563. Oliko Stefan Wallin sittenkin esteellinen?

Mielenosoituksessa Eduskuntatalon edessä huudettujen iskulauseiden kohteena oli ensisijaisesti ministeri...

1. Oppositiopuolueet eli keskustan ja perussuomalaisten eduskuntaryhmät sekä kahdesta kansanedustajasta koostuva vasenryhmä esittivät tänään eduskunnassa epäluottamuslauseen puolustusministeri Stefan Wallinille. Ryhmien johtajat sanovat Wallinin johtaneen eduskuntaa harhaan kertoessaan, että varuskuntien sulkemiset tehtiin pelkästään maanpuolustuksellisista syistä ja ilman minkäänlaista poliittista ohjausta.

2. Kuten tiedämme, nyttemmin on kuitenkin paljastunut, että Wallin oli ohjannut päätöstä poliittisesti Dragsvikin osalta. Keskustan ryhmänjohtaja Kimmo Tiilikainen sanoi ministeri Wallinin ”salanneen, kiistäneen ja vasta pakon edessä myöntäneen poliittiset perusteensa”. Monet kansanedustajat yhtyivät tänään mainittuun tähän arvioon.

3. Wallinin varsin aktiivinen poliittinen ohjaus paljastui itse asiassa varsin yllättäen oikeuskansleri Jaakko Jonkan 15.3.antamasta päätöksestä, joka koski kansanedustaja Pentti Oinosen Stefan Wallinin esteellisyydestä tekemää kantelua. Tarkemmin sanottuna Wallinin ohjaus ilmenee päätökseen sisällytetyistä puolustusministeriön kansliapäällikön Arto Rädyn sekä puolustusvoimien komentajan Ari Puheloisen ja pääesikunnan päällikön Juha Rannikon oikeuskanslerille antamista selvityksistä.

4. Wallinin luottamuksesta äänestetään eduskunnassa jo huomenna. Tänään asiasta keskusteltiin täysistunnossa, ja siinä Wallin sai kuulla kunniansa monien oppositiopuolueiden edustajien puheenvuoroissa. Myöskään äänessä olleet hallituspuolueiden eli käytännössä demareiden edustajien puheissa Wallinia ei juurikaan kiitelty. Kokoomuksen edustajat istuivat suuressa salissa täysin tuppisuina. Aiemmin hieman ylimieliseltä vaikuttanut Wallin oli nyt aika nöyrää poikaa ja pyyteli jopa anteeksi aiheuttamaansa "tietovajetta", mutta tämä ei oppositiolle riittänyt.

5. Mutta mitä pitäisi sanoa oikeuskansleri Jonkan mainitusta kantelupäätöksestä? Siitä ei ole sanottu tähän asti julkisuudessa oikeastaan mitään. Tämä ei ole sinänsä poikkeuksellista, sillä eihän Suomessa juurikaan käydä juridista keskustelua muistakaan asioista ja päätöksistä. Tämä blogi on yrittänyt olla kanava, jossa keskustelua on ollut tilaisuus käydä, ja onhan tässä tavoitteessa sentään jossain määrin myös onnistuttu.

6. Wallinin jääviysasian esittelijänä on toiminut oikeuskanslerinviraston kansliapäällikkö Kimmo Hakonen, joka on 80-luvun loppupuolella Lapin yliopistosta, oikeastaan silloisesta korkeakoulusta, valmistunut juristi. Muuten, samasta opinahjoista valmistui juristiksi 90-luvun alkupuolella myös muuan Timo Räty. Oikeuskanslerin päätös löytyy osoitteesta http://www.okv.fi kohdasta tiedotus.

7. Oikeuskansleri Jonkan päätös on käsittää yhteensä runsaat seitsemän sivua. Huomiota herättää, että Pentti Oinosen kantelukirjoituksen sisältö mainitaan ensimmäisellä sivulla vain muutamalla rivillä. Oinosen jääviysväitteen perusteluista todetaan päätöksessä lyhyesti, että Stefan Wallin, samoin kuin muuten hänen valtiosihteerinsä (jonka nimeä ei päätöksessä mainita), on Uudenmaan prikaatin killan (Nylands Brigads Gille rf) valtuuskunnan jäsen. Tässä kaikki. Lisäksi Oinonen oli kannellut siitä, että Wallin olisi jotenkin uhannut häntä 9.2.2012 eduskunnassa olleen kyselytunnin päätyttyä.

8. Oikeuskansleri pyysi kantelun johdosta selvitykset Stefan Wallinilta sekä puolustusministeriöltä (PM) ja puolustusvoimilta (PV). Pistää silmään, että kun Oinosen kantelu on kuitattu päätöksessä vain muutamalla rivillä, sisältyy Wallinin selvitystä päätökseen puolentoista sivun verran. PM:n ja PV:n antamien selvitysten kertominen on vienyt oikeuskanslerilta peräti kaksi ja puoli sivua. Varsinainen päätös eli oikeuskanslerin kannanotto mahtuu kahdelle sivulle; tästäkin puoli sivua käsittelee toisarvoista kysymystä eli edellä mainittua uhkailuväitettä.

9. Vaikka mainittuja selvityksiä on selostettu päätöksessä reilut viisi sivua, eivät nuo selvitykset näytä vaikuttaneen Jonkan kannanottoihin juuri mitenkään. Tämä johtopäätös voidaan tehdä siitä, ettei päätöksen perusteluissa viitata kertaakaan yksilöidysti mainittuihin selvityksiin.

10. Yleishavaintona voidaan todeta, että oikeuskanslerin päätös on sangen niukasti perusteltu. Perusteluissa esteellisyysväitettä toki käsitellään hallintolain asianomaisten esteellisyyskohtien eli 27 §:n 1 momentin 5 kohdan ja 7 kohdassa olevan yleislausekkeen kannalta. Perusteluissa selostetaan aluksi mainittujen säännösten sisältöä.

11. Perusteluissa on kappale, jossa todetaan se, mitä kielilaissa sanotaan ruotsinkielisestä joukko-osastosta, ja toinen kappale, jossa todetaan, että Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa on viittaus kielilain ko. säännökseen, jonka mukaan ruotsikielisten varusmiesten koulutus tullaan hallituksen toimesta turvaamaan. Se, mikä merkitys näillä kappaleilla on mahdollisesti ollut ratkaisua tehtäessä, ei kuitenkaan millään tavalla ilmene päätöksen perusteluista.

12. Hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan virkamies on esteellinen, jos hän on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä yhteisössä, joka on asianosaisena tai jolle asian ratkaisusta in odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa.

13. Jonkan päätöksessä todetaan tältä osin ensinnäkin, että joukko-osastokilta ei ole em. säännöksessä tarkoitettu "asianosainen joukko-osastojen lakkauttamisasiassa." Tätä ei kai kukaan ole väittänytkään.

14. Ihmetyttää muutenkin, miksi Jonkka puhuu päätöksessään koko ajan vain joukko-osastokillasta eikä asianomaisesta Dragsvikin joukko-osastosta? Vaikka joukko-osastokilta ei ole asianosaisen asemassa, on itse joukko-osastolle toki merkitystä, tullaanko se kenties lakkauttamaan, yhdistämään toiseen joukko-osastoon tai varuskuntaan taikka säilyttämään entisellään. Killan valtuuskunnan jäsenenä Wallin edustaa tietenkin, ei vain kiltaa ja sen valtuuskuntaa, vaan samalla myös itse joukko-osastoa.

15. Voidaan perustellusti sanoa, että joukko-osasto on "asiaan osallinen" eli sillä on "osa asiassa" ja merkittävä osa onkin, vaikkei se olekaan juridis-muodollisessa merkityksessä asiaosainen. Jonkan pitäisi vanhana tai entisenä prosessualistina toki tietää, että myös prosessilaki tuntee termin asianosaisen lisäksi myös käsitteen "asiaan osallinen".

16. Merkille pantavaa on lisäksi se, että oikeuskansleri Jonkan päätöksessä puhutaan yksinomaan joukko-osaston eli siis Dragsvikin "lakkauttamisasiasta", vaikka mainituissa PM:n ja PV:n selvityksissä on tuotu esiin, ei suinkaan lakkauttaminen, vaan nimenomaan Dragsvikin mahdollinen yhdistäminen Upinniemeen. Kyllä oikeuskanslerin päätöksessä pitäisi olla vähän tarkempi termien käytön suhteen!

17. Jonkka katsoo, että joukko-osastokillalla - tässä on taas esillä tämä suppea käsite (!) - ei ole lähtökohtaisesti odotettavissa joukko-osastojen lakkauttamisasian (tässä siis jälleen pelkästään käsite "lakkauttaminen") ratkaisusta hallintolain 27 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettua erityistä hyötyä tai vahinkoa. Jonkka perustelee tätä ensinnäkin sillä, että joukko-osastokiltojen tarkoituksena on tietyn joukko-osaston tulemisen lisäksi myös yleisempi maanpuolustustahdon edistäminen.

18. Tätä mainintaa ja kiltojen tarkoitusta "yleisen maanpuolustustahdon säilyttämiseksi" Jonkka roikottaa silmiinpistävän innokkaasti mukana monessa muusakin kohtaa päätöstään. Näyttää siltä, että tämän toistelun tarkoituksena olisi jotenkin vähätellä sitä, että kiltojen selkeä päätarkoitus on kuitenkin juuri asianomaisen joukko-osaston tukeminen.

19. Jonkka tokaisee, että joukko-osaston lakkauttaminen ei "hetkauta" joukko-osastokiltoja, koska ne voivat "vaalia myös lakkautettujen joukko-osastojen perinteitä." Tällä perusteella Jonkka sitten päätyy siihen, että joukko-osaston lakkauttamisesta ei ole "lähtökohtaisesti odotettavissa" joukko-osastokillalle laissa tarkoitettua erityistä hyötyä tai vahinkoa.

20. Tämä pikkunäppärä perustelu ei kyllä vakuuta lukijaa alkuunkaan. Kuten jo sanottu, kyse ei ole tietenkään vain joukko-osastokillasta, vaan myös ja nimenomaan itse joukko-osastosta, jota kilta, sen valtuuskunta ja valtuuskunnan jäsenet edustavat. Tämän puolen asiasta Jonkka on sivuuttanut perusteluissaan kokonaan. Totta kai joukko-osastolla ja myös sen killalla on joukko-osaston lakkauttamisesta tai säilymisestä odotettavissa erityistä, suorastaan erinomaista vahinkoa tai hyötyä! Tämän nyt pitäisi olla itsestään selvä asia.

21. Edelleen Jonkka sanoo, että vaikka joukko-osastokillalla - taas siis pelkkä sana osastokilta - olisikin jossakin yksittäistapauksessa odotettavissa lakkauttamisasian ratkaisusta erityistä hyötyä tai vahinkoa, olisi kuitenkin tulkinnanvaraista, voidaanko killan valtuuskuntaa pitää em. lainkohdassa tarkoitettuun hallitukseen tai hallintoneuvostoon rinnastettavana toimielimenä. Miten niin tulkinnanvaraista? Minusta killan valtuuskunta voidaan rinnastaa oikein hyvin mainitussa lainkohdassa tarkoitettuun hallintoneuvostoon. Se, että killalla on myös hallitus, ei vaikuta asiaan. Kun silmäilee vaikkapa juuri Dragsvikin killan valtuuskunnan kokonpanoa, niin ei ole kyllä epäilystäkään siitä, että kyseessä on "hurja joukko" arvovaltaisia vaikuttajia, joka kyllä panee hallituksen (siis myös killan hallituksen) toimimaan juuri niin kuin se haluaa!

22. Oikeuskansleri Jonkan mukaan killan valtuuskunnan jäsenen esteellisyys voisi tulla joukko-osaston lakkauttamisasiassa - jälleen siis pelkkä "lakkauttamisasia" - lähinnä vain em. hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdan yleislausekkeen perusteella. Kysymys on toisin sanoen siitä, muodostaako puolustusministerin mainittu kytkös, ei siis vain "kiltaan", vaan killan valtuuskunnan jäsenyyden kautta myös itse joukko-osastoon, asetelman, joka on omiaan vaarantamaan hänen puolueettomuutensa.

23. Jonkka viittaa yleisellä tasolla lainvalmisteluasiakirjoihin, oikeuskirjallisuuteen ja "soveltamiskäytäntöön", muttei mainitse niistä yhtään yksilöityä kannanottoa; perin ylimalkainen esitys siis. Jonkka toteaa, että mainitussa yleislausekkeessa (siis em. 7 kohdassa) tarkoitetun erityisen syyn on oltava ulkopuolisen havaittavissa ja sen puolueettomuutta vaarantavan vaikutuksen tulee olla suunnilleen samanasteisen kuin erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa.

24. Olisi toki voinut odottaa, että oikeuskansleri olisi avannut tarkemmin puolueettomuuden vaarantumisen sisältöä vaikkapa vain Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännöstä käsin. EIT operoi kahdella eri puolueettomuuskäsitteellä tai -testillä, subjektiivisella ja objektiivisella. Puolueettomuuteen ja esteettömyyteen vaaditaan subjektiovisen testin ohella myös objektiivisen testin läpäiseminen. Ei riitä, että tuomari tai virkamies toimii puolueettomasti, vaan vaaditaan lisäksi, että hänen toimintansa myös näyttää ulospäin puolueettomalta ja objektiiviselta ja herättää luottamusta. Jo tiettyyn ulkoiseen seikkaan perustuva perusteltu epäily tai vaikutelma siitä, että virkamiehen puolueettomuus voi vaarantua, riittää tekemään hänestä esteellisen.

25. Jos Jonkan päätöksessä olisi avattu puolueettomuuskäsitettä edellä mainitulla tavalla ja tarkasteltu Wallinin väitettyä jääviyttä objektiivisen puolueettomuuskäsitteen valossa, olisi tarkastelussa voitu hyvinkin päätyä toisenlaiseen lopputulokseen. Huomioon olisi voitu ja minusta myös tullut ottaa muun ohella PM:n ja PV:n selvityksistä ilmenevä W:n varsin aktiivinen poliittinen ohjaus, joka tuotti myös tulosta. Samoin olisi tullut noteerata se varmaan myös oikeuskanslerin tiedossa ollut asia, että Wallin on mainitun kytköksen tultua ilmi tosiasioiden vastaisesti kiistänyt koko poliittisen ohjauksensa. Huomiota vaille on jäänyt myös se, että Dragsvikin joukko-osaston säilyminen itsenäisenä yksikkönä on ollut Wallinille poliittisesti sangen tärkeä ja jopa elintärkeä merkitys, sillä onhan Wallin myös Rkp:n puheenjohtaja ja koko ruotsinkielisen politiikanteon ja kulttuurinkin pääjehuja, niin sanoakseni.

26. Nämä "absoluuttiset faktat" oikeuskansleri on kuitenkin päätöksessään sivuuttanut. Hän tuntuu askartelevan perusteluissaan lähinnä semanttisten kysymysten parissa. Päätöksen sivulla 7 olevassa yhdessä lyhyessä kappaleessa korostetaan kahteen tai jopa kolmeen kertaan sitä, että joukko-osastojen killoilla on joukko-osaston tukemisen lisäksi tehtävänään "yleisempi maanpuolustustahdon edistäminen." Miksi tätä "maanpuolustustahtoa" on ollut tarvis vetää mukaan tekstiin ja suorastaan jankuttaa näin moneen kertaa?

27. Epäilemättä siksi, että sen avulla oikeuskansleri on halunnut ikään kuin häivyttää näkyvistä ko. kiltojen ja siis myös Dragsvikin killan ja sen valtuuskunnan ensisijaisen tehtävän, joka on jokaisen killan kohdalla oman joukko-osaston tukeminen. Jos asia ilmaistaisiin numeroilla, niin luultavasti joukko-osaston tukeminen käsittää vähintään 70-80 prosenttia killan toiminnasta. Jos tätä killan päätehtävää olisi painotettu perusteluissa asianmukaisella tavalla, olisi johtopäätös Wallinin väitetystä jääviydestä ollut luultavasti toisenlainen.

28. Jonkka päätyy, jankutettuaan siis Wallinin kuulumista (vain) joukko-osastokiltaan, joka ei ole asianosaisen asemassa, ja painotettuaan toistuvasti killan toissijaisia tehtäviä, siihen lopputuloksen, että Wallinin kuuluminen killan valtuuskuntaan ei ole vaarantanut Wallinin puolueettomuutta laissa tarkoitetulla tavalla.

29. Omasta puolestani päätyisin kyllä päin vastaiseen tulokseen ja katson siis Wallinin olleen asian valmistelussa ja käsittelyssä esteellinen sekä hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohdassa että 7 kohdassa mainituilla perusteella.

30. Voidaan ehkä sanoa, että Wallinin asiassa on kyse tulkinnanvaraisesta tapauksesta. Jos virkamiehen esteellisyyttä arvioitaessa liikutaan niin sanotusti harmaalla alueella, niin minusta epäselvässä tapauksessa virkamies tulisi katsoa jääviksi ja hänen tulisi vetäytyä omasta aloitteestaan asian käsittelystä. Oikeuskansleri sitä vastoin lähtee siitä, että epäselvässä tapauksessa virkamies ei ole esteellinen. Tämä kanta ei ole minusta kestävä, vaan on omiaan synnyttämään juuri senlaatuisia epäilyjä virkamiehen motiiveista, joiden kanssa tapaus Wallinin kohdalla ollaan juuri nyt tekemisissä.

31. Oikeuskanslerin omaksuma linja luo epätervettä hallintokulttuuria eikä edistä hyvää hallintotapaa.

32. Hallitus on päättänyt, että Utva käsittelee 29.3. uudelleen puolustusvoimien leikkausasian, mutta vain Dragsvikin joukko-osaston osalta. Asian Utvassa esitellee siis Stefan Wallin, jos hän saa huomisessa äänestyksessä eduskunnassa luottamuslauseen. Minusta Wallinin esteellisyys on asia, joka myös ansaitsisi tulla uudelleen käsitellyksi, mutta näin ei toki tule tapahtumaan.

33. Muuten olen sitä mieltä, että oikeuskanslerin kaksoisrooli toisaalta ylimpänä laillisuusvalvojana ja toisaalta valtioneuvoston ja ministereiden neuvonantajana ("kruununjuristina") tulisi purkaa. Kaksoisrooli heikentää luottamusta oikeuskanslerin toimintaan ministereitä koskevien kantelujen ratkaisijana.

34. Mutta se hyvä puoli oikeuskanslerin päätöksestä toki oli, että vasta siitä eli siihen liitetystä PM:n ja PV:n selvityksistä paljastui se "absoluuttinen fakta", että vastoin salaamistaan ja kiistämistään puolustusministeri Wallin oli sittenkin antanut asiassa poliittista ohjausta. Tästä kiitokset! Jos PM:n ja PV:n selvityksiä ei olisi otettu oikeuskanslerin päätökseen, emme vieläkään tietäisi tuosta ohjauksesta mitään varmaa.

411. Eduskunta kiisteli: ESM vai ERVV? Äänestäjät: EVVK!

Mikä sitten lienee äänestäjien luottamus ensi kuun vaaleissa...

1. Eduskunnassa oli tänään esillä vasemmistoliiton aloitteesta nostettu välikysymys Mari Kiviniemen (kesk) hallitusta vastaan. Vasemmistoliiton välikysymyksessä - välikysymykseen yhtyivät myös perussuomalaiset ja kristilliset - sanotaan näin:

- Suomi on tukenut Euroopan vaikeuksiin joutuneita maita antamalla lainaa ja sen lisäksi ollut takaamassa väliaikaista Euroopan rahoitusvakausvälinettä.

Viime viikonloppuna järjestetyssä kokouksessa oli esillä sekä Euroopan rahoitusvakausväline (ERVV, englanniksi EFSF) että pysyvä vakautusmekanismi (EVM, englanniksi ESM).

Pääministerin tiedotteen mukaan euromaat sopivat, että EU:n nykyinen rahoitusvakausväline (EFSF) muodostaa pohjan pysyvälle järjestelmälle (ESM). ESM:n on määrä tulla voimaan vuonna 2013. "Olemme yhteisesti sitoutuneet 440 miljardiin, mutta nyt voimme todeta, että tarvetta takuiden kasvattamiseen ei tällä hetkellä ole. Väline pystyy suoriutumaan tehtävästään nykyiseltä pohjalta. Tämä on meille keskeinen linjaus."

Pääministerin tiedote antaa tietoisesti sen kuvan, että hallitus ei euromaiden kokouksessa sitoutunut tuen lisäämiseen.

Kuva muuttuu varsin toiseksi, mikäli on uskomista esimerkiksi Saksan liittokansleri Merkelin lausuntoihin ja kansainvälisten tietotoimistojen selostuksiin. Niissä nimittäin todetaan euromaiden sitoutuneen tilapäisen tuen (väliaikaisen rahoitusvakausvälineen) kasvattamiseen nykyisestä 250 miljardista eurosta niin, että se olisi myös reaalisesti 440 miljardia euroa.

Kokousasiakirjassa tästä seikasta todetaankin: "Ennen EVM:n voimaantuloa Euroopan rahoitusvakausvälineen sovittu 440 miljardin euron suuruinen lainanantokyky asetetaan täysimääräisesti käyttövalmiuteen." Sen sijaan tämän toteuttamisen tekniset yksityiskohdat jätettiin myöhemmäksi.

Edelleen kokousasiakirjasta käy ilmi, että pysyvän tukimekanismin kooksi sovittiin reaalisesti 500 miljardia euroa. Siten tässäkin nykyinen reaalisesti 250 miljardin väliaikainen tuki kaksinkertaistuu.

Kun pääministerin tiedote pyrkii korostamaan torjuntavoittoa tuen kasvattamisessa, niin ulkomaisista lähteistä syntyy varsin toisenlainen kuva eli sellainen kuva, että hallitus on sitoutunut kaksinkertaistamaan Suomen vastuut nykyisestä 8 miljardista.

Kyse on suuresta uudesta tukisitoumuksesta samaan aikaan, kun toisaalta vaaditaan julkisen talouden säästöjä, jotka varmasti vaikuttavat niin kansalaisten palveluihin kuin etuuksiinkin.

Hallituksen olisi tullut antaa eduskunnalle tiedonanto asiasta niin, että siitä olisi käynyt selkeästi ilmi, mihin hallitus haluaa Suomen sitoutuvan. Näin koko eduskunta olisi voinut ottaa kantaa uusiin miljarditukiin. Tässä yhteydessä on syytä todeta, että euromaiden kokouksessa oli esillä myös muita merkittäviä EU:n luonteeseen vaikuttavia kysymyksiä, mm. perussopimuksen muuttaminen.

Edellä olevan perusteella ja Suomen perustuslain 43 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan välikysymyksen:

Euromaiden kokouksessa maamme sidottiin uusiin miljarditukiin toisten jäsenmaiden hyväksi, mistä seikasta hallituksen välittämä tieto kaiken lisäksi poikkeaa muualta saadusta tiedosta oleellisesti. Miten hallitus menetteli tukien suhteen euromaiden kokouksessa, ja miten hallitus aikoo menetellä Eurooppa-neuvostossa?

2. Noin siis välikysymyksessä, joka tehtiin aivan viime tipassa, sillä eduskunta piti tänään viimeisen istuntonsa. Eduskuntakeskustelu pääsi vauhtiin kello 15 maissa. Seurasin keskustelua aika ajoin netistä. Olihan se taas aikamoista teatteria ja sellaista showta, josta luullakseni tavallinen äänestäjä ei juuri paljoakaan ymmärtänyt.

3. Hallitus eli käytännössä Mari Kiviniemi ja oppositio sanailivat monta tuntia siitä, mitä Mari Kiviniemi oli viime perjantaina Brysselissä itse asiassa a) sanonut, b) mistä sopinut, jos jostakin oli sovittu, tai c) antanut ymmärtää jne. Pohdiskeltiin, oliko Kiviniemi ollut ollenkaan kärryillä siitä, mistä Brysselissä oli puhuttu tai sovittu taikka annettu suosituksia. Oliko Kivinimi johtanut meitä siis suomalaisia harhaan jne. Monta kertaa vedottiin Saksan liittokansleriin Angela Merkeliin ja hänen versionsa sitä, mitä Brysselissä oli puhuttu ja mistä sovittu. Välikysyjien ja opposition mielestä - tähän näkemykseen yhtyivät (asiallisesti ottaen) myös vihreät (siis tuleva oppositiopuolue) Kiviniemi ei ollut kertonut totuutta siitä, mistä Brysselissä oli sovittu.

4. Valehtelijaksi kukaan ei tohtinut pääministeriä moittia, sillä niin ei saa eduskunnassa yksinkertaisesti tehdä. Ainoa poikkeus tästä etikettisäännöstä koettiin vuonna 2003, jolloin pääministeri Anneli Jäätteenmäki vakuutteli eduskunnan edessä, että hän puhuu niin totta kuin osaa. Tällöin eduskunnasta kuului vihaista sonnilaumaa muistuttava mölinä, jossa falsettiin nousi Ben Zyskowiczin (kok) raakunta: Valehtelee, valehtelee! Se ei ollut hepreaa ja tarkoitti: Ristiinnaulitse, ristiinnaulitse! - No niin, tämä episodi on aina näin Pitkäperjantain lähestyessä syytä palauttaa mieliin.

5. Tämä eli siis kielto leimata kollegoja valehtelijoiksi, on varmaan ainoita asioita, mistä eduskunnassa ollaan yksimielisiä. Minulle on kuitenkin vuosien ja vuosikymmenien aikana jäänyt sellainen vahva käsitys, että Suomen virallisissa instituuteissa tuskin missään muualla valehdellaan niin paljon kuin juuri eduskunnassa ja tuomioistumissa, aina korkeinta oikeutta myöten. Kolmannella sijalla on sitten poliisi. Vaikka näissä instituuteissa siis (muka) pitäisi puhua aina ehdottomasti vain totta.

6. Mutta palatkaamme tämänpäiväiseen ja -iltaiseen välikysymyskeskusteluun, joka siis päätti neljä vuotta istuneen eduskunnan kauden; ensi huhtikuussa Arkadianmäelle sitten kokoontuu "Uusi valehtelijoiden klubi", jos näin leikkisästi asia sallitaan ilmaista. No, useissa tärkeissä asioissa Eduskunnassa toki puhutaan myös faktaa, eivätkä kaikki täysistuntosalin puheetkaan välttämättä ole pelkkää retoriikkaa.

7. Demarit eivät (tietenkään) halunneet allekirjoittaa vasureiden välikysymystä, mutta oli täysin arvattavissa, että kun Eero Heinäluoma pääsee vauhtiin ja puhujapönttöön, saadaan kuulla demarien oma epäluottamislause-ehdotus hallitukselle. Se oli härskimpi kuin vasureiden, sillä siinä demarit syyttivät Mari Kiviniemeä siitä, että tämä olisi sopinut jotakin sellaista Brysselissä, johon hän ei ollut saanut eduskunnalta eli sen Suurelta valiokunnalta mandaattia viime viikon kokouksessa.

8. Eero Heinäluoma syytti Kiviniemeä kansainvälisen sopimuksen solmimisesta eduskunnan selän takana. Heinäluoman mukaan demarit ei hyväksy Kiviniemen sopimaa EU:n kilpailukykysopimusta. Sen sijaan takuiden osalta ollaan Heinäluoman mukaan "ees taas" -tilanteessa eli hallitus ei vastannut, miten niiden osalta menetellään. Sdp esitti hallitukselle omaa epäluottamuslausettaan, sillä se ei hyväksynyt myöskään vasemmistoliiton perusteita.

9. Pääministeri Kiviniemi väitti puolestaan pontevasti, että eurotakuiden kasvattaminen on Suomen aloitteesta torjuttu "toistaiseksi." Kun oppositio väitti, että Suomen takuut olisivat nousseet viime perjantaina Brysselissä 8 miljardista eurosta 16 miljardiin euroon, Kiviniemi selitteli tyynesti, että juuri Suomi sai perjantain EU-huippukokouksessa torjuttua yksittäisten euromaiden takuiden kasvattamisen. Kiviniemi kuitenkin sanoi, että "paineet eivät ole poistuneet". Kiviniemen mukaan Euroopan rahoitusvakausvälineen todellista lainanantokykyä voidaan kasvattaa myös muulla tavalla, joten "on tärkeää selvittää, mitä keinoja on tosiasiallisesti mahdollista käyttää".

10. Välikysymyksen ensimmäinen allekirjoittaja Paavo Arhinmäki sanoi, ettei edes valtiovarainministeri Jyrki Katainen tunnu ymmärtävän Kiviniemen perjantaisia puheita. Arhinmäki viittasi Kataisen tämänpäiväiseen lausuntoon, jonka mukaan Kiviniemen on itse selvennettävä sanomisiaan. Katainen ei ollut tänään eduskunnassa, koska hän oli Brysselissä.

–Ei ole helppoa mennä selittämään äänestäjille, että ongelmamaiden tukipaketti nousee kahdeksasta miljardista kaksinkertaiseksi ja samaan aikaan puhua uskottavasti tarpeesta poistaa kestävyysvaje, Arhinmäki heitteli.

11. Huh, mikä soppa! Minulle kyllä selvisi jossakin vaiheessa keskustelua, että Kiviniemi ja oppositio, siis Arhinmäen ja Heinäluoman johdolla, puhuivat itse asiassa kahdesta eri asiasta lainatakuiden osalta. On nimittäin yhtäältä ESM ja toisaalta ERVV, katso ylhäällä (jos viitsit). Kiviniemi puhui ESM:stä, mutta oppositio sen sijaan ERVV:stä - vai oliko se nyt toisinpäin. Kyllähän nämä ihmiset, siis Kiviniemi ja hänen tukijansa toisaalta ja Arhinmäki ja Heinäluoma sekä koko oppositio (toivottavasti) toisaalta, ymmärsivät, että nyt puhutaan eri asiasta varsinkin näiden lainatakuiden osalta, mutta he "antoivat vaan mennä samaa tahtia" loppuun asti edes yrittämättä ymmärtää toisiaan; tai ainakaan tunnustamatta sitä.

12. Ai minkä takia tällainen näytelmä? No, totta kai kuukauden kuluttua pidettävien eduskuntavaalien ja sitä edeltävän vaalikampanjan takia. Mari Kiviniemen ja koko hallituksen ja hallituspuolueiden pitää yrittää uskotella, että Suomi on nyt todella tiukkana näiden Kreikan ja Irlannin sekä tulossa olevien Portugalin, Espanjan ym. maiden avustamisessa ja lainoittamisessa ja että mistään Suomen antamien lainatakuiden määrän tuplaamisesta ei olisi EU-huippukokouksissa sovittu. Kiviniemi luottaa tai antaa ainakin uskoa, että lainatakuiden nousu voitaisiin korvata joillakin "muilla toimilla." Opposition pitää sitä vastoin antaa aivan toisenlainen kuva asioista ja väittää, että Kiviniemi ja Katainen eivät joko ymmärrä asioita tai antavat vaaleja silmällä pitäen harhaanjohtavaa kuvaa Suomen sitoumuksista.

12a. Todella outoa tuollainen jankkaaminen ja toistensa ohitse puhuminen, suorastaan lapsellista ja äänestäjien harhauttamista, jos minulta kysytään. Mutta tämä nyt varmaan on sitä paljon puhuttua "politiikkaa" ja sen tekemistä, pahimmoillaan. Ei mikään ihme, että eduskuntavaaleissa äänestysvilkaus laskee vaali vaaleilta. Kuka hitto tuollaista jankkaamista ja sumuttamista viitsii katsella ja yrittää ymmärtää! Eikö pääministeri Kivireki voinut sanoa selkokielellä, mistä on kysymys ja missä mennään! Ei, ei se edes yrittänyt, vaan intti inttämistä päästyään, että "nyt ei ole sovittu lainatakuiden korottamisesta". Kiviniemi ei suostunut "paljastamaan", vaikka kaikki sen kyllä tietävät, että hän oli ollut Brysselissä Angela Merkelien ja muiden johtajien mukana vakuuttelemassa pääomasijoittajille ja näille hemmetin markkinavoimille, että jos on tarvis ja muu ei auta, niin ne lainatakuutkin voidaan kyllä, saakeli soikoon, tuplata. - Siis on tämäkin yhden sortin "demokratiaa": markkinoille ja kansalaisille pitää kertoa asioista eri tavalla: markkinavoimille kerrotaan totuus, mutta ihmisille uskotellaan toista!

13. Sitten meillä on tämä Suuri valiokunta, jota johtaa Erkki Tuomioja (sdp). Siellä käsitellään nämä EU-asiat ja siis myös tämä takuusoppa ja siihen liittyvät ESM:t ja ERVV:t sun muut "välineet." Kukaan ulkopuolinen ei tiedä, hänen ei ainakaan pitäisi tietää, mitä siellä ihmeellisessä "Suuressa" on oikein puhuttu ja sovittu. Valiokuntien kokoukset ovat nimittäin salaisia. Ihmeellistä: eduskunnan tärkein valiokunta, mutta ihmiset eivät saa tietää, mitä siellä puhutaan! Viime viikolla oppositio ja hallitus kiivailivat kovasti siitä, oliko tämän "Suuren" kokouksista vuodettu opposition edustajien toimesta salaista tietoa ulkopuolisille. Tästäkään ei saatu minkäänlaista tolkkua saatikka selvyyttä. Oppositio väitti, että ainoa joka oli vuotanut, oli Paavo Väyrynen (kesk) uudessa, tammikuussa ilmestyneessä kirjassaan. - Pääseeköhän Paavo muuten edes enää eduskuntaan Uudeltamaalta, epäilen.

14. Erkki Tuomioja näyttää olevan"Suuren ja Salaisen" puheenjohtajana jollakin tavalla puun ja kuoren välissä. Yhtäältä hän kyllä tietää, miten asiat ovat, eli hallitus on myös po. riidassa loppujen lopuksi oikeassa, mutta toisaalta hän yrittää tehdä politiikkaa demarien hyväksi ja onnistuukin sotkemaan älyllään, asiaosaamisellaan ja puhujan taidoillaan kuvioita oivallisesti. Jos Tuomioja olisi valittu Heinäluoman jälkeen demareiden puheenjohtajaksi, olisi todennäköisestä, että demarit voittaisivat huhtikuun vaalit ja Tuomiojasta tulisi uusi pääministeri; niin heikosti Kiviniemellä ja Kataisella ja johtavilla hallituspuolueilla on mennyt. Mutta kun onnettomat demarit menivät valitsemaan Jutta Urpilaisen puheenjohtajakseen, niin jopa persut uhkaavat ohittaa demarit eduskunnan paikkaluvussa!

15. Päätän katsaukseni toteamalla, että juuri äsken eduskunta äänesti välikysymyksestä. Luultavasti lopullisessa äänestyksessä olivat vastakkain hallitusta tukeva esitys "päiväjärjestykseen siirtymisestä" ja demareiden epäluottamusesitys "perusteltuun päiväjärjestykseen siirtymisestä" (hemmetinmoista kapulakieltä tämäkin). Välikysymys kaatui äänin 104-62. Tämä oli täysin odotettua.

16. Luultavasti huhtikuun vaalien äänestysprosentti ylittää hädin tuskin 60 prosenttia. Äänestäjät eivät ymmärrä eikä heitä edes kiinnosta, onko se nyt ESM vai ERVV, joka niin sanotusti jyllaa ja jonka pillin mukaan meidän pitää tässä takuuasiassa tanssia. Monet sanovat vain EVVK: ei voisi vähemmän kiinnostaa. Ihmisille ja etenkin äänestäjille asiat pitäisi kertoa selkokielellä eikä tulevia vaikeita päätöksiä saisi ryhtyä salailemaan. Ainoa porukka joka vasureiden ja demareiden välikysymyksestä korjasi pisteet kotiin oli luultavasti persut.

PS.

Eduskunta piti tänään täysistunnossaan hiljaisen hetken Japanin maanjäristyksen ja tsunamin uhrien muiston kunnioittamiseksi. Tämä oli oikea tapa. Japanissa kuolleiden lopullista määrää ei vielä tiedetä, mutta arviot liikkuvat 10 - 30 000 kuolleen välillä. - Haitin maanjäristyksessä viime vuoden syksyllä kuoli 220 000 ihmistä ja maan pääkaupunki Port-au-Prince tuhoutui käytännössä maan tasalle ja 300 000 ihmistä joutui kodittomaksi. Eduskunta ei tainnut tuolloin pitää hiljaista hetkeä.