin sitten noudatetaan sanottua lakia.

38. Kun näin on asian laita, ei Kuluttaja-asiamies tai Kuluttajavirasto voi tietenkään ryhtyä joidenkin professorien ja toimittajien vaatimuksesta tekemään asiassa mitään uusia "linjauksia".

39. Asianajajaliiton pääsihteerin puuttuminen asiaan ja ilmoittautuminen parkkiaktivistien asianajajaksi ihmetyttää hänen vaatiessaan, että "kansalaisten on saatava Kuluttaja-asiamiehen kanta." Eikö pääsihteeri tosiaankaan tiedä, että asiasta on jo olemassa KKO:n lainvoimainen tuomio, jota perustuslakivaliokunta ei ole "muuttanut" ja jota myöskään Kuluttaja-asiamies ei voi muuksi muuttaa?

40. Jos Kuluttaja-asiamies jotakin asiasta myöhemmin lausuu, niin hän ei voi muuta kuin todeta edellä mainitut tosiasiat ja sen, että kun lakiesitys on rauennut, asiassa eletään KKO:n ennakkopäätöksen mukaisesti.

41. Minusta Kuluttaja-asiamiehen tiedote, jonka mukaan hän ei tietäisi, pitääkö valvontamaksut maksaa vai ei, on kyllä sinänsä huolestuttava. Kyllä hänen toki pitäisi tietää ja rohjeta myös sanoa, että muuta vaihtoehtoa kuin maksu ei ole.

42. Parkkimaksukiista näyttää menevän entistä hullummaksi. Kun toimittaja ja YLE ja professorit eivät näköjään enää itse uskalla yllyttää ihmisiä parkkikapinaan ja jättämään maksut suorittamatta, ne vaativat nyt yllyttäjän rooliin hieman pelokkaalta vaikuttavaa Kuluttaja-asiamiestä. Tämän virkamiehen pitäisi kapinan puuhamiesten mukaan nyt ratkaista kahden "isoisen" eli KKO:n ja perustuslakivaliokunnan välinen kiista! Tarkemmin sanottuna tekaistu kiista, sillä mitään todellista kiistaahan KKO:n ja valiokunnan kannanottojen välillä ei itse asiassa ole.

406. Presidentillisiä kannanottoja parkkimaksukiistassa

Maanpuolustuskurssin avajaisissa: Psst...Pekka, minnekäs sinä parkkeerasit autosi...

1. Yhä valtoimenaan vellova parkkimaksukiista sai tänään suorastaan presidentilliset mittasuhteet. Tiedotusvälineiden uutisotsikoita: "Halonen otti kantaa parkkimaksukiistaan" ja "KKO:n presidentti puolusti kantaansa parkkiasiassa."

2. YLE-uutiset, joka aiemmin on syyllistynyt eräänlaiseen laittoman parkkikapinan yllyttämiseen (katso blogi 402), kysyi asian johdosta nyt neuvoa ja mielipidettä itseltään Tasavallan presidentiltä!

3. Tämä tapahtui 197. Maanpuolustuskurssin juhlallisten avajaisten yhteydessä. Blogistia (palsturia) huvitti suuresti, kun Tarja Halosen tv-haastattelussa itse pääasia eli tuo niin "hienon hieno" ja "ylevä" Maapuolustuskurssi ja Halosen siinä pitämä esitelmä jäi uutisissa lähes tyystin huomiotta. Toimittaja oli kiinnostunut yksinomaan siitä, mitä presidentillä oli lausuttavaa yksityisestä pysäköinninvalvonnasta!

4. Presidentti Halonen ei halunnut lyhyessä lausunnossa arvostella KKO:n presidenttiä Pauliine Koskeloa, joka totesi viime lauantaina perustuslakivaliokunnan hätäilleen asiassa. Halosen mielestä se, ettei Suomessa ole perustuslakituomioistuinta, oikeuttaa terävään keskusteluun. Hän arveli, että parkkisakkokiistaan palataan eduskuntavaalien jälkeen:

- Tietysti vältän arvostelemasta tai arvioimasta niin korkeinta oikeutta kuin perustuslakivaliokuntaakin. Toisin kuin monessa muussa maassa, meillä ei kuitenkaan ole perustuslakituomioistuinta. Tässä mielessä yhteistyö lainsäätäjän, täytäntöönpanijan ja myös tuomioistuimen välillä vaatii jatkuvaa tasapainottelua, sanoi Halonen.

- Luulen, että vaalien jälkeinen eduskunta palaa sitten tähän tilanteeseen ja uskon, että pitkäaikainen hyvä yhteistyö mahdollistaa terävänkin keskustelun.

5. Halosen mielestä avoimessa demokratiassa keskustelua käydään puolin ja toisin.

- Mielestäni sekä presidentin, lainsäätäjän ja eduskunnan, täytäntöönpanijan ja tuomiovallan pitää elää nykypäivää.

6. Omituista tuossa Halosen lausunnossa oli se, että hänen mukaansa meillä keskustelu, "teräväkin sellainen", on sallittua siksi, ettei meillä ole perustuslakituomioistuinta. Halonen tarkoitti varmaankin vain noiden kolmen "valtiomahdin" jäsenten keskusteluja ja unohti tai sivuutti niin sanotun kansalaiskeskustelun ja "oikeusoppineiden" osallistumisen keskusteluun.

7. Minusta taas juuri asiantuntijoiden ja kansalaisten osallistuminen keskusteluun on tärkeintä. Minunkin blogissani ihmisillä on ollut siihen mahdollisuus, ja aika hyviä mielipiteitä on, aika ajoin, myös esitetty. Se, että Suomessa olisi perustuslakituomioistuin - Luoja meitä toki sellaiselta varjelkoon - ei tietenkään voisi estää terävää keskustelua, ei kansalaiskeskustelua, ei asiantuntijoiden keskustelua eikä liioin valtiomahtien jäsenten välistä keskustelua.

8. KKO:n presidentti Pauliine Koskelo puolestaan puolusti viime perjantaina antamaansa puhelinhaastattelua kahdessa eri ohjelmassa, ensin TV1:n pääuutislähetyksessä ja sitten vielä A-studiossa. Uutislähetykseen oli otettu vain lyhyt pätkä haastattelusta, joka kesti kaikkiaan vajaat 10 minuuttia.

9. Koskelon viime perjantain puheenvuoro on herättänyt eräiden eduskuntaehdokkaiden ja joidenkin niin sanottujen oikeusoppineiden keskuudessa pahaa verta. Nämä ovat kuitenkin joko ymmärtämättömyyttään tai jostakin muusta syystä tulkinneet Koskelon lausuntoa virheellisesti. Emeritusprofessori Jukka Kemppinen repi blogissaan raivostuneena pelihousunsa täysin ja vaati Koskelon välitöntä eroa. Harvoin olen nähnyt jonkun oikeusoppineen menettävän suhteellisuuden tajunsa yhtä totaalisesti kuin Kemppinen ja arvioivan tilanteen niin täydellisen väärin.

10. Koskelo esiintyi rauhallisesti ja tyylikkäästi. Hän tietenkin kiisti puuttuneensa millään tavalla parkkimaksulain sisältöön ja puolusti tuomareiden sananvapautta ja oikeutta osallistua oikeus- ja yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun.

- On tietysti selvää, että eduskunta säätää lait, mutta kyllä niistä saavat muutkin keskustella. On tärkeää, että muutkin keskustelevat ja jopa tuomarit saavat keskustella yleisistä oikeuspoliittisista kysymyksistä. Itse asiassa semmoista keskustelua saisi olla enemmänkin, sanoi Koskelo.

11. Koskelo on aivan oikeassa. Tuomioistuinten tai tuomareiden riippumattomuutta tuollainen yleisellä tasolla tapahtuva keskustelu ei vaaranna. Meillä Suomessa asia on ehkä uusi ja outo, mutta meillähän oikeuspoliittinen keskustelu on muutenkin yleensä hyvin niukkaa ja siinä keskitytään usein epäolennaisin kysymyksiin. A-studion lähetyksessä Koskelo osui oikeaan todetessaan, että meillä ei useinkaan keskustella itse asiasta, vaan siitä, kenellä on oikeus käydä keskustelua tai ylipäätään sanoa asioista mitään. Näinhän se on ja niin juuri on tapahtunut myös tässä parkkimaksukiistassakin.

11a. Koskelo totesi vielä, että monipuolinen ja laaja oikeus- ja yhteiskuntapoliittinen keskustelu tulisi nähdä voimavarana, ei suinkaan ongelmana, kuten Suomessa usein valitettavasti tapahtuu. - Naulan kantaan.

12. Viime perjantain haastattelussa Koskelo kummeksui sitä, että eduskunnan perustuslakivaliokunta tyrmäsi parkkimaksu-lakihankkeen. Hän piti mahdollisena, että valiokunnassa ei ollut aikaa miettiä päätöstä niin perusteellisesti kun olisi ollut toivottavaa.

Valiokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasi puolestaan tyrmäsi - tämä on taas tätä tv-kieltä - Koskelon sanotun väitteen. Hänen mukaansa valiokunnan lausunto ei ole tehty kiireessä, vaan se on erittäin tarkkaan harkittu ja nojaa pitkäaikaiseen käytäntöön.

13. Koskelo pitäytyy kuitenkin omassa kannassaan.

- Olen sen lausunnon lukenut ja minusta se ei ulospäin ole kaikissa kohdin niin selkeä kuin olisi ehkä ollut hyväksi.

Mikä siinä oli erityisesti sellaista, mikä ei ollut niin selkeää?

- Tavallaan ne perusteet, joilla on katsottu, että tässä on kyseessä julkinen hallintotehtävä ja vieläpä merkittävä julkisen vallan käyttö.

14. Olen Koskelon kanssa samaa mieltä perustuslakivaliokunnan perusteluista ja niiden niukkuudesta ja ristiriitaisuudesta; tästä olen maininnut näiden 2-3 päivän aikana jo useasti. Valiokunnan lausuntoon ja sen perusteluihin saatan palata tarkemmin vielä myöhemmin.

15. Koskelo torjui odotetusti Jukka Kemppisen erovaatimuksen

- No en ainakaan tämän takia. En näe siihen perustetta, hän sanoi.

16. Tällaista siis tänään tästä jo lähes koomisia piirteitä saaneesta "Suuresta parkkimaksusodasta"!

PS.

Ihmettelen muuten hieman noiden alati jatkuvien Maanpuolustuskurssien tarkoitusta ja tarvetta. Kyseessä oli nyt siis järjestysnumeroltaan jo 197. kurssi. Ilmeisesti näitä kursseja järjestään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Niihin osallistuu kuulemma kerralla 50 henkeä, joista puolet edustaa elinkeinoelämä ja toinen puoli sitten virkamiehiä yms. toimijoita. Kurssilaiset lienevät jo vanhempaa "ikäluokkaa", joista osa ei enää joko ikänsä puolesta kelpaa kertausharjoituksiin tai joiden ei esimerkiksi virkansa takia tarvitse kertausharjoituksiin osallistua. Johtoporukkaa, tietty. Jos tosipaikka tulisi ja torrakka/rynnäkkökivääri iskettäisiin näiden kurssilaisten kouraan, niin eipä siitä taitaisi juuri mitään tulla, vaikka kurssitusta olisi pidetty niin maan perusteellisesti. Kyllä se isänmaan puolustaminen tosipaikan tullen jäisi käytännössä niiden "tuntemattomien sotilaiden" harteille, jotka meidät viime sodissakin pelastivat joutumasta ryssän ikeen alle. Kyllä jämpti on niin, sano! Onko todellakin tarvetta pitää näitä teoria- ja hengenkohottamiskursseja niin usein ja säännöllisesti, eikö yksi kurssi vaikkapa kerran viidessä vuodessa vallan hyvin riittäisi? Kerättäisiin sitten isompi lössi kokoon vaikka Messukeskukseen päiväksi tai pariksi - ja illalla sitten Lintsille ilmaiset liput. Säästettäisiin varmaan aika pitkä penni, jos nyt kursseihin kuluvat varat käytettäisiin puolustusvoimien menoihin eli aseisiin, ammuksiin ja muiden tarpeellisten sotatarvikkeiden hankkimiseen. Ihmiset eli näille kursseille kutsuttava porukka saisi hoitaa työtehtäviään rauhassa, kun heitä ei jatkuvasti juoksutettaisi erilaisilla kursseilla ja seminaareissa.

Tämä tästä maanpuolustuksesta tällä erää!

404. KKO:n Koskelo puhui järkeä parkkimaksukiistassa

1. Vihdoinkin joku - allekirjoittaneen lisäksi - puhuu järkeä parkkimaksuasiassa! Voidaan puhua myös parkkimaksusotkusta, joka on perustuslakivaliokunnan ja sen kuulemien asiantuntijoiden ja valiokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasi "juosten" (eduskunnan käytävillä) antamien sekavien lausuntojen ynnä erinäisten "oikeusoppineiden" kokoon keittämä.

2. Järkeä puhui tänään TV1:n kello 20.30 uutisissa haastateltu KKO:n presidentti Pauliine Koskelo. Hän toivoi Suomeen lainsäädäntöä, joka sallisi yksityisten parkkifirmojen periä valvontamaksuja. Koskelo ihmetteli eduskunnan perustuslakivaliokunnan toimintaa asiassa. - Sitä olen itsekin ihmetellyt.

3. Korkein oikeus päätti vuosi sitten (KKO 2010:23), vastoin alempien oikeuksien ratkaisuja, että yksityiset parkkifirmat saavat määrätä sopimukseen perustuvia valvontamaksuja. Kyse on niin sanotusta reaalisopimuksesta, jota olen monissa blogijutuissa selvittänyt lukijoille. Asiasta piti säätää laki, mitä varten hallitus antoi jo viime vuoden loppupuolella lakiesityksen eduskunnalle (HE 223/2010 vp). Lakiesitys oli perusidealtaan täysin KKO:n ennakkopäätöksen mukainen.

3a. Kaksi viikkoa sitten eduskunnan perustuslakivaliokunta - kaikkien suureksi yllätykseksi ja vieläpä ilman tarkempia perusteluja - kuitenkin "tyrmäsi" lakiesityksen eli esitti sen hylkäämistä (PeVL 57/2010 vp). Valiokunnan mukaan "sakotusoikeuden" - termi on YLE-uutisten; todellisuudessa kyse ei ole tietenkään mistään sakosta - antaminen muille kuin viranomaisille saattaisi olla perustuslain vastainen. Valiokunnan mukaan laki voitaisiin hyväksyä vain perustuslainsäätämisjärjestyksessä, mitä valiokunta ei kuitenkaan suositellut. Lakivaliokunnalla ei ollut eilen muuta mahdollisuutta kuin hylätä lakiesitys perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaisesti.

4. Soppaa ovat hämmentäneet erilaiset "oikeusoppineet", joiden kannanottoja olen selostanut edellä blogissa 402/2.3.2011. Nämä juristit esittivät toissa päivänä YLE Uutisissa - ilmeisesti aivan tosissaan - että korkeimman oikeuden olisi syytä pohtia riita-asiassa antamansa tuomionsa purkamista - vieläpä omasta aloitteestaan (professori Kaarlo Tuori ja prof. Matti Tolvanen).

5. Nyt korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo puolestaan "tyrmää" kyseisen purkuehdotuksen.

- Se ei voi tulla kysymykseen sillä tavoin, että KKO jotenkin omasta aloitteestaan purkaisi aikaisemmassa riita-asiassa tehdyn lainvoimaisen tuomion.

6. No, näinhän minäkin totesin omassa blogissani toissa päivänä. En usko myöskään mahdollisuuteen, että KKO joutuisi purkamaan tuomionsa edes maksuvelvolliseksi tuomitun asianosaisen tekemästä purkuhakemuksesta. KKO:n tuomio ei perustu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Perustuslakivaliokunta ei ottanut, kuten Kimmo Sasi on jo moneen kertaan lausunut, lainkaan kantaa KKO:n ratkaisuun - sitä se ei voisi tehdäkään - vaan ainoastaan kyseiseen hallituksen lakiesitykseen. Tuomioistuinta sitoo ehdottomasti vain laki, ei eduskunnan valiokunnan perustelulausuma.

7. Sitä paitsi lakiesitys, johon valiokunnan lausuma kohdistui, on nyt peruutettu ja hylätty. Kun perustuslakivaliokunnan kanta sitä paitsi on, kuten edellä totesin, asiallisesti jokseenkin perustelematon, ei sillä voi olla kovinkaan painavaa tulkintavaikutusta myöskään mahdollisissa tulevissa parkkimaksujen laillisuutta koskevissa oikeusjutuissa. Eduskunnan lakivaliokunnan jäsen Sampsa Kataja (kok) on jo ehtinyt pitää valiokunnan kantaa "poskettomana" (HS 4.3.). Olen samoilla linjoilla. Mielestäni yksityisoikeudelliseen sopimukseen perustuvassa maksussa ei voi olla kyse mistään "hallinnollisesta maksusta" tai "merkittävästä julkisen vallan käytöstä." Tuollainen kanta tuntuu absurdilta.

8. On ymmärrettävää, että tavallinen autoilija on tilanteesta ihmeissään. Kyseessä on sotku, joka on kovasti kiireellisen ja Vanhas-prosessissa rasittuneen perustuslakivaliokunnan aikaansaama. Vaalit painavat päälle ja eduskunnassa on suuri määrä vaikeita asioita vielä kesken käsittelyn.

9. Eräät persujen ja muidenkin puolueiden ehdokkaat ovat ottanet parkkimaksukiistan riemumielin vaaliaseekseen. Tässä paineessa myös perustuslakivaliokunnassa istuvien hallituspuolueiden edustajien usko ja rohkeus on loppunut ja he ovat, edes yrittämättä täydentää lakiesitystä hyväksyttävään kuntoon, antaneet periksi ja tyytyneet hätäiseen ja perustelemattomaan toteamukseen siitä, että lakiesitys olisi perustuslain vastainen. Kyse on enemmän poliittisesta kuin juridisesta päätöksestä ja kannanotosta. Persuille ja muille radikaaleille ei ole haluttu antaa vaaliaseeksi kiisteltyä yksityistä parkkimaksulakia. Tästä on pohjimmaltaan kysymys.

10. Presidentti Koskelo ei halunnut ottaa kantaa siihen, onko yksityisen firman antama valvontamaksu maksettava. Kanta on Koskelon asemaa ajatellen ymmärrettävä. Mutta asiallisesti ottaen mikään muu vaihtoehto kuin parkkimaksujen maksaminen ei ole mahdollinen, sillä KKO:n tuomio on pysyvä ja sen mukaan "mennään" myös tämän jälkeen. Kun tähänkin asti on ollut oikein toimia ilman lakia, niin toki voidaan tehdä myös tämän episodin jälkeen.

11. Koskelon mukaan tilanne on sekava. Hänen mielestään Suomeen tulisi säätää selkeä laki, joka olisi samanlainen kuin Ruotsissa. Siellä valvontamaksuja voivat antaa myös yksityiset parkkifirmat, eikä tämän ole tulkittu olevan ristiriidassa perustuslain kanssa.

- Kyllä minä näkisin, että olisi paras ratkaisu, että meilläkin lainsäädännöllä pystyttäisiin tätä jatkossa selventämään ja järjestämään. Ja toivon mukaan perustuslakia pystyttäisiin tulkitsemaan sillä tavalla, että se olisi meillä mahdollista, niin kuin se on esimerkiksi Ruotsissa ollut täysin ongelmitta mahdollista, sanoi Koskelo.

12. Koskelo kummeksuu sitä, että eduskunnan perustuslakivaliokunta tyrmäsi parkkimaksu-lakihankkeen.

- Voi tietysti olla niin, että perustuslakivaliokunnalla on ollut vähän liikaa vaikeita asioita viime aikoina ja ehkä siellä ei ollut aikaa miettiä tätä ihan niin perusteellisesti kun olisi ollut toivottavaa.

13. Tässäkin asiassa olen Koskelon kanssa samaa mieltä. Tämän kannan olen tuonut esille edellä ja jo aiemmissa blogijutuissa. Meillä on ollut eräänlainen "maan tapa", että kaikki merkittävimmät lakiesitykset työnnetään eduskuntaan viime tipassa eli juuri vähän ennen vaaleja, jolloin eduskunnan valiokunnat ruuhkautuvat, edustajien työtahti on kova ja pinnat kiristyvät, kun kaiken keskellä pitäisi vielä ehtiä tehdä sitä vaalityötäkin.

14. Kuten Koskelo sanoi, Ruotsissa vastaava lainsäädäntö ei herättänyt lainkaan sellaisia poliittisia intohimoja kuin meillä nyt on tapahtunut. Mistä tämä johtuu? Yksinkertaisesti siitä, että Ruotsissa ollaan fiksumpia eikä siellä ole sellaista radikaaleista juristeista ja "oikeusoppineista" koostuvien valtiosääntöjuristien ja oikeusteoreetikkojen laumaa, joka yrittää tehdä asiasta kuin asiasta perustuslakikysymyksen. Suomessa perustuslakivaliokunnan asiantuntijat ovat nähtävästi onnistuneet säikyttämään valiokunnan jäsenet - myös eräissä muissakin asioissa - puolikuolleiksi pelosta järkevien asioiden ja hankkeiden perustuslainvastaisuudesta.

15. Ajatella nyt! Yksityisessä parkkimaksussakin olisi kysymys "merkittävästä puuttumisesta yksilön perusoikeuksiin" ja "merkittävästä julkisen vallan käyttämisestä!" Kyllä huomaa, että asialla ovat olleet todelliset huipputeoreetikot.

16. Selvää on, että uusi eduskunta saa eteensä hieman tarkistetun ja täydennetyn parkkimaksu-asian uudelleen. Toivottavasti saamme uuteen perustuslakivaliokuntaan järkeviä ja itsenäiseen ajatteluun kykeneviä jäseniä.

PS.

Helsingin Sanomien verkkojulkaisussa esitettiin tänään yleisölle kysymys:

Maksaisitko yksityisen määräämän pysäköintisakon?

Kysymys on virheellinen, sillä eihän yksityinen valvontamaksu ole mikään sakko! Eikö tiedotusvälineiden toimittajille, edes oikeussellaisille, järjestetä tosiaankaan minkäänlaista koulutusta oikeusasioissa? Näköjään ei!

PS 2:

Kimmo Sasi (kok) muuttaa lausuntojaan koko ajan!

HS:n mukaan (5.3.) hän sanoo nyt, että "lakiesityksen ongelmista huolimatta yksityinen pysäköinninvalvonta nykymuodossaan on perustuslain mukaista" ja että "Korkeimman oikeuden ennakkopäätös toiminnan laillisuudesta on edelleen voimassa. Autoilijan täytyy yhä maksaa valvontamaksut."

Noin sitä pitää, hyvä Kimmo!

Kohta tulet sille kannalle, että perustuslakivaliokunnan kannanotto olikin itse asiassa hätiköity ja väärä!

Me emme siis itse asiassa tarvitse mitään uutta lakia, koska nykyinen tilanne, joka perustuu sopimuksiin, on perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan arvovaltaisen lausunnon mukaan perustuslain mukainen.

Olen itse todennut aiemmissa blogijuutissa jo 2-3 kertaa, että tilanne on todella paradoksaalinen:

Nykyinen käytäntö, jolloin lakia ei siis ole, on perustuslain mukainen. Mutta heti kun ollaan säätämässä samasta asiasta lakia tai edes yrittämässä sitä, joudutaankin perustuslaillisiin ongelmiin!

Eikö tämä olekin "hassua"?

Älkäämme siis säätäkö mitään lakia!

Kimmo Sasin lausunto - siinä näkijä missä tekijä - lyö samalla täydellisesti korville Kaarlon Tuorin ja Matti Tolvasen laukomia käsityksiä nykykäytännön (muka) perustuslain vastaisuudesta.

402. YLE kiihottaa ihmisiä laittomaan parkkimaksukapinaan

Toimittaja uutisankkansa kimpussa...
Akatemiaprofessori Kaarlo Tuori: Minä en ole koskaan ajanut pätkääkään autoa, ei tämä minua sillä tavalla koske...

1. TV1:n uutislähetyksessä tänään kello 20.30 lähetettiin hieman omalaatuisilla tulkinnoillaan joskus ennenkin huomiota herättäneen toimittaja Ari Mölsän toimittama juttu otsikolla "Yksityinen parkkisakotus on taas kaaoksessa".

1a. Jo uutistenlukija Matti Röngän äänessä oli uhkaavan tummaa sävyä, kun hän lausui introssaan painokkaasti: "Perustuslakivaliokunta tyrmäsi KKO:n linjaukset! Kun Mölsä sitten pääsi vauhtiin, saatiin kuulla sellaisia sanontoja kuin esimerkiksi "KKO sai korvilleen", "parkkisotku", "tilanne on kaamea", "kansalaiskapinan aineksia", "suorastaan katastrofi", "kaaos", "kriisi" jne. - Totisesti, totisesti, minä sanon teille: ei ollut lainkaan vaikea havaita, kenen joukoissa toimittaja seisoo ja mikä talo ja ketkä ovat hänen maalitaulunaan!

2. Uutispätkässä väitetään, että "Eduskunnan perustuslakivaliokunta on tyrmännyt korkeimman oikeuden vuosi sitten tekemät parkkisakkolinjaukset ja että kiistely yksityisistä parkkisakoista jatkuu kiivaana. Eduskunnan käsiteltävänä parhaillaan oleva lakiesitys yksityisestä pysäköinninvalvonnasta on kaatumassa, koska perustuslakivaliokunnan mukaan niin sanotut yksityisoikeudelliset valvontamaksut ovat perustuslain vastaisia". Juttu jatkuu tähän tapaan:

3. "Korkein oikeus katsoi vuosi sitten, että maanomistajan valtuuttama pysäköintivalvontayhtiö saa kirjoittaa yksityisoikeudellisia valvontamaksuja, kunhan asiasta varoitetaan kyltissä. Tekstiksi riittää: "Yksityisalue. Pysäköinti sallittu merkityille paikoille pysäköintiluvan saaneille. Ehtojen vastaisesta pysäköinnistä veloitetaan valvontamaksua 40 €. Pysäköimällä hyväksyt ehdot." Korkeimman oikeuden mukaan maanomistajan ja pysäköitsijän välille oli syntynyt niin sanottu reaalisopimus. Valvontamaksu on korkeimman oikeuden mielestä siviilioikeudellinen sopimussakko.

4. Korkein oikeus sai korvilleen.

5. Perustuslakivaliokunta toteaa mietinnössään, että yksityiseen pysäköinninvalvontaan liittyy perustuslain 124 §:ssä tarkoitetun julkisen hallintotehtävän piirteitä ja että käytännössä tuo toiminta rinnastuu monin tavoin julkiseen pysäköinninvalvontaan.

Valiokunta muistuttaa, että perustuslain mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan kuitenkin antaa vain viranomaiselle. Yksityinen pysäköinninvalvonta nykylaajuudessa voidaan valiokunnan mielestä toteuttaa vain perustuslainsäätämisjärjestyksessä.

6. Perustuslakivaliokunta ylin auktoriteetti. - Yleisen oikeustieteen professori ja akatemiaprofessori Kaarlo Tuori Helsingin yliopistosta pitää käsillä olevaa tilannetta omaperäisenä ja ainutlaatuisena.

- Korkeimman oikeuden ratkaisun ja tämän tuoreen perustuslakivaliokunnan kannanoton välillä on selvä ristiriita.

Kumpaa kansalaisten tulisi sitten uskoa, korkeinta oikeutta vai eduskunnan perustuslakivaliokuntaa?

- Itse lähden ainakin valtiosääntöoikeudellisesta näkökulmasta siitä, että perustuslain tulkintakysymyksissä perustuslakivaliokunta on se ylin auktoriteetti.

7. Edessä tuomionpurku? Useat oikeusoppineet pohtivat, pitäisikö korkeimman oikeuden - nyt perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen - purkaa vuoden takainen parkkisakkopäätöksensä.

- Korkein oikeus voi oma-aloitteisestikin purkaa päätöksiään. Se on toki harvinaista, professori Tuori kertoo.

- Ja tietysti myös kyseisessä jutussa asianosaisena olleilla henkilöillä on oikeus hakea purkua.

8. Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta uumoilee, että purkuhakemus saattaisi kannattaa.

- Tilanne on nyt sellainen, että se henkilö, joka aikoinaan vei valvontamaksunsa korkeimpaan oikeuteen, voisi kyllä perustellusti hakea tuomion purkua.

9. Ilmassa kapinahenkeä. Ilmassa on kansalaiskapinan henkeä. - Professori Matti Tolvanen ei aio maksaa yksityistä parkkisakkoa - jos sattuisi sellaisen joskus saamaan.

- En ole tietysti mikään muita yllyttämään, mutta sanon, että itse en maksaisi.

- Pysäköintimaksut täytyy yksityiselläkin paikalla tietysti maksaa, se on päivän selvää.

10. Kysymys on nyt vain siitä, kuka saa määrätä sanktiomaksuja.

Professori Kaarlo Tuori puolestaan povaa parkkisakkoyhtiöille mielenkiintoista tulevaisuutta.

- Kyllä tässä tenkkapoon paikka on.

YLE Uutiset / Ari Mölsä."

----

11. Voi, voi tätä toimittaja Mälsää! Voi, voi, tätä perustuslakihötön ja -mössön määrää! Voi, voi, näitä teoriaherroja ja "oikeusoppineita!

12. Eihän tässä muuta oikein voi sanotunlaisen "kohujutun" johdosta todeta, sillä niin täydellistä puppua meille mainitussa uutispätkässä kyllä tarjoiltiin. YLE tarjosi kanavan sanomalle, jossa oikein professorimiehen toimesta kansaa kiihotettiin rivien välissä sopimuksen rikkomisiin!

13. Kuten olen blogissani 393/19.2.2011 jo todennut, perustuslakivaliokunnan kanta ei ole minkäänlaisessa ristiriidassa korkeimman oikeuden vuonna 2010 antaman ennakkopäätöksen KKO 2010:23 kanssa. Joka tällaista väittää, ei ole kyllä lukenut perustuslakivaliokunnan lausuntoa PeVL 57/2010 vp kunnolla.

13. Kuten blogissani 393 selostin, perustuslakivaliokunta ei ottanut lainkaan kantaa sanottuun korkeimman oikeuden tuomioon. Valiokunta ei ottanut kantaa yksityisen pysäköinninvalvonnan laillisuuteen. Valiokunta ei kieltänyt yksityistä pysäköinninvalvontaa.

14. Mitä valiokunta sitten teki ja totesi? Valiokunta katsoi, että hallituksen lakiesitys (HE 223/2010 vp) ei ole kaikilta osin riittävän selkeä ja täsmällinen, vaan se edellyttää pienehköjä, luonteeltaan lähinnä vain kosmeettisia muutoksia. Ilman näitä muutoksia lakiesitystä ei voitaisi hyväksyä muuten kuin perustuslain säätämisjärjestyksessä. Kun nuo valiokunnan edellyttämät muutokset tehdään, seuraava hallitus tuo uuden eduskunnan käsiteltäväksi tarkistetun lakiesityksen, joka voidaan hyväksyä normaalissa järjestyksessä.

15. Tästä ja vain tästä oli perustuslakivaliokunnan lausunnossa kyse. Tämän on vahvistanut perustuslakivalokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi muun muassa Aamulehdelle antamassaan lausunnossa, ks. blogi 393 kappale 5. Kyse ei siis ole mistään sellaisesta, jota herrat Mälsä, Tuori ja Tolvanen yrittivät ensin mainitun kokoon kyhäämässä uutispätkässä meille uskotella.

16. Kuten blogissani 393 uumoilin, valiokunta sortui näin vaalien alla, ilmeisen väsähtäneenä Vanhas-prosessin ja moniin laajoihin, viime hetkellä päälle pakkaaviin uudistushankkeisiin, tietynlaiseen populismiin, nosti kätensä pystyyn ja lykkäsi kyseisen lakiesityksen käsittelyn vaalien ylitse.

17. Perustuslakivaliokunta ei "kävellyt KKO:n ylitse", kuten uutispätkässä KKO:n talon edessä patsastellut Mölsä väitti. Valvontamaksu ei ole mikään "parkkisakko", kuten Mölsä yritti tolkuttaa - huonolla menestyksellä. Valvontamaksu perustuu lailliseen sopimukseen ja tätä vapaassa markkinatalousvaltiossa mikään viranomainen - vaikka radikaalit oikeusoppineet niin haluaisivatkin - ei voi kieltää eikä eduskunta kävellä sopimusoikeuden ylitse. KKO:n tuomiota 2010:23 ei tarvitse eikä voida purkaa, koska laillisia perusteita siihen ei ole.

18. Pidän aika outona, että jopa akatemiaprofessori Kaarlo Tuorikin on mennyt näin halpaan "parkkiaktivismiin." Mutta mitäpä nämä perusoikeusintoilijat, jotka työkseen juoksevat perustuslakivaliokunnan kuultavina, eivät tekisi omaa tärkeyttään korostaakseen. En jaksa oikein ottaa Tuorin kantaa kovinkaan vakavasti, ehkäpä hänelläkin on tiettyjä paineita ja stressiä monen monituisten asiantuntijalausuntojensa parissa.