941. Kenestä Mikko Paateron seuraaja?

1. Kevät on erilaisten juhlapäivien aikaa, jolloin siniristiliput vedetään salkoihin. Muutama viikko sitten pidettiin eduskuntavaalit ja parhaillaan ovat meneillään hallitusneuvottelut. Viikko sitten juhlittin Vappua, jolloin Havis Amanda sai perinteisen lakkinsa lennokilla ja Espan puisto ja Tähtitorninmäki pullistelivat humalaisista juhlijoista.

2. Tällä viikolla on vietetty toisen maailmansodan päättymistä ja Venäjällä voitonpäivän 70-vuotisjuhlallisuuksia. Moskovan Punaisella torilla on parhaillaan menossa suuri sotilasparaati, jota länsimaiden johtajat eivät sattuneesta syystä kunnioita läsnäolollaan. Suomessa on silti myös tänään liputuspäivä, sillä nyt vietetään Eurooppa-päivää. Suomen liittymisestä Euroopan Unioniin on kulunut 20 vuotta. Huomenna juhlitaan Äitienpäivää, ja liput kiskotaan jälleen tankoihin, satoi tai paistoi.

3. Tänä vuonna ja vieläpä samana päivä eli 1.8. jää eläkkeelle kaksi tunnettua poliisimiestä, mikä olisi myös hyvä syy juhlia. Toinen heistä on Helsingin poliisin väkivaltayksikön johtaja Juha Rautaheimo ja toinen poliisiylijohtaja Mikko Paatero. Juha Rautaheimo on antanut lehdille useita jäähyväishaastatteluja. HS:ssa on tänään laaja juttu Rautaheimosta ja tunnetuista murhajutuista, joissa hän on ollut esitutkinnan johtajana.

4. Mikko Paatero nimitettiin poliisiylijohtajan virkaan 2008, jolloin muodollisen nimityspäätöksen teki valtioneuvosto. Tosiallisesti Paateron kuitenkin poimi tehtävään sisäministeri Anne Holmlund (kok), joka on Paateron puoluetoveri. Sattui vielä niin "somasti", että Holmlund ja Paatero ovat molemmat kotoisin Satakunnasta Porin lähistöltä. Paatero, joka oli virkaan tullessaan jo 60-vuotias, oli toiminut aikaisemmin reilut 25 vuotta Länsi-Suomen läänin lääninpoliisijohtajana. Holmlundin valinta tuli monille täydellisenä yllätyksenä, sillä Paateron katsottiin olevan Turussa eläkevirassaan.

5. Mikko Paateron viranhoidosta voidaan olla monta mieltä, sillä toiset kiittävät ja toiset moittivat. Itse en ole pitänyt Paateron tyylistä ja tavasta hoitaa virkaansa, kuten monista blogijutuista voidaan havaita; olen lanseerannut käsitteen "paaterointi". Olen käsitellyt Paateron toimintaa 35:ssä eri kirjoituksessa.

6. Mutta kaikki loppuu aikanaan ja hyvä niin. Mikko Paateron virka on ollut  haettavana ja hakijoiden nimet ovat jo tiedossa. Poliisiylijohtajan virasta on tehty määräaikainen, joten Paateron seuraaja nimitetään virkaansa viideksi vuodeksi. Nimityksestä päättää Juha Sipilän sinivalkoinen hallitus. Uudella sisäministerillä tulee olemaan nimitysmenettelyssä tärkeä rooli.

7. Poliisiylijohtajaksi pyrkii yhdeksän hakijaa. Heidän joukossaan ovat poliisihallituksen kaikkien yksiköiden johtajat eli Seppo Kolehmainen, Tomi Vuori ja Jyrki Wasastjerna. Virkaa ovat hakeneet myös KRP:n päällikkö Robin Lardot, Itä-Uudenmaan poliisipäällikkö Kari Rantala - hän toimi aiemmin Liikkuvan poliisin päällikkönä -  sekä sisäministeriön poliisiosastosta Kauko Aaltomaa ja Sanna Heikinheimo. Poliisiylijohtajan virkaa on hakenut myös valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.

8. Kenestä uusi poliisiylijohtaja? Poliisihallituksen ja ministeriön poliisiosaston johtajat sekä KRP:n päällikkö ovat vahvoja hakijoita. HS:ssa haastateltiin eilen sisäministeriön kansliapäällikköä Päivi Nergiä. Hänen mielestään "ei voida ajatella, että uusi poliisiylijohtaja pitäisi välttämättä saada ulkoa". Nerg näyttää ajattelevan, että uusi poliisipomo olisi valittava "talon sisältä", siis joko poliisihallitusta tai ministeriön poliisiosastoa edustavien hakijoiden joukosta.

9. Olen toista mieltä. Poliisihallituksen ja koko poliisikunnan uskottavuuden kannalta uusi ylijohtaja olisi syytä valita poliisikunnan ulkopuolelta. Suomalaisten luottamus poliisiin on ollut viime vuosina laskussa. Poliisin uskottavuutta on ravistellut pahiten Helsingin huumepoliisin päällikköön Jari Aarnioon liittyvä monitahoinen ja varsin törkeitä rikoksia koskeva rikostutkinta. Näyttää siltä, että huumepoliisi on voinut "mellastaa" aika lailla mielensä mukaan eli annetuista ohjeista ja määräyksistä piittaamatta. Näin on tapahtunut mm. siksi, että poliisijohto ei ole välittänyt puuttua epäkohtiin ja että huumepoliisin valvonta on ollut retuperällä. 

10. Vastuu asioiden huonosta hoidosta kuuluisi poliisihallitukselle ja viime kädessä poliisiylijohtajalle. Esimerkiksi Jari Aarnion tapauksen tiimoilta vastuunkantajia ei ole kuitenkaan ilmaantunut, vaan kaikki "päälliköt" ovat kertoneet toimineensa asianmukaisesti, kiistävät vastuunsa, vierittävät sitä muille ja/tai vähättelevät ilmiselviä epäkohtia. Jos uusi poliisiyijohtaja valitaan poliisihallituksen sisältä tai ministeriön poliisiosastosta, on pelättävissä, että vastuussa olevia tultaisiin suojelemaan ja tapahtuneet rikkeet ja laiminlyönnit lakaistaisiin maton alle, jolloin "meno" voisi jatkua samaan malliin myös jatkossa.

11. Minusta uudeksi ylijohtajaksi olisi nimitettävä Matti Nissinen. Hän on tosin jo 59-vuotias, mutta  Mikko Paatero oli ko. virkaan tullessaan suunnilleen samanikäinen tai hieman vanhempi. Nissinen ei ole toiminut ainoastaan ylimpänä syyttäjänä, vaan hän on ollut ennen valtionsyyttäjäksi tuloaan parikymmentä vuotta poliisihallinnon palveluksessa, ensin viitisen vuotta nimismiehenä ja sen jälkeen reilut 10 vuotta lääninhallituksen poliisitarkastajan viroissa. Matti Nissisellä olisi ylijohtajan virkaan monipuolisempi kokemus kuin Mikko Paaterolla. Nissinen on pärjännyt ylimpänä syyttäjänä hyvin, uudistanut koko syyttäjälaitosta järkevästi ja nauttii alaistensa vankkaa luottamusta. 

12. Mikko Paatero ilmoitti poliisiylijohtajaksi tullessaan, että hän kokee päätehtäväkseen poliisien oikeuksista ja eduista huolehtimisen, siis poliisikunnan oikeusturvan takaamisen. Lausuma ihmetytti minua suuresti, sillä poliisin tehtävänä on kansalaisten turvallisuudesta huolehtiminen. Poliisiylijohtaja ei ole poliisikunnan edunvalvoja. Uuden poliisiylijohtajan nimitysasiassa on kysymys myös arvoista. Ylijohtajaksi on valittava henkilö, joka kantaisi huolta, ei vain poliisien eduista á la Paatero, vaan ennen kaikkea ihmisten turvallisuudesta.