Näytetään tekstit, joissa on tunniste valitsijayhdistys. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valitsijayhdistys. Näytä kaikki tekstit

maanantai 29. toukokuuta 2017

1074. Sauli Niinistö haluaa jatkaa presidenttinä


Niin tuota, kai minä voisin sitten lähteä ..tuota jos valitsijayhdistyksen ehdokkaana ajattelin...jos se saadaan pystyyn…onhan siitä ollut puhetta jo aika kaun joo… niin tuota öhöm...olen kyllä jo aika vanha…olen sitä toista kautta miettinyt…viime hetkiin asti...en minä muuten mutku…MINÄ RAKASTAN TÄTÄ MAATA…siinä se nyt sitten tuli…ei se minun oma idea kyllä ollut….Jenni käski noin sanomaan...

1. Istuva presidentti Sauli Niinistö on venkoillut jatkokautensa ilmoituksen kanssa jo pitkään, aivan liian kauan. Tänään Niinistö vihdoin viimein tuli asiassa "ulos" ja ilmoitti Mäntyniemessä, aivan odotetusti, että on valmis hakemaan jatkokautta ensi vuoden vaaleissa. Vaalien ensimmäinen kierros järjestetään 28. tammikuuta.  

2. Niinistö kuitenkin sanoi, että hän ei suostu kokoomuksen ehdokkaaksi, kuten vuoden 2012 vaaleissa, vaan haluaa taakseen valitsijayhdistyksen ja sen myötä  eräänlaisen kansanliikkeen tuen. Perustuslain 54 §:n 3 momentin mukaan tällainen valitsijayhdistys vaatii taakseen vähintään 20 000 kannattajaa. 

3. Valitsijayhdistys on Niinistön mukaan ollut pohdinnassa jo viime kesästä lähtien, siis vuoden verran. Näin ollen on selvää, että Niinistö, joka täyttää elokuussa 69 vuotta, on todellisuudessa päättänyt jo vuosi sitten lähteä tavoittelemaan toista kautta. Näin on asia, vaikka hän kertoi tänään harkinneensa jatkokautta vakavasti viimeisen asti mm. siksi, että täyttää mahdollisen toisen kauden lopulla jo 75 vuotta. 

4. Ilmeistä on, että valitsijamiesyhdistyksen monista yksityiskohdistakin on alustavasti sovittu. Niinistö kiisti Mäntyniemessä tietävänsä yhdistyksen varainhankinnasta, mikä vaikuttaa hieman oudolta. Niinistö muotoili valitsijayhdistystä koskevan hankkeen hänelle tyypilliseen venkoilevaan tapaansa: "On ollut innokasta ajattelua". 

5. Sauli Niinistön ehtona ehdokkuudelle siis on, että mainittu yhdistys syntyy ja tukea hänelle löytyy. ”Minua hivenen kiehtoo nähdä, kuinka laaja-alaisesti suomalaiset todella olisivat tukenani”, Niinistö sanoi. ”Jos valitsijayhdistystä ei saada kasaan, niin mitäpä minä niissä vaaleissa tekemään", Niinistö loihe ikään kuin "vaatimattomuuttaan" kaunistellen lausumaan.

6. Toki Sauli Niinistölle löytyy helposti tukea, joten tarvittavat 20 000 kannattajaa saadaan kokoon vaikka yhdessä päivässä, kun toimeen tartutaan. Niinistö on tyypillinen tv-aikakauden poliitikko, joka viehättää kansaa ja ihailee hänen ulkonäköään, tykkää hänen ajattelustaan ja piilopopulistisesta suosiontavoittelustaan, samoin Jenni-vaimosta ja Lennu-koirasta. Kun nyt vain ovat, helkkari soikoon, niin kivoja hassukurisia. Tasavallan presidentin virka on nykyisin suuresti viihteellistynyt, tämä kehitys alkoi jo Martti Ahtisaaren virkakaudella ja Tarja Halosen ja nyt Sauli Niinistön kausilla presidentin kansanviihdyttäjän rooli on entisestään korostunut.  

7. Niinistö ei tietenkään tyydy 20 000 kannattajan ilmoitukseen, vaan hän edellyttää huomattavasti suuremman joukon eli ainakin 200 000 äänioikeutetun kansalaisen kannatusta jo tässä "esivaalissa".  Niinistön tarkoituksena on valitsijamiesyhdistyksen avulla jäädyttäää vastaehdokkaiden vaalikampanja ja kannatuskehitys.

8. Niinistö kertoi, että hänen vaalikampanjansa alkaa vasta Itsenäisyyspäivän jälkeen. Joulun ja uudenvuoden pyhien takia vaalitaisteluun, jos sellaisesta tässä tapauksessa voi edes puhua, jäisi siten aikaan vain kuukauden verran. Niinistön mukaan hänellä ei ole aikaa kampanjointiin Suomen 100-vuotisjuhlavuoden takia. Hänen aikataulunsa on pitkälle sovittu yli syksyn itsenäisyyspäiväviikolle asti. Kaikki tämä tähtää tietenkin siihen, että todellista vaalitaistelua ehdokkaiden välillä ei pääsisi syntymään.

9. Sauli Niinistön mukaan kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on asiasta tietoinen.
Ja kuinka ollakaan, Petteri Orpo teki Niinistölle uskollisena työtä käskettyä, eli ilmoitti jo tiedotustilaisuuden aikana, että kokoomus on hommassa eli Niinistön uudelleen valinnassa ”täysillä mukana”.

10. Petteri Orpon uskollisuus Niinistöä kohtaan juontaa juurensa viime vuodelta, jolloin Orpo voitti Alexander Stubbin kokoomuksen puheenjohtajakisassa. Niinistö ei pitänyt Alex Stubbista ja hänen tyylistään, ei tippaakaan. Kuka tietää, vaikka Niinistö itse asiassa pelkäsi Stubbin suurta kansansuosiota ja vaalimenestystä ja halusi siksi raivata hänet hyvissä ajoin tieltään. 

11. Presidentti Niinistö perusteli valitsijayhdistystä sillä, että presidentti on etääntynyt yhä enemmän puoluepolitiikasta. Minusta tämä on hieman kummallinen perustelu, sillä eihän kukaan ole aiemminkaan edellyttänyt, että istuva presidentti harrastaisi puoluepolitikointia. Hänen on ilman muuta pysyteltävä erossa puolueista ja puoluepolitiikasta. Se, että tasavallan presidentiltä on uuden perustuslain myötä riisuttu sisäpolitiikkaan kuuluvia valtaoikeuksia, ei tietenkään merkitse sitä, että ensi tammikuun vaaleissa ei puhuttaisi lainkaan sisäpolitiikasta tai yleensä kotimaan politiikasta, vaan keskityttäisiin vain ulko-ja EU-politiikkaa koskeviin kysymyksiin. 

12, Toki Niinistö on jo ensimmäisen kautensa aikana ottanut kantaa eri tavalla moniin sisäpoliittisiin kysymyksiin. Edellä jo viittasin siihen, miten Sauli Niinistö vaikutti viime vuonna taustalla kokoomuksen puheenjohtajavaalissa ja halusi nostaa puolueen, jota hän on aiemmin johtanut, uudeksi puheenjohtajaksi Petteri Orpon ja savustaa Alex Stubbin ulos myös Juha Sipilän johtamasta hallituksesta.

13. Tuoreena esimerkkinä Niinistön puuttumisesta kotimaan asioihin ja poliittikkaan voidaan mainita viikko sitten tapahtunut uuden oikeuskanslerin nimitysasia. Oikeusministeri eli oikeusministeri Jari Lindström oli päättänyt esittää valtioneuvoston yleisistunnossa oikeuskansleriksi professori Veli-Pekka Viljasta, jolla ilmeisesti oli myös koko hallituksen tuki takanaan. Kun Sauli Niinistö sai tiedon asiasta, hän ilmoitti oitis pääministeri Juha Sipilälle, että hän ei tule Viljasta virkaan nimittämään, vaan että hän on Tuomas Pöystin nimityksen takana. Hallituksen ei auttanut silloin muu kuin taipua Niinistön tahtoon ja saneluun.

14. Ko. nimitysasian taustalla voi olla poliittista "peliä" sen varmistamiseksi, että sote-uudistus, jonka pääarkkitehtina Tuomas Pöysti on sinänsä ansiokkaasti reilut kaksi vuotta toiminut, toteutuu loppuun asti kokoomuksen edellyttämällä tavalla. Tätä näkemystä tukee myös se, että Pöysti aloittaa oikeuskanslerina vasta ensi vuoden alussa, mikä tarkoittaa sitä, että hänen halutaan paimentavan sote-uudistuksen läpiviemistä vuoden loppuun asti. 

15. Toisaalta on väitetty, eikä ilmeisesti aivan aiheetta, että Sauli Niinistö on tuntenut jonkinlaista kaunaa professori Veli-Pekka Viljasta vastaan, koska tämä oli puolta vuotta aiemmin arvostellut julkisesti Niinistön uudenvuoden puhetta. On myös syytä muistaa, että oikeuskanslerin virkavelvollisuuksiin kuuluu perustuslain mukaan valvoa, ei vain hallituksen ja sen ministereiden, vaan myös tasavallan presidentin virkatointen laillisuutta. - Tämä on yksi esimerkki siitä, miten Niinistö on, vastoin vakuuttelujaan, puuttunut hallituksen nimityspolitiikkaan ja kotimaan asioihin.

16. Poliittiset puolueet ovat ehtineet jo asettaa omia ehdokkaitaan presidentinvaaleihin. Keskusta asetti jo lähes vuosi sitten ehdolle Matti Vanhasen, vihreät Pekka Haaviston ja vasemmistoliitto Merja Kyllösen. Demareiden tilanne on auki osittain siksi, että mahdolliset ehdokkaat ovat odotelleet Sauli Niinistön ilmoitusta. Entistä puheenjohtajaa, kansanedustaja Eero Heinäluomaa on pyydetty ehdokkaaksi. Tänään Heinäluoma ilmoitti, että hän kertoo viikon kuluessa kantansa asiaan. Perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja puolustusministeri Jussi Niinistö sanoi tänään, että puolue tulee asettamaan vaaleihin oman ehdokkaansa. Oikein hyvä!

17. On toki selvää, että Sauli Niinistö valitaan toiselle kaudelle. Kysymys on lähinnä vain siitä, saako Niinistö jo vaalin ensimmäisellä kierroksella yli puolet annetuista äänistä, jolloin toista kierrosta ei tarvita. Koska ei puolueet ovat asettaneet vaaliin päteviä ehdokkaita, on luultavaa, että nämä saavat yhteensä niin paljon ääniä, että toinen kierros tarvitaan. Näin tapahtui myös vuoden 2012 presidentinvaaleissa, jolloin Sauli Niinistön vastaehdokkaana toisella kierroksella oli Pekka Haavisto.

18. Itse olen jo kauan sitten päättänyt, että en tule näissäkään vaaleissa äänestämään Sauli Niinistöä. Tähän on useita syitä, joista kerron myöhemmin; en kannata hänen uudelleen valintaansa. Minusta Sauli Niinistö ei ole ollut eikä hänestä tule myöskään toisella kaudella todellista "koko kansan presidenttiä", vaikka hän siihen itse tällä manööverillä eli valitsijayhdistyksellä kovasti pyrkisikin. Äänestämällä muita ehdokkaita voidaan taata, että presidentinvaaleissa tullaan järjestämään toinen kierros, jolloin vaalit ovat todelliset. 



Luontokin näyttäisi reagoivan ilmoitukseen, Littoistenjärvi on taas samea, samaa vanhaa paskaa sielläkin siis...