Saamelaiskäräjien avajaisista, Näkkäläjärvi vasemmalla1. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Jenni Haukio osallistuivat tänään Inarissa Saamelaiskäräjien avajaisiin ja saamelaiskulttuurikeskus Sajoksen vihkiäisiin.
2. Avajaisissa ja jo sitä ennen pidetyssä tiedotustilaisuudessa puhuttiin, mistäpä muusta kuin kansainvälisen työjärjestön ILO:n alkuperäiskansoja koskevasta sopimuksesta ja sen ratifioinnista. Saamelaiset ovat vaatineet Suomen hallitukselta sopimuksen ratifiointia vuosikaudet ja asiaa on vatvottu useiden hallituskausien ajan, mutta aina ilman tulosta.
3. Suomi ei ole kyennyt tai halunnut ratifioida sopimusta. Asia on kaatunut aina lopulta siihen, miten saamelaisten oikeudet alueensa maihin ja vesiin tulisi määritellä. Lähes koko saamelaisalue on tällä haavaa valtion omistuksessa. Ylä-Lapin suomenkielinen väestö on pelännyt maaoikeuksiensa kaventumista, jos sopimus ratifioidaan. Norja on ratifioinut sopimuksen.
4. Sopimuksen ratifiointihanke on aiheuttanut närää saamelaisten ja Ylä-Lapissa asuvien lappilaisten välillä. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi valittelikin puheessaan tänään saamelaisvastaisen liikehdinnän nousua. Liikkeen jäsenet ovat aloittaneet saamelaisten oikeuksien vastustamisen saamelaisten aktiivisella uhkailulla, internet- ja mediakamppailulla ja karvalakkilähetystöillä Helsinkiin, kertoi Näkkäläjärvi.
– Pyrkimykset parantaa saamelaisten asemaa ovat herättäneet muun väestön halun tulla luetuksi saamelaisiksi. Saamelaiskulttuurin tulevaisuus on uhattuna, mikäli saamelaisuudesta tulisi kaikkien lappilaisten oikeus, Näkkäläjärvi korosti.
5. Presidentti Niinistö toki paheksui mainittua uhkailua, mutta muutoin häneltä ei juuri ymmärrystä saamelaisille ja ILO-sopimuksen ratifioinnille herunut. Presidentin tulkinta ILO-sopimuksesta yllätti kaikki kutsuvieraat, myös tilaisuudessa olleen oikeusministeri Henrikssonin. Niinistö tuntui olevan sitä mieltä, ettei sopimus ole enää tätä päivää.
6. Jyrki Kataisen hallitus on kuitenkin sitoutunut ohjelmassaan siihen, että ILO-sopimus ratifoidaan tällä hallituskaudella. Aikoisiko tasavallan presidentti siis arvovallallaan tyrmätä koko ajatuksen. Kuka sanoikaan, ettei presidentillä ole Suomessa enää mitään valtaa? Kyllä presidentti nyt ainakin piskuisen alkuperäisvähemmistön aikoo nujertaa!
7. Niinistön mukaan ILO-sopimus rakennettiin aikanaan toisenlaisiin tarkoituksiin verrattuna nykypäivään. Tämän vuoksi sopimus soveltuu huonosti nykyoloihin. Hänen mukaansa sopimuksen tiimoilta on "paljonkin tapahtumassa", mutta toisaalta hän antoi ymmärtää, ettei ratifiointi toteudu nopeasti.
8. Niinistö viittasi myös pohjoismaiseen saamelaissopimukseen, josta käytävät neuvottelut on määrä viedä päätökseen viiden vuoden kuluessa. Hänen mukaansa asiasta olisi saatava myös kansallinen yhteisymmärrys ennen ratifiointia. Marssijärjestys näyttäisi siis Niinistön mukaan olevan sellainen, että ILO-sopimus ratifioidaan vasta pohjoismaisen sopimuksen jälkeen ja sitten, kun asiasta on päästy kansallisella tasolla yhteisymmärrykseen. Tähän tietenkin kuluu aikaa rutkasti eikä ILO-sopimuksen ratifioinnista ole enää mitään takeita.
9. Niinistön mukaan nyt olisi tärkeintä saada aikaan sellainen ratkaisu, että kaikki voisivat siihen tyytyä. Vasta tältä pohjalta olisi mahdollista arvioida, millaisiin kansainvälisiin velvoitteisiin Suomi voi sitoutua. Niin ei voi olla, että yhden oikeus on toiselle oikeuden menetys, sanoi Niinistö hieman arvoituksellisesti. Niinistö toivoi myös, että saamelaisuudelle saataisiin sellainen määritelmä, ettei sitä tarvitse enää jälkikäteen tulkita.
Niinistö koko puhe löytyy tästä.
10. Niinistön "uustulkinta" oli yllätys saamelaiskäräjien edustajille. Käräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi totesi tämän ja arveli, että tasavallan presidentti ei kenties ole oikein perillä siitä, mistä ILO-sopimuksesta on kysymys.
11. Suomalaisten ja saamelaisten päämiehet ovat siis merkittävästä asiasta aivan eri linjoilla jopa niin, että saamelaisten päämies rohkenee arvostella tasavallan presidenttiä tietämättömyydestä! Todella yllättävää.
12. Tiedotustilaisuudessaan Niinistö puheli vielä raflaavampia kuin varsinaisessa juhlapuheessaan. Hänen mielestään sopimus on syntynyt toisenlaisiin tarkoituksiin kuin mistä Suomessa on kysymys. "Se on ollut siirtomaavallan aikaisen tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja siitähän täällä ei ole kysymys", Niinistö sanoi.
13. Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi ei ollut lainkaan samoilla linjoilla presidentin kanssa. Näkkäläjärvi epäili, ettei Niinistö ole tutustunut tarpeeksi syvällisesti sopimukseen ja sen eri ulottuvuuksiin.
14. Niinistön siirtomaatulkinta yllätti myös oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin, joka hallitusohjelman mukaisesti aikoo esitellä ILO-sopimuksen ratifioinnin vielä tällä vaalikaudella.
- Se on minulle uutinen, että sopimus olisi tulkittavissa näin, koska kyllähän se on ollut Suomessa pitkään sellainen aihe, josta ollaan puhuttu ja monenkin hallituksen aikana tämä on ollut tavoitteena, Henriksson ihmetteli. Oikeusministeri sanoi vielä, ettei hän ole aiemmin eli ennen Niinistön tämänpäiväistä kannanottoa kuullut vastaavaa tulkintaa ILO-sopimuksesta.
15. Varsinaissuomalainen tasavallan presidentti tuntuu olevan ILO-sopimuksen suhteen isomman asialla ja haluavan panna saamelaisten oikeutetut vaatimukset jäihin luultavasti koko oman presidenttikautensa ajaksi.
16. ILO-sopimuksen ratifiointi on ensimmäinen asia, jossa Kataisen hallituksen ja presidentti Niinistön sukset näyttävät menevän pahasti ristiin. Kumpikohan voittaa kiistan?
17. Itse asiassa Niinistön kanta ei ollut täysin yllättävä, sillä hän ilmoitti jo vaalikampanjansa aikana vastustavansa ILO-sopimuksen ratifiointia. Hänen mielestään Suomessa on ristiriitaisia käsityksiä siitä, ketkä kuuluvat alkuperäiskansaväestöön ja ketkä eivät.
- Jos olen oikein ymmärtänyt, niin ILO-sopimus on alun perin tarkoitettu siirtomaavaltojen aiheuttamien epäoikeudenmukaisuuksien korjaamiseen ja siitä ei Suomessa ole kysymys, Niinistö sanoi tammikuussa.
18. Vuoden 1989 ILO-sopimus numero 169 on yksi tärkeimmistä alkuperäiskansojen oikeuksia koskevista kansainvälisistä sopimuksista. Sopimus tunnustaa alkuperäiskansojen erityiset oikeudet perinteisiin asuinalueisiinsa ja niiden luonnonvaroihin sekä edellyttää valtioita ryhtymään erityistoimenpiteisiin muun muassa alkuperäiskansojen kulttuurin, kielen ja ympäristön suojelemiseksi. Sopimuksen on ratifioinut 20 valtiota. Suomi ja Ruotsi eivät kuulu sopimusvaltioihin, sen sijaan Norja on ratifioinut sopimuksen.
19. Jos jäätäisiin Niinistön tavoin odottelemaan, että Suomessa päästäisiin täydelliseen yksimielisyyteen siitä, ketkä kuuluvat alkuperäisväestöön ja ketkä eivät, ei sopimusta olisi luultavasti mahdollista ratifioida milloinkaan.
