1. Tilastokeskuksen vuonna 1990 julkaisemasta ammattihakemistosta löytyy lähes 400 mies -päätteistä ammattinimikettä. Vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan silloisessa lainsäädännössä oli yli 100 mies -loppuista yleistävää nimikettä.
2. Varsin moni suomalainen siis on ollut tai on edelleen ammatiltaan jonkinlainen "mies". Vanhemmat ihmiset saattavat vielä muistaa radiohupailussa Kankkulan kaivolla (1958-70) esiintyneen yleismies Jantusen, jota esitti tunnetulla taidollaan näyttelijä Kauko Kokkonen. Hän oli joka alan asiantuntija ja paikallinen keksijä, Jantunen keksi mm. Puskabussin.
3. Tampereella ilmestyvä Aamulehti, jonka päätoimittajana on Jouko Jokinen (katso kuva yllä), otti viime sunnuntain (17.9.) pääkirjoituksessaan tiukasti kantaa sukupuolineutraalien (sukupuolittomien) tittelien tai ammattinimikkeiden puolesta. Lehti kertoi luopuvansa sukupuolittuneista nimikkeistä kuten luottamusmies, virkamies, lakimies tai (eduskunnan) puhemies, ja korvaavansa ne ilmaisuilla, jotka eivät viittaa sukupuoleen.
4. Pääkirjoituksessa todettaan, että nimike "terveyssisar" on onneksi jo kadonnut käytöstä, ja lehtimiehen on korvannut toimittaja ja lakimiehen juristi. Lehden mukaan samaa tietä joutavat mennä esimerkiksi esimiehet, luottamusmiehet, virkamiehet, lautamiehet, palomiehet ja puhemiehet.
5. Valtakunnan ehkä tärkein "mies" eli eduskunnan puhemies on tästä eteenpin puheenjohtaja, Aamulehti julistaa. Mainittu nimike kuvastaa lehden mukaan hyvin myös työn luonnetta, sillä ko. arvotehtävän saanut johtaa eduskunnassa puhetta, ei niinkään puhu toisten puolesta.
6. Pääluottamusmies voisi hyvin olla henkilöstön tai työntekijöiden edustaja, myös asiamies on edustaja. Lautamies on maallikkotuomari, palomies pelastaja ja uskottu mies yksinkertaisesti uskottu. Aamulehden mukaan jatkossa ei ole myöskään syytä käyttää ilmaisuja "naisurheilija" tai "miesurheilija", vaikka urheilukilpailuissa onkin käytössä erikseen miesten ja naisten kilpailut ja lajit. Vastaavasti "miesmalli" on yksinkertaisesti vain "malli". Esimies voisi lehden mukaan kääntyä luontevaksi vaikkapa "esinaiseksi", jos ilmaisu "pomo" tuntuu liian puhekieliseltä ja "päällikkö" turhan pönkeältä.
7. Kuten arvata saattaa, Aamulehden kannanotto on herättänyt julkisuudessa ja etenkin somessa paljon porua ja keskustelua. Muutoksen ovat tuoreltaan tuominneet monet napamiehet - eivät siis napahenkilöt - aina ulkoministeri Timo Soinista lähtien; luulisin, että asiaa tullaan kysymään myös kaikilta presidenttiehdokkailta. Soini (sin) kiivaili etenkin eduskunnan puhemiehen nimikkeen säilyttämisen puolesta. Taustatukea hän sai puhemies Maria Lohelalta (sin), joka loihe lausumaan, että puhemies on arvostettu ja perinteinen titteli, joka on osa eduskuntainstituutiota. Tällä viikolla kansanedustaja Mika Nikko (ps) yritti pari kertaa käyttää eduskunnan täysistunnossa ilmaisua "arvoisa puhemies", mutta puhemies Lohela oikaisi oitis Nikkoa, ja vaati tätä pysymään puhemies-tittelissä.
8. Timo Soini kannan ymmärtää, sillä Maria Lohela oli nimenomaan hänen löytönsä eduskunnan puhemieheksi vuoden 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Valinnassa painoi Lohelan erinomainen englanninkielen taito, jota Timo Soini oli eduskuntakaudella 2011-2015 hyödyntänyt toimiessaan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana ja vetäessään siinä ominaisuudessa ulkomaille suuntautuvia valiokunnan matkoja; Lohela oli mainitun valiokunnan jäsen. Puhemiehenä Lohela on tarvinnut kieltitaitoaan lähinnä eduskunnassa käyviä ulkomaisia vierailijaryhmiä isännöidessään/emännöidessään.
9. Naispuolisen puhemiehen ongelma poistuu kuitenkin tammikuussa 2018, jolloin eduskunta kokoontuu uusille valtiopäiville ja valitsee uudeksi puhemieheksi toiseksi suurimman eduskuntaryhmän eli kokoomusta edustavan kansanedustajan, joka näillä näkymin lienee Ilkka Kanerva.
10. Some-keskustelijoiden ja asiaa koskevien kyselyjen niukka enemmistö näyttäisi olevan valmis luopumaan sukupuolittuneista nimikkeitsä ja korvaaman ne sukupuolineutraaleilla titteleillä. Vaikeus on siinä, ettei korvaavia nimikkeitä ole aina kovin helppo keksiä. Monet nimikkeet, kuten esimerkiksi eduskunnan puhemies (ja puhemiesneuvosto), lautamies, virkamies jne. perustuvat sitä paitsi lakiin, jolloin niiden korvaaminen neutraaleilla ilmaisuilla veisi runsaasti aikaa.
11. Minusta eduskunnan puhemies voitaisiin kyllä korvata, ainakin käytännössä eli lakia muuttamatta, nimikkeellä puheeenjohtaja varsinkin silloin, kun puhemies johtaa täysistunnossa puhetta. Jonkinlaisena kompromissinä voitaisiin tuolloin turvautua vaikkapa ilmaisuun "arvoisa puheenjohtajana toimiva puhemies", ellei se olisi liian kömpelö. Muuten, minusta kansanedustajat käyttävät turhan usein täysistunnossa sanontaa "herra puhemies", "arvoisa puhemies", "arvoisa rouva puhemies" tms. , jolloin he samalla, paperista tiukasti puhetta lukiessaan, nyökyttelevät tai ovat nyökyttelevinään takanaan olevalle puhejohtajan/puhemiehen korokkeelle. Minusta riittäisi käyttää mainittua sanontaa vain a) puheenvuoron aloittamisen ja b) sen lopettamisen yhteydessä.
12. Mitä tulee oikeudenkäyttöä koskeviin nimikeisiin, niin esimerkiksi termi "lautamies" voitaisiin toki korvata sanalla maallikkotuomari, ellei se olisi turhan pitkä ja hieman hankalan tuntuinen; käsite "maalikkojäsen" olisi minusta paljon parempi. "Uskottu mies" , samoin kuin "holhooja"on holhouslaissa jo korvattu termillä edunvalvoja; maaoikeuden maalikkojäsenien kohdalla nimike sen sijaan on yhä voimassa. Nimikettä "ulosottomies" saattaa myös olla vaikea korvata muulla sanalla. Sana "poliisimies" on myös yleisessä käytössä, mutta sen sijasta voidaan puhua yksinkertaisesti poliisista tai konstaapelista, ylikonstaapelista jne. Nimike (eduskunnan) oikeusasiamies on vanhaa perua ja käännös yleismaailmallisesta sanasta "ombudsman", joten sen korvaaminen vaikkapa sanalla "oikeusasian (yli)valvoja" tms. yhtä kömpelöllä nimikkeellä ei tulisi olemaan helppo tehtävä.
13. Juristi on sinänsä sopiva nimike, mutta suomenkieliset lakimiehet ja etenkin suuri yleisö saattaisivat vierastaa sen virallistamista. Lakimies-lehden nimeä tuskin voidan muuttaa, sillä lehti on ilmestynyt tuolla nimellä jo varsin kauan. Nimikkeessä "laamanni" (lagman) oleva "man" ei viitanne mieheen, vaan tarkoittanee ihmistä. Raastuvanoikeudessa oli jäseninä oikeusneuvosmiehiä (rådman), mutta nyttemmin nimike ei ole nä käytössä. Sitä vastoin sana "oikeudenkäyntiasiamies" tai ylipäään "asiamies" ovat perustuneet aina lakiin. Sanoilla "asiamies" ja "avustaja" on juridisessa kielenkäytössä vissi ero. Nimikettä "virkamies" voi olla hyvin hankla poistaa lainsäädännöstä; korvava sana "viranhaltija" olisi turhan pitkä. Sanalla "nimismies" on pitkät perinteet, mutta sen käyttö ei taida enää perustaa lakiin. "Ukkotuomari" on ollut epävirallinen synonyymi nimikkeelle kihlakunnantuomari.
14. Nimike "kirkkoherra", joka on hieman huono käännös ruotsikielisestä sanasta "kyrkoherde", voitaisiin mahdollisesti korvata arvonimeä tarkoittavalla sanalla "rovasti". Korvaavaiksi sanoiksi ehdoteut sanat "kirkonpaimen" tai "ylipappi" eivät kuulosta luontevilta.
14. Pitäisikö sellaiset sanat ja nimikkeet kuin esimerkiksi palomies, kirvesmies, remonttimies, postimies ja putkimies korvata nimikkeillä, joissa ei esiinny mies-sanaa? Putkimiehen synonyyminä käytetään nykyisin sanaa putkiasentaja ja postimiehen sijasta voidaan puhua vaikkapa posteljoonista tai postinkantajasta. Aikaisemmin varsin yleisesti käytössä olleet nimikkeet "työmies" ja "sekatyömies" ovat poistuneet ammattinimikkeiden joukosta.
15. Entäpä sitten sellaiset sanat kuin "poromies" ja "aviomies"? Aviomies korvautuu helposti neutraalilla ilmaisulla aviopuoliso. Sukupuolineutraalien ammattinimikkeiden puolesta voidaan yleensäkin vedota siihen, että nykyisin tunnetaan myös sellainen kummallinen ilmiö kuin sukupuolineutraali avioliitto.
16. Kävi ko. uudistuksen suhteen niin tai näin, mutta yksi asia on kuitenkin varma: Sukupuolineutraalin titteliuudistuksen henkiselle isälle päätoimittaja Jouko Jokiselle kävi heti hyvä "mäihä". Viime sunnuntaina Jokinen oli vielä maakunnallisen Aamulehden päätoimittaja, mutta 2-3 päivää myöhemmin mies jo tepasteli myhäillen Ylen käytävillä firman uutistoiminnasta tulevan päätoimittajan ominaisuudessa; Jokisen edeltäjä Atte Jääskeläinen sai muutama kuukausi sitten potkut tehtävästä.
17. Nyt me tiedämme Jouko Jokisesta paljon enemmän kuin aikaisemmin. Hän on 58-vuotias pitkän linjan journalisti, joka on työskennellyt toimittajana mm. Helsingin Sanomissa ja päätoimittajana ennen Aamulehteen tuloaan Satakunnan Kansassa. Jokinen on syntynyt Vilppulassa ja harrastanut nuoruudessaan kuulantyöntöä, jossa hän on saavuttanut nuorten SM-pronssia vuonna 1979. Jokisen kuulaennätys on 15,79, mutta hieman epäselväksi on toistaiseksi jäänyt, onko hän pukannut ko. tuloksen miesten 7,2 kiloisella vaiko nuorten kilpailuissa useimmiten käytetyllä 5,4 kilon painoisella rautapallolla. Jokisella on pituutta 196 cm ja painoa nykyisin 125 kg. Hieman vatsakkaalta mies kuvissa näyttääkin, mutta se ei toki häiritse. Jokinen ei ole tehnyt eläessään yhtään radio- tai tv-juttua, mutta mitä väliä tuollakaan sitten on.
