1162. Presidentti Sauli Niinistön uudenvuodenpuheen herättämiä mietteitä

 

Olen päättänyt elevyttää tämän pari vuotta lähes pysähdyksissä olleen alkiuperäisen blogini, jonka pitämisen aloitin elokuussa 2008. Käsittelen blogissa lähinnä poitiikkaa, Suomen kv. asemaa sekä maan ulkoista ja sisäistä turvallisuutta, hallintoa jne. Juridusten kysymysten käsittelyä jatkan edelleen  Rule of law -blogissa.

Tämä blogikirjoitus käsittelee presidentti Niinistön eilen 1.1. 2023  pitämän uudenvuodenpuheen eräitä kohtia. Kokonaisuutena presidentin puhe oli oikein hyvä ja kenties parhaita hänen uudenvuodenpuheistaan. Tässä muutama hajahuomio puheesta:

1. Tasavallan presidentti Saui Niinistön perinteinen uudenvuodenpuhe esitettiin tänään kello 12 TV 1:ssä. Puhe käsitteli lähinnä Venäjän hyökkäystä Ukrainaan sekä Suomen ulkoista ja sisäistä turvallisuutta. 

2. Niinistö vertaisi Putinia Staliniin, joka kuvitteli puna-armeijan marssivan 1939 Helsinkiin kolmessa viikossa. Suunilleen yhtä nopeasti Putin uskoi  Ukrainan luhistuvan venäläisten hyökkkäyksen edessä. Näin ei käynyt, vaan sota Ukrainassa jatkuu edelleen ja tulee kestämään ilmeisesti vielä kauan. Oli täysin odotettua ja paikallaan, että Niinistö lupasi tuen Ukrainalle jatkuvan.

3. Niinistö puhui Venäjästä katkeruudella, eikä mikään ihme, sillä pettihän Putin kaikki Europan maat ja johtajat perin pohjin jo Krimin valtauksen yhetydesä 2014. Petettyjen joukossa seisoo myös Suomen presidentti Sauli Niinistö, joka tapasi Putinin presidenttikaudellaan Suomessa tai Venäjällä kymmenen kertaa ja lisäksi joissakin kansainvälisissä konferensseissa yms. tilaisuuksissa muualla.

4. Edes Krimin valloitus ja sen liittäminen Venäjään ei avannut Sauli Niinistön silmiä, vaan hän tapasi Putinia vuoden 2014 jälkeen muutaman kerran. Kenties räikeintä tässä suhteessa oli Putinin kutsuminen Suomeen vuonna 2017, jolloin Suomen itsenäistymisestä oli kulunut 100 vuotta. Presidentti Niinistö ja maan hallitus kohteli Krimin valloittanutta Putinia kuin konsanaan "piispaa pappilassa"ja suurena Suomen ystävänä! Kammottavaa oli myös Sauli Niinistön aloitteesta Donald Trumpin ja Putinin ns. huipputapaamisen järjestäminen Helsingissä vuonna 2019; se oli täysin turha tapaaminen, josta pisteet keräsi yksinomaan Putin.

5. Sauli Niinistön katkeruuden Putinin kohtaan ymmärtää, sillä kusettihan Putin Saulia puheillaan ja tapaamisillaan 10 vuotta putkeen. Putinin ja Venäjän pelossa Niinistö ei halunnut Suomen liittyvän Natoon, vaan hän piti Nato-optiota vielä tammikuussa 2022 riittävänä asiana. Vasta kun kansa ilmaisi välittömästi Venäjän hyöykkäyksen kevättalvella 2022 jälkeen selkeästi halunsa maan liittymisestä Natoon, presidentti, pääministeri Sanna Marin ja maan hallitus rohkenivat vihdoin kääntää kelkkansa.

6. Jonkinlaisena lieventävänä asianhaarana voidaan pitää sitä, että Putinin kusetuksen kohteeksi joutuivat myös Saksan Merkel, Ranskan Macron ja monet muutkin länsimaiden johtajat. Poikkeuksena Viro, Latvia ja Liettua, jotka ovat koko ajan pitäneet Putinin johtamaa Venäjää vaarallisena ja todellisena uhkana rajanaapureidensa ja koko Euroopan turvallisuudelle.

7. Nyt Sauli Niinistö saa odotella toimettomana, milloin Turkki ja Unkari suostuvat ratifiomaan Suomen Nato-hakemuksen - jos ylipäätään suostuvat. Turkin presidentti Erdogan ja Unkarin pääministeri Orban toimivat näin tietenkin Putinin  määräyksestä. Pari kolme kuukautta sitten presidentti Niinistö väläytti mahdollisuutta, että istuva eduskunta päättäisi jo ennen huhtikuun vaaleja hyväksyä lopullisesti halllituksen esityksen Natoon liittymisestä. Puhemies Matti Vanhanen torjui kuitenkin Niinistön  ehdotuksen toteamalla, ettei eduskunta säädä lakeja "pöytälatikkoon"; tästä pisteet Vanhaselle.

8. Niinistö palasi eilisessä puheessaan uudelleen sanottuun mahdollisuuteen, vaikka totesi samalla, että asia on "tietysti eduskunnan  käsissä". Mikä hoppu Niinistöllä on asiassa, sillä vielä  noin vuosi sitten  hän ei pitänyt edes Nato-hakemusta ajankohtaisena asiana. Toki tilanne on Venäjän hyökkäyssodan aloittamisen takia muuttunut  radikaalisesesti, mutta vaikka sota Ukrainassa jatkuisi, kuten näyttää, ties kuinka pitkään, Suomen turvallisuus ei ole sen takia välittömästi uhattuna, vaikka emme olisi Naton täysjäseniä.

9. Asian ydin on siinä, että Niinistön kannalta olisi todella ikävää, jos Suomen Natoon liittyminen olisi vielä kesken hänen toimikautensa päättyssä 1.4.2024. Mutta niin kuin Niinistö eilen totesi, Suomi kantaa myös Natoon liittymisen jälkeen itse päävastuun alueensa puolustamisesta. Suomi on jatkanut koko ajan Puolustusvoimien vahvistamista, ja viime vuonna asehankintoihin eri maista käytettiin ilmeisesti lähes miljardi euroa. 

10. Suomi on Britannian johtaman JEF-liittoutuman (Joint Expeditionary Force) jäsen yhdessä Alankomaiden, Yhdistyneen kuningaskunnan, Viron, Latvian, Liettuan, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin kanssa. Nämä maat ovat sitoutuneet kehittämään maiden sotilaallisia valmiuksia yhteisillä harjoituksilla ja tarvittaesa toimimaan yhdessä kriisitilanteissa. Suomi osallistuu jatkuvasti yhteisiin sotaharjoutuksiin myös Nato-maiden kanssa jne. Presidentti Sauli Niinistö osallistui 19.12.2022 Latvian Riiassa pidettyyn JEF-maiden päämieskokoukseen.

11. Sauli Niinistö käsitteli puheessaan lyhyesti myös Suomen sisäistä turvallisuutta. Hän varoitteli tässä suhteessa täysin perustellusti liiallisesta suvaitsevaisuudesta, sillä "siinäkin piilee sudenkuoppia". " Paha kun on taitava löytämään sen kaikkein löysimmän", presidentti lausui.  Niinistön mukaan Pohjoismaissa "suunta kulkee nyt kohti yleisen järjestyksen ja yksilöiden turvallisuuden vahvistamista". Selvä viittaus Suomessakin ilmenneen lisääntyvän katu- ja jengiväkivallan kitkemiseen. Hyvä!

1024. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

                                               Hähhähäää…mää tein selonteon!

1. Hallitus julkaisi viime perjantaina 31-sivuisen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Se on hyväksytty presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa utvassa. Ulkoministeri Timo Soini esitteli selontekoa polleaan tyyliinsä medialle. Selonteko tulee tällä viikolla eduskunnan käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi.

Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 2016

2. Selonteossa hallitus arvioi Suomen toimintaympäristön kehityksen vaikutuksia ja esittää maan ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet tuleville vuosille.Tavallisille ihmisille selonteko on hieman vaikeaselkoinen, tuskinpa siihen moni siis edes tarkemmin perehtyy. Selonteossa ei ole kovin paljon uutta. Selontekoa pitää lukea myös rivien välistä. Tarvitaanko maassa ylipäätään tällaisia selontekoja? Ehkä, mutta tämä uusi selvitys ei juuri  asiallisesti eroa edellisestä, joulukuussa 2012 hyväksytystä ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta.

3. Soini lausui perjantaina itsestäänselvyyksiä esimerkiksi näin: "Suomen on ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan varauduttava nopeisiin ja arvaamattomiinkin muutoksiin toimintaympäristössään, josta emme halua emmekä voi eristäytyä". 

4. Euroopan turvallisuusjärjestelmä on kuulemma haastettu ja jännite Itämeren alueella on kasvanut. - No, tämän tietää jokainen suomalainen ilman selontekoakin. - Turvallisuutta heikentävät myös terrorismin uhka, radikalisaation lisääntyminen ja hallitsematon muuttoliike; tuttua asiaa tämäkin.

5. Selonteon keskeisenä teemana on lyhyesti tämä: Venäjä, Venäjä, Venäjä. Tämän itsestäänselvyyden lausui jo vuonna 2011 silloinen puolutusministeri Jyri Häkämies Yhdysvaltojen vierailullaan. Keskeinen muutos Euroopan turvallisuudelle on Venäjän toiminta, Krimin laiton valtaus ja toimet Itä-Ukrainassa; selvää pässinlihaa tämäkin. 

6. Lähialueemme turvallisuuspoliittisen tilanteen valossa sotilaallisen voiman käyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois, selonteossa sanotaan. Tämäkin on selvä asia, joka on nyt vihdoin rohjettu lausua julki, tosin kapulakielellä. Selonteossa ei ole kuitenkaan rohjettu nostaa kissaa reilusti pöydälle ja tokaista, että sotilaallinen uhka kohdistuu Suomeen Venäjältä. Lähialueella tarkoitetaan ko. yhteydessä ennen muuta Baltian maita. Selonteossa sanotaan ikään kuin anteeksipyytävään sävyyn, että Venäjä ei "välittömästi" uhkaa Suomea sotilaallisesti.

7. Selonteossa määritetään Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet. Suomi haluaa vaikuttaa aktiivisesti turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseen, mutta varautuu myös uhkiin.

"Syvennämme yhteistyötä ja tarvitsemme aktiivista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa", ulkoministeri Soini lausui esitellessään selonteon painopisteet. - Jokseenkin mitäänsanomaton ja tyhjä lausahdus. Mitä se iänikuinen"syventäminen" tässä yhteydessä oikein tarkoitaa? Tämä jää epäselväksi.

8. Suomi tukee EU:n lujittamista jäsenvaltioiden yhteistyölle rakentuvana turvallisuusyhteisönä. Siihen kuuluu niin sisäisestä kuin ulkoisesta turvallisuudesta huolehtiminen mm. hybridivaikuttamisen tunnistamiseksi ja torjumiseksi. - Plääp, plääp, plääp….

9. Selonteossa painotetaan hartaasti Suomen ja Ruotsin välistä puolustusyhteistyötä. Tästä on tullut Sauli Niinistön, Timo Soinin ja kumppaneiden mielipuuhaa. Tämä on tai on ainakin olevinaan näppärä  keino johtaa ajatukset pois Natosta. Selonteon mukaan Suomen kahdenvälisessä yhteistyössä Ruotsilla on erityisasema. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on laaja-alaista ja sitä edistetään yhteisten etujen pohjalta, ilman rajoitteita. 

10. Jasså, vai oikein ilman rajoitteita. Tämä tarkoittanee myös mahdollista Suomen ja Ruotsin välistä puolustusliittoa. Niinistöt, sekä Sauli että Jussi, samoin kuin Timo Soini saivat tältä osin näpeilleen eilen Kultarannan konferenssissa, jossa Ruotsin pääministeri Stefan Löfven torjui selvin sanoin kaavailut mainitusta puolustusliitosta. 

11. Selonteon mukaan Suomi ja Yhdysvallat syventävät yhteistyötään monissa kansainvälisissä kysymyksissä. Hyvä, mutta miksi todetaan ympäripyöreästi, että yhteistyötä tehdään "kansainvälisissä kysymyksissä"? Pitäisi korostaa, että Yhdysvallat on Suomen puolustuksen tärkein tae. Siitähän  mainitussa yhteistyössä on "oikeesti" on kysymys, eikö niin?

12. Yhdysvaltain sitoutuminen Natoon ja sen sotilaallinen panostus Eurooppaan on jatkossakin olennaista Suomen turvallisuuden ja Euroopan vakauden kannalta. Näin on, mutta Baltian maita ja Puolaa ei tässä yhteydessä mainita, vaikka USA on juuri äskettäin päättänyt lähettää näihin maihin, ei vaan sotakalustoa, vaan myös pysyviä joukkoja.

13. Kahdenvälinen ja monenkeskeinen puolustusyhteistyö on tärkeä osa Suomen puolustuskyvyn ylläpitoa, kehittämistä sekä kriisien ennaltaehkäisyä. Tämä itsestäänselvyys selonteossa todetaan, mutta päätelmää ei lähemmin konkretisoida.

14. Venäjä-suhteissaan Suomi - siis selonteon mukaan - rakentaa yhteistyötä ja pitää yllä vuoropuhelua kansainvälisestä tilanteesta, Itämeren alueen kysymyksistä ja kahdenvälisistä asioista. EU:n yhteiset Venäjä-linjaukset ovat Suomen toiminnan perusta. Minskin sopimuksen toimeenpano on välttämätöntä EU-Venäjä -suhteiden paranemiselle. - Vm. asiaa olisi pitänyt painottaa paljon enemmän ja sanoa, että sillä on merkitystä myös Suomen ja Venäjän välisssä kahdenkeskisissä suhteissa.

15. Suomen kohtalonkysymys on Nato-jäsenyys. Asiaa on vatvottu jo kymmeniä vuosia ja sitä tullaan vatvomaan myös jatkossa aivan tolkuttomalla tavalla. Mutta tapahtuuko asiassa koskaan mitään konkreettista? Tätä ihmiset pohtivat mielissään, mutta selonteossa asia ympärillä vain kierrellään ja kaarellaan kuin konsanaan kissa kuumaa puuroa.

16. Selonteossa luvataan, että  Suomi toteuttaa "laajaa kumppanuutta" Naton kanssa. Suomelle on tärkeää kehittää säännöllistä poliittista vuoropuhelua ja käytännön yhteistyötä Naton kanssa - huh-huh, mitä  jargonia! Suomi osallistuu jatkossakin Naton harjoituksiin ja koulutustoimintaan omista lähtökohdistaan. Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta. - Siis sama vanha pallottelu jatkuu: Nato-optiosta pidetään kiinni, mutta Natoon ei olla nyt valmiita liittymään. 

17. Suomi vahvistaa toimintaansa kansallisten dialogien ja rauhanvälityksen edistämiseksi. Suomi jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Hallitus arvioi osallistumisen vaikuttavuutta operaatiokohtaisesti. Selonteossa korostetaan ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden yhteyttä. Suomi varautuu hybridivaikuttamisen erilaisiin muotoihin ja vahvistaa siinä vaadittavia suorituskykyjä. Suomi edistää yhteisiin normeihin perustuvaa arktisen toimintaympäristön vakauttamista ja turvallisuutta. Alueen taloudellista potentiaalia hyödynnetään kestävällä pohjalla ja alkuperäiskansojen oikeudet huomioiden. Suomi edistää YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen asemaa ja tukee monenkeskisen kauppajärjestelmän vahvistamista. Suomi sitoutuu YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman toimeenpanoon. Suomi edistää naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista ja naisten tasavertaista osallistumista politiikkaan ja talouselämään. Suomi on vahvemmin mukana ponnisteluissa naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi. Hallitsemattoman muuttoliikkeen torjumiseksi puututaan ilmiön perussyihin mm. edistämällä talouskasvua ja vahvistamalla konfliktien ennaltaehkäisyä. Suomi kehittää kansallista kriisinkestokykyään kokonaisturvallisuuden periaatteen mukaisesti.

18, Huh- huh! Kaikkea ja hyvää kaunista selonteossa siis luvataan "edistää", "vahvistaa", "kehittää" ja "hyödyntää",  epäkohtiin puolestaan luvataan "varautua", "puuttua", "estää" jne. Selonteosta puuttuu näiltäkin osin konkretia lähes tyystin.

909. Käännösvirheitä ym. hybridisodankäyntiä

1. Presidentti Sauli Niinistö osallistui viime viikonvaihteessa Münchenin turvallisuuskokouksen yhteydessä järjestettyyn keskustelutilaisuuteen yhdessä Ukrainan, Liettuan ja Bulgarian presidentin kanssa. 

2. Niinistöä haluttiin kuulla Münchenissä kuulla erityisesti siksi, että Suomella on pitkä kokemus Venäjän kanssa toimimisesta. Muistissa on myös Niinistön viime elokuussa oma-aloitteisesti tekemä Sotshin matka, jolloin hän tapasi presidentti Vladimir Putinin Ukrainan kriisin merkeissä.

3. Eilen Suomen ulkoministeriö vaati oikaisua venäläisen uutistoimiston Interfaxin uutiseen, jossa siteerattiin väärin Sauli Niinistön Münchenin kokouksessa lausumia sanoja. 

4. Niinistö sanoi lausunnossaan, ettei Venäjää pidä "kokonaan eristää". Interfaxin kautta levinneessä uutisessa Niinistön kerrottiin kuitenkin vaatineen Venäjän "täydellistä eristämistä". Niinistön lausuma on siten kääntynyt käännösvirheen takia tavallaan päälaelleen.

5. Interfax korjasi tekemänsä käännösvirheen ja ilmoitti siitä Suomen ulkoministeriölle. Interfax ei ole kuitenkaan pahoitellut virhettään, mitä Suomessa on ihmetelty. Suomen UM olisi edellyttänyt virheen kunnollista oikaisua eli sitä, että Interfax olisi maininnut virheestä ja sen korjauksesta. Näin ei kuitenkaan toimittu, vaan Interfax ainoastaan muokkasi alkuperäistä tekstiään.

6. Presidentti  Niinistöltä kysyttiin Münchenissä arviota Venäjän tavoitteista Ukrainassa. Niinistö vastasi sanomalla, ettei loogista suunnitelmaa näytä olevan, mutta tarkoituksella ylläpidetään epävakautta.

”Sen tiedän, mikä ei ole hyvä: Venäjän ei pidä antaa rikkoa kansainvälisiä sääntöjä ilman seurauksia. Mutta Venäjää ei myöskään pidä kokonaan eristää.”

7. Uutistoimisto Interfax uutisoi asian niin, että Niinistö olisi ehdottanut Venäjän ”täydellistä eristämistä”:

– Jotta meillä olisi hyvä Venäjä-politiikka, niin minä tiedän, mitä se ei ole. Ei saa olla niin, että me sallimme Venäjän talloa kansainvälisiä sopimuksia ja päätöksiä ilman seuraamuksia. Seuraamuksia täytyy olla. Ja on vielä yksi elementti – Venäjän täydellinen eristäminen.

8. Suomalaiset ovat ottaneet Interfaxin virheestä ymmärrettävästi nokkiinsa, sillä Venäjää ja Putinia ei haluta Ukrainan kriisin ja turvallisuuspoliittisen tilanteen vuoksi ärsyttää. Mediassa tapauksesta on vedetty isoja otsikkoja tyyliin "Venäjällä leviää paha käännösvirhe Niinistön sanoista", "Suomi vaatii Interfaxilta oikaisua";  "Vääristeltiinkö Venäjällä tahallisesti Niinistö-uutista"? (tutkija Hanna Smith); "Virheellä voi olla kauskantoisia vaikutuksia";" Käännösvirhe vai pelottelua" jne.

9. Interfax kiisti vääristelleensä Niinistön lausumaa tahallaan, koska kyse oli tahattomasta käännösvirheestä. Niinistön ko. toteamusta ei ilmeisesti löydy hänen kokouksessa pitämästään puheesta, vaan käännös perustuu presidentin haastattelulausumaan.

9. Aleksanteri-instituutin ja Ulkopoliittisen instituutin tutkijat, kuten esimerkiksi Mika Aaltola, näyttävät olevan sillä kannalla, että Venäjä, jossa tiedotusvälineet ja uutistoimistot ovat vankasti Kremlin valvonnassa ja talutusnuorassa, halusi käännösvirheellään pelotella ja säikyttää Suomen ulkopoliittista johtoa. He voivat olla hyvinkin oikeassa.

10. Interfaxin virheessä saattaa olla kysymys tahallisesta virheellisen propagandan levittämisestä, joka on yksi hybridisen sodankäynnin laji. Hybridillä sodankäynnillä tarkoitetaan aseellisen sodankäynnin ja aseettomien vaikutuskeinojen, kuten esimerkiksi juuri propagandan yhdistelmää, tai vai jälkimmäisellä tavalla tapahtuvaa uhkailua ja pelottelua. Esimerkiksi puolustusminsteri Carl Haglund on Ukrainan kriisin aikana syyttänyt Venäjää aika avoimesti  hybridisestä sodankäynnistä. 

11. Hybridisodankäynnin menetelmiä ovat väärällä informaatiolla vaikuttaminen, sotilaallisella painostuksella uhkaaminen, tunnuksettomien sotilaiden ("vihreät miehet") käyttäminen ja kybersodankäynti. Myös naapurimaan ilmatilan jatkuvat loukkaukset kuuluvat hybridisodankäynnin piiriin.

12. Venäjä valloitti viime kesänä Krimin juuri hybridisodankäynnin menetelmillä. Ukrainalaiset saatiin pelottelulla ja uhkauksilla luopumaan Krimin puolustamisesta ja vastarinnasta. Samantapaisia menetelmiä Venäjä käyttäisi luultavasti myös Suomea vastaan, jos suomalaiset ilmoittaisivat aikeistaan hakea Naton täysjäsenyyttä. Pelottelua on ilmennyt jo kauan ja se alkaa myös tehota, mikä näkyy esimerkiksi tavasta, jolla presidentti Niinistö on halunnut toppuutella suurten puolueiden puheenjohtajia Nato-kannanotoista. 

13. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä totesi puolueensa laivaristeilyllä viikonvaiheessa, että uuden hallituksen ohjelmaan ei pidä ottaa minkäänlaista mainintaa Natosta,  ei edes Nato-optiosta. Lisäksi Sipilä paheksui pääministeri Alex Stubbia, joka rohkeni pari päivää aikaisemmin sanoa, että Nato-kysymykseen on syytä palata uudelleen seuraavan hallituskauden aikana.

14. Suomi osallistuu maaliskuussa yhdessä kahden Nato-maan eli Yhdysvaltojen ja Viron sekä Ruotsin kanssa ilmavoimien harjoituksiin. Aluksi suomalaistenHornettien oli tarkoitus lentää Viron Ämarin tukikohtaan, josta käsin harjoitukset oli määrä suorittaa. Nyt on kuitenkin päädytty siihen, että suomalaiset koneet eivät mene Ämariin, vaan pysyvät omissa tukikohdissaan ja osallistuvat harjoituksiin ainoastaan Pohjanlahdella Ruotsin ja Suomen ilmatilassa ja lisäksi Itämeren yllä kansainvälisessä ilmatilassa. Suomen ja Ruotsi varovat Venäjän reaktioita eivätkä halua ärsyttää Putinia liikaa.

15. Suomalaisten mukaan Interfax on uutisoinut  epätarkasti myös Suomen osallistumisesta ilmavoimien harjoituksiin. Interfax julkaisi viime perjantaina uutisen, jonka otsikko kuului "Suomi ottaa osaa Yhdysvaltojen ilmavoimien harjoituksiin Virossa". Uutisessa mainittiin, että harjoitukset tapahtuvat yksinomaan Itämerellä, eli siinä ei puhuttu mitään siitä, että harjoituksia käydään myös Pohjanlahdella. Lisäksi Interfaxin uutisessa viitattiin Sauli Niinistön  toteamukseern, jonka mukaan hän ei vielä tiedä, miten venääliset suhtautuvat ko.  harjoituksiin.

16. Peli näyttää siis kovenevan ja menevän erittäin tarkaksi. Suomalaiset varovat jokaista lausuntoa ja toimenpidettä, joka voisi ärsyttää Kremliä, Putinia ja venäläisiä. Pitäisi kuitenkin ymmärtää, että juuri tähän Kreml propagandallaan ja menetelmillään juuri tähtää. Putin haluaa pitää Suomen myös jatkossa epävarmasssa tilassa ja Venäjän vaikutus- tai etupiirissä. 

17. Ukrainan operaation jälkeen venäläiset tuskin rynnistäisivät ensimmäiseksi Suomeen, vaan valloituslistalla lienevät ennen meitä Baltian maat eli Liettua, Latvia ja Viro. Münchenin turvallisuuskokouksessa puhunut Liettuan presidentti  Dalia Grybauskaite sanoi, että Ukrainan jälkeen Venäjä hyökkää Liettuaan, jonka sisällä Venäjälle kuuluva raskaasti aseistettu Kaliningradin alue sijaitsee. Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves puolestaan piti selvänä, että Venäjä valoittaa koko Ukrainan, jolleivät länsimaat ryhdy antamaan aseellista apua Ukrainan armeijalle.

18. Ulkopoliittisen johdon kannattaisi osoittaa selvemmin, että Suomi kuuluu todella länteen eikä halua olla Venäjän etupiirissä. Sauli Niinistö luennoi Münchenissä laajasti talvisodasta ja siitä, miten Stalin uhosi 75 vuotta sitten valloittavansa Helsingin helposti kahdessa viikossa. Hän kertoi myös, että Suomella on Venäjän kanssa maarajaa enemmän kuin kaikilla Nato-mailla yhteensä. Tämä kaikki on tiedossa, mutta nyt ajat ja olosuhteet ovat toisenlaiset kuin ennen talvisotaa eikä Putin ole Stalin, vaan kenties vielä katalampi tyranni.

19. Nato-optiosta olisi syytä ottaa maininta myös uuden hallituksen ohjelmaan. Suomen kannattaisi purkaa hätiköity päätös jalkaväkimiinojen kieltämisestä. Suomen poliittisen johdon ei tulisi kyyristellä Venäjän uhan ja hybridisodankäynnin edessä, vaan sanoa asiat suoraan niin kuin ne ovat. Suomalaiset hornetit osallistukoot yhteisiin harjoituksiin Viron ilmavoimien kanssa ja huristelkoot tässä tarkoituksessa myös Ämarin tukikohtaan. 

19. Mitä Sauli Niinistö itse asiassa tarkoitti sanoessaan, että Venäjää ei tulisi eristää kokonaan? Kuinka laajan Venäjän eristämisen Niinistö sallisi? Mikä on Niinistön mielestä venäläisten "riittävää eristämistä"? Mitä Niinistö tarkoittaa termillä "eristäminen"? Selvä kielenkäyttö olisi paikallaan, jotta käännösvirheille tai/ja tahallisille vääristelyille jäisi vähemmän tilaa. Pitäisikö presidentin puheet kääntää jatkossa varmuuden vuoksi myös venäjäksi ja tulisiko Niinistöllä olla kansainvälisissä kokouksissa mukana venäjänkielinen puhuva tulkki?

20. Presidentti Niinistö kannattaa lämpimästi EU:n Venäjälle asettamia taloudellisia pakotteita ja puhuu niiden laajentamisen puolesta. Viime kesänä Niinistöllä oli toinen ääni kellossaan, sillä hän suhtautui silloin ko. pakoitteisiin aika torjuvasti. Samaa varoitusvirttä Venäjä-pakotteista veisasi myös ulkoministeri Erkki Tuomioja.

903. Niinistö Hynösen linjalla

                                                   Kansalaiset! Medborgare!

1. No niin! Nyt se sitten on tapahtunut eli vuosi on vaihtunut!  Todisteena tästä olemme nähneet ja kuulleet Tasavallan Presidentin Sauli Niinistön perinteisen uudenvuodenpuheen. Tämä osoittaa, että olemme yhä itsenäinen ja suht´ koht myös suvereeninen valtio. 

2. Saulin venäläinen kollega Vladimir Vladimirovits Putin ennätti pitää puheensa jo toissapäivänä. Putin ylpeili tai peräti rehvasteli, että hänen suurin saavutuksensa eli Krimin valloitus ja liittäminen Venäjään oli urhea teko ja selkeä osoitus venäläisten vankkumattomasta isänmaallisuudesta.

3. Niinistön puheen puitteet olivat entiset. Puhe oli nauhoitettu etukäteen Linnassa. Niinistön edessä pöydällä oli joitakin papereita, joihin hän ei kertaakaan vilkaissut. Presidentin takana seinällä oli sama taulu kuin ennenkin ja pöydällä vasemalla puolella tuoreen näköisiä kieloja ja puhujan oikealla puolella Suomen valtakunnan lippu, joka ei liehunut kertaakaan. - Toisin oli Kekkosen aikana!

Niinistön puhe

4. Niinistö puhui tai itse asiassa luki puheensa tv-kameran linssin eteen heijastavasta lukulaitteesta (teleprompterista) vakavana ja leuka alas painettuna. Kun Niinistö tuijotti koko ajan prompteria, saattoi katselijoille syntyä vaikutelma, ettei presidentti katsonut kameraan ja tv-katselijoita silmiin, vaan hänen katseensa lipui heidän ohitseen. TV-uutisten lukijoiden esiintymisestä katselijoille ei synny samanlaista "ohikatsomisen" vaikutelmaa.

5. Tämä siis puheen koregrafiasta ja taiteellisesta vaikutelmasta. Entäpä sitten puheen asiasisältö, miten sen kanssa kävi? Menikö puhe toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, kuten tällaisten puheiden osalta tuppaa usein käymään?

6. Puheessa oli toki painotuksia, vaikkei siinä mitään varsinaisesti uutta asiaa ollutkaan. Turvallisuuden osalta Niinistö kertasi Ukrainaan kriisin pääkohtia ja tuomitsi Venäjän toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa. Presidentti mainitsi sanat Ukrainan katastrofi, Ukrainan kriisi, jännite jne., mutta vältti käyttämästä sanoja "Venäjän hyökkäys", "Krimin valtaus", "Itä-Ukrainan miehitys". Myskään sanaa "kylmä sota" ei puheessa mainittu, vaikka juuri siitä Venäjän sekä Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä onkin kysymys. 

7. Niinistön mukaan Suomi on toiminut Ukrainan kriisissä yhdessä EU:n kanssa, mutta harjoittanut myös "omaa yhteydenpitoaan" Venäjän kanssa. Niinistö ei maininnut, että hän on suhtautunut kielteisesti EU:n Venäjälle asettamiin talouspakotteisiin tai miten hän riensi kesällä omin päin eli EU:n kielteisestä kannasta huolimatta Sotsiin neuvottelemaan Putinin kanssa. Tämä tapaaminen ja Niinistön neljä kertaa käymät puhelinkeskustelut Putinin kanssa eivät ole edesauttaneet tippaakaan ratkaisun löytämistä Ukrainan kriisiin. Venäläiset joukot miehittävät edelleen Itä-Ukrainaa ja aikovat kaikesta päätellen pysyä siellä myös jatkossa.

8. Niinistö sanoi Venäjän tietävän, että "Suomi on ja pysyy osanana länttä". Kaikki toki tietävät, että Suomi on Venäjän läntinen naapuri. Turvallisuuspoliittiset tosiasiat pitäisi kuitenkin tunnustaa ja myöntää, että Suomen turvallisuus edellyttäisi liittymistä läntiseen puolustusjärjestöön eli Natoon. Tätä Suomi ei rohjennut tehdä edes Neuvostoliiton hajotessa, joten on selvää, ettei Suomi rohkene myöskään nyt kylmän sodan paluun aikana ottaa askelta Natoon, vaikka Sauli Niinistö kuinka vakuuttelisi että "Suomi pysyy lännessä". Länsi eli EU:n olemattomat joukot tai puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa ei riitä Suomen turvallisuuden takaamiseksi, jos Putinin päättää oman turvallisuutensa takaamiseksi miehittää joitakin Ahvenanmaan saaria.

9. Baltian maat ymmärsivät tehdä Naton suhteen "välttämättömyydestä hyveen" hyvän poliittisen sään aikana, mutta suomalaiset sen kun vain jatkavat  iänikuista jahkailujaan Nato-optiosta. Ulkoministeriksi Juha Sipilän hallitukseen pyrkivä Paavo Väyrynen ei ole länsimielinen, sillä hän vastustaa kiivaasti Natoon liittymistä. Lisäksi Paavo ehdotti pari päivää sitten, että EU:n ja Suomen pitäisi tunnustaa Venäjän oikeus Krimiin ja siunata Putinin miehitystoimet Ukrainassa. 

10. Talouden osalta Niinistön saarnassa ei ollut mitään uutta. Hän vaati - jälleen kerran - velaksi elämisen lopettamista ja sitä, että puolueet kertoisivat ennen seuraavia eduskuntavaaleja, mistä menoista ne ovat valmiita leikkaamaan. Niinistö kannusti päättäjiä olemaan rohkeita omiensa edessä ja kertomaan, mistä oman puolueensa kannattajien eduista he ovat valmiita luopumaan. Mutta uskooko joku, että esimerkiksi Timo Soini, Juha Sipilä tai Antti Rinne noudattaisi Niinistön kehoitusta? Nämä tyypit eivät luovu mistään eduista tai ilmoita ennen vaaleja, miten valtion ja kuntien menoja pitää leikata ja sitoudu näihin leikkauslistoihin. "Liisan listan" ajat 90-luvulta - Sauli Niinistö oli silloin valtionvarainministerinä - eivät enää palaa.

11. Puheensa lopuksi presidentti Sauli Niinistö potkaisi hieman pääministeri Alexander Stubbia antaessaan ymmärtää, että nykyisin ei kannattaisi Stubbin tavoin enää väitellä siitä, kuka on "liberaali tai konservatiivi", "vanhoillinen tai uudistusmielinen", "suvaitseva vai suvaitsematon" tai "tärkeä tai vähemmän tärkeä". Stubb on omissa puheenvuoroissaan korostanut, että nykyisin tärkein jakolinja kulkee tarvittaviin muutoksiin vanhoillisesti tai uudistusmielisesti suhtautuvien välillä.

12. Ainoa hymynvärähdys käväisi Sauli Niinistön kasvoilla silloin, kun hän puheensa lopuksi viittasi Linnan itsenäisyyspäiväjuhlista kansalle tutuksi tulleeseen sotaveteraaniin Hannes Hynöseen (101v). Niinistö kutsui Hynöstä "elämisen osaajaksi". Presidentin mukaan Hynösen oppi edellyttää itsetuntemusta: "Että mittaa muilta odottamaansa siihen, mitä itse tekee. Että muistelee mukavat, mutta tietää ikävät asiat. Tai näkee, ettei sitä nyt olla toinen toistaan kummempia, mutta yhdessä vahva voima".

13. Tästä on hyvä jatkaa. Kyllä me selviämme kaikista putineista, ilmastonmuutoksista, valtion veloista, suurtyöttömyydestä, ulkopoliittisista kriisistä ja sen sellaisista kunhan vain muistamme pysytellä tiukasti  "Hynösen linjalla"! Hanneksen,viisaat seuvot ja visiot tulee ottaa vaalien jälkeen muodostettavan Juha Sipilän hallituksen ohjelman motoksi.

13. Urho Kekkonen, Mauno Koivisto, Martti Ahtisaari (muistaakseni) ja Tarja Halonen korostivat aina uudenvuoden puheissaan, miten Suomi on ja pysyy ikuisesti Paasikiven-Kekkosen linjalla. Jos Paavo Väyrysestä olisi tullut presidentti, hän olisi ensi töikseen lanseerannut uuden käsitteen eli "Paasikiven- Kekkosen- Väyrysen linja";  myöhemmin siitä olisi tosin pudotettu Paasikiven nimi kokonaan pois.

14. Sauli Niinistö on omaksunut nyt oman suuntansa, joka on "Hannes Hynösen linja". Tällä elämän todellisen osaajan linjalla meidän kaikkien suomalaisten on hyvä edetä - ja pysyä lännessä! 

                    
                                    Meiltä ei kyllä leikata, kyllä jämpti on näin!

881. Natosta jälleen myrsky vesilasissa

1. Ulkoministeriön virkamiehet eli tarkemmin sanottuna ministeriön suunnittelu- ja tutkimusyksikkö on toimeksiantonsa mukaisesti laatinut tulevaisuuskatsauksen ensi huhtikuun vaalien jälkeen käytäviä hallitusneuvotteluja varten. Katsaus julkaistaan virallisesti ensi perjantaina, mutta kuinka ollakaan, katsauksesta on "sattunut" vuotamaan pieni pätkä julkisuuteen ennen aikojaan. Tämä kohta koskee lyhyttä mainintaa siitä, mikä merkitys Suomen Natoon liittymisestä saattaisi olla Suomen sotilaallisen uskottavuuden kannalta.

2. Sanottu kohta kuuluu näin: 

”Keskeinen haaste Suomelle on säilyttää sotilaallisesti riittävän uskottava kynnys oman turvallisuutensa takaamiseksi. Suomen on joka tapauksessa huolehdittava omasta puolustuskyvystään, jonka perusedellytys on osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön. Nato-jäsenyys selkeyttäisi monin tavoin Suomen asemaa”.

3. Lausuman viimeinen virke on nostanut pienen myrskyn Suomen Nato-jäsenyyttä  "viimeisen mieheen" ja "perälautaan asti" -periaatteella vastustavien poliittikkojen joukossa. Lukumäärän suhteen sanottu joukko ei ole vähäinen; laadusta on parasta olla lausumatta mitään. Tämä joukko korostaa vuodesta toiseen syvällä rintaäänellä, varmaan hamaan hämärään tulevaisuuteen asti, että "meille on myös jatkossa tärkeätä säilyttää Nato-optio". Mutta samaan hengenvetoon ja yleensä jo fraseologian lähtölauksena korostetaan korostamista päästyäkin, että "nyt ja tällä hallituskaudella tai sitä seuraavillakaan hallituskausilla Suomella ei ole minkäänlaista tarvetta liittyä Natoon, vaan säilyttää myös jatkossa sotilaallinen liittoutumattomuus". Suomen sotilaallista tai puolustuspoliittista asemaa kuvataan mielellään sanalla liittoutumaton, vaikka Suomi on tehnyt, tekee nyt ja tulevaisuudessa vain entisestään vahvistaa erilaista sotilaallista yhteistyötä juuri Naton kanssa. 

4. MTV:n Uutiset, Yle Uutiset ja monet muut tiedotusvälineet ovat kauhistelleet eilen ja tänään juuri edellä mainittua lyhyttä virkettä "Nato-jäsenyys selkiyttäisi monin tavoin Suomen asemaa". Tämän pikkuriikkisen virkkeen on väitetty merkitsevän jonkinlaista käänteentekevää muutosta Suomen suhtautumisessa Nato-jäsenyyteen.  Esimerkiksi MTV Uutisten mukaan "UM liputtaa suorasukaisesti Nato-jäsenyyden puolesta". 

5. Ulkoministeri Erkki Tuomioja on, osallistuttuaan eilen juhlapuhujana Suomi- Venäjän -seuran 40-vuotisjuhliin, joissa kouhuviini virtasi hehtolitroittain  ja Paula Lehtomäki ja Ville Haapasalo lauloivat duettona "Uralin pihlajat",  "Miljoonaa miljoonaa ruusua" ja muita venäläisiä lauluja, tuomitsi eilen ja uudelleen tänään omien virkamiestensä kavaluuden ja edellä mainitun lausuman. Tuomioja viestitti, että virkamiesten katsaus on mainitun kuusi sanaa käsittävään virkkeen osalta "huonosti muotoiltu ja harkitsematon". Erkki-setä tuomitsee monella lauseellaan valtiosihteeri Peter Stenlundin johdolla ja ilman poliittista ohjausta toimineen yksikön katsauksen, ettei vain jäisi epäselväksi, mitä hän UM:n päällikkönä ajattelee Nato-jäsenyydestä. Ikään kuin Tuomiojan syvästi ja synkästi Nato-vastainen kanta olisi vielä jäänyt jollekulle suomalaiselle tuntemattoksi tai epäselväksi. Varmemmaksi vakuudeksi Tuomioja toteaa myös blogikirjoituksessaan, että virkamiesten Nato-jäsenyyttä koskeva lausuma on harkitsematon, koska Suomen puolustuspoliittisia linjauksia ei ole tarkoitus muuttaa.

6. Mainitusta "epäkohdasta" eli siis katsauksessa mainitusta kuusi sanaa käsittävästä virkkeeestä, jossa todellisuudessa ei oteta minkäänlaista kantaa Suomen Nato-jäsenyyteen, ei puolesta eikä vastaan, on kuultu tänään myös  monien keskustan vaikuttajien ja ainakin yhden dinosauruksen eli Seppo Kääräisen lausuntoja. Keskustan ja perussuomalaiset poliitikot käyttävät myös tämän tilaisuuden hyväkseen, niin he ainakin kuvittelevat. Kääriäsen tavoin keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä sanoi tänään "ihmettelevänsä UM:n virkamiesten Nato-pohdiskelua", siis edellä mainittua lausutetta, jossa on kuusi sanaa. Sipilä katsoo, että ko. lausahduksessa olisi kyse vaarallisesta asiasta eli  "sotilaallisesta liittoutumattomuudesta luopumisesta".  Sipilä tokaisee - ikään kuin seuraavan hallituksen muodostajan roolissa - että tulevassa hallitusohjelmassa ei tarvita Nato-kysymyksestä minkäänlaista kirjausta. Hän viittaa jälleen kerran siihen, että Naton liittyminen vaatisi meillä kansanäänestyksen.

7. Timo Soini on sen verran realisti, että sanoo jättävänsä UM:n virkamiesten paperin omaan arvoonsa. "Vastuullinen puoluejohtaja ei ryhdy tekemään päätelmiä tällaisten löyhien papereiden perusteella", Soini sanoi. Tästä löytyy kenties pieni piikki Juha Sipilää kohtaan. Sen sijaan Timo Soinin seuraajaksi puoluejohtajana veikattu Jussi Niinistö, joka johtaa eduskunnan puolutusvaliokuntaa, on Sipilän tavoin kiivasta kaveria. Hän sanoi tänään, että "UM:n virkamiehet ylittivät valtuutensa" ja väitti, että katsaus on ko. osin "virallisen ulkopolitiikan vastainen". - Voi pyhä Sylvi, millaista populismia ja vääristelyä puolustusvaliokunnan puheenjohtajalta! 

8. Puolustusministeri Carl Haglund ja pääministeri Alexander Stubb ovat kuitenkin selväsanaisesti lausuneet, mistä UM:n virkamiesten laatimassa katsauksessa on kysymys ja mistä ei. MTV:n uutisissa haastateltu Haglund piti tiedotusvälineissä nostettua uusinta "Nato-myrskyä" ja oppositiojohtajien siitä antamia lausumia suorastaan surkuhupaisina. Parhaillaan Pariisissa vieraileva pääministeri Alexander Stubb piti UMn virkamiesten puheenvuoroa tervetulleena ja totesi, että mahdollinen Nato-päätös on poliittinen eli siitä eivät päätä virkamiehet.

9. Stubb sanoi kannattavansa avoimuutta ja pitävänsä hyvänä sitä, että virkakuntamme ajattelee itsenäisesti. Hän sanoo kuuntelevansa "huomattavasti mieluummin ulkoministeriön diplomaattia kuin jotain päivystävää dosenttia".  Nyt Nato-kysymyksestä noussutta kohua Stubb ihmettelee ja sanoo, että siinä on 1970-lukulaisia piirteitä. Stubb: "Meidän pitää päästä pois vanhasta hyssyttelymentaliteetista. Nyt on vuosi 2014, tervetuloa tämäntyyppiset avaukset ja raportit".

10. Juuri näin, pääministeri osui jälleen naulankantaan! Mikä ihme näitä keskustan, demareiden ja perussuomalaisten hyssyttelijöitä oikein vaivaa, mikä heitä riepoo ja jäyttää, miksi he pelkäävät jopa virkamiesten kuusi sanaa käsittävää lausahdusta, jossa ei oteta kantaa tai tehdä mikäänlaista ehdotusta maamme Nato-jäsenyyden suhteen? Vastaus on selvä: Myös tässä myrsky vesilasissa -ilmiössä on kysymys pikkupolitkoinnista ja poliittisesta retoriikasta sekä vaalien lähestyessä ihmisten äänien kalastelusta, jossa ei - kuten Antti Rinteen eilisestä kalastusmaksua koskevasta kannanotostakin ("kalastusmaksua ei pidä periä yli 65-vuotiailta") on pääteltävissä - jätetä edes yhtään pikkukiveä kääntämättä eikä poliittista vastustajaa tilaisuuden tullen mollaamatta.

872. Rajaloukkauksia maalla, merellä ja ilmassa

                                          Nyt me vähän koukataan…ja loukataan

1. Venäläinen kuljetuskone loukkasi taas eilen - nyt jo kolmannen kerran saman viikon kuluessa - Suomen ilmatilaa Porvoon ja Loviisan edustalla. Venäläiset ovat loukanneet Suomen ilmatilaa kuluvan vuoden aikana jo yhtä monta kertaa kuin koko viime vuonna yhteensä. Suomalainen kone kävi eilen paikan päällä tunnistamassa naapurimaan loukkaukseen syyllistyneen kuljetuskoneen, josta otettu kuva julkaistiin tiedotusvälineissä (ks. yllä). Ukkosta ei Suomenlahdella eilen esiintynyt.

2. Puolustusministeri Carl Haglund ja ulkoministeri Erkki Tuomioja äityivät kuin yhdestä suusta sanomaan, että  "tämän on loputtava". Suomalaiset joutuvat toistuvien rajaloukkausten takia lisäämään tunnistuslentoja, vaikka maahamme ei, ainakaan Tuomiojan vakutttelun mukaan, kohdistu (vielä) turvallisuuspoliittista uhkaa. Sen sijaan lentoturvallisuudelle jatkuvat vieraan vallan suorittamat ilmatilaloukkaukset voivat olla vaarallisia. 

3. Miksi Suomen poliitikot eivät näytä rohkenevan tarttua kunnolla ja nyt nähtyä tiukemmin asiaan ja viedä ilmatilaloukkaukset niin sanotusti poliittiselle tasolle. Haglundin ja Tuomiojan pitäisi lyödä tv-kameroiden edessä nyrkkiä pöytään, soittaa ulkomisteri Sergei Lavroville ja kutsua Moskovan suurlähettiläs Heikki Himanen himaan eli Suomeen. Mistään sattumista, huolimattomuudesta tai vahingoista venäläisten toistuvissa ilmatilaloukkauksista ei tietenkään ole kysymys. Kyllä ne tehdään täysin tarkoituksella ja pelottelumielessä.

4. Miksi Sauli Niinistö kyyristelee venäläisten provosoinnin edessä eikä sano yhtikäs mitään? Onko tässä viikonvaihteessa jossain päin maata ravi- tai missikisoja, pesäpallotteluja, Pepe Wiillberg-konsertteja tms. tapahtumia, joihin Niinistö voitaisiin kutsua ja jonka yhteydessä hän voisi antaa aiheesta haastattelun eli sanoa asiasta pari kolme vaivalloista lausetta? Miksi Niinistö on/oli huolissaan vain Ukrainan tilanteesta ja lentelee kriisin takia sinne tänne tai EU:n Venäjälle asettamista talouspakotteista, mutta ei välitä huomauttaa Venäjää toistuvista ilmatilaloukkauksista?

5. Miksi Venäjä katsoo aiheelliseksi juuri nyt syyllistyä moisiin halpamaisuuksiin ja Suomen suvereniteetin loukkauksiin? Ilmatilaloukkausten lisäksi Tallinnan lautoilta on voitu tänä kesänä  tehdä joitakin sukellusvenehavaintoja; Itämeren perukoille eksyneistä sivivalaista mainituissa havainnoissa ei voine olla kysymys. Sanotaan, että Venäjä haluaa testata Suomen valvontajärjestelmiä ja yleensä suomalaisten viranomaisten reagointikykyä. Venäjä haluaa panna lusikkansa myös viikonvaihteessa Turusta alkavaan Suomen merivoimien isännöimään merisotaharjoitukseen (Northern Coats 2014 eli Noco), johon osallistuu yhteensä 3000 miestä sekä sota-aluksia, helikoptereita ja lentokoneita neljästätoista maasta, joista suurin osa kuuluu Natoon.  

6. Venäjä haluaa varoittaa Suomea liittymästä Natoon tai hivuttautumasta liian läheiseen sotilaalliseen kumppanuuteen Naton kanssa. Suomi allekirjoittaa ensi viikolla Walesissa pidettävässä Naton huippukokouksessa ns. isäntämaasopimuksen, jolla vahvistetaan, että Suomi voi pyytää Natolta apua ja sallia Naton joukkojen saapumisen Suomen kamaralle tai vesialueille. Sopimusta on pidetty, ei vain vasemmistoliitossa, vaan myös Moskovassa selkeänä askeleena kohti Suomen Nato-täysjäsenyyttä.  Puolustusvoimien ylipäällikkö Sauli Niinistö johdattaa joukkonsa Walesiin, jossa tehdyn sopimuksen allekirjoittaa Suomen puolesta Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg.

7. Carl Haglund vähättelee tänään HS:ssa, aivan turhaan, väitettä, jonka mukaan  Suomen nyt tekemä sopimus Naton kanssa olisi yksi peruste venäläisten ilmatilaloukkauksiin. Kaikki tietävät, että sopimus on yksi syy, jonka vuoksi venäläiset haluavat hieman pelotella Suomi-poikaa ja katsoa, miten täällä reagoidaan heidän suorittamiinsa rajaloukkauksiin.

8. Venäjä ja Putin haluavat pitää Suomen erossa Natosta, sillä ne katsovat, että Suomi kuuluu Venäjän etupiiriin. Tämä on tärkeää paitsi sotilaspoliittisesti, myös siksi, että Suomessa asuu paljon venäläisiä ja että yli 20 000 venäläisellä on kaksoiskansalaisuus. Suomi on hyvää hyvyyttään ja sinisilmäisesti myöntänyt noin suurelle joukolle venäläisiä Suomen kansalaisuuden.

9. Suomen ei tulisi tässä vakavassa ja vaarallisessa tilanteessa enää kyyristellä, vaan ilmoittaa reilusti ja avoimesti - vaikkapa ensi viikon Walesin huippukouksessa Sauli Niinistön suulla - että Suomi hakee Naton jäsenyyttä. Se, ettei sanottua ilmoitusta lähiaikoina tehdä, merkitsee tosiasiallisesti sitä, että Suomi tulee jäämään pitkäksi aikaa Venäjän sotilaspoliittiseen etupiiriin ja vain odottaa sydän kylmänä, mitä tapahtuman pitää. 

10. Viro ja muut Baltian maat ovat Naton jäseniä, joten niillä on oikeus pyytää Nato-joukkoja avukseen, jos (esimerkikssi) venäläiset yrittävät  hyökätä rajan yli tai pommittaa naapurimaitaan. Naton panssarivaunuja ja muuta puolustuskalustoa sijoitetaan väliaikaisesti Viron maaperälle ja presidentti Barack Obama käy Euroopan matkansa aikana Tallinnassa tapaamassa presidentti Toomas Hendrik Ilvestä. Viron presidentti toteaa tänään HS:n mukaan, että Venäjä on hyökännyt Ukrainaan ja että tämän sotilaallinen aggression pitäisi vihdoinkin hälventää kaikki epäilykset siitä, että Venäjän (lue Putinin) puheet eivät vastaa sen tekoja. Presidentti Ilveksen mukaan ei ole mahdollista puhua vakavasti diplomaattisesta prosessista tai neuvotella tulitauosta Itä-Ukrainassa samaan aikaan kun Venäjä on vienyt sotajoukkojaan de facto toiseen maahan, mutta kiistää virallisesti osallisuutensa koko konfliktiin.

11. Suomalaiset poliitikot, kuten esimerkiksi Erkki Tuomioja eilen, paasavat sitä vastoin yhä edelleen mahdollisuudesta neuvotella tulitauosta. Sauli Niinistö, jonka diplomaattinen retki Sotsiin tapaamaan Vladimir Putinia, on osoittautunut hyödyttömäksi harharetkeksi, ei suostu sanomaan enää mitään Itä-Ukrainan sodasta ja Venäjän osallistumisesta siihen. Hän ei uskalla todeta tosiasioita ja kertoa, miten venäläiset ovat syöneet sanansa ja lupauksensa ja  hyökänneet monituhatpäisellä joukolla Itä-Ukrainaan. Suomalaiset johtavat poliitikot eivät uskalla Venäjän pelossa tuomita Putinin ja Venäjän kaksinaamaisuutta, vaan hyssyttelevät, jotta Valio saisi Moskovasta luvan viedä laktoosittomia maitotuotteita Venäjälle. Venäjän raja pitää ja venäläiset eivät sallineet Valion rekkojen matkaa maahan, koska Valiolla ei ollut esittää venäläisen eläinlääkärin vaatimaa sertifikaattia tuotteilleen.

12. Suomalaiset eivät ymmärrä tai ole ymmärtävinään taikka myönnä, että Vladimir Putin vetää kaikkia röyhkeästi höplästä. Hän valloittaa Ukrainalle kuuluvan Krimin miemimaan, lähetää joukkoja ja kalustoa Itä-Ukrainaan ja menee sitten Minskin ns. huippukokoukseen ja puhelee niitä näitä ja kertoo olevansa rauhan tähtävään ratkaisun kannalla! Mutta kun tulee kysymys tulitauosta, hän toteaa lyhyesti, että Venäjä ei voi neuvotella siitä, koska "me emme ole kriisin osapuoli". Putinin mukaan Itä-Ukrainassa on kyse yksinomaan Ukrainan sisäpoliittisesta kriisistä, joten sen lopettamisesta ja tulitauosta voivat päättää vain ukrainalaiset, Venäjä ei voi neuvotteluihin osallistua. Venäjä on kiistänhyt tähän asti jo reilut puoli vuotta lähettäneensä joukkoja tai kalustoa Itä-Ukrainaan, mutta viimeistään nyt venäläiset ovat jääneet tässäkin asiassa tuoreeltaan kiinni rysän päältä. Venäjä ei ole kriisin osapuoli, se vain lähettää kalustoa ja tuhansia sotilaita kriisin toiselle osapuolelle ja miehittää Ukrainalle kuuluvia alueita. Heti Minskin "rauhankokouksen" jälkeen venäläiset sotajoukot alkoivat entistä sankemmin joukoin huristella panssaroiduilla ajoneuvoillaan yli Ukrainan rajan, jota ei pystytä valvomaan. 

851. Stubb - fantastinen valinta pääministeriksi

1. Kokoomus valitsi tänään Lahdessa uudeksi puheenjohtajakseen eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubbin. Hänestä tulee juhannuksen jälkeen samalla Suomen seuraava pääministeri. 

2. Stubb voitti äänestyksen toisella kierroksella sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon. Stubb sai 500,4 ääntä ja Risikko 349,2 ääntä. Kolmas puheenjohtajaehdokas, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori, putosi kisasta jo ensimmäisellä kierroksella. Vapaavuori hävisi Risikolle vaalin ensimmäisellä kierroksella vain niukasti. Selvää on, ettei Vapaavuori olisi pärjännyt toisella kierroksella Stubbille, jos hän olisi voittanut ensimmäisellä kierroksella Risikon.

3. Alex Stubb on oppiarvoltaan filosofian tohtori ja ensimmäisen kauden kansanedustaja. Hän nousi Matti Vanhasen toiseen hallitukseen ulkoministeriksi europarlamentaarikon paikalta, kun Ilkka Kanerva joutui tekstiviestiensä takia ja muunneltua totuutta puhuttuaan eroamaan tehtävästä.

4. Stubb valittiin toukokuun eurovaaleissa europarlamenttiin Suomen suurimmalla äänipotilla eli noin 150 000 äänellä. Hänen varamiehestään Petri Sarvamaasta tulee nyt Brysselin meppi. 

5. Paula Risikon valinta puheenjohtajaksi ja uudeksi pääminsteriksi olisi minusta ollut Suomelle suoranainen katastrofi. Hän on istunut ministerinä yhtäjaksoisesti seitsemän vuotta, mutta minua ja monia muitakaan ihmisiä Risikko ei ole tomillaan ja esiintymisellään lainkaan vakuuttanut. Häneltä puuttuu lähes tyystin talous-ja ulkopoliittinen kokemus ja osaaminen, hän on lähinnä pelkkä sosiaalipoliitikko.

6. Jan Vapaavuori oli puheenjohtajakisan suurin ennakkosuosikki. Valinnan tehneet kokoomuslaiset kuitenkin ymmärsivät, että Vapaavuori on jokseenkin väritön ja kapea-alainen poliitikko, joka puhuu ja paasaa mielellään talouspolitiikasta, mutta jolla on itse ollut elinkeinoministerinä Kataisen hallituksessa ensisijainen vastuu Suomen talouden todella kurjasta tilasta. Vapaavuori vaikuttaa turhan tärkeältä ja patruunamaisen pönäkältä poliitikolta. Lisäksi nuoruuden rikokset rasittavat hänen julkisuuskuvaansa.

7. Alex Stubb on kansainvälinen tyyppi ja rento, mutta samalla taitava poliitikko, jonka esiintymisiä ei tarvitse etenkään kansainvälisissä huippukokouksissa ja vastaavissa tilaisuuksissa myötähäpeää tuntien seurata. Hän hallitsee ulko-ja EU-politiikan hyvin ja on kahden hallituksen ministerinä toimiessaan saanut tilaisuuden perehtyä perusteellisesti myös kotimaan politiikkaan.

8. Etenkin vuoden 2015 eduskuntavaaleja silmällä pitäen Stubbin valinta oli kokoomuksen kannalta viisas ja, voisinko sanoa, suorastaan "fantastinen" asia. Hän on todellinen ääniharava, joka vetänee kokoomuksen äänestäjiksi myös paljon sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole koskaan aiemmin kokoomusta äänestäneet.

9. Tänään oli suorastaan huvittavaa seurata, miten happamasti Timo Soini ja Juha Sipilä suhtautuvat Stubbin ylivoimaiseen voittoon Lahdessa. Nämä oppositiomiehet olisivat mieluusti nähneet Jan Vapaavuoren tulleen valituksi, sillä he ymmärtävät, että heidän puolueidensa on seuraavissa vaaleissa vaikea voittaa Stubbin johtamaa kokoomusta. 

10. Timo Soini ja Juha Sipilä haukkuvat räksyttävät Stubbia äärioikeistolaiseksi, Nato-haukaksi ja ties miksi. He eivät ymmärrä, että juuri Stubbin mutkaton ja rento suorapuheisuus saa ihmiset kiinnostumaan politiikasta ja valitsemaan vaaleissa puolueensa. Soini, Sipilä, Antti Rinne, Paavo Väyrynen ja monet muut vanhat kasvot kaluavat Nato-kysymyksessä vain iänikuista Nato-optiota.

11. Voidakseen menestyä ensi vuoden eduskuntavaaleissa keskusta ja perussuomalaiset joutuvat todennäköisesti turvautumaan "Venäjä-korttiin" - vai pitäisikö sanoa Putin-korttiin - mitä tulee Nato-kysymykseen. Kun Venäjä vastustaa Suomen liittymistä Natoon, niin Juha Sipilän, Timo Soinin ja muiden vanhoillisten ja varovaisten puoluejohtajien ei auta muu kuin yhtyä Putinin, Lavrovin ja "Putinin kavereiden" sankkaan kuoron, joka varoittelee suomalaisia harva se päivä Natoon liittymisen hirmuisista vaaroista!

12. Kun Stubbin valinta Lahdessa on varmistunut, niin eikös Jyrki Katainen, tämä ex-puheenjohtaja ja kohta myös ex-pääministeri, ilmoittanut heti, kun tv-toimittaja häntä haastatteli, että minusta tulee sitten 1.7. alkaen Olli Rehnin jälkeen pätkätalouskomissaari Brysseliin! Hämmästyttävää, sillä eihän hallituksessa ole vielä tiettävästi päätetty - ainakaan viralllisesti - mitään siitä, kuka on Suomen hallituksen ehdokas talouskomissaarin loppukaudeksi. Mutta selvää on, että kyseisestä asiasta eli Kataisen uudesta pestistä on sovittu kokoomuksessa salassa, sillä eihän Katainen olisi muuten lähtenyt lätkimään pääministerin paikalta. 

13. Samaan hengenvetoon Jyrki Katainen kertoi - jälleen ikään kuin täysin selvänä ilmoitusasianana - että hän tähtää syksyllä jonkin muun "painavan" komissaarin salkun haltijaksi. Tämä on sitä poliitista kähmintää, jota äänestäjät eivät ymmärrä eivätkä hyväksy, mutta jota maan hallitus harrastaa vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen.

14. Outo on myös tapa, jolla ns. johtavan poliittisen puolueen vajaat 800 edustajaa voivat ikään kuin itsestään selvänä asiana valita tasavallan hallitukselle uuden pääministerin, kun talousvaikeuksista toiseen joutunut pääministeri kyllästyy - EU-komission viran saamisen toivossa - kesken vaalikauden johtamaan hallitusta ja ilmoittaa muina miehinä kansalle, että "tämä oli sitten nyt tässä, hoitakaa hommat". 

15. Suomen perustuslaki sallii kuitenkin tällaisen demokratian vastaisen menettelyn ja pelin. Itsestään selvää tulisi olla, että koko hallitus eroaa ja maassa järjestetään uudet eduskuntavaalit, jos pääministeri ilmoittaa, että hän ei halua enää jatkaa tehtävässään.

Vauhtia ja vaarallisia tilanteita riitti kokoomuksen puoluekokouksen iltajuhlassa. Iltalehden jutun mukaan vantaalainen kansanedustaja Tapani Mäkinen kaappasi Paula Risikon syliinsä ja retuutti tätä vaarallisesti tanssilattialla (ks. oheinen kuva). Risikon mielestä Mäkisen temppu oli törkeä.