keskiviikko 31. elokuuta 2011

475. Poimintoja


1. Nokia Missio-herätysliikkeen vastikään erotetun johtajan Markku Koiviston on kerrottu yrittäneen herättää kuolleen henkiin. Tästäpä idea. Markku Koivisto kannattaisi palkata töihin keskustan puoluetoimistoon tehtävänään herättää henkiin tai puhaltamaan ainakin kipinää puolueen yhä hiipuva kannatukseen.

2. Markku Koivisto voitaisiin huutaa mukaan keskustan presidenttikisan jäsenäänestykseen, jotta Paavo Väyryselle saataisiin edes joku (uskottava) vastaehdokas. Samoin kuin Värynen, joka putosi eduskunnasta, myös Koivisto on nyt vapaalla jalalla ja hänelläkin olisi siis hyvää aikaa herätellä henkiin nukkuvia äänestäjiä kepun riveihin. Molemmat miehet tulisivat saamaan runsaasti sääliääniä, Koivisto potkujensa vuoksi ja Väyrynen siksi, että hänen Eemeli-isänsä kuoli eilen 101 vuoden ikäisenä.

3. Sauli Niinistö sai sääliääniä jo vuoden 2006 presidentinvaaleissa pelastuessaan 2004 Thaimaassa viime hetkillä poikansa kanssa tsunamin kynsistä tolppaan. Nyt Niinistö on palannut uudestaan tsunamiin ja kertoo haluavansa maksaa "tsunamivelkansa" suomalaisille auttajilleen, jotka lainasivat hänelle paluulentoa lentokentällä odoteltaessa kännykkäänsä ja rahaa "juomaan ja savukkeisiin." Niinistö kertoo, ettei hän muista auttajiensa nimiä ja etsii nyt kiihkeästi kyseisiä henkilöitä, koska hän haluaa ehdottomasti maksaa velkansa takaisin.

4. Minusta vaikuttaa hieman merkilliseltä, että tämä velanmaksu on pullahtanut Niinistön mieleen näiden vuosien jälkeen vasta ja juuri nyt, kun presidentinvaalit ovat taas ovella. Olisi luullut, että jämptinä ja tarkkana miehenä Niinistö olisi halunnut hoitaa tuon tsunamivelan kuntoon jo paljon aikaisemmin. Kyseessä on mitä ilmeisimmin "tempaus", jolla Sauli haluaa palauttaa jälleen kerran meidän mieliimme hänen ihmepelastumisensa ja oman neuvokkuutensa ja antaa vaikutelman "miehestä, joka haluaa maksaa velkansa." Mikäs muuten olikaan se oli maa, joka viime sotien jälkeen ainoana maana maksoi sotakorvauksensa täyteen määrään asti? Luulen, että Niinistö haluaa tulevia vaaleja silmällä pitäen tsunamivelkapuheillaan ikään kuin samaistua kyseiseen maahan. Enää ei oikeastaan voida kysyä: mikä maa, mikä valuutta? Joudutaan kysymään: mikä maa, mikä presidentti.

5. Saulia (ja Suomea) voi kuitenkin tulevissa vaaleissa uhata uudenlainen tsunami Timo Soinin muodossa. Kun Timppa heittäytyy koko painoarvollaan (ja painollaan) vaalikampanjan pyörteisiin, niin siinä kyllä saa Saulikin etsiä jälleen uutta lyhtypylvästä, jonne kiivetä pakoon Soinin pauhua ja vuodatusta!

6. Uudet kansanedustajat, yhteensä 60 kappaletta, kuskataan syysistuntokauden alkajaisiksi veronmaksajien varoilla Brysseliin tutustumaan EU:n toimielimiin. Tarkoituksena on kuulemma antaa heille rautaisannos siitä, miten EU toimii. Luulisi, että ihmisillä, jotka on valittu eduskuntaan, olisi jo entuudestaan "erinomaiset tiedot" siitä, miten EU:n elimet toimivat, mutta näin ei ilmeisesti olekaan asian laita. Lehdessä haastateltiin viime vaaleissa tipahtanutta Juha Mietoa, joka oli osallistunut neljä vuotta sitten samalle matkalle. Miedon mukaan matka ei nyt "huuhaareissukaan ollut", vaikkei hän osannut sanoa, kuinka suuri merkitys matkalla loppujen lopuksi oli; se oli sellainen tutustumismatka. Mieto muisteli saaneensa Brysselin matkalla kyllä selvän vastauksen siihen, että "käyrien kurkkujen direktiiviä ei enää ole." Tämän asian toki kaikki muut suomalaiset tiesivät v. 2004 ilman Brysselin matkaakin. Mieto: "Hyvää oli, että siellä näki Brysselin ilmapiiriä." Jasså, ilmapiiri on siis asia, jonka voi nähdä. Eipä mennyt reissu siis tältäkään osin hukkaan.

7. Heidi Hautala paljastaa iltapäivälehdessä, että hän oli yläasteella ollessaan koulukiusaaja. mistä hänelle oli jäänyt huono omatunto. Toki hän oli kertomansa mukaan osallistunut vain parin luokkatoverinsa "nimittelyyn." Hautalan johtopäätös: Hän ei siis ollut ollutkaan "varsinainen koulukiusaaja;" voiko poliitikko enää kierommin asian ilmaista. - Anni Sinnemäki puolestaan kertoo samassa jutussa olleensa kouluaikana "aika outo." Heh, heh, eipä tuo Anni ole kouluajoistaan juurikaan muuttunut!

8. Presidentti Tarja Halosen plus Penan plus Alex Stubbin johtama laaja liikemiesvaltuuskunta - mukana (tietenkin) myös KHO:n Pekka Hallberg (mitähän hänkin taas oli reissussa kauppaamassa, ei kai vaan sitä oikeusvaltio-opustaan, joka on saanut niin ihastuneen vastaanoton Mongolian naapurimaassa Kiinassa) - on vieraillut Mongoliassa. Isännät olivat odottivat innolla, että suomalaiset olisivat tuoneet mukanaan poron spermaa, jotta maan porokanta saataisiin elpymään. Mutta suomalaisilla ei ollutkaan matkassaan kyseistä tuotetta! Paha pettymys isännille. Tätä ei juurikaan lieventänyt Tarjan isännilleen kohdistama heitto, että "vaikka meillä ei nyt ole sattuneesta syystä matkassa tuota poron spermaa, niin kävisiköhän isännännille ikään kuin maistiaisiksi vastaavanlaista tuotetta vaikkapa Alexilta, Penalta tai/ja Pekalta". - Toki nämä suomalaiset "porot" tunnetaan hyvin muuallakin kuin vain Mongoliassa, etenkin Tallinnassa.

9. Kuten aina ennenkin, presidentin valtuuskuntaa kaukaisissa maissa seuraa sankka suomalaisten toimittajien lauma. Heitä eivät isäntämaan asiat juurikaan kiinnosta, vaan he käyttävät lähinnä vain tilaisuutta hyväkseen kysyäkseen Haloselta kotomaamme polttavista ja ajankohtaisista asioista. Tähän toimittajilla on pieni pakkokin, sillä eiväthän Suomen presidentit välitä pitää kotimaassa juuri koskaan tiedotustilaisuuksia, joissa lehtimiehet voisivat esittää heille kysymyksiä; pressamme pitävät infoja vain ulkomaanmatkoillaan. Näin tapahtui myös Mongolian pääkaupungissa Ulan Batorissa, jossa Haloselta kysyttiin, kärsiikö Suomen maine Kreikka-kiistan ja Suomen esittämien vakuusvaatimusten johdosta. Halonen vastaisi lyhyesti näin: "Suomen maine ei ole kärsinyt Kreikka-kiistassa". - No, onhan se toki helpottavaa tietää, että Suomen maine ei ole suomalaisten poliitikkojen Kreikka-hölmöilyjen takia kärsinyt ainakaan kaukaisessa Mongoliassa! Tuskin siellä tuosta Kreikka kiistassa juuri tiedetäänkään.

10. Lopuksi viihdepuolelle. Kansanedustaja Jani Toivola on tuore Tanssi Tähtien kanssa -esiintyjä. Iltapäiväisessä lehdessä valtiopäivämiestämme tuntuu hieman pelottavan se, miten hänen kollegansa Arkadianmäellä suhtautuvat miehen osallistumiseen mainittuun tanssikilpailuun. Toivola kun ei ollut puhunut eduskunnassa etukäteen asiasta mitään; ei voinutkaan puhua ainakaan täysistunnossa, koskapa parlamentti on ollut kesälomalla monta kuukautta. Olisiko Toivolan pitänyt ilmoittaa asiasta pääsihteeri Seppo Tiitiselle, joka on tunnetusti näitä oopperamiehiä? Vai olisiko hän tarvinnut ohjelmaa varten peräti puhemiesneuvoston luvan? Minä kuitenkin luulen, että Toivolaa askarruttaa ensi sijassa se, mitä hänen äänestäjänsä sanovat edustajansa tempauksesta. Onhan tämä Jani julkisuudessa tunnettu homo, jonka äänestäjäkunnassa lienee ollut aika paljon juuri samanlaisen sukupuolisen suuntauksen omaavia ihmisiä. Olisivatko he nähneet Janin tanssahtelevan Maikkarilla mieluummin poikaparissa kuin viehättävän naisen kanssa? Mitä sanovat kyseisen ohjelman säännöt asiasta, olisiko tämä ollut mahdollista? Me kaikki suvaitsevaistossa ainakin hartaasti toivomme, että kyseisen tanssiohjelman formaattia muutettaisiin niin, että lavalla nähtäisiin myös tyttö- ja poikapareja. Tämä olisi konkreettinen askel kohti suvaitsevaisuutta ja sukupuolten todellista tasa-arvoa.

maanantai 29. elokuuta 2011

474. Anneli Jäätteenmäkikään ei lähde keskustan presidenttiehdokkaaksi


Ken valtiolaivamme peräsimeen?

Sain noin kymmenisen minuuttia sitten sähköpostiini seuraavan tiedotteen:

Julkaisuvapaa heti

En pyri presidenttiehdokkaaksi

Perusteellisen harkinnan jälkeen olen tullut siihen tulokseen, että en pyri keskustan presidenttiehdokkaaksi. Olen pohtinut ehdokkuutta kaikella vakavuudella.

Harkinnan aikana oma kantani ei ole muuttunut.

Olen alusta lähtien suhtautunut ehdokkuuteen varauksellisesti. Kielteinen kantani on ollut pitkään myös keskustan johdon tiedossa. Puheenjohtaja Mari Kiviniemelle kerroin kantani 3. elokuuta, kun hän vieraili Lapualla.

En ole aiemmin kertonut kantaani julkisuuteen, koska monet arvostamani kansalaiset ovat vedonneet, että vielä harkitsisin asiaa. Olen kiitollinen tuesta ja yhteydenotoista.

Jos ryhtyy ehdolle vaativaan vaaliin, pitäisi olla oma palava innostus eli pyrkyä presidentiksi. Sellaista en ole onnistunut itsestäni löytämään. Ratkaisuuni on vaikuttanut myös se, että lähipiirini suhtautuu ehdokkuuteen kielteisesti.

Päätös oli lopulta vaikea. Olen kokenut suurena tunnustuksena omalle työlleni sen, että valtava joukko ihmisiä on halunnut minut presidenttiehdokkaaksi. Erityisesti minua on lämmittänyt nuorten laaja tuki.

Toivon, että minua ehdokkaaksi halunneet ymmärtävät ratkaisuni ja pitävät edelleen yhteyttä tärkeiksi kokemissaan asioissa.

Haluan keskittyä täysipainoisesti työhöni Euroopan parlamentissa. Oman ryhmäni varapuheenjohtajana ja ulkoasiainvaliokunnan jäsenenä teen parhaani, jotta suomalaisille tärkeät asiat ja näkökulmat tulevat esiin europarlamentin päätöksenteossa.

Brysselissä 29.8.2011

Anneli Jäätteenmäki
----
Näin siis Anneli.

Keskusta joutunee siis ilmeisesti tyytymään Paavo Väyryseen, jolle ei tunnu löytyvän millään vastaehdokasta jäsenäänestykseen. Ilmoittautumisaika päättyy kuitenkin vasta 9.9., joten vielä kerkiää mukaan. Mari Kiviniemi ilmoitti jälleen tänään, että hän ei lähde mukaan jäsenäänestykseen.

Pitäisikö keskustan luopua omasta ehdokkaastaan kokonaan ja siirtyä kannattamaan vaikkapa RKP:n ehdokasta? Tänään kerrottiin, että RKP ja Elisabeth Rehn tulevat pitämään huomenna tiedotustilaisuuden liittyen tuleviin presidentinvaaleihin. Jotkut ovat ounastelleet jopa, että Elisabeth haluaisi mukaan presidenttikisaan. Tästä ei kuitenkaan taida olla kysymys, vaan siitä, että RKP tulee ilmoittamaan ehdokkaakseen Eva Biaudet´n, jota Rehn ilmoittaa tukevansa.

Ketä vielä voitaisiin ajatella Väyrysen vastaehdokkaaksi jäsenäänestykseen? Onkohan kepun puoluesihteeri Timo Laaninen älynnyt kääntyä asiassa KHO:n Pekka Hallbergin puoleen? Tämä varmaan vain odottelee soittoa Timpalta.

473. Daegun MM-kisat: "Tällä kertaa näin"

Kuuban Dayron Robles tarttui kahdella viimeisellä aidalla - kaksi kertaa - kisan johtoon siirtymässä olevan Kiinan Liu Xiangin käteen ja esti tämän voiton pika-aitojen finaalissa. Suomalaiset tv-selostajat: No troubles!

1. Ovatko suomalaiset tv-selostajat Daegun MM-kisoissa täysin sokeita vai täysin toopeja? He eli neljä tyyppiä selittävät kuin yhdestä suusta, että ei Roblesia voi syyttää mistään, sillä tällaista nyt vain voi aina sattua 110 m aitajuoksussa! Eivätkö he tosiaan monitoreistaan nähneet useita hidastuksia, joista selvästi näkyy, miten kuubalainen Dayron Robles tahallaan estää kaksi kertaa, toisen kerran jopa kädestä kiinni tarttumalla, tönimällä vieressään juosseen kiinalaisen Liu Xiangin voiton pika-aitojen finaalissa? Hämmästyttävää sinisilmäisyyttä, ei voi muuta sanoa.

2.Roblesin ja Liu Xiangin kädet osuivat yhteen kisan viimeisellä aidalla sillä seurauksella, että Robles pääsi nousemaan kisan voittoon ja kiinalainen jäi kolmanneksi.
- Kun lähestyin yhdeksättä aitaa, Robles veti minua kädestä. Se hidasti vauhtiani. Alkuun luulin voittavani tai olevani vähintään toinen, mutta Robles veti minua, Liu sanoi uutistoimisto AP:lle. Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF on uutistoimisto Reutersin mukaan jo hylännyt Roblesin, mutta hylkäyksen seuraukset ovat vielä auki. Eri versioiden mukaan USA:n Jason Richardson nousee mestariksi, tai sitten koko pika-aitojen finaali juostaan uudelleen. Kuuba on tiettävästi jo tehnyt valituksen Roblesin hylkäämiseksi.

3. Selostajamme hehkuttivat, radioselostajat tv-selostajia vielä ällöttävämmin, O-P- Karjalaisen suoritusta moukarinheiton finaalissa. Karjalainen jäi pistesijojen ja kolmen finaaliheiton ulkopuolelle tuloksellaan 76.60, joka jää uupumaan miehen ennätyksestä lähes seitsemän (7) metriä. Tästä huolimatta selostajamme olivat hyvin tyytyväisiä ja sanoivat, että Karjalaisen suoritus oli "ilman muuta plus-merkkinen". Peruste oli se, että tämä kausi on ollut O-p:lle "erittäin vaikea selkävamman vuoksi."

4. Tämän saman perusteen, siis milloin minkäkin vamman tai vaivan taika kivun, O-P. Karjalainen, Löys...siis Töysän Veto, on esittänyt jo monen monituisena vuonna ja useissa arvokisoissa tai niiden alla. Pitäisikö O-P:n siis siirtyä pikkuhiljaa vammaisten kisoihin? Todettakoon, että miesten 400 metrin juoksija Oskar Pistorius, joka juoksi Daegun MM-kisoissa välierissä, on aiemmin voittanut vammaisten MM-kisoista neljä kultamitalia, kunnes päätti siirtyä tekojaloillaan terveiden kisaajien puolelle ja menestys on ollut oikein hyvä.

5. TV-kuvien perusteella O-P-Karjalainen oli moukarimiehistä selvästi riskein, siis pulskin. Mitalimiehet ja varsinkin voiton vienyt Japani Koji Murofushi ja pronssia ottanut Kroatian Primoz Kosmos olivat todellisia atleetteja, joiden kropassa ei näkynyt minkään verran löysää lihaa. Ilmankos heidän samoin kuin hopealle sijoittuneen Unkarin Kristian Parsin pyörähdykset olivatkin paljon tulisempia kuin Suomen Oopeen. Mitalimiehiin verrattuna verrattuna O-P:n pyörähdykset moukarihäkissä olivat kuin hidastetusta filmistä.

6. O-P. Karjalainen on ollut jo yli kymmenen vuotta kokopäivätoiminen moukarinheittäjä. Tästä huolimatta hänen tuloskehityksenä on mennyt ainakin 5-6 viimeiset vuodet alaspäin kuin lehmän häntä. Ennätyksensä 83.40 hän viskasi jo vuonna 2004, mutta vuonna 2010 hän ei saanut rikki edes 77 metriä ja sama näyttää olevan saldo myös tänä vuonna. Karjalainen on osallistunut muistaakseni kaikkiaan 13 kertaa arvokisoihin (olympiakisat, MM-kisat ja EM-kisat) ja vain kerran hän on saavuttanut mitalin. Tämä ihme tapahtui Göteborgin EM-kisoissa v. 2006, jolloin Karjalainen sijoittui hopealle hieman yli 80 metrin kiskaisullaan.

7. Ilmeisesti moukarinheitto on vielä O-P:n tasolla taloudellisesti niin menestyksellistä puuhaa, että sitä kannattaa harjoittaa aina vaan kokopäivätoimisesti. Toki O-P. on myös opiskelija, mutta nyt 31-vuotiaan O-P:n opinnot eivät näytä edenneen kovin rivakkaa tahtia. Hän opiskelee edelleen "valtiotieteitä", eräiden lähteiden mukaan kyse olisi kuitenkin valtio-opista. Mahdollinen keskustan kansanedustajaehdokas siis?

8. O-P:n Karjalaisen kommentti oli kisan jälkeen hänelle tyypillinen: "Tällä kertaa näin". Mitä O-P:n kannattaisi tehdä, jottei aina kävisi "näin" eli perin heikosti - ellei sitten mies jo ripusta moukaria lopullisesti naulaan? Minusta hänen pitäisi pudottaa painoaan 10-15 kiloa, lopettaa ainainen ruikuttaminen ja vammoista valittaminen, hoitaa selkänsä ja muut paikkansa kuntoon ja kehittää heittotekniikkaa ja -nopeuttaan. Niin, ja saattaa ne valtiotieteiden opintonsa vihdoin ja viimein päätökseen.

9. No, toisaalta O-P. on tähän mennessä Daegun MM-kisoissa selvästi parhaiten menestynyt suomalainen urheilija. Kaikki muut ovat jääneet alkueriin (Sandra Eriksson ja Jukka Keskisalo) tai karsintaan (Jere Bergius). Bergius jäi seiväshypyssä tulokselleen 535 kesän parhaastaan 25 senttiä, vaikka hänen valmentajansa Koivunen selitti ennen karsintaa, että Jere on ennätyskunnossa.

10. Huomenna on siten korkeushyppääjä Osku Torron vuoro, hänelläkin on, kuten myös Karjalaisella ja Bergiuksella, kisoissa mukana oma valmentaja. Sandra Eriksson jäin estejuoksun alkuerissä lähes puoli minuuttia kesän parhaasta ajastaan ja Keskisalokin reilut 5 sekuntia. Keskisalon kommentti oli paljon puhuva: Tämäkin kausi meni taas hukkaan"! Bergiuksen kommentti: "Kyllähän tämmöinen syö miestä."

11. Jääkö O-P:n Karjalaisen yhdeksäs sija Suomen parhaaksi sijoitukseksi Daegun MM-kisoissa? - O-P- Karjalainen voitti tänään kahdella sentillä Tadzikistanin Dilshod Nazarovin. Tämä Nazarov on muuten myös maansa yleisurheiluliiton presidentti eli puheenjohtaja. Tulee maalle halvaksi, kun kisaurheilijat ovat samalla maansa liiton pomoja, matkakustannuksista ainakin säästetään. Kannattaisiko tätä systeemiä kokeilla myös Suomessa?

12. Aivan äsken tullut tieto kertoo :MM-kisojen 110 metrin aitajuoksussa Kuuban Dyron Roblesin juoksu on hylätty - juuri kiinnitarttumisen vuoksi - ja näyttää siltä, että finaali uusitaan, siis ilman Roblesia. Viimeisin tieto: Uusintaa ei tulee, vaan voittajaksi julistetaan USA:n Jason Richardson ja Kiinan Liu saa hopeaa. Kuuban Robles on siis hylätty.

12. Ehkä suomalaisten selostajien kannattaisi opiskella hieman kilpaurheilun sääntöjä ja hankkia itselleen kunnon silmälasit, niiden sinivalkoisten ohella. Edes Antero Mertaranta ei nähnyt Roblesin epäurheilijamaisessa juoksussa mitään vilppiä! Perin outoa!

torstai 25. elokuuta 2011

472. Putoamistapauksia

Suomen ainoita mitalitoivoja Daegun MM-kisoissa on kävelijä Jarkko Kinnunen, joka kuvassa sinnittelee Berliinin MM-kisoissa 2009 yhdeksänneksi

1. Kohta suomalaisille alkavat jälleen piinaviikot. Kyse ei ole kuitenkaan politiikan piinaviikoista, nehän ovat olleet meillä jo pitkään jatkuvasti käynnistä. Tarkoitan urheilun piinaviikkoa tai -viikkoja, kun yleisurheilun MM-kisat alkavat ensi lauantaina Etelä-Korean Daegussa. Kisat päättyvät 4.9.

2. Tähän mennessä meitä on piinattu kisojen tulosrajoilla, joista on paasattu mediassa koko kesä aivan kyllästymiseen asti. Uutiskynnys on ylittynyt kirkkaasti, jos joku suomalainen on sattunut monien ponnistelujen jälkeen vihdoin ja viimein ylittämään kisoihin pääsyä koskevan B-tulosrajan. Samanlaisen "hurmoksen" aiheuttaa tieto siitä, että joku suomalainen on hankkinut Suomelle niin sanotun maapaikan ensi kesän Lontoon olympiakisoihin.

3. Toista se oli ennen vanhoina hyvinä aikoina, jolloin Suomi vielä oli urheilun suurvalta. Olympiakisoista ja MM-kisoista noteerattiin saavutuksiksi lähinnä vain kultamitalit. No, hopeakin oli toki jonniinlainen saavutus, mutta jo pronssimitalin arvo tummui lehdistössä korkeintaan parin rivin mittaisen maininnan varaan. Pistesijoille jäänti katsottiin pahanlaiseksi pettymykseksi ja epäonnistumiseksi. Nyt sen sijaan pistemiehet ja -naiset otetaan kisoista palattuaan vastaan torvisoittokunnan kera ja kuntapäättäjät etsivät aivan intona sopivia tontteja pistesijaurheilijoille lahjoittamista varten.

4. Daegun kisojen lähetessä ja alkaessa odotamme kauhulla tietoa a) siitä, ketkä kisoihin nimetyistä 13 urheilijastamme ovat niin terveenä, että pystyvät ylipäätään kilpailemaan, ja b) ketkä terveistä urheilijoista putoavat pois pelistä jo karsintavaiheessa. Kyse on siis putoamisesta ja putoamisuutisoinnista.

5. Jo ennen kisojen alkua tapahtui merkittävä putoaminen, kun Daeguun jo matkustanut ja siellä muutaman päivän oleskellut keihäänheittäjän Sampo Lehtola pudotettiin kisajoukkueesta urheilun oikeusturvalautakunnan salakavalalla päätöksellä. Tätä tematiikkaa olemme käsitelleet jo aiemmin kahdessa blogijutussa (470 ja 471), joten ei siitä tässä sen enempää. Todettakoon vain, että omat koirat siis purivat ja pudottivat lupaavan keihäsmiehen kisoista jo ennen kun kisat pääsivät edes alkamaan.

6. Toinen merkittävä ex ante-putoaminen koettiin, kun kv. yleisurheiluliiton eli IAAF:n hallituksessa vuodesta 2003 istunut kansanedustaja ja ex-ulkoministeri Ilkka Kanerva putosi eli pudotettiin sanotusta hallituksesta. Hän olisi tarvinnut jatkopestiin 103 ääntä, mutta joutui tyytymän vaivaiseen 77 ääneen. Kanerva joutui luovuttamaan paikkansa naiselle, sillä IAAF:n uuteen hallitukseen valittiin kaksi uutta naisjäsentä. Myös tästä tappauksesta voitaisiin sanoa, että "omat koira purivat", sillä onhan Ike Kanerva, 63 v., opittu tuntemaan myös kansainvälisillä areenoilla nimenomaan naisten miehenä. Kanerva voi keskittyä nyt täysillä syksyllä häntä vastaan käytävään rikosprosessiin Helsingin käräjäoikeudessa.

7. Mutta ei tämä vielä mitään, sillä tänään saatiin tieto myös toisesta ja vielä Kanervan tippumistakin merkittävämmästä putoamisesta. Presidentti Tarja Halonen ei nimittäin enää mahtunut Forbesin maailman sadan vaikutusvaltaisimman naisen listalle, vaan putosi listalta kokonaan. Vielä viime vuonna Halonen piti listalla sijaa 62 ja joskus aiemmin hän on taisi olla listalla 10-20 parhaan joukossa. Katoavaista siis todella on mainen kunnia; sic transit gloria mundi. Pidetäänkö Halosta maailmalla jo eräänlaisena rampana ankkana? Ilmeisesti, enkä tarkoita nyt niinkään kävelytyyliä. Todettakoon, että viihde-elämän puolella kunnostautunut laulaja Lady Gaga, 25 v., tuli Forbesin listalla sijalle 11.

8. Forbesin listan ykkönen on Saksan rautarouva, liittokansleri Angela Merkel, joka puolestaan pudotti pari päivää sitten Jutta Urpilaisen ja koko Suomen hallituksen kanveesiin ilmoittamalla, että Suomen ja Kreikan sopimasta vakuussopimuksesta ei tule yhtikäs mitään. Peijakkaanmoinen vaikutusvalta tällä DDR:n puolelta kotoisin olevalta Angelalta. Mennä nyt noin vain sanomaan, että kahden vieraan suvereenin valtion välinen sopimus on yhtä tyhjän kanssa!

9. Olisi mielenkiintoista tietää, millainen olisi Suomen kansallinen sadan vaikutusvaltaisimman naisen lista. Kuka pitäisi kärkipaikkaa, tuskinpa Tarja Halonen enää meilläkään. Voittaisiko Paula Koivuniemi tai Katri-Helena KKO:n presidentti Pauliine Koskelon ja olisiko Siiri "Äitee" Raatanen yhä parhainta listakamaa?

10. Mutta palatkaamme kiltisti takaisin Daeguun ja ennakoikaamme hieman suomalais-urheilijoiden kisamenestystä. Suomesta ilmoitettiin kisoihin ainoastaan 13 urheilijaa, mikä on ylivoimaisesti vähäisin määrä, mikä milloinkaan on Suomea yleisurheilun MM-kisoissa edustanut. Mutta kun tulosrajan ylittäneitä urheilijoita ei ollut enemmän, ei eihän siinä muukaan auttanut. Nyt Suomen joukkueessa on ilmeisesti ensimmäisen kerran mukana enemmän johtajia, valmentajia ja toimitsijoita kuin urheilijoita.

11. Yksi urheilija on jo Daeguun lennettyään ilmoittanut, ettei pystykään kilpailemaan. Hän on seiväshyppääjä Minna Nikkanen, joka valittiin joukkueeseen talvella eli hallikaudella hypätyn karsintarajan ylittäneen (460 cm) hypyn perusteella. Ulkoratakaudella Nikkanen on sitä vastoin ollut aivan poissa tolaltaan hypäten vain 430. Mutta kun kisajoukkue piti saada mahdollisimman suureksi, niin tietenkin Minnakin valittiin kisoihin ja lennätettiin Daeguun "toipumaan."

12. Toinen sairaana kisoihin valittu on korkeushyppääjä Osku Torro, joka hyppäsi niin ikään hallissa A-rajan ylittävän tuloksen 233 cm. Kesällä Torro ei ole tainnut päästä 225 senttiä korkeammalta, ja hän ilmoitti Turun Kalevan kisoissa, jäätyään kisassa toiseksi tuloksella 220, että hänen polvensa on niin kipeä, että hän tuskin pystyy hyppäämään Daegussa. Mutta parin päivän kuluttua Torro kutenkin ilmoitti matkustavansa Daeguun. Nähtäväksi jää, pystyykö Torro hyppäämään. Karsintaraja 233 lienee hänelle nykykunnossa joka tapauksessa ylivoimainen tehtävä. Torro kuluu siis sarjaan putoajat.

13. Myös 200 metrille ilmoitetun Jonathan Åstrandin nivus on viime aikoina vihoitellut niin, että hän on joutunut jättämään kilpailuja väliin. On siis jännittävää nähdä, pystyykö hänkään kilpaileman Daegussa. Åstrand on juossut tällä kaudella ennätyksensä 20.50 ja jos hän pystyisi siihen myös Daegussa, hän voisi selviytyä välieriin asti, mutta ei sen pidemmälle.

14. Estejuoksija Jukka Keskisalo on ollut tällä kaudella kuin varjo parhaista tuloksistaan (ennätys 8.10, mutta tällä kaudella vain 8.26), joten olisi pienoinen ihme, jos hän selviäisi alkueristä loppukilpailuun. Seiväshyppääjä Jere Bergius on hypännyt tällä kaudella 560, mutta Daegussa karsintaraja on 570, joten on todennäköistä, että myös Bergius putoaa loppukilpailusta. Moukarinheittäjän Olli-Pekka Karjalainenkin on ollut ollut kaukana parhaista tuloksistaan - ennätys on peräti 83 m ja risat, mutta tällä kaudella leka on lentänyt vain 76 m ja risat - joten Karjalainen saa tehdä parhaansa ylittääkseen karsintarajana olevan 77 m.

15. Keihäsmiehistämme on jo aiemmissa blogijutuissa ollut hieman puhetta. Varmin heistä on Ari Mannio, joka voi sijoittua kuuden parhaan joukkoon ja selviytyä täydellisesti onnistuessaan jopa mitaleille. Mutta "sukeltajille" eli Tero Pitkämäelle ja Antti Ruuskaselle tekee tiukkaa selviytyä karsinnasta loppukilpailuun eikä heillä taida olla loppukilpailussa mitään asiaa mitaleille tai edes pistesijoille.

16. Suomen suurin mitalitoivo MM-kisoissa lienee 50 km:n kävelijä Jarkko Kinnunen, joka on ollut tällä kaudella paremmassa kunnossa kuin koskaan aiemmin. Berliinin MM-kisoissa Kinnunen sijoittui muistaakseni yhdeksänneksi ja hän vi nyt täysin onnistuessaan ottaa mitalin tai olla ainakin pisteillä. Mutta kilpakävely, jota Lauri Tahko Pihkala aikoinaan vertasi lajiin, jossa kilpaillaan siitä "kuka kuiskaa kovimmin," on aina hyvin arvaamaton laji, jossa voi käydä miten tahansa. Suomen toinen edustaja kävelyssä on Antti Kempas, jolla on mahdollisuuksia sijoille 20-30. - Kävelyssä ei tule putoamisia, sillä alkueriä ei ole.

17. Naiset meinasivat unohtua kokonaan! Minna Nikkasen loukkaantumisen jälkeen mukana on vain kaksi suomalaista naisurheilijaa. Sandra Eriksson 3000 m estejuoksussa ja Merja Korpela moukarinheitossa. Kummallakaan ei näillä näkymillä ole asiaa karsinnasta tai alkueristä jatkoon.

18. Summa summarum. Daegussa nähtäneen suuri määrä suomalaisia putoajia, menestyviä urheilijoita on vain vähän. Suomen mitalitili voi jäädä kisoissa kokonaan avaamatta. Mutta parhaansa urheilijamme varmaankin tekevät myös Daegussa, olkaamme siis jo siitä onnellisia!




tiistai 23. elokuuta 2011

471. Oikeusturvalautakunnan päätöksessä paha moka: Joukkueesta pudotettua Sampo Lehtolaa ei kuultu Antti Ruuskasen valituksen johdosta!

Lohensoutu Tenolla ja keihäänheitto ovat kuninkuuslajeja...

1. Kuten edellisessä jutussani kerroin (470), urheilun oikeusturvalautakunta päätti tänään hyväksyä keihäänheittäjä Antti Ruuskasen valituksen ja kumota Suomen Urheiluliiton hallituksen 13.8.2011 tekemän päätöksen siltä osin kuin yleisurheilun MM-kilpailuihin Etelä-Korean Daegussa on valittu keihäänheittoon Sampo Lehtola eikä Antti Ruuskanen.

2. Urheiluliitto on, kuten jo etukäteen oli tiedossa (jos valitus menee läpi), päättänyt noudattaa lautakunnan päätöstä. Näin ollen on selvää, että Suomea edustaa keihäänheitossa Antti Ruuskanen eikä Sampo Lehtola, joka jää nyt varamieheksi. Ruuskanen ja Lehtola siis vaihtavat R:n valituksen ja lautakunnan päätöksen johdosta paikkaa joukkueessa: Ruuskanen heittää, Lehtola ei.

3. Antti Ruuskanen on luonnollisesti ollut päätöksen johdosta hyvin iloinen ja sanonut, että nyt hän on saanut oikeutta ja hänen oikeusturvaintressinsä on otettu huomioon. Mutta tv-uutisissa nähtiin kello 18.30 myös Daegusssa jo paikan päällä olevan Sampo Lehtolan reaktiot ja mietteet lautakunnan päätöksen johdosta. Iso mies oli selvästi masentunut ja yritti lähes itkua nieleskellen sanoa, että tilanne on hänelle kyllä nyt "hyvin kiusallinen" ja että hänellä on sellainen tunne kuin "olisi pässiä narusta viety."

4. Niinpä. Kysymys onkin nyt siitä, pidettiinkö oikeusturvalautakunnan päätöksenteossa silmällä yhtään myös joukkueesta tiputetun Sampo Lehtolan oikeusturvaa. Tärkeintä tässä suhteessa on asianosaisen kuuleminen valituksen johdosta. Olisiko Lehtolaa pitänyt kuulla Ruuskasen valituksen johdosta? Nyt lautakunta kuuli ainoastaan Urheiluliittoa, ei Lehtolaa.

5. Mitä kuulemisesta sanotaan urheilun oikeusturvalautakunnan säännöissä? Asianosaisen kuulemisesta on määrätty sääntöjen 19 §:ssä seuraavaa:

Asianosaisten kuuleminen - Valittajalle ja muulle asianosaiselle on ennen päätöksentekoa varattava tilaisuus lausua toisen asianosaisen vaatimuksista ja sellaisista asian käsittelyn aikana hankituista selvityksistä, jotka voivat vaikuttaa asian ratkaisuun.

6. Mitä kyseisessä säännöksessä tarkoitetaan "muilla asianosaisella"? Selvää on, että valittajan vastapuoli on asianosaisen asemassa. Yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa ei ole yleensä epäselvää, ketä on pidettävä valittajan vastapuolena. Oikeusturvalautakunnan menettelyssä tämä on hieman epäselvempi asia. Kun on kysymys kuulemisesta, joka on oikeudenkäynnin ja yleensä lainkäytön tärkeimpiä periaatteita ellei kaikkein tärkein periaate, ei termille "muu asianosainen" voida antaa suppeaa sisältöä, vaan käsitettä on tulkittava pikemminkin laajasti. Asianosaisen tai vastapuolen kuuleminen on yleinen oikeusperiate, joka tulee ottaa todella vakavasti. Jos on epäselvää, tuleeko jotakuta oikeudessa kuulla, on kuuleminen toimitettava.

7. Viittaan tässä siihen, että myös oikeudenkäynnissä joudutaan usein kuulemaan jutun varsinaisten asianosaisten lisäksi myös muita asiaan osallisia. Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:stä ilmenee, että on tuomiovirhe, jonka johdosta lainvoimainen tuomio voidaan kanteluteitse poistaa, jos poissa oleva, jota ei ole haastettu, tuomitaan taikka jos henkilö, jota ei ole kuultu, muutoin kärsii haittaa tuomiosta. Henkilöä on siten kuultava oikeudenkäynnissä aina silloin, kun käsiteltävä asia koskee hänen oikeuttaan siten, että hän voi kärsiä tuomion johdosta haittaa (vahingon kärsimistä ei vaadita) - olipa hän sitten varsinaisen asianosaisen asemassa tai ei.

8. Onko Ruuskasen valituksessa mainittu asia ja vaatimus koskenut Sampo Lehtolan asemaa ja oikeutta sillä tavoin, että häntä olisi tullut kuulla valituksen johdosta? Oikeusturvalautakunnan olisi minusta tullut lähteä kysymystä harkitessaan siitä, voisiko lautakunnan päätöksestä, jos Ruuskasen valitus hyväksyttäisin, koitua Lehtolalle haittaa ja koskiko valitus ja siinä mainittu asia, ei vain Ruuskasen, vaan myös Lehtolan oikeutta ja oikeusturvaa.

9. Lautakunnan päätöksessä Ruuskasen valitusta on referoitu hyvin suppeasti. Siitä ei ilmene, onko Ruuskasen valituksessa nimenomaan mainittu, että Ruuskanen olisi tullut valita nimenomaan Lehtolan sijasta kisajoukkueeseen. Olen kolme tuntia sitten pyytänyt oikeusturvalautakunnan sihteeriltä Ruuskasen valituksen kokonaisuudessaan nähtäväkseni, mutta en ole vielä saanut pyyntööni vastausta. Siitähän tuo asia ilmenisi eikä tarvitsisi ryhtyä arvailemaan.

10. Olen kuitenkin melko varma siitä, että jotakin konkreettista Ruuskasen valituksessa on täytynyt olla nimenomaan vertailussa Lehtolan ja Ruuskasen välisessä vertailun osalta koskien miesten "ansioita" ja tämän kesän kilpailutuloksia. Ruuskasen valitus on tuskin niin ympäripyöreä, mitä lautakunnan päätöksen selosteesta voisi päätellä. Muistan lukeneeni lehdistä jo ennen kuin Ruuskasen valitus tehtiin, että hän samoin kuin hänen valmentajansa Aki Parviainen kertoivat julkisuudessa, että Ruuskanen olisi tullut valita joukkueeseen nimenomaan juuri Lehtolan sijasta. Parviainen sanoi nimenomaan, ettei hänellä ole mitään Ari Mannion tai Tero Pitkämäen valintaa vastaan.

11. Vaikka siis Ruuskasen valitusta on perusteltu muodollisesti ensi sijassa Urheiluliiton valintakriteereiden rikkomisella, sitä on täytynyt, näin oletan, perustella tarkemmin ja tosiasiallisesti sillä, että kyseisiä kriteereitä oli rikottu nimenomaan Ruuskasen ja Lehtolan keskinäisen vertailun kohdalla. Se, että Ruuskasen valitusta oikeusturvalautakunnan päätöksessä selostettaessa valituksen tarkemmat perustelut on jätetty mainitsematta, johtunee siitä, että asiasta ei ole haluttu tehdä julkisuudessa urheilijoiden välistä konfliktia ja riitaa.

12. Mutta vaikka Ruuskasen valituksessa ei olisi mainittu sanaakaan Sampo Lehtolasta tai tehty minkäänlaista vertailua Ruuskasen ja Lehtolan välillä, on minusta selvää, että asia ja siinä annettava on päätös ei ole koskenut yksinomaan Ruuskasen oikeusturvaa ja etua ja Suomen Urheiluliittoa, vaan erittäin merkittävällä tavalla myös Sampo Lehtolan oikeutta. Tämän oikeusturvalautakunnan olisi toki pitänyt ymmärtää ja ottaa päätöksenteossaan huomioon. Tämän vuoksi Lehtolaa olisi pitänyt ilman muuta kuulla eli hänelle olisi pitänyt varata tilaisuus tulla kuulluksi ja antaa vastine valituksen johdosta. Oikeusturvalautakunnan menettely ei ole täyttänyt puheena olevalta osin oikeudenmukaisen menettelyn (procedural justice) vaatimusta.

13. Pitää muistaa, että keihäänheitossakin on huipputasolla kysymys ammattimaisesta urheilusta ja urheilijoiden taloudellisista eduista. Kisapaikka, eikä siis vain varamiespaikka, on Sampo Lehtolalle yhtä tärkeä kuin Antti Ruuskaselle. Se antaa tilaisuuden saavuttaa "kultaa ja kunniaa" ja ennen muuta taloudellisia etuja. Jo loppukilpailupaikka MM-kisoissa voisi olla nuorelle heittäjälle, jota Sampo Lehtola edustaa, arviolta ehkä 20 -30 000 euron arvoinen, koska se toisi hänet Urheiluliiton taloudellisen tuen piiriin ja olisi omiaan avaamaan myös kaupallisten sponsoreiden rahapussien nyörejä. Sijoittumien finaalissa sijoille 4-8 voisi olla jo 50 000 arvoinen ja kiskaisu mitalisijalle rahallisesti helposti 100 000 arvoinen suoritus.

14. Kisapaikassa on siten periaatteessa ja myös käytännössä kyse merkittävistä summista ja joka tapauksessa aivan terävintä huippua tavoittelevan nuoren urheilijan taloudellisista eduista. Jollei pääse edes kilpailemaan - vaikka on jo kerran tullut joukkueeseen valituksi - on kyse oikeusturvan kannalta sangen merkittävästä asiasta.

15. Sampo Lehtolaa olisi tullut ehdottomasti kuulla Ruuskasen valituksen johdosta. Minusta urheilun oikeusturvalautakunta on tehnyt pahan virheen jättäessään varaamatta Lehtolalle tilaisuuden tulla kuulluksi ja antaa valituksen johdosta vastinetta. Lautakunta on antanut oikeusturvaa vain Antti Ruuskaselle, mutta sivuuttanut tyystin Sampo Lehtolan oikeusturvan. Tämä on minusta peräti outoa, sillä onhan lautakunnassa istunut jäseninä sentään kolme oikeustieteen tohtoria ja kaksi KKO:n jäsentä!

16. Oikeusturvalautakunnan ratkaisusta ei voi valittaa eikä siitä ole myöskään mahdollista kannella yleiseen tuomioistuimeen. Miten Lehtolan oikeusturva voitaisiin edes jotenkin ottaa huomioon? Minusta oikea tapa tässä tilanteessa olisi järjestää Daegussa olevan neljän heittäjän välinen karsintakilpailu, jossa heikoin putoaisi joukkueesta. Vaihtoehtoisesti karsinta olisi käytävä Antti Ruuskasen ja Sampo Lehtolan välillä. Tämä olisi mahdollista, sillä keihäänheiton karsintakilpailu käydään vasta ensi viikon torstaina.

470. Oikeusturvalautakunta muutti MM-kisojen keihäsvalintaa. Olisiko Sampo Lehtolaa tullut kuulla asiassa?

Keihäsfinalistit Berliinin MM-kisojen 2009 esittelyssä, Ruuskasen akan poeka kolmas oikealta

1. Urheilun oikeusturvalautakunta on antanut tänään päätöksensä keihäänheittäjä Antti Ruuskasen valitukseen, joka koskee keihäänheittäjien valintaa Daegun MM-kisoihin. Ratkaisun sisältö ilmenee tiivistettynä lautakunnan ratkaisun johdosta laatimasta tiedotteesta.

Lautakunnan päätös kokonaisuudessaan löytyy tästä.

2. Oikeusturvalautakunta siis totesi, että Urheiluliiton valintapäätös miesten keihäänheiton osalta oli ilmoitettujen valintakriteerien vastainen siltä osin kuin MM-kilpailuihin oli valittu Sampo Lehtola eikä Antti Ruuskanen. Oikeusturvalautakunta kumosi Urheiluliiton hallituksen valintapäätöksen tältä osin.

3. Oikeusturvalautakunta katsoi, että siltä osin kuin Urheiluliitto oli valinnut keihäänheiton edustajiksi Ari Mannion ja Tero Pitkämäen eikä Antti Ruuskasta, valintapäätös ei ollut valintakriteereiden vastainen. Sen sijaan Ruuskasen ja Lehtolan välisen arvioinnin osalta lautakunta totesi, että Ruuskanen oli ollut Lehtolaa parempi kaikkien niiden kriteerien perusteella arvioituna, jotka Urheiluliiton ilmoittamissa valintakriteereissä oli mainittu. Tässä tilanteessa Urheiluliitolla ei ollut sellaista harkintavaltaa, että se olisi voinut ilmoitetuista valintakriteereistä huolimatta valita MM-kilpailuihin Ruuskasen sijasta Lehtolan. Näin ollen lautakunta katsoi, että Urheiluliitto ei ollut noudattanut ilmoittamiaan valintakriteereitä.

4. Asia on ratkaistu oikeusturvalautakunnassa kokoonpanossa Pertti Välimäki (pj.), Heikki Halila, Kristiina Rintala, Jukka Sippo ja Pekka Timonen. Lautakunnan sihteerinä toimi Timo Ojala. Lautakunnan ratkaisu syntyi äänestyksen (4-1) jälkeen siten, että yksi jäsen eli Pekka Timonen olisi jättänyt valituksen tutkimatta.

5. Pekka Timonen perusteli valituksen tutkimatta jättämistä koskevaa kannanottoaan näin:

"Lautakunnan sääntöjen 3 §:n mukaan arvokisavalintaa koskeva valitus voidaan käsitellä, jos ”lajiliiton tai Suomen Olympiakomitean selkeästi asettamaa valintakriteeriä ei ole noudatettu”. Tässä toimivallan määrittelyssä on kysymys siitä, milloin urheilullinen ja luonteeltaan tarkoituksenmukaisuusharkinnaksi lukeutuva päätös voidaan ottaa oikeudellisesti arvioitavaksi.

Katson, että lautakunnan toimivaltaa on tulkittava suppeasti, sillä lähtökohtana on lajiliiton ja olympiakomitean urheilullisin perustein tekemä harkinta, joka lisäksi kuuluu niiden toiminnan ydinalueeseen. Valintapäätöksen oikeudellinen arviointi edellyttää siten, että lajiliitto tai Olympiakomitea on itse valintakriteerit asettamalla rajoittanut omaa harkintavaltaansa tavalla, joka muuttaa valintapäätöksen luonnetta ja perustaa oikeusturvalautakunnan säännöissä tarkoitetun toimivallan. Lisäedellytyksenä on, että valintakriteerit on asetettu lautakunnan sääntöjen 3 §:n edellyttämällä tavalla selkeästi.

Suomen Urheiluliitto on kiistatta rajoittanut omaa harkintavaltaansa asettamalla Daegun MM-kisojen valintakriteerit kokouksessaan 9.3.2011. Valintakriteerit ovat muilta osin oikeusturvalautakunnan sääntöjen tarkoittamalla tavalla selkeästi asetetut, mutta tilanteissa, joissa tulosrajan tehneitä urheilijoita on enemmän kuin MM-kisoissa kilpailukelpoisia urheilijoita sekä erikseen määritellyissä miesten keihään valintakriteereissä Urheiluliitolle on jätetty niin suuri harkintavalta, että lautakunnan sääntöjen 3 §:n mukainen kriteeri ei täyty. Näin ollen jätän valituksen tutkimatta".

Äänestyksen tuloksen jälkeen velvollisena osallistumaan valituksen käsittelyyn, Pekka Timonen ilmoitti olevansa lopputuloksesta samaa mieltä kuin lautakunnan enemmistö.

6. Minusta Pekka Timosen kanta valintapäätöksen valituskelpoisuuden osalta vaikuttaa järkevältä, vaikka toki myös vastakkaisen kannan puolesta voidaan esittää perusteita. Keihäänheittäjien valinta kisoihin on ollut tarkoituksenmukaisuusharkintaan perustuvan punninnan tulos ja päätös on tehty urheilullisin perustein eli sen mukaan, keillä kolmella A-rajan ylittäneellä heittäjällä on katsottu olevan parhaat mahdollisuudet menestyä MM-kisoissa.

7. Lautakunnan päätös, joka ei ole muodollisesti Urheiluliittoa sitova, mutta jota liitto on ilmoittanut siitä huolimatta noudattavansa, merkitsee siis sitä, että MM-kisoissa Suomessa edustavat miesten keihäänheitossa Ari Mannio, Tero Pitkämäki ja Antti Ruuskanen. Kisoihin valittu Sampo Lehtola jää siis varamieheksi. Mannio, Pitkämäki ja Lehtola ovat matkustaneet kisapaikalle Etelä.Koreaan jo viime viikolla ja Antti Ruuskanen lähtee sinne huomenna.

8. Minusta Suomea kisoissa edustavan keihästrion oikea kokoonpano olisi puhtaasti urheilullisesti eli heittäjien nykykunnon perusteella tullut olla: Mannio. Ruuskanen ja Lehtola. Tero Pitkämäki ei olisi halunnut alun perin Lappeenrannan kisan jälkeen lähteä Daeguun, mutta Urheiluliiton valmennusjohto sai puhutuksi Pitkämäen pikapalaverin jälkeen ympäri ja pyörtämään päätöksensä. Tero Pitkämäen kausi on auttamattomasti ohitse, kun taas Sampo Lehtola on selvästi nousukunnossa. Valintahässäkkä ei ole voinut olla vaikuttamatta myöskään Antti Ruuskasen kuntoon, vaikka mies totta kai uhoaa nyt aivan muuta.

9. Veikkaan, että MM-kisoissa Pitkämäellä ja Ruuskasella tulee olemaan suuria vaikeuksia päästä karsinnoista loppukilpaluun. Jos pääsevät, niin he sijoittunevat sijoille 9-12. Ari Mannio tulee sen sijaan olemaan kahdeksan parhaan joukossa ja voi todella hyvän päivän sattuessa ottaa vaikkapa hopea- tai pronssimitalin. Keihään ylivoimainen ykkönen on jälleen kerran Norjan Andreas Thorkildsen.

10. Vielä hieman urheilun oikeusturvalautakunnan kokoonpanosta. Mielenkiintoista ja jotenkin jopa huvittavaa on se, että lautakunnan kokoonpanoon kuului kaksi KKO:n jäsentä, eli oikeusneuvos Pertti Välimäki puheenjohtajana ja oikeusneuvos Jukka Sippo jäsenenä. Tämä on vain yksi esimerkki sitä, millaisia sivutoimia Suomen ylimmän tuomioistuimen jäsenellä on erilaisia lautakunnissa ja muissa vastaavissa elimissä - välimiesoikeuksista nyt puhumattakaan. Myös lautakunnan sihteerinä toiminut oikeussihteeri Timo Ojala on "KKO:n miehiä."

11. Luulisin, että muista maista tuskin missään vastaavanlaisiin lautakuntiin olisivat tuppautumassa maan ylimmän tuomioistuimen tuomarit eikä heitä oltaisi sinne erilaisten järjestöjen toimesta myöskään tuputtamassa. Sen verran ylimmän tuomioistuimen ja tuomareiden arvostusta samoin kuin asianosaisten tuomareiden omantunnon arvoa eri maiden ylimpien oikeuksien jäseniltä löytyy - siis muualla kuin Suomessa.

12. Mutta ehkäpä KKO:n jäseniä "ajaa" tällaisten poppoiden jäseniksi se, että niiden jäsenet voivat tietyissä tapauksissa toimia myös välimiehinä. Tämä koskee myös urheilun oikeusturvalautakuntaa. Sääntöjensä mukaan lautakunta voi nimittäin osapuolten niin sopiessa toimia välimiesoikeutena urheilujärjestötoimintaan liittyvissä taloudellisissa kysymyksissä kuten sopimusriidoissa. Tällöin lautakunnan menettelyssä noudatetaan välimiesmenettelystä annettua lakia. - Tietenkin myös lautakunnan jäsenten palkkiotaksat noudattavat tuolloin välimiehille yleensä maksettavia (huimia) palkkioita. Valitusinstanssina toimiessaan lautakunnan jäsenten palkkiot lienevät sen sijaan kohtuullisia.

13. Erilaiset urheilujärjestöt ovat valinneet lautakuntaan kaikkiaan 20 jäsentä, joista lautakunta valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Lautakunnan kokoonpano määräytyy seuraavasti:

Valittaja ja vastapuoli voivat kumpikin halutessaan nimetä kokoonpanon yhden jäsenen lautakunnan jäsenistä. Puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kutsuu kuhunkin kokoukseen lisäkseen tarvittavan määrän jäseniä noudattaen mahdollisuuksien mukaan vuorotteluperiaatetta ja ottaen huomioon tiedossaan olevat esteellisyysnäkökohdat.

Lautakunnan jäsen ei saa toimia lautakunnassa asiamiehenä tai avustajana

Puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja voi määrätä asian käsiteltäväksi täysistunnossa, mikäli hän katsoo yhdenmukaisen ratkaisukäytännön tai asian laadun sitä vaativan.

Kun lautakunta toimii välimiesoikeutena se on kolmijäseninen, elleivät osapuolet sovi yhdestä välimiehestä. Kolmijäseniseen välimiesoikeuteen molemmat osapuolet nimeävät yhden jäsenen. Puheenjohtajana on lautakunnan puheenjohtaja tai hänen nimeämänsä jäsen. Jos asianosainen ei käytä nimeämisoikeuttaan, lautakunnan puheenjohtaja nimeää myös välimiehenä toimivan jäsenen.

14. Olin jostakin lukevinani lautakunnan sihteerin maininneen, että viisijäsenisen kokoonpanon jäsenet valittaisiin arpomalla. Lautakunnan säännöissä ei kuitenkaan puhutaan mitään arpomisesta. Niin tai näin, niin vaikuttaa aika "metkalta", että lautakuntaan on sattunut tässä tapauksessa kuulumaan kaksi KKO:n jäsentä; toki puheenjohtajalla on itse oikeutettu paikka kokoonpanossa. Lautakunnan varapuheenjohtaja on hovioikeudenneuvos Risto Jalanko Helsingin hovioikeudesta.

15. Lautakunnan muista jäsenistä ko. "keihäsjutussa" voidaan todeta, että OTT Heikki Halila on urheiluoikeuden professori, vai olisiko nykyisin siviilioikeuden professori, Helsingin yliopistosta. OTT Pekka Timonen on valtioneuvoston kanslian omistajaohjausyksikön johtaja ja Kristiina Rintala puolestaan entinen asianajaja ja nykyisin Suomen Kulttuurirahaston asiamies. Kristiina Rintala on Vaasan hovioikeuden eläkkeellä olevan presidentin Erkki Rintalan tytär.

16. Tässä vielä urheilun oikeusturvalautakunnan jäsenistö kokonaisuudessaan; suluissa se se "taho" tai ne tahot, jotka ovat esittäneet jäsentä lautakuntaan:

puheenjohtaja Pertti Välimäki (SLU); varapuheenjohtaja Risto jalanko (Urheiluoikeuden yhdistys ja SLU) sekä rivijäsenet Antti Aine (Suomen Urheiluliitto, Pesäpalloliitto ja Jääkiekkoliitto); Erkki Aurejärvi (SLU); Pia Ek (Urheiluoikeuden yhdistys ja Taitoluisteluliitto); Heikki Halila (Urheiluoikeuden yhdistys); Matti Hiltunen (TUL); Jarmo Hirvonen (Miekkailuliitto); Helena Jaatinen (SLU); Elias Kajander (SLU); Tuomas Ojanen (SLU); Mika Palmgren (Urheiluoikeuden yhdistys ja Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni); Marja Ramm-Schmidt (Urheiluoikeuden yhdistys); Juha Rantasila (Suomen Huippu-urheilijoiden Unioni); Olli Rauste (Urheiluoikeuden yhdistys); Hannu Rautiainen (Urheiluoikeuden yhdistys ja Palloliitto); Kristiina Rintala (Urheiluoikeuden yhdistys ja Svoli); Hilkka Salmenkylä (Urheiluoikeuden yhdistys); Jukka Sippo (SLU); Pekka Timonen (Urheiluoikeuden yhdistys) ja Jukka Virtanen (Suomen Palloliitto). - Jäsenistä Rauste, Rautiainen, Ek ja Salmenkylä ovat myös urheiluoikeuden yhdistyksen hallituksen jäseniä.

17. Niin, mikähän olisi mahtanut olla lautakunnan päätöksen lopputulos keihäsjutussa, jos lautakunnan kokoonpanoon olisivat "arvonnan" tuloksena valikoituneet vaikkapa jäsenet Matti Hiltunen, Jarmo Hirvonen, Juha Rantasila ja Jukka Virtanen. Kuten tiedämme, arpa on usein varsin oikullinen...

18. Jäämme nyt jännittyneinä seuraaman Daegun kisoja ja erityisesti miesten keihäänheittoa. Osuikohan oikeusturvalautakunnan päätös myös urheilullisesti nappiin?

19. Muuten, tapahtuiko oikeusturvalautakunnan menettelyssä menettelyvirhe ja vieläpä karkea sellainen? Nythän Sampo Lehtola joutuu jäämän MM-kisojen ulkopuolelle. Minusta häntä olisi pitänyt kuulla lautakunnan toimesta. Lautakunta ei kuitenkaan varannut Lehtolalle tilaisuutta tulla kuulluksi! Näin siis siitä huolimatta, että lautakunnan päätös koskee, ei vain Ruuskasen, vaan myös Lehtolan oikeusturvaa.

20. Tästä puutteesta ja yleensä lautakunnan päätöksestä kyllä kuullaan vielä myöhemmin. Näin varsinkin, jos Ruuskanen epäonnistuu kisoissa ja Lehtola paiskaa heti kisojen jälkeen, vaikkapa Ruotsi-ottelussa, keppiä 85 metriä!

469. Mistä keskustalle presidenttiehdokas?


1. Keskusta/kepu on nyt todella tukalassa tilanteessa. Eduskuntavaaleissa tuli takkiin oikein kunnolla ja puolue köyhtyi samalla huomattavasti. Nyt on tulossa presidentinvaalit, mutta kepu ei tunnu saavan ehdokkaita edes puolueen jäsenäänestykseen. Tämä tuntuu perin merkilliseltä, sillä onhan puolueessa peräti neljä (4) entistä pääministeriä, jotka ovat kaikki vielä vetreässä kunnossa: Esko Aho, Anneli Jäätteenmäki, Matti Vanhanen ja Mari Kiviniemi.

2. Ainoa kisaan jo aikoja sitten ilmoittautunut on puolueen kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen, mutta puolueen johto ei tunnu olevan lainkaan innostunut Paavosta. Paavohan tipahti viime vaaleista eduskunnasta Uudeltamaalta, vaikka istui Matti Vanhasen toisessa hallituksessa koko edellisen nelivuotiskauden ja sitä paljon puhuttua näkyvyyttä siten piti olla niin maan penteleesti.

3. Yksi toisensa jälkeen kaikki varteenotettavilta tuntuvat keskustalaiset poliitikot ovat ehtineet kieltäytyä puolueen presidenttiehdokkuudesta. Kieltäytyneiden joukossa ovat puolueen vanha isäntä Seppo Kääriäinen, puheenjohtaja Mari Kiviniemi sekä puolueen ulkopuolisista nimistä Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila, joka on aina laskettu keskustakaiseksi. Viimeksi kieltäytymisestä ilmoitti EU:n talouskomissaari Olli Rehn asiaa saunan lauteilla koko kesän pohdittuaan.

4. Mikä nyt siis neuvoksi? Pitäisikö puolueen tässä tilanteessa heittää pyyhe kehään ja luopua omasta ehdokkaastaan kokonaan? Puolueen tyhjän kassan kannalta tämä olisi toki kaikkein järkevin ratkaisu, mutta siihen puolue ei kuitenkaan tule suostumaan. Mutta keitä potentiaalisia nimiä sitten voisi vielä olla saatavissa ehdokkaaksi a) puolueen sisältä tai b) sen ulkopuolelta?

5. Onhan puolueella tosiaan jäljellä vielä kolme entistä pääministeriä. Esko Aho ja Matti Vanhanen tosin ovat jo olleet presidenttiehdokkaina tunnetuin seurauksin. Aho eteni sentään finaalin asti vuonna 2000, mutta vuonna 2006 istuva pääministeri Matti Vanhanen tipahti ensimmäisellä kierroksella nolosti kolmannelle sijalle.

6. Aho ei varmaan suostu ehdokkaaksi, sillä hän istuu Nokian hallituksessa kuin tatti ja odottelee vain niitä himoittuja optioita sun muita lisukkeita, jos vaikka Nokian pörssikurssi ponkaisisi vielä jostakin syystä hurjaan nousuun.

7. Matti Vanhasesta ei koskaan tiedä. Hän kertoo itse, että häneen on oltu asian tiimoilta yhteydessä, mutta kukan puolueen johdosta ei moista yhteydenottoa tunnusta tehneensä. Puoluesihteeri Timo Laaninen kertokin, että Vanhanen ei itsekään olisi ottanut koko lähestymistä "oikein vakavasti." No, kaikki kyllä ymmärtävät oikein hyvin syyn tähän: Matti Vanhasta ei monikaan ota enää kovinkaan vakavasti.

8. Entäpä sitten Anneli Jäätteenmäki, joka on pysytellyt tiiviisti kielikurssilla puolen kesää eikä ole kurssipaikaltaan suostunut sanomaan sanan sanaa; olisiko sitten englannin kurssi ollut niin tehokas, että Annelilta tuppaisi jo suomen kieli vallan unohtumaan? No, veikkaan itse, että Annelikin tulee kieltäytymään, vaikka ehdokkuus kuinka polttelisi. Hän nujertaisi jäsenäänestyksessä Paavo Väyrysen helposti, mutta ehdokkuudesta seuraisi uusi ja epämieluisa yhteenotto Paavo Lipposen kanssa. Siis: "Anna arpisten haavojen olla, niitä irti et repiä saa!"

9. Muita mahdollisia nimiä puolueen sisältä voisivat teoriassa olla Sirkka-Liisa Anttila ja Mauri Pekkarinen, joilla molemmilla on rutkasti kokemusta sekä kansanedustajana että ministerinä. Anttila ilmoittikin jo alustavasti halukkuudestaan, mutta sen kuuluisan yön yli nukuttuaan hän muistikin, että ai niin, mutta eihän minulla ole lainkaan presidentin viran hoitamisessa edellytettävää ulkopoliittista kokemusta!

10. Mauri Pekkarisella sen sijaan olisi tuota kokemusta - jos ulkopolitiikka käsitetään hyvin laajasti - sillä onhan Mauri kauppa- ja elinkeinoministerinä retkeillyt jonkun kerran liikemiesporukoiden kanssa kaukaisilla mailla, olikos se kerran peräti Kiinassa asti. Mutta, mutta, Mauriko presidenttinä, hmm. Vaalikampailusta Lipposen ja Niinistön kanssa tulisi hupaisa eikä Maurilla olisi toka-kierrokselle minkäänlaisia mahkuja.

11. Olisiko ulkopuolisia ehdokkaita vielä kenties kiikarissa? Eipä nyt satu juolahtamaan mieleen yhtäkään. Tänään tosin Jussi Lähde on ehdottanut, että kepu voisi pyytää ehdokkaakseen Kuopion piispan virasta eläkkeelle siirtyvää Wille Riekkistä, joka on Lähteen mukaan lupsakka ja sanavalmis kirkonmies. Timo Laaninen ei kuitenkaan innostunut asiasta yhtään eikä kukaan ole vielä tainnut tiedustella Riekkisen mahdollista halukkuutta hommaan.

12. Pahalta siis näyttää, kovin pahalta. Mutta, kamoon, onhan meillä toki yksi kaveri, joka olisi valmis pressaehdokkaaksi kuin lukkari sotaan, kunhan vain joku älyäsi pyytää. Tarkoitan KHO:n presidentti Pekka Hallbergia, joka on tuplatohtori ja Mara Ahtisaaren parhaita kavereita; miehet ovat reissanneet kahteen pekkaan tapaamassa muun muassa Kiinan presidenttiä 15 vuotta sitten Pekingissä. Joku höyrypää blogistihan keksi nimittää Pekkaa Härski-Hallbergiksi, kun Pekka otti isoäitien tapauksessa ohjat niin sanotusti omiin käsiinsä ja yritti saada KHO:n mummojen maasta poistumispäätöksen täytäntöönpanon lykkäytymään hamaan tulevaisuuteen. Pekka Hallberg on kaikkien mummojen ja paappojen asialla ja todellinen oikeudenmukaisuuden ja inhimillisyyden perikuva. Maalaisliittokin nojasi aikoinaan raamattuun ja lakikirjaan. Miksei keskusta voisi tässä tukalassa tilanteessa vuorollaan nojautua lakimieheen ja... mikäs se toinen taas olikaan?

13. Mutta jos veikata pitää, niin keskusta joutuu lopulta tyytymään Paavo Väyryseen. Ja mikäpä on tyytyessä, sillä olisihan Paavo ceeveeltään ylivoimaisesti ansiokkain pressaehdokas, Suomen kaikkien aikojen pitkäaikaisin ulkoministeri ja kaikkea muuta. Timo Laaninen onkin alkanut jo selvästi liputtaa Väyrysen ehdokkuuden puolesta ja Paavoon joutuvat ilmeisesti myös muut kepun nokkaihmiset tyytymään.

14. Jos Väyrynen saa vastaehdokkaan, niin veikkaan, että hän on Mauri Pekkarinen; tällä kertaa Paavo kyllä pesee jäsenäänestyksessä Maurin mennen tullen.

maanantai 22. elokuuta 2011

468. Professori Pekka Koskinen on kuollut

Pekka Koskinen 1943-2011

1. Kuulin Pekka Koskisen 14.8. tapahtuneesta kuolemasta Tenon reissuni aikana. Tieto yllätti ja pani yli miljoona vuotta sitten hioutuneen Tenon jylhien kanjonien äärellä pohtimaan lyhyen ihmiselon merkillisyyttä, sen ihanuutta, mutta samalla kaiken yllä häilyvää kuolemaa.

2. Opiskelin Pekka Koskisen kanssa samaan aikaan eli 1960-luvun alkupuolella lakia Helsingin yliopistossa. Valmistuimme molemmat vuonna 1965. En tuntenut Pekkaa tuolloin enkä ollut hänen kanssaan tekemisissä, mutta silti hänet oli helppo tunnistaa ja muistaa opiskelijoiden isosta joukosta. Pekka oli Stadin kundeja, minä maalaispoika. Pekka liikkui luennoilla ja yleensä yliopistolla usein porukassa, johon kuuluivat muun muassa Kari S. Tikka ja Kaarina Buure (-Hägglund).

3. Myös muuan Tarja Halonen, jonka panin merkille punaisesta tukasta, opiskeli 60-luvun alkupuolella juridiikka Helsingissä. Ei ole mikään sattuma, että professori Pekka Koskisen 60-vuotispäivän 1.1.2003 johdosta omistetun juhlakirjan (Rikosoikeudellisia kirjoituksia VII) ensi lehdiltä löytyy tasavallan presidentti Tarja Halosen juhlakalulle osoittama tervehdys. Halonen sanoo tervehdyksessään, että hänen 1960-luvulla solmimansa ystävyys Pekka Koskiseen on osoittautunut kestäväksi. Rauhantyö ja toiminta Suomen Rauhanpuolustajissa lienee asia, joka on ilmeisesti erityisesti yhdistänyt Tarja Halosta ja Pekka Koskista.

4. Pekka väitteli oikeustieteen tohtoriksi vuonna 1973, siis kolmekymppisenä. Väitöskirjansa esipuheessa hän kertoo haluavansa mainita Porthanian V kerroksen tutkijayhteisöstä erikseen OTL (väit.) Kari S. Tikan. "Yli vuosikymmenen ajan jatkunut vuorovaikutussuhde välillämme on antanut minulle paljon", kirjoitti Pekka.

5. Oikeusneuvos Olavi Heinosesta Pekka Koskinen sanoo väitöskirjansa esipuheessa, että tämä on ollut hänelle yliopistolla toimiessaan "esikuva ja isoveli." Heinonen toimi ennen oikeusneuvokseksi nimitystään (1970) rikosoikeuden apulaisprofessorina ja Pekka Koskisesta tuli sanotussa virassa Heinosen seuraaja, ensin vt:nä vuodesta 1970 ja sitten vakinaisena viranhaltijana 1973. Rikosoikeuden professorin virkaan Koskinen nimitettiin vuonna 1976.

6. Pekka Koskisen väitöskirjan nimenä oli "Yksitekoisesta rikosten yhtymisestä, erityisesti silmällä pitäen ideaali- ja reaalikonkurrenssin erottelua." Väitöskirja, jonka heti sen ilmestyttyä hankin ja joka edelleen on kirjahyllyssäni, sai tiedekunnalta korkeimman mahdollisen arvosanan eli laudaturin. Väitöskirja onkin erinomainen opin- ja taidonnäyte ja sitä, samoin kuin Koskisen muutakin tuotantoa, leimaa ajattelun selkeys ja sanonnan tarkkuus. Väitöskirjan jokainen virke tuntuu tarkkaan harkituilta ja tutkimuksen punainen lanka säilyy alusta loppuun kirkkaana kirjoittajan hallussa.

7. Pekka Koskisen väitöskirja käsitteli sekä teoreettisesti että käytännön kannalta sangen merkittävää ja samalla usein vaikeaselkoista asiaa nimittäin rikosten yhtymistä, rikosten konkurrenssiongelmia. Kyse on tilanteista, joissa saman henkilön syyksi luetaan useampi kuin yksi rikos. Väitöskirjan ilmestymisen aikaan Suomen rikoslaissa tehtiin vielä ero ideaalikonkurrenssin eli yksitekoisen rikosten yhtymisen, jatketun eli pitkitetyn rikoksen ja reaalikonkurrenssin välillä. Sitten oli vielä lainkonkurrenssi eli tilanne, jossa yksi teko toteuttaa useamman rikoksen tunnusmerkistön, mutta kysymyksessä on silti vain yksi rikos.

8. Tästä eri konkurrenssimuotojen pikkutarkasta erottelusta luovuttiin vuonna 1992, jolloin siirryttiin yhtenäisrangaistusjärjestelmään: saman tekijän useammasta rikoksesta tuomitaan yksi yhteinen rangaistus. Yhtenäisrangaistusjärjestelmään siirtymistä valmisteltiin rikoslain muun kokonaisuudistamisen yhteydessä erityisessä rikoslakiprojektissa, joka aloitti työnsä 1980. Pekka Koskinen oli alusta lähtien mukana tässä työssä ja toimi vuodesta 1991 lähtien sanotun projektin puheenjohtajana.

9. Pekka Koskinen esiintyi 30-40 vuotta eduskunnan perustuslakivaliokunnan ja lakivaliokunnan kuulemana asiantuntijana. Viimeisiä kuulemiskertoja taisi olla Matti Vanhasen rikostutkintaa koskeva tapaus vuonna 2010, jolloin Koskista kuultiin asiantuntijana perustuslakivaliokunnassa.

10. Pekka Koskinen joutui omakohtaisesti toteamaan konkurrenssijärjestelmän osalta saksalaisen oikeusoppineen ja poliitikon Julius von Kirchmannin (1802-1884) lanseeraaman tunnetun lausahduksen paikkansapitävyyden: Ein Federstrich des Gesetzgebers, und Bibliotheken werden Makulatur.

11. Pekka Koskinen puheenvuoroja leimasi usein tietynlainen ironia. Kuvaavaa tässä suhteessa on, että Pekan ilmeisesti viimeksi tieteelliseksi julkaisuksi jäänyt artikkeli, joka on julkaistu tänä vuonna ilmestyneessä Per Ole Träskmanin juhlakirjassa, sai otsikon "Federstrich des Gesetzgegebers, und Bibliotheken werden Makulatur. - Två doktorsavhandlingar, och vad hände sedan". Minulla ei ole tuota teosta, mutta oletan, että toinen Pekan tarkoittamista väitöskirjoista on juuri hänen oma väitöstutkimuksensa. Pekka toki ymmärsi jo väitöstutkimustaan tehdessään, ettei vuoden 1889 rikoslaissa omaksuttu konkurrenssijärjestelmä ole ikuinen. Väitöskirjansa loppuosassa hän pohtiikin sitä, millä tavoin RL 7 lukua on mahdollista uudistaa ja miten tuo uudistustyö olisi järkevä toteuttaa.

12. Todellisuudessa hyvistä väitöskirjoista ei tule makulatuuripaperia, vaan ne säilyvät ja ne kannattaa säilyttää, jollei muun, niin ainakin niiden sisältämän esimerkillisen metodin hallinnan ja taitavan tutkimusotteen takia. Sitä paitsi Pekka Koskisen väitöskirja sisältää runsaasti myös rikosoikeuden ikuisuuskysymyksiä ja yleisiä oppeja koskevaa pohdintaa, jolla on edelleen arvoa.

13. Kuulin mainittavan Pekka Koskisen nimen ensimmäisen kerran professori Reino Ellilän luennoilla joskus 1964. Ellilä (1910-1980), joka oli muun ohella värikkäitä ja jopa härskejä vitsejä luennoillaan viljellyt originelli savolainen poikamies ja kollegansa Inkeri Anttila leppymätön arvostelija ja suoranainen vihamies, heitti kerran luennoillaan opiskelijoille kysymyksen, miten hän esille ottamansa tietty rikosoikeudellinen ongelma - en yhtään muista, mitä tuo kysymys koski - tulisi ratkaista. Muistan, että luentosalissa nousi vain yksi käsi ja yksi mies, joka antoi Ellilä kysymykseen sangen perusteellisen tuntuisen ja selkeän vastauksen.

14. Professoria vastaus tyydytti kovasti ja hän tiedustelikin opiskelijan nimeä. "Pekka Koskinen", kuului vastaus. Kun sitten Reino Ellilä jäi joskus 1970-luvun puolenvälin paikkeilla eläkkeelle, hänen seuraajakseen rikosoikeuden professoriksi nimitettiin 1976 juuri samainen Pekka Koskinen.

15. Olin itse 1970-luvun alkupuolella Helsingin yliopistolla lyhyen aikaa prosessioikeuden assistenttina ja tulin siinä yhteydessä tuntemaan Pekka Koskista hieman lähemmin. Meidän uramme olivat kuitenkin kovin erilaisia. Pekka pysytteli koko uransa ajan uskollisesti Alma Materinsa huomassa yliopiston tutkijana ja opettajana, yliopistoon hän jäi heti valmistumisensa jälkeen. Hän ei suorittanut edes tuomioistuinharjoittelua eikä siis istunut käräjiä. Itse sen sijaan suuntauduin alusta lähtien käytännön hommiin ja ainoastaan vierailin silloin tällöin Helsingin yliopistossa lyhyitä aikoja joko assistenttina tai professorin viran hoitajana. Tutkijaksi "ajauduin" vasta 1990.

16. Porthaniassa joskus harvoin väitöstilaisuuksissa tai muissa merkeissä piipahtaessani Pekka tuli aina juttelemaan ja heittämään herjaa. Olin alkanut 1990-luvulla kirjoitella Hesariin ja muihinkin lehtiin hieman tavallisuudesta poikkeavia eli kriittisiä puheenvuoroja tuomioistuinlaitoksesta ja oikeudenkäyntimenettelystä ja näitä kirjoituksiani Pekka kertoi innolla seuraavansa.

17. Kun sitten elokuussa 2008 aloitin tämän blogin pitämisen, mistä en ole vieläkään onnistunut pääsemään eroon, Pekka Koskinen kommentoi silloin tällöin kirjoituksiani ystävälliseen sävyyn, vaikka yleensä olimmekin eri mieltä käsiteltävästä asiasta. Pekka otti kantaa etenkin Israelin ja palestiinalaisten väliseen selkkaukseen, joka tapahtui alkukesästä 2010. Hän oli selkeästi Gazan saartoa vastaan ja moitti Israelia siitä, että sen sotilaat pysäyttivät Gazaan matkalla olleen avustuslaivan (Mavi Marmara) verisin seurauksin. Katso lähemmin blogeja 278-279/1. ja 5.6.2010. Pekan kanta on ymmärrettävä sitä taustaa vasten, että hän toimi pitkään Suomen Rauhanpuolustajissa ja oli sen puheenjohtajana kymmenisen vuotta 1990-luvulla. Pekka oli mies, joka tapasi, ei Dingon, vaan luottamustehtävänsä merkeissä PLO:n johtajan Jasser Arafatin.

18. Jossakin vaiheessa, en nyt muista missä, Pekka tuntui kuitenkin kyllästyneen koko kommentointiin ja blogiini ja ilmoitti suorasukaisesti, että nyt viisaalle kyllä riitti! Ajattelin, että ohoh, olipa tämä harmi, oliko tämä nyt sitten tässä! Hieman yllättäen Pekka kuitenkin palasi jonkin ajan kuluttua kommentaattoreiden joukkoon ja kommentoi vielä muutamaa blogijuttua.

19. Pekka Koskinen jäi 40 vuoden yliopistouran jälkeen eläkkeelle 1.2.2007. Häntä haastateltiin Haaste-lehden numerossa 3/2007, jolloin hän kertoi, että esikuvat ja alalla toimineet ihmiset olivat hänelle tärkeä uravalinnan syy. Esimerkkeinä hän mainitsi Inkeri Anttilan, kriminaalipolitiikan keskeisen hahmon, tämän pitkäaikaisen työtoverin Patrik Törnruddin, tärkeän ideologin taustalla, sekä edesmenneen K.J. Långin, upean humanistin.

20. Työuransa ytimenä Koskinen piti rikosoikeuden opettamista suurelle osalle Suomen lakimieskunnasta.

– En ehkä voi ylpeillä kirjallisen tuotantoni laajuudella, mutta olen yrittänyt panostaa rikosoikeuden opetukseen. Minusta perustutkinto-opetuskin on tärkeää ja erityisesti syventävien opintojen rikosoikeuden projektit ovat olleet palkitsevia kokemuksia – myös osin rikosoikeuden pääaineopiskelijoiden itsensä ansiosta; he ovat yleensä yhteiskunnallisista asioista hyvin kiinnostuneita. Monet heistä ovat nyt jännittävissä asemissa myös kriminaalipolitiikan kentällä.

21. Koskisen Haaste-lehden sanottu haastattelu, joka valottaa hyvin Koskisen uraa, löytyy kokonaisuudessaan tästä.

22. Pekka Koskinen muistetaan aina järkevän ja humaanin kriminaalipolitiikan edustajana ja rikoslain uudistajana. Hän joutui etenkin 1990-luvulla puolustamaan edistyksellistä ja ihmisarvoista kriminaalipolitiikkaa koventuneiden arvojen maailmassa ja julkisessa keskustelussa.

23. Nyt Pekka on siirtynyt autuaammille foorumeille, missä rikosoikeutta ei tarvita.





sunnuntai 21. elokuuta 2011

467. YLE-Uutiset esitti vääriä johtopäätöksiä ja väitteitä oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin parkkimaksulausunnosta


1. YLE Uutisten oudot ja rajut hyökkäykset yksityistä pysäköinninvalvontaa ja pysäköintiyhtiöitä kohtaan sen kun vain jatkuvat jatkumistaan. Viimeksi tämä ilmeni YLE Uutisten viime torstain (18.8. ) jutusta, joka on saanut verkossa raflaavan otsikon "Parkkifirmat saattavat menettää sakotusoikeutensa."

2. YLE Uutiset käyttää siis edelleen vääristeleviä sanoja "yksityinen sakko", parkkisakko", "sakotusoikeus" jne. Laskujeni mukaan torstain lyhyessä uutispätkässä ehdittiin mainita sana parkkisakko tai sen johdannainen ainakin kuusi kertaa.

3. Kuten esimerkiksi blogista n:ro 465 ilmenee, olen yrittänyt kohteliaasti huomauttaa YLE-Uutisille, että valvontamaksu ei ole sakko. En puutu tässä yhteydessä ko. terminologiaan ja YLE:n velvollisuuteen harjoittaa asianmukaista uutisvälitystä enemmälti. Tarkoituksenani on ottaa asian tiimoilta yhteyttä YLE:n uutispäällikköön ja pääjohtajaan sekä YLE:n hallintoneuvoston puheenjohtajaan.

4. Torstain uutisjutussa haastateltiin uutta oikeusministeriä Anna-Maja Henrikssonia, jota tituleerattiin "pietarsaarelaiseksi varatuomariksi." Toimittaja Risto Mattilan tekemän uutisjutun mukaan Henrikssonilta on jo pitkin kesää kärtetty kantaa yksityisten parkkifirmojen sakotusoikeuteen, mutta pietarsaarelainen varatuomari on kuulemma pitänyt matalaa profiilia. Nyt kärttäys oli sitten vihdoin ja viimein onnistunut.

5. Jasså. Vai on ministeriltä oikein "kärtetty" kantaa! No, kyseinen termi kuvastaa toki hyvin YLE Uutisten jutunteon tasoa ko. aiheesta. Kun ministeriltä ei ole onnistettu saamaan aiemmin lausuntoa, on YLE Uutiset joutunut tyytymään päivystävien professoreiden kuivahkoihin lausahduksiin, ensi sijassa lausuntoautomaattina toimivan professori Matti Tolvasen heittoihin á la "minä en ainakaan maksaisi."

6. Katselin YLE Areenasta ministerin haastattelun ja panin merkeille, että ministeri ei käyttänyt kertaakaan sanaa "pakkisakko" tai "yksityinen sakotusoikeus". Tästä huolimatta toimittajan juttu on laadittu niin, että siitä saisi käsityksen, jonka mukaan myös oikeusministeri olisi puhunut ikään kuin solkenaan "parkkisakoista" yms. termejä. Outoa vääristelyä.

7. Henrikssonin haastattelu käsitti itse asiassa ainoastaan kaksi lyhyttä pätkää. Niistä ensimmäisessä ministeri totesi seuraavaa:
- "Tällä hetkellä tilanne on oikeudellisesti hyvin epäselvä ja tähän tarvitaan uusi esitys. Itse toivon, että päästään syksyllä eteenpäin tässä asiassa".

8. Mitä tulee tilanteen väitettyyn epäselvyyteen, niin ministeri varmaan tietää, että perustuslain lisäksi myös korkein oikeus on ottanut kantaa yksityisten parkkiyhtiöiden oikeuteen määrätä valvontamaksuja virheellisestä parkkeeraamisesta yksityisille alueelle (KKO 2010:23 ja KKO 2011:43). Näiden ratkaisujen mukaan valvontamaksun määrääminen perustuu yksityisoikeudelliseen sopimukseen ja sen rikkomiseen ja siihen, että valvontamaksussa ei ole kyse julkisen vallan käyttämisestä. - Ministerin olisi ollut tasapuolisuuden nimissä hyvä tuoda tämä esille, vaikkei sitä olisi häneltä kysyttykään.

9. YLE:n toimittajan ministerin em. toteamuksen yhteydessä esittämä oma "johtopäätös", jonka mukaan "sen koommin oikeuslaitos kuin mikään muukaan päätösvaltainen toimija ei ole löytänyt asiassa yhteistä linjaa", on peräti väärä ja virheellinen. Eikö toimittaja todellakaan pidä korkeinta oikeutta minään eli "päätösvaltaisena toimijana" asiassa? Perin kummallinen näkemys.

10. Väliotsikon "Oikeusministeri tukee perustuslakivaliokuntaa" alla toimittaja johdattelee ministeriä ottamaan kantaa perustuslakivaliokunnan lausuntoon. Katsojille, kuulijoille ja lukijoille ei kylläkään kerrottu, mistä lausunnosta ja mistä asiasta on kysymys, mutta tähän olemme saaneet jo tottua, sillä ko. menettely on YLE Uutisten toimituksen suurpiirteisen linjan mukaista jutuntekoa. - Kyse on perustuslakivaliokunnan lausunnosta PeVL 57/2010 vp ja se koskee hallituksen esitystä HE 223/2010 vp.

11. Toimittajan intro seuraavan kysymykseen tai kommenttiin kuului näin: "Uusi oikeusministeri pitää perustuslakivaliokunnan lausuntoa kantaa merkittävänä. Perustuslakivaliokunta tulkitsi aiemmin, että sakotusoikeutta ei yksityiselle yhtiölle ei tule antaa".

12. Tässä kohtaa toimittaja ja toimitus antavat yleisölle jälleen harhaanjohtavaa ja väärää tietoa. Hallituksen lakiesityksessä (HE 223/2010 vp), josta valiokunta antoi lausunnon (PeVL 57/2010 vp), ei toki edes esitetty minkäänlaisen "sakotusoikeuden" antamista yhtiölle, vaan kyse oli yksityisestä pysäköinninvalvonnasta ja valvontamaksun määräämisestä.

13. Toiseksi perustuslakivaliokunta ei tietenkään "tulkinnut" tai sanonut, että yhtiöille ei tulla myöntämään millään edellytyksillä oikeutta valvontamaksujen määräämiseen. Tämä on perätöntä puhetta. Sen sijaan valiokunta edellytti, että lakiesitystä ei voida hyväksyä sellaisenaan, vaan sitä olisi tietyiltä osin tarkistettava ja täydennettävä, jotta lakiesitys valvontamaksujen määräämisestä voidaan hyväksyä. - Kyse ei siis ole lainkaan sellaisesta asiasta, jota toimittaja yrittää yleisölle syöttää!

14. Mutta miten oikeusministeri sitten kommentoi mainittua virheellistä johdantoa? Anna-Maja Henriksson sanoi näin:
- "Minulle on erittäin tärkeätä se, että noudatetaan perustuslakivaliokunnan kantaa. Perustuslakivaliokunta on tässä maassa se elin, joka tulkitsee perustuslakia ja sillä linjalla pitää pysyä".

15. Oikeusministeri totesi siis ainoastaan itsestään selvän asian puhumatta mitään tässä kohdin mainitusta lakiesityksestä. Ministerin mukaan perustuslakivaliokunnan ilmaiseman kanta on merkittävä, mutta senhän me kaikki toki tiedämme. Tiedämme myös, että sanottu valiokunta tulkitsee perustuslakia, joten ei tässäkään, Herra varjele, ole kerrassaan mitään uutta ja ihmeellistä.

16. Oikeusministeri olisi voinut kyllä todeta, että perustuslakivaliokunnan lisäksi myös tuomioistuimet ja muut virnaomaiset tulkitsevat perustuslakia, koska se niiden velvollisuutena. Toisin sanoen, jottei asia olisi jäänyt kuulijoille ja katsojille epäselväksi, ministeri olisi voinut sanoa ja muotoilla lausumansa niin, että perustuslakivaliokuntaa pidetään meillä perustuslain ylimpänä tulkitsijana tai jotain muuta yhtä "ylevää".

17. Ministerin lausunnosta ilmeisesti riemastuneena toimittaja kiirehti hengästyneenä tokaisemaan "juttunsa" päätesanoiksi:
- "Tämän perustella näyttäisi siis siltä, että uusi laki tulee aikanaan kaventamaan yksityisten lappuliisojen oikeuksia, tai jopa poistamaan ne kokonaan." Toimittajan saaman idean ja suorastaan neronleimauksen perusteella on sitten koko YLE Uutisten uutisjuttu varustettu alussa jo mainitulla raflaavalla otsikolla "Parkkiyhtiöt voivat menettää sakotusoikeutensa."

18. Ehei, pojat ja tytöt! Voin sanoa, että näin ei tule tapahtumaan, vaikka YLE Uutisissa Ari Mölsä kumppaneineen tuntuukin ajavan "yksityisen sakotusoikeuden kaatamista" kuin konsanaan käärmettä pyssyyn.

19. Saahan tuollaisen järkevän hankkeen, jollaisesta yksityisessä pysäköinninvalvonnassa on kysymys, kaatamista toki vapaassa maassa ajaa, siitä ei ole kysymys. Kyse on kuitenkin siitä, että YLE Uutisten pitäisi pystyä nähtyä paljon paremmin noudattamaan toiminnassaan tasapuolisuutta ja totuutta. Kömpelöt vääristely-yritykset eivät vaikuta hyvältä eivätkä anna kovin valoisaa kuvaa toimituksen ammatillisesta tasosta.

20. Perin ikävä ja vastenmielinen on myös tapa, jolla tuoreen ja asioihin vielä perehtymättömän ministerin ympäripyöreitä ja hyväntahtoisia lausumia yritetään käyttää toimituksen oman kannan ajamisessa hyväksi ja saada ministerin hyvin yleisellä tasolla pysyttelevät lausumat näyttämään siltä, että nyt myös valtakunnan oikeusministeri seisoisi YLE Uutisten porukan ajatusten takana.

21. Oikeusministeri Henriksson ei puhunut haastattelussa sanaakaan siihen suuntaan, että yksityistä pysäköinninvalvontaa ei tultaisi jatkossa sallimaan. Hän puhui vain uuden lakiesityksen valmistelusta, joka alkaa ministeriössä ensi kuussa.

22. Ministeri Henrikssonilta olisi toivonut samanlaista kannanottoa kuin minkä hänen niin suuresti ihailemansa ja kunnioittamansa perustuslakivaliokunnan edellinen puheenjohtaja Kimmo Sasi antoi viime keväänä, kun valiokunta esitti hallituksen esityksen hylkäämistä. Sasi sanoi, että valiokunnan lausunto ja siinä ilmaistu kanta koskee yksinomaan lakiesitystä eikä siis lainkaan nykyiseen käytäntöön ja KKO:n ennakkopäätökseen KKO 2010:23 perustuvaa yksityistä pysäköinninvalvontaa ja valvontamaksujen määräämistä. Sasi sanoi myös, että nykyisin annettavat valvontamaksut on syytä maksaa.

23. Ministeri Henrikssonilla olisi ollut YLE Uutisten haastattelussa mahdollisuus omalta osaltaan selventää tilannetta samalla tavalla kuin Kimmo Sasi teki aiemmin. Valitettavasti Henriksson ei hoksannut käyttää tilaisuutta hyväkseen, vaan tyytyi toimittajan johdattelemana vain valittelemaan "epäselvää käytäntöä."

keskiviikko 17. elokuuta 2011

466. Onnen odotusta kahdessa naapurimaassa

Pikkuhiljaa joelle...

Ruotsin prinsessa Victoria on raskaana. Ruotsin hovi tiedotti prinsessan raskaudesta tänään.

- Heidän kuninkaalliset korkeutensa kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel iloitsevat saadessaan kertoa odottavansa lasta, kerrottiin Ruotsin hovista.

Hovin mukaan tuleva äiti voi hyvin. Lapsi syntyy maaliskuussa 2012.
- Koko kuningasperhe iloitsee uutisesta, hovin tiedottaja kertoi ruotsalaislehdille.

Näin siis Ruotsissa, tuossa mainiossa kuningaskunnassa.

Meillä täällä Suomen tasavallassa on puolestaan riemuittu viikon verran kaasuputkialalla viime ajat toimineen vanhan öykkärin asettumista ehdolle tasavallaan presidentin vaalissa ensi tammikuussa.

Myös suomalainen odotus saa täyttymyksensä maaliskuussa, tarkemmin sanottuna 1.3.2012, jolloin vastavalittu presidentti astuu virkaansa.

Kohdistuuko valinta mainittuun kaasuputkimieheen vain kenties hänen vastaehdokkaanaan olevaan kamreerityyppiseen tupakoivaan rullaluistelijaan. Tätä tasavaltalaiset odottavat jännittyneinä, monet suorastaan pelokkaan jännittyneinä, eivät lainkaan yhtä riemullisissa tunnelmissa kuin kuningaskunnan asukkaat prinsessan synnyttämistä.

Odotuksessakin on siis eroja.

perjantai 12. elokuuta 2011

465. Rikosoikeuden professori kannustaa kansalaistottelemattomuuteen

1. Yksityisestä pysäköinninvalvonnasta on taitettu peistä kohta jo kolme tai neljä vuotta. Korkein oikeus katsoi ennakkopäätöksessään vuonna 2010, että yksityisessä parkkivalvonnassa on kyse täysin laillisesta asiasta (KKO 2010:23). Tarkemmin sanottuna kysymys on yksityisoikeudelliseen sopimukseen ja sen rikkomiseen perustuvasta maksusta, ei mistään julkisoikeudellisesta seuraamuksesta eikä siis tietenkään sakosta.

2. KKO:lle tehtiin vuoden alussa hakemus, jossa vuoden 2010 tuomiolla maksuvelvolliseksi tuomittu autoilija haki KKO:n kyseisen tuomion purkamista. Pari kuukautta sitten antamallaan päätöksellä KKO kuitenkin yksimielisesti katsoi, että hakemus oli aiheeton eikä tuomiota siis purettu (KKO 2011:43).

3. Tästä huolimatta eräät tahot haluavat palata asiaan yhä uudelleen ja uudelleen. Tässä asiassa on kunnostautunut erityisesti YLE-Uutiset, joka nostaa kysymyksen valvontamaksun laillisuudesta toistuvasti esille ikään kuin suurena uutisena. YLE-Uutiset ja etenkin sen toimittaja Ari Mölsä tekevät, kuten olen blogissani kertonut, yhteistyötä eräiden niin sanottujen oikeusoppineiden kanssa, jotka nähtävästi ovat kokeneet KKO:n sanotun tuomion arvovaltatappiokseen. He inttävät inttämästä päästyään, että valvontamaksut eivät perustu lakiin ja että KKO:n ratkaisut olisivat siten laittomia.

4. Eilen YLE-Uutiset nosti mainitun kysymyksen jälleen kerran - ties kuinka monennen kerran - esille. YLE-Uutisten verkossa sanottu kysymys ja "uutinen" nostettiin illalla peräti toimituksen askaroimaksi ykkösuutiseksi eli ohi mm. ohi Paavo Lipposen ilmoituksen ja Lontoon mellakoiden. Näin siitä huolimatta, että parkkimaksuasiassa ei ole tapahtunut mitään uutta tai merkittävää.

5. YLE-Uutisten jutun otsikko kuuluu raflaavasti:

Rikosoikeuden professori ei maksaisi yksityisiä parkkisakkoja.

6. Kuten arvata saattoi, professorilla tarkoitetaan jutussa Itä-Suomen (Joensuun) yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvasta; todettakoon, että kyseisessä opinahjossa ei ole oikeustieteellistä tiedekuntaa. Tolvanen on jo aiemmin kunnostautunut kyseisessä asiassa useilla vastaavanlaisilla lausunnoillaan, joita YLE-Uutiset ja toimittaja Ari Mölsä ovat sitten työntäneet "sekamelska-terminologialla" ("täysi kaaos", "täysi sotku", "täydellinen sotku ja sekamelska" jne.) höystettyinä tuutistaan maailmalle. Ks. tästä esimerkiksi blogiani 408/9.3.2011.

7. Tolvanen ei ole toki ensimmäistä kertaa pappia kyydissä. Aiemmin professori on jopa väittänyt, että yksityiset parkkifirmat syyllistyisivät rikokseen eli virkavallan anastamiseen, koska sakottaminen kuuluu yksinomaan viranomaisille. Valtakunnansyyttäjävirasto on kuitenkin tehnyt asiassa syyttämisjättämispäätöksen todeten yksiselitteisesti, että parkkifirmojen toiminnassa ei selvästikään ole kyse Tolvasen väittämästä tai mistään muustakaan rikoksesta.

8. Eilen YLE-Uutisissa julkistetussa lausunnossa Tolvanen toistaa jo aiemmin esittämänsä sanoman, jonka mukaan hän itse jättäisi parkkisakot maksamatta. Tolvanen puhuu siis edelleen sakosta, vaikka kyse ei ole sakosta, vaan yksityisoikeudellisesta maksusta.
- Minä en nykyisessä tilanteessa sakkoa maksaisi, koska mielestäni sille ei ole laillista perustetta, sanoi Tolvanen eilen YLE:lle.

YLE-Uutisten juttu löytyy tästä.

9. Vaikka Tolvanen näyttää muodollisesti puhuvan vain omasta puolestaan ja "omista sakoistaan", hän luonnollisesti haluaisi tai ainakin toivoisi, etteivät muutkaan "yksityisen sakotuksen kynsiin" joutuneet ihmiset valvontamaksuja suorittaisi. Tolvanen hyödyntää sanomaansa levittäessään juridiseen asiantuntemukseen perustuvaa arvovaltaansa ja antaa selvästi ymmärtää, että "sakkoja" ei kerta kaikkiaan kannata "laittomina" maksaa. Hän riitauttaa edelleen, KKO:n kahdesta päätöksestä huolimatta, valvontamaksujen laillisuuden.

10. Kuten anottu, valvontamaksut eivät ole laittomia, vaan niillä samoin kuin yksityisillä parkkifirmoilla on oikeusjärjestyksen ja valtakunnan ylimmän tuomioistuimen selkeä tuki takanaan. Maassa vallitsee oikeusjärjestyksen turvaama sopimusvapauden periaate, johon valvontamaksujen määrääminen pohjimmiltaan perustuu.

11. Valvontamaksun maksamatta jättäminen ei ole rikos. Valvontamaksussa on kuitenkin kysymys sopimusrikkomukseen perustuvasta maksusta ja sen maksamatta jättämisessä oikeusjärjestyksen vastaisesta laiminlyönnistä. Valvontamaksu voidaan vahvistaa tuomioistuimen tuomiolla, joka puolestaan voidaan panna ulosottoteitse täytäntöön. Se, joka tästä huolimatta haluaa riitauttaa valvontamaksujen periaatteellisen laillisuuden, riitauttaa koko yksityisoikeudellisen sanktiomekanismin ja tulee julkisilla kannanotoillaan samalla kannustaneeksi valvontamaksun saaneita ihmisiä kansalaistottelemattomuutena ilmenevään laittomuuteen. Tämän kehotuksen tai kannustamisen teho on sitä suurempi, mitä arvovaltaisemmasta "riitauttajasta" on kysymys.

12. Kun rikosoikeuden professori sanoo toistuvasti julkisuudessa, että yksityisiä parkkisakkoja ei kannata maksaa tai että "minä en ainakaan maksaisi", hän luonnollisesti kannustaa arvovallallaan valvontamaksun saaneita ihmisiä jättämään maksut maksamatta. Tolvasen "oppi" on jo langannut otolliseen maaperään, mikä näkyy parkkiaktivistien ja -huligaanien oikeusjakohtuus -nettisivustolla. Myös siellä ihmisiä kannustetaan valvontamaksujen laiminlyöntiin ja vedotaan tässä suhteessa innolla professori Tolvasen lausumiin.

13. Tolvanen hämmästytti tänään myös yhdellä uudella kannanotollaan. Hän on nimittäin ryhtynyt arvuuttelemaan, voisiko valvontamaksun saanut ihminen valittaa maksusta hallinto-oikeuteen tai viedä asian hallinto-oikeuteen niin sanottuna hallintoriita-asiana. Tolvanen jopa kertoi tietävänsä muutaman tapauksen, jossa tällaista operaatiota on harkittu.

14. Tolvasen esille ottama kysymys tai "suunnitelma" on täysin lakiin perustumaton. Kuten professori Olli Mäenpää YLE:n jutussa totesi, hallinto-oikeus jättäisi sanotun valvontamaksusta tehdyn valituksen tai hallintoriitaa koskevan kanteen tutkimatta, koska hallinto-oikeus voi lain mukaan tutkia ainoastaan julkisoikeudellisista oikeussuhteista johtuvia riitoja eikä valvontamaksussa ole kysymys tällaisesta asiasta tai hallinnollisesta maksusta, vaan puhtaasti yksityis- ja sopimusoikeudellisesta asiasta. Valvontamaksun saanut voisi sen sijaan nostaa käräjäoikeudessa negatiivisen vahvistuskanteen, jossa riitautetaan sopimuksen ja maksun pätevyys.

15. Olen kuullut, että professori Matti Tolvanen on "ryhtynyt" nykyisin myös tuomariksi, eli hän on toiminut Kuopion hallinto-oikeuden määräaikaisena tuomarina oman professorin tehtävänsä ohella. Voi hyvin olla, että Tolvanen tulee jatkossakin saamaan kyseisiä määräaikaisen tuomarin tehtäviä. Kenties sattuisi käymään vieä niin "somasti", että hallinto-oikeuden kollegio, jossa Tolvanen on jäsenenä, saa "yllättäen" ratkaistavakseen valituksen tai hallintoriita-asian, jossa on kyse nimenomaan valvontamaksun riitauttamisesta. - Jääkäämme siis mielenkiinnolla odottamaan, mitä kaikkea hauskaa Kuopion hallinto-oikeudesta ja Karjalasta kajahtaa.







keskiviikko 10. elokuuta 2011

464. Kaasuputki-Lipponen presidenttiehdokkaaksi. So what?

Lalli neanderthalensis nuijii piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä. Toistuukohan asetelma Sdp:n tulevassa jäsenäänestyksessä? "Luovutkos kisasta sovinnolla vai..."

1. Sdp järjestää neuvoa-antavan jäsenäänestyksen puolueen presidenttiehdokkaasta elokuun lopussa. Hesarin mukaan (10.8.) mukaan jäsenäänestykseen ovat ilmoittautuneet ainakin kirjailija Lasse Lehtinen, ex-ministeri Tuula Haatainen ja Turun ex-piispa Ilkka Kantola.

2. Selvän signaalin ehdokkuudestaan on antanut myös KHO:n presidentti Pekka Hallberg, kuten olen blogissani aiemmin kertonut. Hallberg tosin ei kertonut, minkä puolueen hän valitsisi, mutta niin vain hänet on pantu HS:ssa demareiden listalle, joka "vielä miettii" ehdokkuuttaan. Funtsijoiden linjalla ovat myös nimet Pentti Arajärvi, Reino Paasilinna, Heli Paasio (!?), Mitro Repo, Jacob Söderman ja tietenkin pahnan pohjimmaisena Erkki Tuomioja. Eero Heinäluoman aikeista ei ole tietoa.

3. Vielä jokin aika sitten sanottiin, ettei demareilla olisi oikeastaan juuri kukaan lähtemässä mukaan presidenttikisaan. Mutta kuten nähdään, tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Hemmetin pitkä lista ehdokkaita ja potentiaalisia ehdokkaita! Kuka vielä väittää, ettei presidentin virka muka kiinnosta ja ettei presidentillä olisi enää mitään valtaa! Puhutaan mitä puhutaan, mutta kyllä asia on niin, että valta ja vallanhalu on se ykkösasia, mikä poliitikkoja, myös ex-poliitikkoja, kaikkein eniten tässä elämässä kiinnostaa.

4. Jotain edellä mainituista listoista on kuitenkin puuttunut, ja aika aneemisilta nuo tutut nimet ovat tässä yhteydessä vaikuttaneet. Näin voidaan sanoa, kun muistetaan "todellisen työväenpuolueen" ei kokoomuksen Sauli Niinistön valtavan suuri gallup-kannatus. Demareilta on näyttänyt puuttuvan vaalikuvioista todellinen Super-Star.

5. Mutta tänään tuo nimi sitten saatiin. HS:sta saimme aamusella - kuinkahan monelta ne kuuluisat aamukaffet purskahtivat taas tänään lehteä lukiessa pitkin kyseistä uutissivua - lukea jokaista suomalaista ja isänmaanystävää suuresti ilahduttavan ja mieltä kovasti lämmittävän ilouutisen: LIPPONEN HARKITSEE EHDOKKUUTTA. Varmemmaksi vakuudeksi lehden sisäsivulla vielä otsikoidaan koko sivun leveydellä: PAAVO PÄÄTTÄÄ PIAN. Jo huomenna tai viimeistään ylihuomenna Paavo kertoo lopullisen kantansa asiassa eli lähteäkö vai eikö lähteä.

6. Voin kuitenkin jo tässä paljastaa, että asia on käytännössä selvä ja kirkas kuin pläkki: Paavo Lipponen, 70-vee, lähtee mukaan jäsenäänestykseen ja hänestä myös leivotaan ylivoimaisella äänteen enemmistöllä demareiden presidenttiehdokas. Miksi olen asiasta näin varma? No, tietenkin sen vuoksi, että jos kerran erkkolainen Helsingin Sanomat on ottanut asian näin suurin otsikoin esille, asian täytyy olla sillä selvä eli niin sanotusti kirkossa kuulutettu. Mihin tässä enää muuten voisi luottaa jollei Hesariin!

7. Lipponen tosin kertoo vielä puntaroivansa asiaa. "Olen vielä tätä halunnut harkita". Mutta harkitseminen on tässä vain savuverho. Lipponen lykkää lopullista ilmoitustaan päivällä tai parilla vain antaakseen ihmisten toipua järkytyksestä, siis ilouutisesta. Lisäksi hän ehtii käydä parturissa ja tälläytyä muutenkin Päivin avustuksella tip top -kuntoon ottaessaan vastaan sankan toimittajajoukon ja asuintalonsa parvekkeelta alla vellovan ihmisjoukon huumaavat suosionosoitukset ja hurraa-huudot, joilla ei tunnu olevan loppua.

8. Miksi Lipponen sitten lähtee mukaan ja uhrautuu vielä hyvin Sdp.ssä, eduskunnassa, valtioneuvostossa ja venäläis-saksalaisen kaasuputkiyhtiö Nord Streamin konsulttina palveltuaan ja ansaituilla eläkepäivillään ollessaan kansankunnan korkeimmaksi edusmieheksi? Antaapa Paavon itsensä kertoa:
- Lipponen rohkaistui pohtimaan ehdokkuutta, koska moni on toivonut hänen lähtevän kisaan;
- Lisäksi Lipposen mukaan asiaan on vaikuttanut "tilanne maailmalla ja Suomessa". Hän ei tarkenna, mitä tarkoittaa (Tämän pitäisi toki olla ihan saletti asia ilman tarkennuksiakin; latojan huomautus);
- "Tässä on monenlaisia ilmiöitä" (Jälleen laittamattomasti ja viisaasti haasteltu; latoja);
- "Suomessa vallitsee henkinen ja älyllinen taantuma." (Kyllä, taas naulan kantaan! Sauli Niinistö pani vielä paremmaksi ihmetellessään eilen blogissaan "miten vähällä järjellä maailmaa hallitaan");
- "Eduskuntavaalit olivat junttikapina" (Jumankekka sentään, taas napakymppi! Onneksi ne junttihölmöt eivät ymmärtäneet tarttua valtaan, vaikka sitä heille suorastaan tyrkytettiin).

9. Mistä tämä meidän rakastettu Paavo-johtajamme sitten oikein tunnetaan ja muistetaan? Mitkä ovat hänen ansionsa ja mitkä taas mahdolliset heikkoutensa - jos niitä nyt nimeksikään olisi, epäilen suuresti - tasavallan presidentin virkaan? Lukijat voivat pohtia tätä tykönänsä ja sitten kipin kapin vain kirjoittamaan palsturille Paavoa koskevia kommentteja!

10. Tässä vain lyhyt lista heti kohta mieleen juolahtaneista asioita ja tapahtmista Paavon pitkän uran varrelta:
- So what-kommentti Wikileaks-vuotojen yhteydessä; Paavo (muka) jäi niin sanotusti rysän päältä kiinni, kun Tarja Halosen salaiset keskustelut Putinin ja Medvedevin kanssa vuosivat oitis USA:n suurlähettiläälle;
- Paavo johdatti meidät eurooppalaisiin "pöytiin, joissa asioista todella päätetään;"
- Paavo vei meiltä oman rahan markan ("ei ole mulla markkoja taskussa"), mutta johdatti meidät samalla iki-ihanaan eurooppalaiseen rahaliittoon ja euroon;
- Paavo torppasi aiheettomina vaatimukset kansanäänestyksestä euroon liityttäessä;
- Paavo johdattaisi meidät kernaasti myös Natoon;
- Paavon vierailu George W. Bush -nuoremman luona Washingtonissa 2002 syksyllä ja yritys viedä Suomi mukaan jenkkien ja Naton Irak-operaatioon;
- Juustohöylä, joka oli Paavo-pääministerin ja hänen hallituksensa tärkein työväline 1990-luvulla esimerkiksi terveydenhoidon uudistuksista päätettäessä;
- Itämeren kaasuputkihanke, jota Paavo ajoi kuin konsanaan käärmettä putkeen Schröderin ja Putinin apupoikana;
- Paavon isänmaallinen ja täysin pyyteetön toiminta Nord Stream-yhtiön pienipalkkaisena konsulttina kaasuputkihankkeen edistäjänä ja varmistajana;
- Paavo Lipponen muistetaan "isänmaan ystävänä", joka poltti 1960-luvulla mielenosoituksellisesti sotilaspassinsa, tässä hän on samassa seurassa mm. Erkki Tuomiojan ja Ilkka Taipaleen kanssa; jne.

11 Jumankauta, jollei näillä ansioilla pääse demareiden presidenttiehdokkaaksi, niin johon on ihme! Mitä vielä voidaan vaatia! Täh?

12. Ikärasistit tietenkin huutelevat puskista, että jos Paavo valitaan, niin hän olisi kauden lopulla jo 76-vuotias. So what? Kaikkihan me muistamme, että Kekkonen oli parhaassa ja vetreimmässä kunnossaan juuri yli seitsemänkymppisenä ja erityisesti 76-vuotiaana! Kysykää vaikka Uudentalon Einolta! Paasikivi ja Mannerheim johtivat valtakuntaa vielä reilusti yli kahdeksankymppisinä ja hyvin meni!

13. Ei siis muuta kuin Paavo kehiin! Mistään kehäraakista ei ole todellakaan kysymys. Tulossa on todellinen titaanien ottelu: Paavo vs. Paavo. Näin jo ja kun myös Paavo Väyrynen valitaan kepun ehdokkaaksi. Kisasta puuttuu oikeastaan enää vain yksi Paavo, Saarijärven Paavo!

14. Mutta jos Väyrysen Patea taas - jälleen kerran - sorsittaisiin kepun ehdokasasettelussa, niin sitten kepusta lähtee Lippos-Paavoa vastaan vielä kovempi vastus: Pohjan-Akka eli Anneli Jäätteenmäki. Jos oikein muistan, Paavolla jäi vuoden 2003 eduskuntavaaleissa jotain hampaankoloon Annelia ja Annelilla puolestaan Paavoa vastaan. Saataisiin sitten samalla tuokin matsi vihdoin päätökseen.

15. Paavon vaalirahoituksessa ei tulisi olemaan pienintäkään ongelma eikä demareiden kassaan koskettaisi. Kampanjavarat löytyisivät ja rahaa tulisi, sitä suorastaan virtaisi, kaasuputkiyhtiö Nord Stream/Gazprom likaisista putkistosta. Paavo saisi arvokasta henkistä tukea ulkomaisilta ystäviltään ja liittolaisiltaan, ensimmäisten joukossa seisoivat yhtenä miehenä sellaiset heput kuin Gerhard Schröder ja Vladimir Putin. Kaasuputkimiehiä kaikki tyyni.

PS
Paavolla on sitä paitsi jo kokemusta presidentinvaalikampanjasta. Hänhän pyrki niin maan perkuleesti EU-presidentin virkaan. Se, ettei Paavo tullut valituksi, johtui ainoastaan valintatavasta: EU-presidenttiä ei valittu kansanäänestyksessä, vaan kabinettipolitikoinnin tuloksena.