876. Brax jättää politiikan

                                                   
1. Vihreiden kansanedustaja ja entinen oikeusministeri Tuija Brax jättää poliitikan, kertoi Helsingin Sanomat tänään. Brax ei aio asettua ehdolle ensi toukokuussa pidettävissä eduskuntavaaleissa. Hän täyttää tammikussa 50 vuotta. Kansanedustajana Brax on toiminut yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 lukien. 

2. Tuija Brax on kertonut julkisuudessa koripalloharrastuksestaan. Samaa jaloa urheilulajia on harrastanut myös Martti Ahtisaari. Kumpikin lienee ollut parhaimmillaan takamiehenä, donkkaajia he tuskin ovat olleet.

3. Tiedotusvälineiden mukaan mukaan Braxin ilmoitus tuli yllätyksenä. Toisaalta monet muutkin istuvat kansanedustajat ovat kertoneet, etteivät he asetu enää ehdokkaaksi ensi vuoden vaaleissa. Kenestäkään muusta luopujasta ei ole kuitenkaan julkaistu yhtä laajaa ja näyttävää lehtijuttua kuin Tuija Braxista tänään HS:ssa.

4. Tuija Brax toimi oikeusministerinä edellisella vaalikaudella eli Matti Vanhasen ja Mari Kiviniemen hallituksissa. En ole ollut mitenkään vakuuttunut Braxin tyylista ja tavasta hoitaa ministerin tehtäviä ja olen kritisoinut häntä blogijutuissa monta kertaa, mielestäni joka kerta perustellusti. Brax johtama oikeusministeriö kompasteli milloin missäkin asiassa. Kuten blogin etusivulla olevasta tunnisteluettelosta ilmenee, olen julkaissut 32 kirjoitusta, jossa olen käsitellyt Braxin toimintaa.

5. Yhtenä, mutta vain yhtenä, esimerkkinä esittämästäni kritiikistä on syytä mainita kansanedustajjien vaalirahoitusilmoitusten valvonta, jonka oikeusministeriö ja sen vaalijohtaja laiminlöivät pahemman kerran. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka antoikin kantelun johdosta vaalijohtajalle perustellusti vakavan varoituksen, mikä on erittäin harvinainen moite aina niin varovaiselta Jonkalta. 

6. Tein itse ko. kantelun oikeuskanslerille, kuten olen blogijutuissani kertonut. Ennen Jonkan päätöstä oikeusministeri Brax antoi eduskunnalle virheellistä tietoa uskotellessaan - vaalijohtajansa esityksestä varmaankin -  ettei ministeriö ole lain mukaan edes voinut valvoa vaalirahoitusilmoitusten asianmukaisuutta; ministeriö toimi siis vain jonkinlaisena postikonttorina ja otti tyynesti vastaan ilmoituksia niiden sisältöä lainkaan tarkastamatta. Tämä tieto ei tietenkään pitänyt paikkaansa kuten kantelussani osoitin. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka oli päätöksessään ko. asiasta samaa mieltä kuin minä.

7. Mitä Tuija Brax aikoo politiikan jättämisen jälkeen tehdä? Tätä hän ei paljasta haastattelussaan, vaan sanoo ainoastaan, että kokemuksesta politiikasta voi olla hyötyä "jossakin muussa organisaatiossa". Brax toimii tätä nykyä eduskunnan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana ja hän on myös perustuslakivaliokunnan ja puolustusvaliokunnan jäsen. Bax sanoo olevansa "huolissaan naisten asemasta". Hän vaatii, että eduskuntaryhmien tulisi jatkossa "valita naisia tärkeiden valiokuntien johtoon." - Naisten asemasta huolissaan oleminen on nykyisin varsin muodikasta ja suosittua, siinä ei ole mitään uutta. Jos joku "johtava naispoliitikko" ei hoksaisi kertoa olevansa huolestunut naisten asemasta, niin silloin olisi kyllä syytä huolestua kyseisen poliitikon ymmärryksen laadusta. 

8. Tuskinpa näemme Tuija Braxia jatkossa asianajajana ajamassa kinkkisiä raiskaus- tai talousrikosjuttuja oikeudessa, se tuntuu mahdottomalta ajatukselta. Braxin viittauksesta siihen, että poliikan kokemuksesta on hyötyä "jossain muussa organisaatiossa", käy ilmi, että Brax tähtää johonkin sellaiseen virkaan, joka kokemuksen tai/elimaan tavan mukaan täytetään poliittisilla perusteilla. 

9. Sellainen virka avautuu,Tuija Braxin kannalta sangen sopivasti, ensi keväänä, jolloin tulee avoimeksi Helsingin kaupunkisuunnittelusta ja kiinteistötoimesta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan virka; virkaa hoitaa nykyisin demari Hannu Penttilä. Tuija Brax haki pari vuotta sitten Helsingin sivistys- ja henkilöstötoimesta vastaavan apulaiskaupunginjohtajan virkaa, mutta hävisi viran valtuustossa demareiden Ritva Viljaselle äänin 48-32. Tämä oli vihreille ja Braxille kova paikka, sillä vihreät katsoivat, että paikka olisi kuulunut automaattisesti heille. Nyt Brax aikoo ilmeisesti ottaa vahingon takaisin. Muutoin hän tuskin olisi ilmoittanut jo seitsemän kuukautta ennen eduskuntavaaleja  "suureen ääneen" eli HS:n koko sivun jutussa, että hän ei tule olemaan ehdolla seuraavissa vaaleissa.

10. Tuija Braxin valinta apulaiskaupunginjohtajaksi ei ole kuitenkaan kirkossa kuulutettu, vaikka paikka kuulisi ja menisi vihreille. Osmo Soininvaara on Tuija Braxia pätevämpi kaupunkisuunnittelua, kaavoitusta yms. koskevissa asioissa, joten hänet valittaisiin virkaan, jos hän hän olisi siitä kiinnostunut. Eduskuntatyö ei näytä Soininvaaraa enää kovin paljon kiinnostavan. Eduskunnan täysistunnoissa hänet nähdään usemmiten keskittymässä tabletin kanssa näpräilyyn. Soininvaara hävisi vuonna 2008 apulaiskaupunginjohtajan viranhaun juuri Hannu Penttilälle. Nyt Brax ja Soininvaara ovat molmemmat kyttäämässä revanssia.

11. Mitä muita huippuvirkoja Tuija Brax voisi poliitikan jätettyään tavoitella? Juuri nyt ei tule mieleen. Ensi vuonna valitaan uusia tuomareita Euroopna unionin tuomioistuimeen. Nykyisin tuomioistuimen suomalaisena tuomarina istuu Allan Rosas, joka saa ensi vuonna mainitussa virassa kaksi kautta ja yhteensä 12 vuotta täyteen. Edessä on siis uuden tuomarin valinta. Poliitikko Tuija Braxilla ei ole tarvittavaa pätevyyttä korkeisiin tuomarinvirkoihin. EU-tuomareiden nimitysasiat käsitellään erityisessä lausuntokomiteassa, johon kuuluu seitsemän eri maista valittua huippujuristia. Yksi heistä on korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo.

873. Mielipidekysely: Laura Rädyn luottamus mennyt

1. Kokoomuksen nuorisokaksikon eli Laura Rädyn ja Lasse Männistön puliveivaus ja suhmurointi eli paikanvaihto, joka tuo molemmille lisää palkkaa noin 4000-6000 euroa kuussa, onnistui erinomaisesti. Helsingin kaupunginvaltuusto meni halpaan ja valitsi Lassen toissapäivänä ministeriksi yllättäen nimitetyn Lauran apulaiskaupunginjohtajan viransijaiseksi, tosin melko tiukan äänestyksen jälkeen. Kauppatieteilijänä Lassella ei toki ole riittävää pätevyyttä terveystoimen kaupunginjohtajan tehtävään, mutta mitä väliä, sillä kyseessähän on poliittinen virka. Kaverusten manööveri lähti siitä, että Lassen isäpappa Jukka junailitiin ensin Kevan hallituksen puheenjohtajana olleen Laura Rädyn aktiivisuuden ansiosta toimitusjohtajan virasta poispotkitun Merja Ailuksen seuraajaksi. Tämä edellytti toimitusjohtajan pätevyysvaatimusten rukkaamista Jukalle sopiviksi, mutta mitä väliä! Muut mahdolliset ja Rädyn sijaisiksi todella pätevät  ammatti-ihmiset Rädyn sijaisuutta ohitettiin puoluepoliittisessa pelissä kylmästi ja kokoomus ajoi virantäytössä Lassen rajusti nimitystä. 

2. Vihreät motkottivat kaupunginvaltuuston kokouksessa jonkin verran Lassen valintaa vastaan, mutta äänestivät sitten kiltisti kokoomuksen ja demareiden kanssa Lassen sijaisuuden puolesta. Vihreät osaavat pelin politiikan, sillä Helsingin kaupunginjohtajien paikat on jaettu kokoomuksen, vihreiden ja SDP:n kesken. Vihreät halusivat Lassea äänestäessään varmistaa, että seuraavaksi vapautuvan apulaiskaupunginjohtajan virka napsahtaa automaattisesti vihreille, mieluimmin sille tukevalle tädille eli Tuija Braxille.

3. Pelin politiikkaa, pelin politiikkaa! Saa nähdä, ymmärtävätkö äänestäjät, mistä juonittelussa ja suhmuroinnissa on kysymys ja jättävät ensi vuoden eduskuntavaaleissa rannalle sekä Lauran että Lassen. Se olisi oikeudenmukainen lopputulos, mutta kuten tiedämme, äänestäjien poliittinen muisti ei ole kovin pitkä. Pahin mahdollinen skenaario olisi, että vaalien jälkeen muodostettavan uuteen hallitukseen kokoomus valitsisi mistereiksi molemmat juonittelijat ja keinottelijat.

4. Iltalehden teettämän ja tänään julkaiseman mielipidekyselyn mukaan Laura Rädyn luottamus ministerinä on kokenut haaksirikon. Kyselyyn vastanneet antoivat Rädyn murskatuomion, 40 prosenttia vastaajista antoi Rädylle arvosanan pyöreä nolla. Räty on ministereistä ainoa, joka sai kyselyssä ainoastaan vättävän arvosanan. Jopa kokoomuksen kannattajista 60 prosenttia pitää Rätyä epäluotettavana.


5. Kylllä kansa tietää!

839. Heinäluoma: Koskelo ei painostanut kansanedustajia

1. Edellisessä blogijutussani kerroin Yle Uutisten "kohu-uutisesta", jonka mukaan kansanedustajat ovat hämmästelleet korkeimman oikeuden (KKO) presidentti Pauliine Koskelolta saamiaan sähköpostiviestejä asioissa, joita on käsitelty eduskunnassa. Toimittajien esittämien vihjailujen mukaan jotkut kansanedustajat olisivat pitäneet Koskelon lähettämiä viestejä arveluttavina jopa perustuslaissa säädetyn valtiovallan kolmijako-opin kannalta.

2. Pauliine Koskelo kiisti Yle Uutisten toimittajien painostusväitteet - kansanedustajat eivät itse sellaista väitettä edes esittäneet - ja kertoi lähettäneensä joillekin kansanedustajille ainoastaan lakiesityksiin liittyvää taustamateriaalia, kuten esimerkiksi tuomioistuinten päätöksiä tai esitelmiä taikka juridisissa lehdissä julkaistuja kirjoituksia.

3. Itse pidin ja pidän edelleen Yle Uutisten nostattamaa kohua lähinnä naurettavana hupijuttuna. Vielä naiivimmalta tuntui apulaisoikeuskanslerin sijaiseksi juuri viime viikolla nimitetyn Risto Hiekkataipaleen Ylelle antama haastattelukritiikki, jossa hän kritisoi voimakkaasti Koskeloa tyylitajun puutteesta ja yliopettajamaisesta menettelystä. Minusta ylin laillisuusvalvoja ei voi ensimmäisiksi virkatöikseen kyllä pahemmin lyödä kirvestään kiveen. 

4. Oikeusoppineet, myös valtiosääntösellaiset, ovat pitäneet tapauksen johdosta viisaasti suunsa supussa. Yhtä kuitenkin lukuun ottamatta. Lähes kaikkien oikeudenalojen tietäjäksi ja taitajaksi julistautunut professori ja entinen tuomari Jukka Kemppinen meni nimittäin taas möläyttämään typeryyksiä ja vaatimaan, nyt jo toisen kerran, Pauline Koskelon eroa virastaan.

5. Kemppisen innon puuttua lapselliseen asiaan juuri nyt ymmärtää sitä taustaa vasten, että hän on reilun viikon kuluttua eli 12.5. julkistamassa blogijutuistaan koottua kirjaansa. Kemppinen näyttää siis haluavan omituisella ulostulollaan saada mediajulkisuutta itselleen ja kirjalleen. Kuten sanottu, Kemppinen vaati edellisen kerran jo muutama vuosi sitten  Pauliine Koskelon eroamista tai erottamista virastaan ja silloin vaatimus herätti vielä suurempaa mediajulkisuutta kuin nyt, jolloin vastuulliset tiedotusvälineet eivät ole edes maininneet Kemppisen ko. vaatimusta.  Juristipiireissä Kemppisen blogijutut ja varsinkin sanotunlaiset erovaatimukset kuitataan yksinomaan huumorilla ja päänpudistuksilla, sillä jokainen ymmärtää, että Kemppinen turinoi vain lämpimikseen, hänen sanotut vaatimuksensa ovat kerrassaan älyttömiä.

6. Vapunaattona eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma otti Koskelon lähettämiin sähköposteihin kantaa; uutinen tästä julkaistiin muun muassa mm. Helsingin Sanomissa 30.4. otsikolla "Eduskuntaa ei painostettu".  Heinäluoma totesi aivan odotetusti, että eduskunnan kannalta Koskelon viestittely ei ole ongelma. Puhemies perusti kantansa keskusteluihin useiden viestejä saaneiden kansanedustajien kanssa sekä asian käsittelyyn puhemiesneuvostossa viime tiistaina. 

7. Heinäluoma sanoi, ettei hän ole tavannut henkilöä, joka olisi kokenut Koskelon lähettämät viestit häiritsevänä tai painostuksena. Puhemiesneuvostossa oli päin vastoin todettu, että korkeimman oikeuden esittämillä näkökulmilla on merkitystä lainsäädäntötyön kannalta. Heinäluoman mukaan on normaalia, että ihmiset esittävät näkökulmiansa ja kommenttejaan. Puhemiehen mielestä olisi suorastaan mahdotonta ajatella, että korkein oikeus painostaisi eduskuntaa, eikä tässä yhteydenpidossa mikään viittaa siihen. 

8. Heinäluoman mukaan korkeimmasta oikeudesta on ollut aikaisemminkin yhteydenpitoa eduskuntaan, eikä viestittely liity pelkästään presidentti Koskeloon. "Eduskunnassa on korkea arvostus Koskelon työtä kohtaan ja täällä on nähty että hän on toiminut hyvässä tarkoituksessa," sanoi Heinäluoma.  Puhemiehen mukaan  asia on eduskunnan puolelta on loppuun käsitelty. "Tänne saa postia lähettää ja myös sähköpostia", Heinäluoma sanoi lopuksi.

9. Jukka Kemppinen ei kuitenkaan malttanut jättää asiaa tähän, vaan on palannut siihen tämänpäiväisessä blogijutussaan "Läpinäkyvä tuomari". Kemppinen jorisee tyylilleen uskollisena niitä näitä joutavia Olavi Heinosesta lähtien, mutta nuo tarinat eivät liity mitenkään nyt esitettyihin väitteisiin, joihin Kemppinen on yhtynyt ja joiden mukaan Koskelo on voinut kenties syyllistyä jopa perustuslain rikkomiseen. 

10. Heinäluoman vakuutteluista huolimatta Kemppinen haluaa yhä edelleen pitää blogistin arvovallallaan yllä epäluuloa Koskelon viestien sisällön suhteen. "Muutoin julkisuuteen ei ole tullut tietoa, kuinka paljon viestiliikennettä on ollut ja mitä viestit ovat käsitelleet," hän uhoaa. Kemppinen ottaa esiin termin tuomarin läpinäkyvyys, jonka mukaan tuomarin on toimittava niin, ettei hänen toimintansa ole omiaan aiheuttamaan epäilyä asiattomasta menettelystä. Kemppinen vihjaa siis rivien välissä edelleen, että Koskelo on voinut menetellä lainvastaisesti. 

11. Se, että että tällaisia vihjailuja esittää henkilö, joka ei ole nähnyt ilmeisesti yhtä ainoaa Koskelon kansanedustajille lähettämään viestiä, on arveluttavaa. Ne ulkopuoliset, jotka ovat kyseisiä viestejä nähneet, eli eduskunnan puhemies ja HS:n toimittaja, ovat yhtäpitävästi kertoneet, että Koskelon viestit eivät ole olleet painostavia, vaan sisältäneet ainoastaan tarpeellista informaatiota mm. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista. 

12. Jukka Kemppinen ei näytä huomaavan, että useimmat hänen kertomansa anekdootit vanhoista tapauksista liittyvät läpinyvyyden kannalta sinänsä varsin harmittomiin tilanteisiin. Tällainen on esimerkiksi tapaus, jossa Kemppinen ja hänen advokaattiveljensä olivat  käyneet  yhdessä Raimo Siltalan ja Olavi Heinosen kanssa Savoyssa kestitsemässä tunnettua englantilaista oikeusoppinutta Ronanald Dworkinia. Kemppisen mukaan Dworkin on kuuluisa juristi. Oikeampi muoto olisi kuitenkin oli, sillä Dworkin kuoli vuonna 2013.  Ilmeisesti Kemppinen ei ollut saanut kutsua D:n hautajaisiin, sillä hän ei näytä tietävän tämän kuuluisuuden kuolemasta. Tuonkaltaisessa tapaamisessa ei ole ollut mitään arveluttavaa, vaikka Kemmppisen velimies maksoikin ravintolalaskun. Luultavasti Kemppinen halusi kertoa mainitusta tapauksesta vain hieman kerskuakseen, keitä kaikkia kuuluisuuksia hän on elämänsä aikana tavannut.

13. Kemppinen kertoo blogijutussaan myös muutamasta muusta läpinäkyvyyden kannalta kenties arveluttavasta, mutta samalla jokseenkin rutikuivasta tapauksesta.  Nuo tapaukset, jos ne ylipäätään pitävät paikkaansa,  voisivat olla tuomareiden läpinäkyyvyden kannalta arveluttavia. Mutta se, miten ratkaisevasti Pauliine Koskelon tapaus eroaa näistä muista tapauksista, on jäänyt Kemppiseltä kyllä kokonaan havaitsematta.

14. Kemppinen heittää juttunsa lopuksi, että "ehkä KKO:n pitäisi kuitenkin perustaa blogi". Hän perustelee ehdotustaan sillä, että Euroopan tuomioistuinten taustoittaminen avoimessa blogissa olisi hyödyllistä kaikille eikä aiheuttaisi epäilyjä, vaan hälventäisi niitä.Tässä kohdin  Kemppiselta näyttää jääneen huomaamatta tapa, jolla korkein oikeuden taustoittaa ja selostaa ennakkopäätöstensä perusteluissa juurtajaksaen mm. juuri ihmisoikeustuomioistuimen ja EU-tuomioistuimen ratkaisujen sisältöä. Aineisto, josta KKO:n presidentin kansanedustajille lähettämissä viesteissä on mainittu, onkin jo aiemmin  julkaistu asianomaisessa yhteydessä. Salaisesta tai muutoin julkisuuden kannalta arveluttavasta tiedosta ei siis ole ollut kysymys. 

15. Jos KKO tai vaikkapa KHO vastoin minun luuloani haluaisi perustaa oman blogin, niin kenet tulisi valita sen pitäjäksi tai päätoimittajaksi? Ehkä Kemppisen ehdotus sisältää vinkin, jonka mukaan hän itse voisi entisenä KKO:n esittelijänä ja muutenkin mukavana miehenä ryhtyä KKO:n blogin toimittajaksi. 

774. Valtiopäiviä 150 vuotta

Edvard Iston taulun uustulkinta: Koiviston kaksipäinen konklaavi nokkaisemassa ison sivun perustuslaista ja roiskauttamassa vetelät tuomarikunnan kasvoille...

1. Kuten tiedämme, kansanedustajan työ on helppoa, sisäsiistiä ja hyvin palkattua kaikkine avustajineen ja lukemattomine etuisuuksineen. Eduskunnassa pidetään lisäksi vähän väliä erilaisia pippaloita, valtiopäivien ajajaisia ja päättäjäisiä sekä muita vastaavanlaisia jubilointeja. 

2. Näiden juhlaistuntojen kulku on aina yhtä tekojuhlallista, lohduttoman harmaata ja masentavaa: Ensin kömmitään joukolla kirkkoon kuulemaan arkkipiispan arkisenoloista jupinaa ja sitten kokoonnutaan täysistuntosaliin kuuntelemaan rutikuivia puheita. Lopuksi painutaan valtiosaliin ryystämään kahvia ja syömään pipareita. Mukaan kutsutaan rekvisiitaksi diplomaattikuntaa, muutama entinen elossa oleva pressa, Ritva Uosukainen ja Topi, korkeimman oikeuden presidentti ja suuri joukko muita vähäisempiä virkamiehiä. Puhemies kättelee valtiosalin ovella kutsuvieraita. Tällaistahan se on tämä suomalainen valtiollinen juhlinta: kättelyä ja kahvinjuontia. Tavalliselle rahvaalle, jonka elämä ei todellakaan ole näinä päivinä mitään ruusilla tanssimista, pidetään eduskunnassa kerran viidessäkymmenessä vuodessa avointen ovien päivää, jossa ei kahvia tarjoilla.  

3. Nyt eduskunta on päättänyt panna vielä entistäkin paremmaksi, sillä se juhlii koko yksien valtiopäivien ajan eli syksystä 2013 kevääseen 2014 saakka. Syynä on Venäjän keisari Aleksanteri II:lta vuonna 1863 tullut käsky valtiopäivien pitämiselle.  

4. Tänään 150-vuotisen valtiopäivätoiminnan juhlaistunnossa tylsien puheenvuorojen pitäminen oli annettu ihka tavallisille kansanedustajille. Puheita pitivät eduskunnan puhemies Don-Eero Heinäluoma sekä edustajat Raija Vahasalo (kok.), Jouko Skinnari (sd.), Pirkko Ruohonen-Lerner (ps.), Seppo Kääriäinen (kesk.), Annika Lapintie (vas.), Mikaela Nylander (r.), Oras Tynkkynen (vihr.) ja Leena Rauhala (kd.). Melkoinen kärsimyshän se oli taas kerran tuollaisia mitäänsanomattomia puheita kuunnella, joissa yritettiin tekeytyä niin juhlalliseksi että oikein. 

5. Eduskunta päätti juhlansa kunniaksi tukea erityisesti nuorten venäjän kielen ja kulttuurin opiskelua. Tätä tarkoitusta varten eduskunta hyväksyi Don Eeron nuijankopautuksella valtion lisätalousarvioesityksen, jolla lahjoitetaan 10 miljoonaa euroa Cultura-säätiölle juhlarahaston perustamiseen. Suomen talouden ja tulevien yhteistyömahdollisuuksien kannalta on toki suotavaa,  että meillä on vahvaa venäjän kielen ja kulttuurin osaamista.

6. Mutta eikö 150 vuotta valtiopäiviä putkeen pitänyt parlamentti todella keksinyt juhlapäivänään muuta panostamisen arvoista kuin entisen vihollismaan kielen opetukseen satsaamisen! Kyllä ei mielikuvitus taida pääsihteerin, puhemiehen ja eduskuntapuolueiden napamiesten päässä paljon raksuttaa. Monia tähdellisempiä ja juhlan aiheeseen paljon paremmin sopivia asioita olisi ollut vaikka minkä verran.

7. Jos tuen oli määrä mennä Venäjän suuntaan, niin vihreiden Oras Tynkkysen puheesta olisi itse asiassa löytynyt varsin sopiva avustuskohde: parlamentarismin ja ihmisoikeuksien kehittäminen ja tukeminen Venäjällä. Olisi voitu päättäää perustaa rahasto tai vastaava ja antaa sille 10 miljoonan euron pesämuna, jonka turvin asianomaiset suomalaiset järjestöt voisivat panostaa ihmisoikeuksien ja demokratian kehittämiseen Venäjällä. Sieltä ne suurimmat suomalaista yhteiskuntaa uhkaavat tekijät ovat joka tapauksessa tulossa.

8. Tyylikkään saateenkaarisolmion valinnut Oras Tynkkynen sai eräiden ryhmien ja pikkusieluisten edustajien moitteet niskaansa, kun meni puheessaan sanomaan, että juuri meneillään oleva juhlavuosi olisi hyvä hetki vahvistaa demokratiaa myös Venäjällä. Jopa monet persuista tuntuivat polttavan päreensä Tynkkysen puheen johdosta, todella hämmästyttävää! Persut ovat näköjään alkaneet hieman nuoleksella jopa venäläisiä voidakseen osoittaa ulkopoliittista kelvollisuuttaan seuraavaan hallitukseen pääsyä silmällä pitäen. Minun arvostukseni Tynkkystä kohtaan kyllä kasvoi puheen johdosta paljon.

9. Jotakin kevyempää ohjelmaa olisi kyllä tullut 150-vuotisjuhlien johdosta järjestää, ainakin tavalliselle kansalle eilen. Johonkin eduskuntatalon saliin olisi voitu panna pystyyn kavalkadi menneinä vuosina eduskuntatyössä tai edustajille sattuneista tapahtumista, jotka kuitenkin syystä tai toisesta uhkaavat painua unholaan. Tässä muutamia äkkiä mieleen juolahtaneita teemoja, joita olisi voitu heijastaa suurelle kankaalle:

-Tasavallan presidentin vaalien kolmas ja ratkaiseva kierros eduskunnassa 1956; Väinö Leskinen (tuleva Honka-liitto) lukemassa valitsijamiesten antamista äänestyslapuista Urho Kekkosen nimen 151 kertaa;
- Anneli Jäätteenmäki antamassa 2003 pääministerin ilmoitusta eduskunnalle: Puhun niin totta kuin osaan; taustalla Ben Z:n johtaman mieslauman sonnimaista mylvintää "valetta, valehtelee";
- Vahtimestarit kantamassa Veikko Vennamoa ulos istuntosalista;
- Tarja Halonen nipistämässä edessään/vieressään seissyttä edustaja Jörn Donneria peffasta (tapahtui JD:n mukaan 80-luvulla eduskunnassa), tämä pätkä voitaisiin rekonstruoida asianomaisten esittämänä uudelleen reaaliajassa;
- Paavo Väyrynen ja Vesa Laukkanen (krist) pitämässä parin vuorokauden pituisia EU:hun liittymispäätöstä jarruttavia maratonpuheitaan;
- Niin ikään tositapaukseen perustuva kohtaus näytelmästä "Naiseni kanssa perustuslakivaliokunnan vihreällä veralla", taustamusiikkina M.A.Numminen kappaleesta "Naiseni kanssa eduskuntatalon puistossa" tehty sovitus;
- Ministeri Astrid Thors torkkumassa hallituksen aitiossa;
- Paavo Arhinmäki heiluttamassa sateenkaarilippua Moskovan MM-kisoissa 2013;
- Sinuhe Wallinheimo puhumassa typötyhjälle täysistuntosalille 2013

10. Tällaiset dramaattiset tositapahtumat syöpyvät kansalaisten ja koko kansakunnan mieliin paljon paremmin kuin tyhjyyttään kumisevat kansanedustajien korulauseet juhlaistunnossa. Mikä muuten on valtiopäivien kautta aikojen kansan keskuudessa tunnetuin päätös? No, miten olisi tämä: 
- Valtiopäivil' on päätetty, että köyhäkin saapi laulaa.

719. Eduskunnan toverituomioistuin: Kaikkonen saa jatkaa vankilatuomiosta huolimatta suuren valiokunnan varapuheenjohtajana

Tämä politikointihan sujuu meikäläiseltä kuin tanssi ikään...tänäänkin ryhmyrit tanssivat kiltisti minun ja kepun pillin mukaan...

1. Eduskunnassa on monenkirjavia elimiä, kuten esimerkiksi surullisen kuuluisa urheilukerho, sekä monia muita epävirallisia poppoita. Yksi sellainen on eduskuntaryhmien puheenjohtajisto. Se tuntuu olevan eräänlainen toverituomioistuin, joka kutsutaan koolle, kun joku kansanedustaja on töppäillyt tai tuomittu rangaistukseen. Porukka miettii, tarttisko kaverin tapauksessa tehdä jotakin.

2. Jussi Halla-aho tuomittiin vuosi sitten sakkorangaistukseen aina korkeinta oikeutta myöten kansaryhmän kiihottamisesta ja uskonrauhan rikkomisesta. Hän vähätteli KKO:n tuomiota kutsuen sitä "muutaman ihmisen henkilökohtaiseksi tulkinnaksi". Tällöin muiden kuin perussuomalaisten eduskuntaryhmien mitta täyttyi ja toverituomioistuin päätti, että Halla-aho saa jättää paikkansa hallintovaliokunnan puheenjohtajana. Hän kuitenkin säilytti paikkansa valiokunnan jäsenenä.

3. Toki jo Jussi Halla-ahon valitseminen kyseisen valiokunnan puheenjohtajaksi oli aivan kreisiä, sillä olihan hänet tuomittu jo ennen vuoden 2011 vaaleja alioikeudessa sakkoon kansanryhmän kiihottamisesta. 

4. Tänään tämä toverituomioistuin eli siis eduskuntaryhmien puheenjohtajista koostuva elin päätti, että keskustan kansanedustaja Antti Kaikkonen saa säilyttää paikkansa eduskunnan suuren valiokunnan varapuheenjohtajana huolimatta hänen jokin aika sitten käräjäoikeudesta saamastaan ehdollisesta vankeustuomiosta. Käräjäoikeus tuomitsi Kaikkosen ns. Nuorisosäätiön jutussa vaalirahajutussa luottamusaseman väärinkäyttämisestä viideksi kuukaudeksi vankeuteen.

5. Syyttäjän virkaa Kaikkos-keississä toimitti perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner. Eduskuntaryhmien puheenjohtajien tapaamisessa kaikkien muiden ryhmien puheenjohtajat paitsi Ruohonen-Lerner totesivat Kaikkosen nauttivan edelleen heidän luottamustaan.

6. Toverituomioistuimen puheenjohtaja, pitäisikö sanoa oikein presidenttinä, toimii suurimman ryhmän eli kokoomuksen ryhmän puheenjohtaja Petteri Orpo. Hän joutui selittelemään outoa ja selvästi kannaedustajien yhdenvertaisuutta loukkaavaa päätöstä medialle. Petteri Orpo lateli, että Antti Kaikkosen tapaus on erilainen kuin perussuomalaisten Jussi Halla-ahon. 

– Halla-ahon tapauksessa tuomio, käydyt keskustelut ja hänen omat lausuntonsa liittyivät niin voimakkaasti hänen johtamansa valiokunnan työskentelyyn, että valiokunnan jäsenet kokivat sen ongelmalliseksi, Orpo perusteli.

7. Halla-ahon aiemmin johtamalle hallintovaliokunnalle kuuluvat muun muassa juuri maahanmuuttoasiat, joten hänen poispotkimisensa valiokunnan puheenjohtajan pallilta oli toki perusteltua. Halla-aho sai sakkotuomion korkeimmassa oikeudessa islaminuskoa ja somaleita loukanneesta blogikirjoituksestaan.

8. Toisaalta Kaikkonen, tunnetaan tanssiharrastuksensa johdosta Kanki-Kaikkosena, ei saanut rangaistustaan mistään vähäpätöisestä asiasta, sillä kysymyksessä on luottamusaseman väärinkäyttäminen; kansanedustajan toimenkuvan kannalta siis hyvin moitittavaa käyttäytymistä osoittava rikos. Hänet tuomitiin ehdolliseen vankeusrangaistukseen, mihin verrattuna Halla-ahon saama sakkotuomio on selvästi  lievempi rangaistus. 

9. Kaiken järjen ja kohtuuden mukaan eduskuntaryhmien puheenjohtajien olisi pitänyt näyttää myös Kaikkoselle ovea eduskunnan ehkä kaikkein vaikutusvaltaisemman valiokunnan eli suuren valiokunnan varapuheenjohtajan pallilta. Mutta kun on kyse poliitikoista, niin minkäänlainen suhmurointi, puoluepoliitinen taktikointi ja epähdonmukaisuus ei näköjään ole mahdotonta. Petteri Orpo perusteli, että Kaikkosen rikos ei liity välittömästi suuren valiokunnan tehtäviin, koska suuri valiokunta ei käsittele säätiöasioita. Tämän vuoksi luottamus Kaikkoseen ei ole kuulemma kaikonnut. Vallan erikoinen, etten sanoisi järjenkäytön suhteen suorastaan "orvontuntuinen" perustelu.

10. Kaikkosen ilmiselvän suosimisen todellisia syitä voidaan vain arvailla. Ehkä toverituomioistuin ei oikein ilennyt erottaa Kaikkosta, koska ovathan monet muutkin kansanedustajat suhmuroineet erilaisten säätiöiden rahanjaon tiimoilta ja olleet epäiltyinä vaalirahasotkuista ja kaikenlaista soffakaupoista - taulukaupoista nyt puhumattakaan. Lieventäväksi asianhaaraksi katsottiin kenties myös se, että Kaikkosen ja hänen vaimonsa, ex-kansanedustaja Satu Taiveahon adoptiohanke meni luultavasti lopullisesti mönkään juuri Nuorisosäätiön tapauksen takia. 

11. Jos Halla-aho ja Kaikkonen olisivat olleet niin sanotusti "tolkun miehiä", he olisivat toki eronneet  oma-aloitteisesti heti, kun langettava tuomio ja rangaistus tulivat eivätkä jääneet kyttäämään ja odottelemaan "ihmettä", eli toverituomioistuimen vapauttavaa päätöstä.

12. Mutta näyttääpä se tolkku puuttuvan joiltakin muiltakin kansanedustajilta. Räikein on edelleen tapaus Johannes Koskinen. Jollei joku enää muista, niin nyt on sopiva paikka muistuttaa, miten Johannes Koskinen oikeusministerinä arvosteli kymmeniä tuomioistuinten yksittäisiä ratkaisuja. Joitain vuosia myöhemmin Koskinen sai näistä toimistaan nuhteet oikeuskansleri Jaakko Jonkalta; Jonkka tosin panttasi päätöstään lähes kolme vuotta kantelun tekemisestä.  Alpo Rusin vapauduttua syyttäjän päätöksellä vakoiluepäilystä, Koskinen otti haastattelulausunnossaan totuttuun tapaansa kantaaa tapaukseen niin, että Helsingin hovioikeus sai siitä perusteen todeta tuomiossaan lausuman kannanotoksi Rusin syyllisyyden puolesta. Hovioikeuden mukaan kysymyksessä oli syyttömyysolettaman rikkominen, mistä aiheutui valtiolle isännänvastuun perustella tuntuva korvausvelvollisuus Rusille. Oikeusministeriö ei välittänyt periä vahingonkorvauksesta entiseltä päälliköltään osaakaan takaisin, minkä jälkeen oikeuskansleri Jonkka siunasi ministeriön toimimattomuuden lyhyellä päätöksellään, josta puuttuvat perustelut lähes tyystin.  

Viittaan blogijuttuihin  181/29.10.2009 ja 609/11.6.2012.

13. Vaikuttiko tämä kenties haitallisesti Johannes Koskisen uraan poliitikkona? Ei suinkaan, sillä vuoden 2007 vaalien jälkeen hänet päin vastoin ylennettiin eli valittiin demareiden aloitteesta eduskunnan varapuhemieheksi! Tässä tehtävässä Koskinen toimi vuoteen 2010 asti. Eikä tässä vielä kaikki. Vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen Koskinen valittiin arvovaltaisen - ainakin sellaiseksi mainitun - perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi. Monet pitävät perustuslakivaliokuntaa jopa jonkinlaisena valtiosääntötuomioistuimena, jolla on ylin valta perustuslain tulkinnassa. 200 kansanedustajan joukossa on vain yksi edustaja, joka tuomioistuimen päätöksen mukaan on rikkonut keskeistä perus- ja ihmisoikeutta. Suorastaan tragikoomista on, että juuri tämä kansanedustaja on valittu perus- ja ihmisoikeuksia valvovan perustuslakivaliokunnan puheenjohtajaksi. Tässäpä olisi nettiin äskettäin ilmaantuneen perustuslakiblogin kirjoittajilla oivallinen kirjoituksen aihe. 

14. Mitä tästä kaikesta opimme? Emme kai mitään muuta kuin että "onni täällä vaihtelee, toverituomioistuin kun määräilee"!

Tänään 23.4. on Jyrinpäivä eli Pyhän Yrjänän (Georgioksen) päivä, jota juhlistettiin muinoin Kannaksella ja Inkerinmaalla laskemalla karja ensimmäisen kerran talven jälkeen ulos laitumelle.

585. Ilkka Kanerva joutui luopumaan maakuntahallituksen puheenjohtajan paikasta

Tänään 23.4. vietetään Pyhän Yrjänän muistopäivää, allakan mukaan tänään on Yrjön ja Jyrkin nimipäivä. Karjalassa ennen muinoin päivä oli karjan uloslaskemispäivä. Jyrki pisti kellon lehmän kaulaan ja laski talven jälkeen karjan ensi kertaa ulos. Tästä tulee sanonta "Jyrki jyrähti, kello kolahti." Jyrinpäivän aamuna myös lapsille laitettiin lehmänkello kaulaan ja juoksutettiin navetan ympäri. Karhun sanottiin heräävän talviuniltaan juuri Jyrinpäivänä. 

1. Ilkka Kanerva jättää Varsinais-Suomen liiton maakuntahallituksen puheenjohtajan tehtävät, uutisoitiin tänään. Varsinais-Suomen liiton valtuustoryhmien oli määrä päättää aamupäivällä lopullisesti Kanervan jatkomahdollisuuksista.

2. Kanerva tuomittiin viime viikolla Helsingin käräjäoikeudessa törkeästä lahjuksen ottamisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta vuoden ja kolmen kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen, sekä pantavaksi viralta julkisista luottamustehtävistään. Tuomio ei ole vielä  lainvoimainen, sillä Kanerva on ilmoittanut tulevansa valittamaan tuomiosta hovioikeuteen. Kanervan jatko kansanedustajana voidaan ratkaista eduskunnan päätöksellä vasta sitten, kun juttu on käsitelty ylemmissä oikeusasteissa. Kanervan asema kansanedustajana tulee ajankohtaiseksi, jos käräjäoikeuden langettava tuomio jää voimaan.

3. Yle Uutisille Kanerva tiedotti eroavansa ko. luottamustehtävästään omasta aloitteestaan, siis vapaaehtoisesti. Kanerva sanoo, että haluaa näin "taata kollegoille työrauhan".

4. Mutta kuka uskoo, että Kanerva jätti pestin todella täysin omasta halustaan? Asia lienee todellisuudessa edennyt niin, että käsitelleessään viime perjantaina Kanervan asiaa maakuntaliiton hallitus katsoi, ettei Kanerva voi langettavan tuomion takia jatkaa puheenjohtajana. Hallitus halusi kuitenkin ymmärrettävistä syistä varata puheenjohtajalleen kunniakkaan perääntymistien eli erota hommasta vapaaehtoisesti. Kanerva joutui siis taipumaan liiton hallituksen päätökseen, omasta halustaan Kanerva ei olisi lähtenyt. Tämä on minun käsitykseni. Jos liiton hallitus olisi ollut vähänkin epävarma erottamiskysymyksen suhteen, Kanerva tuskin olisi  eronnot.

5. Kanerva vetoaa nyt hurskastelevan sävyyn liiton työrauhaan. Mutta jos Kanerva olisi todella välittänyt liiton työrauhasta, hän olisi tietenkin jättänyt ko. tehtävän välittömästi jo syytteen saatuaan ja väliaikaisesti heti rikostutkinnan alettua.

6. Kanerva sanoo, että käräjäoikeuden päätös on hänen kohdaltaan täysin väärä. Hän vetoaa jälleen käräjäoikeuden äänestyspäätökseen ja katsoo, että enemmistö oli väärässä ja vähemmistö eli yksi käräjätuomari, joka olisi hylännyt häntä koskevan syytteen, oikeassa. Kanervan ko. perustelu ei vaikuta järin demokraattiselta. Onko Kanerva todella sitä mieltä, että oikeudessa tuomio olisi yleensä annettava vähemmistön kannan mukaisesti, vai koskisi mainittu erityiskohtelu vain häntä?

7. Kanervan mukaan jutun asiakirjapuoli ja henkilötodistelu osoittavat, ettei hän mitenkään ole ollut vaikuttamassa maakuntaliiton kaavoituksesta antamiin lausuntoihin. "Kuka oikeasti uskoo, että olisin junaillut Varsinais-Suomen liiton lausuntoja millään tavalla", kiteyttää Kanerva.

8. Kannattaisi kuitenkin lukea käräjäoikeuden tuomion perustelut, siis myös enemmistön perustelut. Sieltä vastaus Kanervan ihmettelyyn selviää. Lain mukaan lahjustuomio ei edellytä virkamiehen tosiasiallista junailua. Riittää, että lahjalla tai edulla on pyritty vaikuttamaan virkamiehen toimintaan tai se on omiaan vaikuttamaan hänen toimintaansa ja virkamies tästä tietoisena ottaa vastaan tai hyväksyy lahjan tai edun.

9. Miksi kansanedustajat yleensä ottavat vastaan maakunnallisia luottamustehtäviä tai pysyttelevät kansanedustajiksi tultuaan sitkeästi mukana kunnallispolitiikassa ja maakuntapolitiikassa? Maakuntahallinto käsittelee lähinnä kaavoitukseen liittyviä asioita. Kanerva on kertonut, ettei hän ole koskaan ollut järin kiinnostunut kaavoituksesta ja sen yksityiskohdista. Hän on joutunut jättämään liiton kokouksia väliin muiden tehtäviensä takia. Kuitenkin hän on ollut käytettävissä liiton hallituksen puheenjohtajaksi ja istunut  sanotussa hallituksessa yhtäjaksoisesti vuodesta 1995 lähtien.  Miksi?

549. KKO:n ratkaisu Jussi Halla-ahon rikosasiassa viipyy

1. Blogijutun 547 loppuosassa ihmettelin hieman kansanedustaja Jussi Halla-ahoa koskevan rikosjutun ratkaisun viipymistä korkeimmassa oikeudessa tähän tapaan:

- Kansanedustaja Jussi Halla-aho odottaa korkeimman oikeuden ratkaisua omassa syyteasiassaan. Asiaa on tutkittu ylimmässä oikeusasteessa jo toista vuotta pitkään ja hartaasti. Miksi korkein oikeus ei saa annettua tuomiotaan asiassa? Tuomion antamista on lykätty nyt viime kevään eduskuntavaalien samoin kuin tämän vuoden presidentinvaalien ylitse. Monetko vaalit meidän pitää vielä odottaa, ennen kuin korkein oikeus rohkenee julkistaa ratkaisunsa?

2. Jussi Halla-ahoa kansanryhmän vastaan kiihottamisesta ym. nostettu rikossyyte ratkaistiin Helsingin käräjäoikeudessa 8.9. 2009 annetulla tuomiolla (blogi 8.9.2009). Kiihottamissyyte hylättiin, mutta Halla-aho tuomittiin uskonrauhan rikkomisesta 30:een 11 euron suuruiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 330 euroa.

3. Halla-aho ja syyttäjä valittivat tuomiosta Helsingin hovioikeuteen. Lokakuun lopulla 2010 antamallaan tuomiolla Helsingin hovioikeus pysytti käräjäoikeuden tuomion lopputuloksen. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske ja Jussi Halla-aho eivät tyytyneet hovioikeuden tuomioon, vaan valittivat ja pyysivät valituslupaa korkeimmalta oikeudelta. Toukokuussa 2011 korkein oikeus sitten myönsi sekä syyttäjälle että Halla-aholle valitusluvan (VL 2011:53).

4. Korkein oikeus ei ole vielä antanut ratkaisua ko. valitusasiassa. Voidaan sanoa, ettei ole vieläkään ratkaissut asiaa, sillä onhan asian käsittely kestänyt korkeimmassa oikeudessa jo melko kauan. No, oikeuden myllyt jauhavat tunnetusti hitaasti, ja ehkä korkein oikeus haluaa vain noudattaa Olaus Petrin tuomarinohjetta, jonka mukaan "tuomari älköön olo ratkaisussaan pikainen." Luulisi kuitenkin, että kansanedustajan ja tärkeän valiokunnan puheenjohtajaa koskeva asia olisi KKO:n kiireellisyyslistalla aika kärjessä. Vertailun vuoksi todettakoon, että oikeuskansleri Jaakko Jonkka lupasi ratkaista puolustusministeri Stefan Walinista tehdyn kantelun tuotapikaa.

5. Julkisuudessa on toisinaan ihmetelty korkeimman oikeuden samoin kuin korkeimman hallinto-oikeuden kasvottomuutta eli sitä, että ihmiset evät tunne korkeimman oikeuden jäseniä eivätkä edes tiedä, minkänimisiä tuomareita ylimmissä oikeusasteissa istuu kansalaisten juttuja ratkaisemassa. Korkeimman oikeus käsittelee asiat pääasiat kirjallisessa menettelyssä, jolloin edes jutun asianosaiset eivät pääse esittämään asiaansa henkilökohtaisesti oikeuden jäsenille; suullisia käsittelyjä korkein oikeus toimittaa vain noin 10-15 kappaletta vuodessa. Korkeimman hallinto-oikeus on vielä salaisempi oikeusaste; olenkin puolivakavissani ristinyt KHO:n "Euroopan salaisimmaksi tuomioistuimeksi."

6. Oikeusjutun asianosaiset saavat tietää heidän asiansa KKO:ssa ja KHO:ssa ratkaisseiden tuomareiden nimet vasta kirjallisen käsittelyn jälkeen annetuista tuomiosta tai päätöksestä. Tällöin voi sattua, että jutun hävinnyt osapuoli katsoo, että joku kokoonpanoon kuuluvista jäsenistä on jäävi eli esteellinen. Lain mukaan asianosaisilla on oikeus tehdä jääviysväite ennen käsittelyn päättymistä, mutta jos ja kun KKO:n tai KHO:n käsittely on kirjallinen, ei asianosaisilla ole mahdollisuutta jääviysväitteen esittämiseen. Tunnetuin esimerkki tästä on ns. parveketupakointijuttu, josta olen blogissani kertonut. Toinen on ratkaisu KKO 2012:1, jota olen kommentoinut blogissa n:0 531/19.1.2012.

7. Tuomareiden nimet ovat toki julkista tietoa, joten asianosaisten ohella myös suuri yleisö voi tiedustella asianomaiselta tuomioistuimelta jo etukäteen tietyn asian kokoonpanoon kuuluvien tuomareiden ja esittelijöiden nimiä. Myös asian käsittelyvaiheita koskevat tiedot ovat julkisia.

8. Kysyin äsken korkeimmasta oikeudesta Halla-ahon juttua käsittelevän kokonpanon nimilistaa ja sain vastauksen, jonka mukaan ko. jaoston kokoonpanoon kuluvat oikeusneuvokset Kari Raulos (puheenjohtajana), Pasi Aarnio, Hannu Rajalahti, Soile Poutiainen ja Jukka Sippo. Asian esittelijänä on esittelijäneuvos Jukka Salonen.

9. Halla-ahoa koskeva rikosasia on saamani tiedon mukaan esitelty korkeimmassa oikeudessa 24.1.2012 pidetyssä istunnossa. Lain mukaan asia ratkaistaan esittelyssä, joten asiallisesti päätös Halla-ahon jutussa on nyt siis jo tehty. Esittelyn jälkeen asiakirjat kuitenkin vielä kiertävät kaikilla jäsenillä ja tämän kierron aikana ratkaisu voi vielä joltakin osin tai vaikkapa kokonaankin muuttua siitä, mihin esittelyssä päädyttiin. Jos kierron aikana tapahtuneet muutokset ovat olennaisia, on asiassa yleensä syytä pitää uusi esittely.

10. Voidaan sanoa, että Halla-ahon asian ratkaisu on korkeimmassa perus- ja yleisjuristeihin kuuluvien tuomarien käsissä. Siis niin sanottua "peruskamaa" eli tasavahvaa joukkoa, joista kukaan ei ole esimerkiksi väitellyt tohtoriksi tai edes julkaissut kirjoituksiaan juridisissa ammattilehdissä tai vastaavissa julkaisuissa taikka osallistunut oikeus- ja yhteiskuntapoliittiseen keskusteluun.

11. Jos sanotun kokoonpanon jäsenistö pitäisi sijoittaa ryhmiin tai kiintiöihin, joista KKO:n jäseniä on tapana rekrytoida, niin sanoisin, että tuomarikiintiötä edustavat kyseisistä oikeusneuvoksista lähinnä Rajalahti ja Aarnio. Kolme muuta jäsentä lukisin kiintiöön "esittelijät", sillä pääosan urastaan he ovat suorittaneet KKO:n esittelijänä. Toki Poutiaisella ja Sipolla on myös tuomarikokemusta

12. Sitä, mitä tuomareiden sanottu tausta mahdollisesti vaikuttaa suurta yhteiskunnallista merkitystä omaavan Halla-ahon jutun ratkaisuun, on vaikea sanoa, koska emme tiedä, minkälaista ajatusmaailmaa ja yhteiskunnallista näkemystä KKO:n kyseiset tuomarit edustavat tai edustavatko mitään määrättyä suuntausta. Esimerkiksi kunnallispolitiikkaan mainituista jäsenistä on tiettävästi osallistunut vain oikeusneuvos Rajalahti, joka on toiminut lyhyen ajan sdp:n riveistä valittuna kaupunginvaltuutettuna.

477. Eduskunta tänään: poliisin määrärahat vs. ihmisoikeuskeskus

1. Eduskunta on pikkuhiljaa aloittelemassa istuntokauttaan. Tänään saatiin hieman esimakua tulevasta, kun eduskunnan täysistunto keskusteli, oikeammin sanottuna yritti keskustella, oikeuskanslerin kertomuksesta vuodelta 2010.

2. Ei tämä nyt oikein hyvältä näytä. Kyseinen tilaisuus muodostui nimittäin samanlaiseksi populistiseksi pikkukinasteluksi asian vierestä, mihin totuttiin jo edellisen eduskunnan istuntokauden loppumetreillä. Keskustelussa puututtiin oikeastaan vain kahteen vanhaan ja jo päätettyyn poliittiseen riitakysymykseen, kun taas tärkeät oikeudelliset kysymykset ohitettiin kokonaan; kukaan ei ollut niistä kiinnostunut.

3. Täysistuntokeskustelun aloitti apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen, joka oikeuskansleri Jaakko Jonkan estyneenä ollessa esitteli oikeuskanslerin kolmisatasivuisen kertomuksen; Jonkka itse on parin kuukauden sairaslomalla olkapääleikkauksen takia.

4. Puumalainen siis esitti jonkinlaisen Jonkan "tervehdyksen" ja keskustelun avauksen, joka oli totuttuun tapaan perin virkamiesmäinen ja vaisu. Puumis nosti esille oikeastaan vain jo iäisyysasiaksi muodostuneen oikeudenkäyntien viivästymisen, jota oikeuskanslerikaan ei ole saanut minkäänlaiseen kuriin ja nuhteeseen. Puumis toi esiin myös sen, että oikeuskanslerille tehtyjen kantelujen määrä on noussut 10 prosentilla! Tämä tietenkin siksi, että kyseessä on asia, jolla voidaan perusteella parin uuden virkamiehen palkkaamista oikeuskanslerinvirastoon. Tämä asia on aina oikeuskanslerinviraston tärkein sanoma näissä yhteyksissä.

5. Eduskunnan asiaa koskevan täysistuntokeskustelun pöytäkirja (PTK 28/2011 vp) löytyy kokonaisuudessaan tästä.

6. Se on varsin hupaisaa luettavaa, ellei kysymyksessä olisi vakava asia. Ilmeni selvästi, miten kovin vähän oikeudenhoito ja laillisuusvalvonta eduskuntaa kiinnostavat. Niissä aika harvoissa puheenvuoroissa, joita käytettiin, puhuttiin kyllä aidan seipäistä, kun olisi pitänyt puhua aidasta. Kaikkiaan 23 puheenvuorosta peräti 14 merkittiin kahden edustajan eli Ben Zyskowiczin ja Tuija Braxin nimiin.

7. Käsittelyn aikana ilmeni, että johtavalla hallituspuolueella eli kokoomuksella näyttäisi olevan haluja kaataa eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian yhteyteen perustettava ihmisoikeuskeskus. Tämä on toki täydellistä populismia eikä kyseinen asia liity oikeastaan mitenkään oikeuskanslerin toimintaan vuonna 2010. Ihmisoikeuskeskuksen perustamisesta päätti jo edellinen eduskunta eli siitä on olemassa valmis laki.

8. Ihmisoikeuskeskuksen perustamista koskevan kaunansa toi keskustelussa esiin erityisesti kokoomuksen änkyröiden puuhamieheksi jo pari istuntokautta sitten noussut Ben Zyskowicz. Hän väitti, että Suomen kansalaisten ihmisoikeuksia edistettäisiin "miljoona kertaa" paremmin antamalla lisää voimavaroja poliisille. Zysse ehdotti, että ihmisoikeuskeskuksen aloittamista lykättäisiin; keskuksen on määrä aloittaa toimintansa ensi vuonna.

9. Ben Zyskowicz sai tukea muun muassa ryhmätoveriltaan Kalle Jokiselta. Tämän mielestä ensi vuoden budjettiesitystä käsiteltäessä on mietittävä vaihtoehtoja.

10. "Kumpi vaihtoehto palvelee paremmin suomalaisten ihmisoikeuksia? Se että perustetaan keskus valvomaan ihmisoikeustilannetta vai se, että lisätään ihmisiä tekemään käytännön työtä", Jokinen sanoi. "Ihmisillä" orimattilalainen valtiopäivämies Kalle Jokinen tarkoitti tässä yhteydessä poliiseja. Jokinen on siviiliammatiltaan itsekin poliisi.

11. Jokisen Kallen mielestä ihmisoikeuskeskukseen esitetyt rahat voitaisiin käyttää pienentämään poliisin määrärahojen leikkauksia ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan jutturuuhkaa. Ihmisoikeuskeskukseen on varattu valtiovarainministeriön budjettiesityksessä ensi vuodelle 390 000 euroa, millä perustettaisiin kolme uutta virkaa.

12. Kokoomuksen Zyssen ja Jokisen hallituskumppania edustava vihreiden Tuija Brax puolusti ihmisoikeuskeskuksen tarvetta ärhäkkäästi. Hänen mukaansa tarvitaan joku katsomaan ihmisoikeuksien toteutumista laajemmasta vinkkelistä.

13. "Suomalainen köyhä sairastunut ihminen odottaa mahdollisesti jopa kahdeksan yhdeksän vuotta ennen kuin hänen eläkepäätöksensä on lopullisesti laillisesti ratkaistu", Brax yritti hehkuttaa. No, tämäkin on toki selvää hymistelyä ja retoriikkaa, sillä käytännössä perustettava ihmisoikeuskeskus ei voi vaikuttaa juuri mitenkään tuomioistuinten ja muutoksenhakulautakuntien toimintaan.

14. Entinen eduskunnan perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Zyskowicz ja entinen oikeusministeri Brax sanailivat myös Suomessa käytävän ruandalaispastori Bazaramban oikeudenkäynnin kustannuksista. Zyskowicz piti pastori B:tä vastaan Suomessa nostettua oikeudenkäyntiä hölmönä ja ex-oikeusministeri Braxia pääsyyllisenä siihen, että kallis oikeudenkäynti käydään Suomessa. Zysse sai taivasteluunsa tukea persujen Pirkko Ruohonen-Lerneriltä; tämä matami kun sattuu asumaan Porvoossa, jossa ruandalaispastorin oikeusprosessi käynnistyi alioikeustasolla.

15. Todella hupaisaa luettavaa näiden edustajien puheenvuorot! Huvittavimpiin kuuluu persujen Reijo Hongiston iänikuinen vuodatus syrjäalueiden poliisipartioiden toiminnasta. Hongisto on - tietenkin - myös poliisimiehiä ja kotoisin samoilta Pohjanmaan seuduilta kuin persujen vanha sotaratsu ja ex-kansanedustaja kuin Raimo Vistbackakin. Hongiston puheenvuoro oli kuin suoraan Vistbackan kynästä!

16. Voi, voi ja voih! Sanoinko, että eduskunnan keskustelu oli hupaisaa? Kyllä se meni monilta osin suorastaan naurettavuuksiin.

17. Pitäähän Suomessa toki jonkinlainen, edes muodollinen ihmisoikeusinstituutti olla, kun se on kerran kaikissa muissakin EU-maissa. Suomessa käynnistyy tässä suhteessa aika riisuttu malli eikä kolmen hengen porukalla juuri mitään ole mahdollista aikaansaada. Meillä on muuten toiminut pitkään jo sellainenkin yhdistys kuin Ihmisoikeusliitto. Hyvin hämäräksi tavallisille ihmisille myös mainitun porukan työ on jäänyt. Ihmisoikeuskeskuksesta ei sentään muodosteta kokonaan omaa organisaatiotaan, vaan se toimii eduskunnan oikeusasiamiehen toimiston yhteydessä.

18. Oli täysin turhaa Zyssen ja ja kumppanien tavoin vetää poliisin määrärahat ihmisoikeuskeskuksen eräänlaiseksi taistelupariksi, koskapa mainitun keskuksen toiminnasta on jo olemassa laki eivätkä nuo kaksi asiaa ole mitenkään keskenään verrannollisia. Kun eduskunnassa keskusteltiin pari päivää siten maamiinoista, vetosi Ben Zyskowicz siihen, että asiasta on nyt enää turha nostaa eduskunnassa porua, koska maamiinojen poistamisesta päätettiin asiallisesti jo Matti Vanhasen ensimmäisen hallituksen aikana. Maamiinoista ei kuitenkaan ole olemassa minkäänlaista lakia tai virallista päätöstä, kun taas ihmisoikeuskeskuksen perustamisesta on jo ehditty päättää lailla. Mutta siitä huolimatta Zysse häärii edelleen mainitun instituution kimpussa ikään kuin hän ei olisi edes kuullut mistään laista puhuttavankaan. Melkoista epäjohdonmukaisuutta, mutta kysymyksessähän ovatkin poliitikot.

19. Bazaramban oikeudenkäynti taas oli käytännössä pakko pitää Suomessa, koskapa YK:n ns. Ruanda-tuomioistuin on päättänyt, ettei se enää ota itse uusia sanotunlaisia juttuja käsiteltäväkseen ja katsoo toisaalta, ettei Ruandassa käytävissä prosesseissa voida taata oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Ruotsi on ainoana Euroopan maana pullikoinut tätä vastaan, mutta Ruotsin päätöksestä on kanneltu jo kolmisen vuotta sitten Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, joka ei ole vieläkään ratkaissut asiaa. Koko tämän ajan syytettynä ollut ruandalaismies on ollut tutkintavankina Ruotsissa.

20. Summa summarum. Melkoisen turhaa parranpärinä ja vanhojen asioiden ja kiistojen esille kaivelua siis eduskunnassa oikeuskanslerin kertomuksen johdosta. Monista todella tärkeitä asioista ei lähetekeskustelussa mainittu sanaakaan. Mutta tämähän on sitä politiikkaa. mihin on niin pitkään jo totuttu!

21. Keskustelun päätteeksi oikeuskanslerin kertomus päätettiin lähettää lausunnolle perustuslakivaliokuntaan. Ehkä siellä sentään saadaan jotain tolkkua asiaan.

475. Poimintoja

1. Nokia Missio-herätysliikkeen vastikään erotetun johtajan Markku Koiviston on kerrottu yrittäneen herättää kuolleen henkiin. Tästäpä idea. Markku Koivisto kannattaisi palkata töihin keskustan puoluetoimistoon tehtävänään herättää henkiin tai puhaltamaan ainakin kipinää puolueen yhä hiipuva kannatukseen.

2. Markku Koivisto voitaisiin huutaa mukaan keskustan presidenttikisan jäsenäänestykseen, jotta Paavo Väyryselle saataisiin edes joku (uskottava) vastaehdokas. Samoin kuin Värynen, joka putosi eduskunnasta, myös Koivisto on nyt vapaalla jalalla ja hänelläkin olisi siis hyvää aikaa herätellä henkiin nukkuvia äänestäjiä kepun riveihin. Molemmat miehet tulisivat saamaan runsaasti sääliääniä, Koivisto potkujensa vuoksi ja Väyrynen siksi, että hänen Eemeli-isänsä kuoli eilen 101 vuoden ikäisenä.

3. Sauli Niinistö sai sääliääniä jo vuoden 2006 presidentinvaaleissa pelastuessaan 2004 Thaimaassa viime hetkillä poikansa kanssa tsunamin kynsistä tolppaan. Nyt Niinistö on palannut uudestaan tsunamiin ja kertoo haluavansa maksaa "tsunamivelkansa" suomalaisille auttajilleen, jotka lainasivat hänelle paluulentoa lentokentällä odoteltaessa kännykkäänsä ja rahaa "juomaan ja savukkeisiin." Niinistö kertoo, ettei hän muista auttajiensa nimiä ja etsii nyt kiihkeästi kyseisiä henkilöitä, koska hän haluaa ehdottomasti maksaa velkansa takaisin.

4. Minusta vaikuttaa hieman merkilliseltä, että tämä velanmaksu on pullahtanut Niinistön mieleen näiden vuosien jälkeen vasta ja juuri nyt, kun presidentinvaalit ovat taas ovella. Olisi luullut, että jämptinä ja tarkkana miehenä Niinistö olisi halunnut hoitaa tuon tsunamivelan kuntoon jo paljon aikaisemmin. Kyseessä on mitä ilmeisimmin "tempaus", jolla Sauli haluaa palauttaa jälleen kerran meidän mieliimme hänen ihmepelastumisensa ja oman neuvokkuutensa ja antaa vaikutelman "miehestä, joka haluaa maksaa velkansa." Mikäs muuten olikaan se oli maa, joka viime sotien jälkeen ainoana maana maksoi sotakorvauksensa täyteen määrään asti? Luulen, että Niinistö haluaa tulevia vaaleja silmällä pitäen tsunamivelkapuheillaan ikään kuin samaistua kyseiseen maahan. Enää ei oikeastaan voida kysyä: mikä maa, mikä valuutta? Joudutaan kysymään: mikä maa, mikä presidentti.

5. Saulia (ja Suomea) voi kuitenkin tulevissa vaaleissa uhata uudenlainen tsunami Timo Soinin muodossa. Kun Timppa heittäytyy koko painoarvollaan (ja painollaan) vaalikampanjan pyörteisiin, niin siinä kyllä saa Saulikin etsiä jälleen uutta lyhtypylvästä, jonne kiivetä pakoon Soinin pauhua ja vuodatusta!

6. Uudet kansanedustajat, yhteensä 60 kappaletta, kuskataan syysistuntokauden alkajaisiksi veronmaksajien varoilla Brysseliin tutustumaan EU:n toimielimiin. Tarkoituksena on kuulemma antaa heille rautaisannos siitä, miten EU toimii. Luulisi, että ihmisillä, jotka on valittu eduskuntaan, olisi jo entuudestaan "erinomaiset tiedot" siitä, miten EU:n elimet toimivat, mutta näin ei ilmeisesti olekaan asian laita. Lehdessä haastateltiin viime vaaleissa tipahtanutta Juha Mietoa, joka oli osallistunut neljä vuotta sitten samalle matkalle. Miedon mukaan matka ei nyt "huuhaareissukaan ollut", vaikkei hän osannut sanoa, kuinka suuri merkitys matkalla loppujen lopuksi oli; se oli sellainen tutustumismatka. Mieto muisteli saaneensa Brysselin matkalla kyllä selvän vastauksen siihen, että "käyrien kurkkujen direktiiviä ei enää ole." Tämän asian toki kaikki muut suomalaiset tiesivät v. 2004 ilman Brysselin matkaakin. Mieto: "Hyvää oli, että siellä näki Brysselin ilmapiiriä." Jasså, ilmapiiri on siis asia, jonka voi nähdä. Eipä mennyt reissu siis tältäkään osin hukkaan.

7. Heidi Hautala paljastaa iltapäivälehdessä, että hän oli yläasteella ollessaan koulukiusaaja. mistä hänelle oli jäänyt huono omatunto. Toki hän oli kertomansa mukaan osallistunut vain parin luokkatoverinsa "nimittelyyn." Hautalan johtopäätös: Hän ei siis ollut ollutkaan "varsinainen koulukiusaaja;" voiko poliitikko enää kierommin asian ilmaista. - Anni Sinnemäki puolestaan kertoo samassa jutussa olleensa kouluaikana "aika outo." Heh, heh, eipä tuo Anni ole kouluajoistaan juurikaan muuttunut!

8. Presidentti Tarja Halosen plus Penan plus Alex Stubbin johtama laaja liikemiesvaltuuskunta - mukana (tietenkin) myös KHO:n Pekka Hallberg (mitähän hänkin taas oli reissussa kauppaamassa, ei kai vaan sitä oikeusvaltio-opustaan, joka on saanut niin ihastuneen vastaanoton Mongolian naapurimaassa Kiinassa) - on vieraillut Mongoliassa. Isännät olivat odottivat innolla, että suomalaiset olisivat tuoneet mukanaan poron spermaa, jotta maan porokanta saataisiin elpymään. Mutta suomalaisilla ei ollutkaan matkassaan kyseistä tuotetta! Paha pettymys isännille. Tätä ei juurikaan lieventänyt Tarjan isännilleen kohdistama heitto, että "vaikka meillä ei nyt ole sattuneesta syystä matkassa tuota poron spermaa, niin kävisiköhän isännännille ikään kuin maistiaisiksi vastaavanlaista tuotetta vaikkapa Alexilta, Penalta tai/ja Pekalta". - Toki nämä suomalaiset "porot" tunnetaan hyvin muuallakin kuin vain Mongoliassa, etenkin Tallinnassa.

9. Kuten aina ennenkin, presidentin valtuuskuntaa kaukaisissa maissa seuraa sankka suomalaisten toimittajien lauma. Heitä eivät isäntämaan asiat juurikaan kiinnosta, vaan he käyttävät lähinnä vain tilaisuutta hyväkseen kysyäkseen Haloselta kotomaamme polttavista ja ajankohtaisista asioista. Tähän toimittajilla on pieni pakkokin, sillä eiväthän Suomen presidentit välitä pitää kotimaassa juuri koskaan tiedotustilaisuuksia, joissa lehtimiehet voisivat esittää heille kysymyksiä; pressamme pitävät infoja vain ulkomaanmatkoillaan. Näin tapahtui myös Mongolian pääkaupungissa Ulan Batorissa, jossa Haloselta kysyttiin, kärsiikö Suomen maine Kreikka-kiistan ja Suomen esittämien vakuusvaatimusten johdosta. Halonen vastaisi lyhyesti näin: "Suomen maine ei ole kärsinyt Kreikka-kiistassa". - No, onhan se toki helpottavaa tietää, että Suomen maine ei ole suomalaisten poliitikkojen Kreikka-hölmöilyjen takia kärsinyt ainakaan kaukaisessa Mongoliassa! Tuskin siellä tuosta Kreikka kiistassa juuri tiedetäänkään.

10. Lopuksi viihdepuolelle. Kansanedustaja Jani Toivola on tuore Tanssi Tähtien kanssa -esiintyjä. Iltapäiväisessä lehdessä valtiopäivämiestämme tuntuu hieman pelottavan se, miten hänen kollegansa Arkadianmäellä suhtautuvat miehen osallistumiseen mainittuun tanssikilpailuun. Toivola kun ei ollut puhunut eduskunnassa etukäteen asiasta mitään; ei voinutkaan puhua ainakaan täysistunnossa, koskapa parlamentti on ollut kesälomalla monta kuukautta. Olisiko Toivolan pitänyt ilmoittaa asiasta pääsihteeri Seppo Tiitiselle, joka on tunnetusti näitä oopperamiehiä? Vai olisiko hän tarvinnut ohjelmaa varten peräti puhemiesneuvoston luvan? Minä kuitenkin luulen, että Toivolaa askarruttaa ensi sijassa se, mitä hänen äänestäjänsä sanovat edustajansa tempauksesta. Onhan tämä Jani julkisuudessa tunnettu homo, jonka äänestäjäkunnassa lienee ollut aika paljon juuri samanlaisen sukupuolisen suuntauksen omaavia ihmisiä. Olisivatko he nähneet Janin tanssahtelevan Maikkarilla mieluummin poikaparissa kuin viehättävän naisen kanssa? Mitä sanovat kyseisen ohjelman säännöt asiasta, olisiko tämä ollut mahdollista? Me kaikki suvaitsevaistossa ainakin hartaasti toivomme, että kyseisen tanssiohjelman formaattia muutettaisiin niin, että lavalla nähtäisiin myös tyttö- ja poikapareja. Tämä olisi konkreettinen askel kohti suvaitsevaisuutta ja sukupuolten todellista tasa-arvoa.

425. Vähemmistövaltuutettu ilmiantoi kansanedustaja Hakkaraisen rasistisesta lausumasta

Valtiopäivämies sahallaan

1. Vähemmistövaltuutettu Eva Biaudet on pyytänyt valtakunnansyyttäjää tutkimaan kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen (ps.) lausuntoja. Hakkarainen antoi kolme päivää sitten eli viime tiistaina Helsingin Sanomille videohaastattelun, jossa hän vähemmistövaltuutetun mielestä ilmaisi mielipiteitään rasistisesti ja ihmisarvoa loukkaavasti.

2. Biaudet: "Hakkaraisen lausunnot maahanmuuttajista, turvapaikanhakijoista, ihonväriltään tummista ihmisistä ja muslimeista ovat sekä panettelevia että solvaavia. Niistä voi saada harhaanjohtavasti kuvan siitä, että tiettyyn kansanryhmään kuuluvat henkilöt ovat rikollisia ja alempiarvoisia".

3. Biaudet on pyytänyt valtakunnansyyttäjää arvioimaan, täyttävätkö Hakkaraisen lausunnot jonkin rikoksen tunnusmerkit. Rikosnimikkeenä voisi hänestä olla kiihottaminen kansanryhmää vastaan.

3. Mitä Hakkarainen sitten tarkkaan ottaen sanoi HS:n videohaastattelussa 26.4. eli viime tiistaina? Jokseenkin sanatarkasti näin:

– Tuo maahanmuuttohomma pitää saada kuriin, ettei täällä ruveta rosvoja elättämään. Pikakäännytyslaki heti voimaan.

– Viitasaarella on yks kaveri, sen poika on rajalla. Se sano että neekeriukko tullee sinne ja sanoo turvapaikka. Se ei osaa mitään muuta suomea, ja heti ollaan sisällä.

– Ja kaiken maailman muslimit täällä hilluu ja kyykkii tuolla ja huutaa. Kahtokaahan, minareetti on kohta tuossa ja ukko huutaa siellä tolpassa Ööö, ööö, ööö!. Aamusella viiden aikaan aloittaa, sitä on mukava kuunnella.

4. Aika pahaltahan tuo kuulostaa! Minusta tuollaista puhetta voisi hyvin pitää rikoslaissa tarkoitettuna vihapuheena tai kiihottamisena kansanryhmään vastaan (RL 11:10). Joka tapauksessa asia on todella tutkinnan arvoinen. Kansanedustajallekin kuuluu sananvapaus, mutta sananvapaudellakin on rajansa.

4. Mutta suojaisiko Hakkaraista tässä tapauksessa perustuslaissa säädetty parlamentaarinen koskemattomuus? Perustuslain 30 §:n 2 momentin mukaan kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään 5/6 annetuista äänistä on kannattanut. Mainitussa lainkohdassa on kysymys kansanedustajan rikosoikeudellisesta koskemattomuudesta eli immuniteetista.

5. Mainittu säännös on peräisin niiltä kansanedustuslaitosten alkuajoilta, jolloin jokainen edustaja saattoi hallitsijan taholta odottaa kostotoimenpiteitä eduskunnassa esittämiensä mielipiteiden vuoksi. Suomessa oli tällaiseen varovaisuuteen aivan erityinen syy Venäjän vallan aikana. Demokraattisen järjestelmän vallitessa kansanedustajan immuniteettia ei sen sijaan olisi tarvetta pitää niin vaikeasti kumottavana kuin mitä PL 30 §:n 2 momentin mukaan on asian laita. On toki paikallaan, että edustajaa ei voida vetää mistä tahansa pienestä huomaamattomuudessa tai hyvässä uskossa esitetystä virheellisestä edesvastuuseen, mutta toisaalta saattaisi olla paikallaan, että kansanedustajat eivät voisi möläytellä mitä tahansa parlamentariseen koskemattomuuteensa vedoten.

6. Hakkaraisen tapauksessa mainittu PL 30 §:n 2 momentti ei kuitenkaan tule sovellettavaksi. Hakkaraisesta oli tosin ilmeisesti jo ehtinyt tullut kansanedustaja ennen kuin HS häntä eduskuntatalossa haastatteli ja hän antoi kyseisen "neekeri-ukko" -lausuntonsa. Ehdokkaasta tulee virallisesti kansanedustaja, kun hänen saamansa valtakirja on oikeuskanslerin toimesta tarkastettu. Mutta valtiopäivät, johon PL 30 §:n 2 momentissa nimenomaan viitataan, avattiin juhlallisesti vasta eilen eli 28.4., siis kaksi päivää sen jälkeen, kun Hakkarainen oli möläytyksensä videolle kakaissut.

7. Hakkarainen ei voi puolustukseen vedota, toisin kuin on jo ehditty väittää, siihen, että hän puhui neekeriukosta vain sen, mitä hän oli kuullut joltakin toiselta henkilöltä. Hakkarainen ilmiselvästi hyväksyi viitasaarelaisen kaverinsa - sen jonka poika on töissä "rajalla" - esittämän arvion "neekeriukosta, joka on heti sisällä."

8. Tuoreille persujen edustajille tuntuu sattuvan ensimmäisellä viikolla eduskunnassa kaikenlaista. Ikäpuhemies Kauko Tuupainenhan möläytti puhemiehen vaalien yhteydessä "noloja" tokaisemalla ilmeisesti erästä tuntemaansa naiskansanedustajaa tarkoittaen jotakin epämääräistä "fyysisistä töistä" kyseisen edustajan ollessa juuri pudottamassa äänestyslippuaan Tuupaisen valvovan katseen alla äänestyslippupönttöön. Eivätkö uudet persut oikein hallitse uutta tekniikkaa ja osaa varoa sanomisiaan, vai mistä oikein on kysymys?

9. Joka tapauksessa on outoa ja täysin ennenkuulumatonta, että kansanedustaja, joka väittää olevansa ensimmäisellä Helsingin reissullaan ja käyttävänsä toista kertaa elämässään solmiota, joutuu heti ensimmäisenä viikolla ilmiannetuksi ja epäillyksi vakavasta rikoksesta. Vieläpä rikoksesta, joka perustuu nimenomaan hänen uudella työpaikallaan eli eduskuntatalossa antamaan haastatteluun.

9. Jussi Halla-aholla sen sijaan tuntuu menevän paljon paremmin. Hän oli syytteessä samannimisestä rikoksesta, josta vähemmistövaltuutettu on nyt ilmiantanut Teuvo Hakkaraisen, mutta sekä käräjäoikeus että hovioikeus hylkäsivät sanotun syytteen. Halla-aho sai kuitenkin sakkotuomion uskontorauhan rikkomisesta. Tämä ei estänyt Timo Soinia valituttamasta Halla-ahoa maahanmuuttoasioita käsittelevän hallintovaliokunnan puheenjohtajaksi. Tämä on jakanut mielipiteitä eduskunnassa ja sen ulkopuolella. Toiset ovat pitäneet Soinin valintaa nerokkaana ratkaisuna, toiset taas ovat katsoneet, ettei Halla-aho ole sanottuun tehtävään rikosjutun ja hänen blogissaan ilmaisemien maahanmuuttovastaisten mielipiteidensä takia lainkaan sopiva. Halla-aho itse katsoo olevansa nyt tehtävässä, joka on kuin valettu hänelle, ministeriksi hän ei edes halua. Olisiko edes päässytkään?

10. Alex Stubbia mukaillen Jussi Halla-aho voisi nyt sanoa: Mä ole nyt mun ihanneduunissa, josta mä olen aina haaveillut.

11. Mutta mitä sanoi Teuvo Hakkarainen, kun toimittaja kysyi, tulisiko hänelle kenties joskus vielä ikävä takaisin sahalleen? "Minulla on jo nyt ikävä sinne", vastasi Hakkarainen 26.4.

424. Uusi eduskunta aloitti

Väliaikaista kaikki on vaan...niin myös tämä uusi puhemiehistö

1. Uusi eduskunta on aloittanut työnsä. Eilen oikeuskansleri tarkasti kansanedustajien valtakirjat ja eduskuntaryhmät pääsivät sopuun valiokuntien puheenjohtajien paikkojen jakaantumisesta eri puolueiden kesken. Suuren valiokunnan eli EU-valiokunnan puheenjohtajana jatkaa demari, ulkoasiainvaliokuntaa johtaa persujen ja valtionvarainvaliokuntaa kokoomuksen edustaja. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan paikka siirtyi kokoomukselta demareille ja lakivaliokunnan puheenjohtajuus vihreiltä kokoomukselle. Persuille lankesi kolme puheenjohtajuutta: ulkoasiainvaliokunta, puolustusvaliokunta ja hallintovaliokunta. Ympäristövaliokuntaa johtaa vasemmistoliiton edustaja.

2. Tänään keskiviikkona valittiin eduskunnan "väliaikainen" puhemiehistö. Tapana on, että vaalien jälkeen hallitusneuvotteluiden aikana puhemieheksi valitaan suurimman eduskuntaryhmän ehdokas. Tp. puhemieheksi valittiin nyt kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz, joka sai puhemiehen vaalissa 194 ääntä. Vaihto tulee, kun hallitus saadaan nimitetyksi. Jos pääministerin paikka menee kokoomukselle, puhemieheksi nousee Sdp:n edustaja. Kuuleman mukaan Zyskowicz ei halua toimia edes varapuhemiehenä sairautensa eli migreenin takia. Aiemmin hän on jo luopunut kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajan tehtävästä.

3. Ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittiin tässä vaiheessa Sdp:n ehdokas Jutta Urpilainen, joka sai vaalissa 193 ääntä, ja toiseksi varapuhemieheksi perussuomalaisten Anssi Joutsenlahti, joka sai 184 ääntä. Joutsenlahti ei ollut perussuomalaisten omassa ryhmässä yksimielinen ehdokas varapuhemieheksi, vaan osa kannatti Pentti "Hauveli" Oinosta, äänestysluvut taisivat olla 26-12 Joutsenlahden hyväksi. Perus-Pena Oinonen sai muutaman äänen myös suuren salin äänestyksessä. - Veikkasin jo aiemmin muutama päivä sitten blogssani Joutsenlahden valintaa varapuhemieheksi, joten eipä mennyt tämäkään veikkaus vikaan!

4. Jos Urpilaisesta tulee ministeri, niin on hyvin mielenkiintoista nähdä, kenestä demarit haluavat eduskunnan ykköspuhemiehen. Ehdokkaita ovat lähinnä Tarja Filatov, Johannes Koskinen, Eero Heinäluoma ja Erkki Tuomioja. Urpilainen tuskin haluaa Tuomiojasta ministeriä, koska Erkki ei tukenut häntä vaikeina aikoina puolueen ollessa oppositiossa. Kokoomus voisi valita ensimmäisen varapuhemiehen paikalle vaikkapa Kimmo Sasin, jollei Katainen halua Kimmosta ministeriä. Todennäköisempi vaihtoehto on kuitenkin Ilkka Kanerva - mutta malttaisiko Ike olla vieläkään lähettelemättä puhemiehen nuijan varressa ollessaan tuhmia tekstiviestejä kauniille naisille? Toisaalta taas Sasi voisi kenties "nukahtaa" kesken johtamansa täysistunnon tai ryhtyä haaveilemaan seuraavasta kokoomuksen vaaliristeilystä, peijooni vieköön! Tässäpä Kataiselle pohdittavaa kerrassaan!

4. Persujen ryhmä jakautui siis jo heti ensimmäisessä äänestyksessä eri leireihin; mitähän tämä mahtaa merkitä jatkoa ajatellen? Toki äänestys oli ymmärrettävä sitä taustaa vasten, että Joutsenlahden valinta ei ole väliaikainen vaan lopullinen, jos ja kun toisen varamiehen paikka tulee, kuten näyttää, myös lopullisessa puhemiesten vaalissa persuille eikä oppositioon jäävälle keskustalle. Keskusta on ollut harmissaan siitä, että sille ei näyttäisi olevan tulossa paikkaa puhemiehistössä. Aikaisemmin oppositiolla on yleensä ollut edustus puhemiesten joukossa.

5. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini totesi tänään, ettei persuilla ole mitään sitä vastaan, jos eduskunta muuttaa sääntöjä ja valitsee poikkeuksellisesti neljännenkin puhemiehen. Tämä kyllä täytyy laskea lähinnä huumorin piikkiin. Muuten ei voida käsittää ehdotusta, jonka mukaan eduskunta lisäisi ensi töikseen puhemiehistön paikkalukua yhdellä.

6. Hemmetti, ei kai me valittu uutta eduskuntaa sitä varten, että se lisää heti kärkeen yhden korkeasti palkatun edustajan jo ennestään pullollaan olevien korkeapalkkaisten edustajien ja virkamiesten joukkoon! Joku roti nyt sentään luulisi edustajilla olevan, myös persuilla! Kansanedustajien pakkaushan nousee heti 1.5. lukien niin, että kun se on tähän asti alle 6 000 euron, uudet edustajat saavat palkkiota toukokuun alusta lähtien 6 335 euroa, yli 12 vuotta istuneiden edustajien palkkio kohoaa 6 811 euroon ja puhemiehen palkkio 11 675 euroon; varapuhemiehen palkkio on about 9 000 euroa. Palkkion lisäksi kansanedustajille maksetaan myös niitä paljon puhuttuja kulukorvauksia.

7. Anssi Joutsenlahti (67 v.), joka on eläkkeellä oleva rovasti Kankaanpäästä - toiminut muuten aiemmin vv. 1979-87 SMP:n kansanedustajana - lupasi ennen vaaleja, että hän luovuttaa koko kansanedustajan palkkionsa hyväntekeväisyyteen, jos hänet valitaan eduskuntaan. Neljässä vuodessa lahjoitettava summaa tekee reilut 300 000 euroa. Lupaus ei koskenut kulukorvauksia eikä varapuhemiehen liksaa, joten Jousenlahdelle kävi todella hyvä "säkä", kun hänet valittiin varapuhemieheksi. Nähtäväksi jää, aikooko Joutsenlahti luovuttaa hyväntekeväisyyteen varapuhemiehen ja rivikansanedustajan palkkion erotustakaan.

8. Persuilla kun tuntuvat olevan nuo lupaukset aika tulkinnanvaraisia, kuten Timo Soinin lupauksista Portugalin tukipaketin yhteydessä on jo voitu aistia. Saamme joutua näkemään persujen takinkääntöjä ennätyksellisen paljon, koska puolueella ja Soinilla on aivan hirmuinen hinkuhallitukseen ja mustien virka-autojen takapenkille, pesuthan ehtivät jo ennen vaaleja jakaa kaikki puolueelle "tulevat" ministerinpaikat.

9. Timo Soini valitutti sitten käytännössä jo eilen itsensä eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi. Eduskuntaryhmän kaksi jyrkän siiven miestä Jussi Halla-aho ja Jussi Niinistö - kuuluneeko myös Niinistö "nuivien" ja Suomen Sisun ryhmään (?) - saivat hallintovaliokunnan ja puolustusvaliokunnan johtajuudet. Halla-aho, josta Jari Tervo käytti viime lauantain Uutisvuodossa "vahingossa" nimitystä "Allah-aho", on tunnettu puolueen kriittisen maahanmuuttoideologian isänä ja Niinistö on ehtinyt jo olla jo lakkauttamassa Dragsvikin ruotsinkielistä varuskuntaa, koska on nähnyt sen olemassaololle vain kielipoliittisia syitä; Jussi Niinistö on tietenkin innokas pakkoruotsin vastustaja.

10. Saa nähdä, tulisiko Halla-ahosta ja Niinistöstä myös ministereitä. Tätä on minusta vaikea uskoa - tuskin ainakaan sisä- tai puolustusministeriä kummastakaan. Valiokuntien puheenjohtajuus saattaa jo paljastaa, että sisäministeriksi ja puolustusministeriksi ei valita persujen edustajaa, sillä tapana on, että asianomainen ministeri tulee eri puolueesta kuin valiokunnan puheenjohtaja.

11. Jussi Halla-ahon kannattajat ovat jo ehtineet idolinsa puheenjohtajavalinnan vuoksi lähes revetä riemusta ja liitoksistaan, niin kovasti Halla-ahon valintaa on kailotettu netin keskustelusivustoilla. Mutta jäitä hattuun, sillä eivät nuo valiokuntien puheenjohtajat paikat todellisuudessa tai käytännössä ole kovinkaan merkittäviä. Valiokunnan puheenjohtajalla on yksi ääni siinä missä muillakin valiokunnan 12-15 jäsenellä, jotka edustavat laidasta laitaan eri puolueita. Halla-ahokaan ei voi sanella hallintovaliokunnan mietintöjen tai lausuntojen sisältöä tai sanamuotoja. Asiaosaamisellaan puheenjohtaja voi toki vaikuttaa valiokunnan kannanottoihin ja hänellä on sanavaltaa myös esimerkiksi silloin, kun päätetään, keitä asiantuntijoita valiokuntaa haluaa kuulla.

12. Mutta voisiko Timo Soinista tulla uusi ulkoministeri? Tähän en usko alkuunkaan, vaikka ulkoministerin salkku on tärkeysjärjestyksessä hallituksen kolmanneksi tärkein heti pääministerin ja valtiovarainministerin salkkujen jälkeen ja voisi tällä perustella langeta kolmanneksi suurimmalle hallituspuolueelle. Ulkoministerinä jatkanee kaiken todennäköisyyden mukaan Alexander Stubb, jolla on myös presidentti Tarja Halosen kannatus. Tuskinpa edes Halonen haluaisi nähdä Timo Soinia ulkoministerinä!

13. Soinille tullee hallituksessa elinkeinoministerin salkku eli hän seuraisi tehtävässä Mauri Pekkarista. Tämä olisi myös kokoomuksen mieleen, sillä Soini on tunnetusti ydinvoimamyönteinen poliitikko ja kokoomus kannattaa Soinin tavoin ainakin yhden uuden ydinvoimalan rakennusluvan myöntämistä. valtiovarainministeriksi veikkaan Urpilaista tai Eero heinäluomaa. Jos Heinäluoma valitaan, tullee Urpilaisesta opetusministeri. Maatalousministerin salkku on myös tulevassa hallituksessa tärkeä, mutta näyttää siltä, että ainakaan persuilla ei ole riittävän kyvykästä henkilöä tuohin tehtävään ja hieman samaa tuntuu olevan kokoomuksen laita - ellei sitten Ike Kanerva saa tuon viran. Maatalousministeriksi voitaisiin taas - jälleen kerran - valita ammattiministeri, esim. Esa Härmälä, jonka Mauri Pekkarinen pestasi ennen vaaleja ministeriönsä energiaosaston päälliköksi.

14. On sanottu, että tilanne voisi muotoutua perin erikoiseksi silloin, jos kokoomuksella olisi Kataisen ja Stubbin myötä ulkopoliittinen valta hallituksessa ja Sauli Niinistö valittaisiin ensi vuoden alussa presidentiksi. Silloin kokoomuksella olisi koko ulkopoliittinen kolmen suora itsellään. Mutta eihän tässä vaiheessa ole mitenkään varmaa, että Niinistö edes lähtee kokoomuksen ehdokkaaksi pressan vaaleihin. Presidentinvaaliasetelma ei siis estä Stubbia jatkamasta ulkoministerinä. Luulen, että Niinistö panttaa ehdokasilmoitustaan ja ilmoittaa aikeistaan vasta sitten, kun tiedetään uuden hallituksen kokoonpano.

15. Kenestä uusi oikeusministeri? On huomattava, että kokoomukselle tuli lakivaliokunnan puheenjohtajan paikka, mikä kertonee siitä, että kokoomus ei välttämättä halua oikeusministerin salkkua. Lakivaliokunnan puheenjohtajuuden voisi periä vaikkapa Sampsa Kataja kokoomuksesta. Tällöin oikeusministeriksi tulisi joko demari tai persujen edustaja. Toivotaan nyt sentään, ettei kukaan keksisi ottaa esille tässä yhteydessä Johannes Koskisen nimeä! Jouko Skinnarikin on jo hieman liian ikääntynyt, mutta esimerkiksi Katja Kiuru, joka valittiin toiselle kaudelle eduskuntaan, voisi tulla kysymykseen. Jos paikka tulisi persuille, ei nyt valituista kansanedustajista ilmeisesti löydy juristia sanottuun tehtävään. Emeritusprofessori Erkki Havansi, joka tuli Uudeltamaalta ensimmäiseksi varaedustajaksi persuista, olisi hyvä vaihtoehto, jos paikalle halutaan ammattiministeri eduskunnan ulkopuolelta.

16. Lopuksi yksi varma ministeriveikkausta koskeva "vihje". Näyttää selvältä, että Kataisen pitää ottaa hallitukseen mukaan RKP - jälleen kerran. Näin siksi, etteivät demarit ja persut pääsisi jylläämään liiaksi hallituksessa, ajatellaan vaikkapa veropolitiikkaa, joissa demarit ja persut löytävät aika helposti toisena, kun taas Rkp ja kokoomus ovat (myös) verotuskysymyksissä pitkälti samoilla linjoilla. Mistä siis salkku puheenjohtaja Steffan Wallinille? Ehdotin aiemmin, että Wallinista voitaisiin tehdä pelkkä urheiluministeri, jolloin kulttuuriministerin tehtävät voisivat tulla vaikkapa jollekulle persujen edustajalle; heillähän oli ohjelmassaan kulttuurin osalta niin sanotusti "selvät sävelet." Astrid Thors tuskin enää jatkaa hallituksessa, ei ainakaan maahanmuuttoministerinä, sillä mainittu ministeri joutuu asioimaan paljon hallintovaliokunnan puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kanssa.

17. Katsotaan nyt, miten veikkaukseni kanssa tällä kertaa käy!

423. Uusi hallitus: kokoomus+demarit+persut+rkp

1. Vaalit käytiin ja monia yllätyksiä koettiin. Persujen voitto oli suurempi kuin osattiin etukäteen odottaa ja keskustan tappio oli vastaavasti odotettua hieman suurempi. Kokoomus nousi ensi kertaa maan suurimmaksi puolueeksi. Se oli hyvä saavutus näissä omituisissa oloissa, joissa demarit ja persut saivat yllättävää eurooppalaista vetoapua Portugalin, Kreikan ja Irlannin talousahdingosta ja Suomen kyseisille maille myöntämästä tai lupaamasta avusta.

2. Pääministerin salkku kuuluu itseoikeutetusti kokoomuksen Jyrki Kataiselle. Veikkaan, etta muut hallituspuolueet ovat demarit, persut ja rkp. Keskusta ja vihreät ovat jo ilmoittaneet oppositioon menostaan.

3.Timo Soini saadaan helposti mukaan hallitukseen, sillä veikkaan, että hän pyörtää ennen vaaleja antamansa valan, jonka mukaan persut eivat tule missään oloissa aanestamaan Portugalille annettavan lainatakausten puolesta. Ehkä saadan aikaan jonkinlainen kompromissi, jossa Katainen ja kokoomus tunnustavat sen, että Kreikka joudutaan asettamaan velkasaneeraukseen.

4. Ulkoministerinä jatkaa Alex Stubb, joka pani Timo Soinin äänimäärän Uudellamaalla tiukoille. Tuskin kokoomus haluaa luovuttaa ulkoministerin salkkua demareiden Erkki Tuomiojalle. Demareiden Eero Heinaluomasta tulee valtiovarainministeri ja Jutta Urpilaisesta opetusministeri. Timo Soini saa himoitsemansa elinkeinoministerin salkun. Jyri Häkämies jatkanee puolustusministerinä ja uudeksi sisäministeriksi noussee Jussi Halla-aho.

5. Eduskunnan puhemieheksi tullee Erkki Tuomioja. Myös Heinäluoma, Johannes Koskinen - siis tämä Rusi-prosessissa ryvettynyt jäbä - ja Tarja Filatov kamppailevat puhemiehen paikasta, joka kuuluu perinteiden mukaisesti toiseksi suurimmalle puolueelle. Jos Heinis haluaa demareiden pressaehdokkaaksi, hän halunnee nyt puhemiehen näkyvälle paikalle.

6. Eduskunnasta putosi kaksi istuvaa ministeriä: Paavo Väyrynen ja Suvi Lindén. Jälkimmäinen putoaminen kuuluu minun kategoriassani sarjaan "Hyvä, etta putosi", Väyrynen taas ryhmään "Harmi, kun putosi." No, Väyrynen kyllä palaa eduskuntaan ryminällä vuonna 2015 Lapin vaalipiiristä, tällä välin hän voi keskittyä presidentinvaalikampanjaansa, viinimarjatilansa hoitoon sekä muihin bisneksiinsa Keminmaalla.

7. Eduskunnasta putosi myos kepun varapuheenjohtaja Timo Kaunisto, jonka paikan vei toinen kepun varapuheenjohtaja Annikki Saarikko. Pudonneisiin kuuluu myös Timo Kauniston nykyinen naisystävä vihreiden Kirsi Ojansuu. Tunnettua on jo Johannes Virolaisen ajoilta, että kepulaiset eivät katso hyvällä poliitikkojensa puolisovaihtoa.

8. Sarja "Hyvä, etta putosi" on pullollaan tunnettuja nimiä, kas tässä muutamia:

Merikukka Forsius, Marja Tiura, Jyrki J.Kasvi, Kimmo Kiljunen, Lyly Rajala, Risto Autio, Johanna Sumuvuori, Arto Bryggare, Jörn Donner, Risto Kuisma, Markku Uusipaavalniemi, Akaan-Penttila, Sirpa Asko-Seljavaara, Arja Karhuvaara (Arto Merisalon näkyvä tuki ilmeisesti pudotti hanet), Marko Asell (sarja 74 kg), Juha Hakola (oikein hyvä), Seppo Kanerva, Juhani Korkeaja, Antti Vuolanne, Oiva Kaltiokumpu (Lapin laulava sheriffi), Juha Mieto, Esko Ahonen, Jarmo Korhonen (ei siis päässyt perunakampanjastaan huolimatta, hyvä näin, kyllä Jarmo kiemurtelut ja väistelyt KMS-sopan yhteydessä vielä hyvin muistetaan), Paula Sihto, Erkki "Susi" Pulliainen (72 v., miten nyt käynee susisen?), Toini Kankaanniemi, Lauri Oinonen (pastori Keski-Suomesta), Hannu Hoskonen, Olli Nepponen (ex-prikaatikentsu Mikkelista), Janne Seurujarvi, Pentti "Stasi" Tiusanen, Markku Laukkanen (Karjalan liiiton puheenjohtaja, joka on nynneronyt liitossa pitkään eikä ole saanut Karjalaa takaisin) jne. - Kyllä kansa tietaa! Uutta verta tuli nyt eduskuntaan roppakaupalla, se on täysin paikallaan.

9. Helsingin ääniharavaksi nousi yllättäen vasureiden Paavo Arhinmäki, mutta muuten myos vasurit kärsivät parin paikan vaalitappion. Toiseksi Hgissa tuli Jussi Halla-aho. Ben Zysse ja Jan Vapaavuori jäivat kauaksi taakse ja Pertti Salolainenkin (70 v) sai ainoastaan vaivaiset 6000 ääntä! Erkki Tuomiojakin jäi 10 000 aaneen ja Eero Heinäluoma 9 000:een ääneen. Mari Kiviniemi sai hieman yli 8 000 ääntä. Ex-ministeri ja kepun ex-tähti Eeva Kuuskoski sai vain reilut 400 ääntä ja Timo Laaninen vain hieman tätä enemmän.

10. Maahanmuuttajia ei valittu vielakaan eduskuntaan. Lähelle pääsivät demareiden Razmayr ja kokooomuksen Hetemaj, Husein Muhammed (vihr) sai vain reilut 1000 ääntä. Mustaihoinen mies tulee nyt eduskuntaan ensimmäinen kerran. Kyseessä on vihreiden tv-kasvo Jani Toivola, joka tipautti Uudellamaalla mm. hieman ylimielisesti käyttäytyneen Jyrki J. Kasvin. Hyvä opetus Kasville.

11. Keskustan tappion taustalla on paljolti edellisvaalien vaalirahasotku ja Matti Vanhasen monet töppäykset ja muistamattomuudet eri asioissa. Kepun yhteydet KMS:ään ja Nova Groupin hämäriin bisneksiin saivat nyt kansalta ansaitun tuomion. Tietenkin persut rokottivat eniten juuri keskustalaisten ääniä. Uudellamaalla Antti Kanki-Kaikkonen löi Väyrysen ja tuli valituksi. Mutta saa nähdä, mitä tulee Kaikkoselle aikanaan käräjäoikeudesta; muistettakoon, etta Pate Vayrynen on Kaikkosen ensimmäinen varamies.

12. Kuten eilen kerroin, emeritusproffa Erkki Havansi (70 v. heinäkuussa) persuista jäi niukkaakin niukemmin ensimmäiseksi varamieheksi Uudeltamaalta. Harmillista, mutta ehkä Erkki pääsee kuitenkin oikeusministeriksi, sillä Timo Soini on ennättänyt jo kertoa, etta ministereitä voi persuista tulla myös eduskunnan ulkopuolelta. Ja jos Timo Soini valitaan ensi vuonna presidentiksi, Havansille aukeaa myös tuossa tapauksessa tie eduskuntaan. Havansi kampanjoi kovasti etenkin blogissaan, mutta pakkoruotsin ja maahanmuuttopolitiikan vastustaminen ei purrut varovaiseen ja hieman hienostelevaan tyyliin esitettynä tarpeeksi. Kyllä professorin olisi pitänyt uskaltaa sanoa asiat blogissaan ja muissakin yhteydessä julki selvästi ja muistaa sääntö: ruma sanotaan niin kuin se on! Luulen, että tämän unohtaminen maksoi hyvän kotikasvatuksen saaneelle emeritukselle eduskuntapaikan.

13. Ehkä noloin uusi kansanedustaja minusta on persujen elakelaisrovasti Anssi Joutsenlahti, joka valittiin eduskuntaan Satakunnasta; hän pudotti kepun Juha Korkeaojan ja Oiva Kaltiokummun parlamentista. Joutsenlahti on ollut jo SMP:n edustaja muistaakseni 80-luvulla. Joutsenlahti meni ennen vaaleja lupaamaan, että hän lahjoittaa koko kansanedustajan palkkansa neljältä vuodelta eli noin 300 000 euroa hyväntekeväisyyteen, jos hänet valitaan. Joutsenlahti sai niin paljon ääniä, että hänet olisi toki valittu ilman sanottua lupaustakin! - Mahtaa miestä nyt hieman harmittaa! Persuista valittiin muuten kaksi muutakin todella konkariedustajaa nimittain Lea Makipää Pirkanmaalta Pentti Kettunen Oulusta.

409. Kansanedustajien lahjuslaki kuumensi tunteet eduskunnassa; esitutkintapaketti runnottiin läpi hirvittävällä kiireellä

Perustuslakivaliokunnan satraapit Sasi ja Söderman halusivat torpata parkkimaksulain lisäksi myös kansanedustajien lahjuslain hyväksymisen näillä valtiopäivillä

1. Eduskunnassa tunteet kuohuivat perjantai-iltana, kun salissa käsiteltiin kansanedustajien lahjontalakia. Asiasta kerrottiin tänään Ilta-Sanomien verkkojulkaisussa.

2. Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) ja varapuheenjohtaja Jacob Söderman (sd.) syyttivät vihreitä lakiuudistuksen valjastamisesta omiin poliittisiin tarkoitusperiinsä.

3. Eduskunta päätti hyväksyä viime tipassa lakiesityksen, jolla lakia kansanedustajan lahjonnasta tiukennetaan täyttämään Euroopan neuvoston korruptionvastaisen elimen Grecon vaatimukset. Uutta ovat muun muassa säännökset törkeästä kansanedustajan lahjonnasta ja lahjuksen otosta sekä niiden rinnastus virkamiesten törkeään lahjontaan.

4. Laista olisi Sasin ja Södermanin selittelyjen mukaan tullut kuitenkin parempi, jos siinä olisi kriminalisoitu myös vaikutusvallan väärinkäyttö eli Kehittyvien Maakuntien Suomi -yhdistyksen tapainen toiminta. Siihen ei oikeusministeri Tuija Braxilla (vihr.) ollut heidän mukaansa haluja, koska lain käsittely olisi ehkä siirtynyt seuraavalle eduskunnalle.

5. Sasin mukaan oikeusministerin toiminta asiassa on ollut hyvin poliittista. Houkutusta asian siirtämisestä vaalien yli yhteistyöhaluisemmalle ministerille oli.

–Oikeusministeri ei tunnustanut ongelmia, joita hallituksen esityksessä oli, mikä vaikeutti asian käsittelyä, sanoi Sasi.

Sasi piti kuitenkin lopputulosta kuitenkin hyvänä ja korosti sen täyttävän Grecon vaatimukset.

6. Jacob Söderman sydämistyi perin pohjin vihreiden Ville Niinistöön. Hän katsoi Niinistön toimineen halpamaisesti antamalla ymmärtää medialle, että Söderman olisi jarruttanut uudistusta tahallaan. Tällä Söderman viittasi tänään Helsingin sanomissa olevaan Ville Niinistön haastatteluun.

–Vihreät haluavat osoittaa, että he tässä toimivat ja muut vastustavat. Siis erittäin rumaa poliittista toimintaa ja minusta syvästi tuomittavaa, Söderman vuodatti.

7. Ville Niinistö puolestaan kertoi vain ajaneensa sitä, että asia saataisiin käsiteltyä nykyisessä eduskunnassa. Hän vetosi HS:n toimittajan hänen haastattelusta tekemiin tulkintoihin ja sanoi arvostavansa suuresti Södermanin työtä kansanedustajana.

8. Söderman tulkitsi kuitenkin edelleen, että Niinistö on saanut aikaan "häpäisevän kirjoituksen Helsingin Sanomissa".

–Jos ei ole miestä seistä tekojensa takana, niin minä en voi sille mitään.

9. Söderman ihmetteli myös, millaisia viestejä Niinistö oikein käy viemässä Braxille valiokunnan työstä.

– Aina kun tapaan Braxin, hän on raivon partaalla. Minkä tyyppisiä viestejä te viette hänelle, Ville Niinistö, mitä te oikein puhutte hänelle?

10. Tämän päivän Helsingin Sanomat uutisoi näkyvästi tunteet eduskunnassa kuumentaneesta asiasta näin (sivu A5):

"Kansanedustajat saivat vaivoin tehtyä oman lahjuslakinsa. Alaotsikko: Perustuslakivalokunta kirjoitti laista lausunnon vasta pakotettuna".

11. Jutussa kerrotaan, että kansanedustajia koskeva lahjontalaki oli hiuskarvan varassa kaatua perustuslakivaliokuntaan. Asiasta lausuntoa lähes vuoden (!) sorvannut valiokunta jäi HS:n mukaan torstaina ylimääräisessä kokouksessaan päätösvallattomaksi, kun osa jäsenistä jäi pois kokouksesta poliittisista syistä. Juuri tuossa kokouksessa oli määrä hyväksyä asiasta neuvoteltu lausunto.

12. Vihreiden edustaja Ville Niinistö oli HS:n mukaan puuttunut tuolloin asiaan ja kertonut olevansa äärimmäisen huolestunut valiokunnan arvovallasta ja kansalaisten käsityksestä eduskunnasta, kun ja jos se ei onnistu tekemään itseään koskevaa lahjuslakia.

13. HS:n uutisen mukaan valiokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi ja varapuheenjohtaja Jacob Söderman ovat suhtautuneet lakiin nihkeästi. Söderman oli tehnyt asiasta oman lakialoitteen, mutta torstaina hän ei saapunut lainkaan valiokunnan kokoukseen.

14. HS:n mukaan peruuntuneen kokouksen jälkeen käynnistyi "Sasin pään kääntänyt prosessi, jossa Sasi puolittain pakotettiin pitämään valiokunnan kokous." Lehti antaa ymmärtää, että Sasin pää kääntyi puolueenpuheenjohtaja Jyrki Kataisen asiaan puuttumisen johdosta.

15. Otetaanpa tähän vielä kyseisestä lakiesityksestä eduskunnan täysistunnossa tänään käyty kiivassnainen keskustelu kokonaisuudessaan, se löytyy tästä.

16. Aikamoista hulabaloota! - Miksi ihmeessä tärkeä lakiesitys, joka tuli eduskuntaan jo lähes vuosi sitten, eteni vasta nyt perustuslakivaliokunnan käsittelyyn? Kyllä näyttää selvältä, että Sasin ja Södermanin ja valiokunnan "pukareiden" (Ukkola ym.) tarkoituksena oli todella torpata koko lakiesitys ja siirtää se uuden eduskunnan käsiteltäväksi.

17. Tarkoitus oli varmaankin samanlainen kuin yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lakiesityksenkin torppaamisen kohdalla. Myös tämä lakiesitys makasi perustuslakivaliokunnassa monta kuukautta. Ilmeisesti Sasi ja Söderman ovat suutahtaneet muutenkin oikeusministeri Tuija Braxiin ja Brax puolestaan näihin vanhoihin herroihin.

18. Oli paikallaan, että Ville Niinistö vaati pontevasti perustuslakivaliokuntaa pitämään ylimääräisen kokouksena. Jos se olisi jäänyt pitämättä, olisi lakiesitys rauennut.

19. Kun lukee eduskunnan tämän viikon ja edellisen viikon pöytäkiroja ja valiokuntien mietintöjä, niin sieltä paljastuu se hirmuinen kiire ja hoppu, joka eduskunnalla on ollut, kun lähes kaikkien tärkeiden lakiesitysten käsittely on jätetty viime tippaan. Useat lakiesitykset ovat rauenneet kokonaan aikapulan takia, osa on hylätty suman mutikassa (esimerkkinä juuri kiistelty parkkimaksulaki) ja osa on käsitelty hirvittävän kiireellisessä aikataulussa.

20. Viimeksi mainituista ovat hyvinä esimerkkeinä todella tärkeät lakiesitykset, jotka koskevat uutta esitutkintalakia, uutta pakokeinolakia ja poliisilain muutosta. Ne saatiin käsitellyksi, mutta aivan viime tipassa ja niin kiireessä, ettei valiokunnilla ole tietenkään voinut olla kunnon mahdollisuuksia perehtyä millään kaikkiin tärkeisiin yksityiskohtiin.

21. Nyt vain pelolla odotellaan, mitä kaikkia sammakoita näihin viimeksi mainittuihin tärkeisiin lakeihin sitten jäi. Voidaanko nämä uudet lait edes vahvistaa tasavallan presidentin esittelyssä?

22. Tämä on järkyttävä osoitus eduskunnan kelvottomista toimintatavoista ja huonosta lainsäädäntötyöstä!

23. Lakivaliokunnan puheenjohtajan Janina Anderssonin (vihr) oheisesta puheenvuoro eduskunnan täysistunnossa 11.3. on sangen kuvaava. millaisesta menettelyssä lahjuslakia säädettäessä oli kysymys:

Janina Andersson /vihr: Arvoisa puhemies! Ärade talman! Kun aluksi pyysin anteeksi, että olen painostanut, niin voin ehkä vähän täsmentää. Siis minä myönnän, että roikuin sekä perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Sasin että varapuheenjohtaja Södermanin hihassa erittäin paljon ja aika usein ja pyysin tätä asiaa ja sanoin, että lakivaliokunta on valmis ja haluamme tämän hoitaa ja tämä on meille erittäin tärkeää. Ja kun olin vähän epäileväinen siitä, onnistuuko tämä kuitenkaan, niin sitten myös puhemiesneuvostossa meillä oli aikamoinen keskustelu aiheesta ja puhemiesneuvosto linjasi, että tämä pitää hoitaa tällä vaalikaudella. Siksi minä olin niin kauhean inhottava, että pidin kiinni siitä, että tämä pyritään hoitamaan, kun me sen porukalla päätimme puhemiesneuvostossa.

Sitten siitä, että perustuslakivaliokunta teki kaikki muutokset siihen sisältöön. Me vain kopioimme ne nopeasti lakivaliokunnassa. Mehän emme ehtineet oikeastaan ollenkaan itse tehdä pohdintaa. Me olisimme toivoneet, että te olisitte vaan linjanneet sen, että tämä ei ole perustuslain vastainen millään lailla, ja me olisimme voineet tehdä sen loppupohdinnan. Meilläkin on paljon älykkäitä ihmisiä, jotka osaavat ottaa vastaan kritiikkiä ja pohtia, miten pykälät voisi sitten tehdä paremmin. OM:hän antoi teille nopeasti vastineen vaan perustuslakinäkökulmasta, ja sen vastine meille taas liittyi enemmänkin sisältöön ja yksityiskohtiin. Elikkä olisi voinut paljon nopeammin toimia niin, että teillä olisi ollut ehkä vähän lyhyempi lausunto meille ja me olisimme oikeasti lakivaliokunnassa, missä on myös hyviä ihmisiä, menneet sinne pykäliin ja tehneet tämän saman työn siellä.

24. Tämä tuntuu täysi uskomattomalta! lakivaliokunta, jonka tehtävänä oli paneutua lakiesityksenyksityiskohtiin ja antaa mietintö eduskunnalle, ei itse asiassa voinut tehdä työtään, kun Sasi ja Södermanin johtama perustuslakivaliokunta panttasi lakiesitystä itsellään loppuun eli viime torstaihin saakka. Andersson joutuikin tunnustamaan, että "me vain kopioimme (mietintöön) perustuslakivaliokunnan lakiesitykseen tekemät muutokset sellaisenaan". "Mehän emme ehtineet oikeastaan ollenkaan itse tehdä pohdintaa", sanoi Andersson.

25. Tällaista se on sitten, tämä eduskunnan paljon mainostettu ja kehuttu "näkymätön valiokuntien työ!" Perustuslakivaliokunta panttaa lakiesitykset itselleen ja tekee sitten viime tipassa muutoksia lakiesitykseen, minkä jälkeen lakivaliokunnalle (tai vastaavasti jollekin muulle valiokunnalle) ei jää yhtään aikaa paneutua esitykseen ja tehdä siihen tarvittavia "omia" muutoksia ja tarkistuksia! "Me vain kopsasimme omaan mietintöömme perustuslakivaliokunnan esitykseen ehdottomat muutokset"! Nämä sanat muistamme aina eduskuntatyön nyt jättävän rva Janinan kaudelta. Eipä ollut kovin hohdokas päätös pitkälle kansanedustajakaudelle! Andersson sai kuitenkin painostetuksi Sasia ja Södermania, että lakiesitys saatiin kuin saatiinkin käsitellyksi ja laki siis voimaan.

26. Muta samanalainen hoppu ja kiire lakivaliokunnalle tuli myös erittäin laajan lakipakettien eli a) esitutkintalain, b) pakkokeinolain ja c) poliisilain säätämisen kohdalla. Myös niitä koskevia lakiesityksiä perustuslakivaliokunta panttasi viime viikolle asti, jolloin vasta antoi lausuntonsa ja teki lakiesitykseen joitakin muutoksia, jotta ne voitaisiin valiokunnan mukaan hyväksyä normaalisissa perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Lakivaliokunnalle ei jäänyt näidenkään erittäin laajojen uudistusten osalta juuri lainkaan aikaa tehdä omia pohdintojaan, vaan se joutui nytkin kopioimaan mietintöönsä lähinnä vain perustuslakivaliokunnan esittämät muutokset.

27. Esitutkinta- ja pakkokeinolakien osalta syyn hoppuilusta saavat ottaa niskoilleen oikeusministeri Tuija Brax ja sisäministeri Anne Holmlund, jotka toivat lakiesityksen eduskuntaan vasta viime syksynä täysin tietoisina siitä, ettei eduskunta ehdi käsitellä laajoja lakiesityksiä millään noin lyhyessä ajassa kunnollisella tavalla. Braxin ja Holmlundin pii saada vaaleja ajatellen jotakin näyttöä, koska vaalikausi on muutoin mennyt heidän osalta niin kovin surkeasti monine raskaine töppäyksineen.

28. Onko tuollaisessa lainsäädäntötyössä mitään järkeä?