1. Kielenkäyttöön ilmaantuu uudissanoja harva se viikko. Tämä koskee etenkin politiikan kieltä. Uuden SSS-hallituksen syntymisen myötä meille ovat tulleet tutuiksi pääministeri Juha Sipilän käyttöön ottamat verbit vatuloida, jappastella ja iteroida ja substantiivit vatulointi, jappastelu ja iterointi. Sipilän hallituksen valmistelema pakkolait ovat suomalaisille pelottavan tuttu sana.
2. Juha Sipilä aloitti oman jargoninsa viljelyn ennen huhtikuun 2015 eduskuntavaaleja. Hän toi politiikan kielenkäyttöön sanan kakkara, jota hän käytti havainnollistaakseen Suomen kehitysvajetta, eli sitä, miten julkiset menot nykyisin ylittävät veroilla ja maksuilla kerättävät tulot. Sipilä esitteli varerinpalasesta kotonaan näpräilemäänsä kakkara-häkkärää television vaaliohjelmissa. Se oli hieman samanlainen populistinen tempppu kuin Martti Ahtisaaren ja Ove Rehnin välinen karjalanpiirakan rypytystä koskenut tv-kisa vuoden 1994 presidentinvaalien alla.
3. Timo Soinin viljelemistä uudissanoista ja hokemista (soinismeista) ovat tulleet tutuiksi sanat jytky, ploki sekä sanonta "ei siittä mihkään päästä". Alexander Stubb puolestaan tullaan muistamaan sanasta pointti ("täs on kolme pointtii") ja kenties myös hänen sote-uudistuksen yhteydessä käyttämänsä sivistyssana agnostinen. Vm. sanalla Stubb tarkoitti sitä, ettei kokoomukselle ole oleellista, järjestetäänkö sosiaai- ja terveyspalvelut maakunta- vai kuntayhtymäpohjalta.
4. Viime viikonvaihteessa kielenkäyttöömme putkahti sana tolkku ja siitä muodostettu sanonta tolkun ihmiset. Lauantaina kello 15.34 presidentti Sauli Niinistö jakoi Facebook-sivuillaan kirjailija Jyri Paretskon Iisalmen Sanomissa 28.1. otsikolla Tolkun ihmiset - julkaistun kolumnin, joka käsittelee lähinnä maahanmuuttoa. Vähän myöhemmin Sauli jakoi linkin Paretskoin tekstiin myös Twitterissä. Kun vielä maahanmuuttokeskustelussa aiemmin "kunnostautunut" Teemu Selänne hehkutti Paretskoin kirjoitusta - siinä sivussa tietenkin myös Sauli Niinistöä - oli uusi kohujuttu valmis. Paretskoin kirjoitus samoin kuin Salen ja Teemun sitä koskevat kehut levisivät somessa pikavauhdilla. Paretskoi kehui kirjoituksessaa myös Teemu Selännettä. "Tolkun ihminen tekee niin kuin Teemu Selänne ja tuomitsee rasisimin yksiselitteisesti".
Paretskoi: Tolkun ihmiset
5. Onhan tuo toki aivan tolkullinen (kohtuullisen hyvä) kirjoitus. Sanapari tolkun ihmiset esiintyy tekstissä peräti 23 kertaa. Luulisi sanoman siitä, mitä kirjalilja tarkoittaa ja edellyttää tolkun ihmisiltä, menevän perille! Kukaties hieman vähempikin tolkuttaminen (tolkutus) olisi kuitenkin riittänyt. Onko noin vahvassa tolkutuksessa enää mitään tolkkua? Mutta presidenttiin Parenskoi tyyli upposi oitis ja hän myös soitti kirjalijalle, joka oli pressalta puhelun saadessaan ravintolassa Nilsiän Tahkolla. Selvää lienee, että Niinistö esitti puhelimessa Paretskoille myös alustavan kutsun saapua Linnan juhliin 6.12.
6. Sauli Niinistön vanavedessä myös monet muut poliittiset päättäjät samoin kuin ay-pomot, viihdetaiteilijat ja jopa TV1:n aamulähetyksen jälkihien väki ovat alkaneet kilvan käyttää tolkku -sanaa puheissaan. Pääministerin haastattelutunnilla eilen ääneen päässet toimittajat hokivat tuon tuostakin tolkku -sanaa.
7. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly otti heti eli tarkemmin sanottuna 31.1. klo 14.08 tolkku -sanan käyttöön kehaistessaan Juha Sipilän ilmoitusta "pakkolakien" eli kilpailukykypaketin valmistelun keskeytystä; Lylyn mukaan kyseessä on "tolkku päätös". Lylyn olisi voinut käyttää adjektiivia "tolkullinen", mutta hänen lausahduksestaan näkyy, miten tiettyä uustrendikästä sanaa voidaan käyttää sekä verbinä että substantiivina. Lyly ei halunnut sanoa, että Sipilän ilmaisema kanta oli "järkevä", sillä ko. sana olisi näet saattanut tuntua kohtuuttoman lipevältä ja ay-kenttäväen piirissä jopa hieman uskaliaalta kannanotolta.
8. Tolkku ei itse asiassa ole mikään uudissana, Kotimaisten kielten keskuksen (Kotuksen) mukaan sitä on käytetty suomen kielessä jo reilut 200 vuotta. Tolkku tulee venäjän sanasta tolk, jolla on sama merkitys kuin suomen kielen sanoilla järki, äly, kohtuus, ymmärrys tai vaikkapa roti. Nykysuomen sanakirja on sanojen tolkku, tolkullinen, tolkuta ja tolkuton kohdalla lähes pullollaan ko. sanoista muodostuvia sanontoja. Tuttuja sanontoja ovat esimerkiksi ilmaisut "tolkku kokonaan pois", "menettää tolkkunsa", "tulla tolkkuihinsa", "Kallen puheista ei saa mitään tolkkua", "tolkun mies" ja "joku tolkku pitää toki olla".
9. Nyt sana tolkku on herännyt ikään kuin uudelleen henkiin, kun presidentti Niinistö ja Teemu Selänne ovat tarttuneet siihen Paretskoin kolumnin innoittamana. Niinistö ja Selänne ovat sen verran tolkun miehiä, että he eivät innostu kehumaan kolumnistia tai kirjailijaa, joka puhuu tolkun ihmisten sijasta järkevistä tai älykkäistä ihmisistä, sellaiset sanaparit eivät herätä julkisuudessa huomiota. Tolkku on hieman samanlainen puolimukava kuin "mulkku", josta on väännetty jos jonkinlaisia sanontoja ja hokemia; "aika mulkku", "täysmulkku", "mulkku koko mies" jne.
10. Tolkku-sanaa arkikielessä esiintyy useammin sen vastakohtaa tarkoittava sana tolkuton, jonka synonyymejä ovat mm. sanat järjestön, sekava, mieletön ja päätös; tolkuton ehdotus, ajatus tai teko. Esimerkiksi sellaiset sanonnat kuten "tolkuttomasti humalasssa", "juoksenteli tolkuttomana sinne tänne", "on aivan tolkutonta vaatia, että", "tolkuttoman kallis", "väkeä oli ihan tolkuttomasti" ovat tunnettuja.
11. Vilkaisu päivän uutisotsikoihin osoittaa, että sanaa tolkku tai sen vastakohtaa tolkuton voitaisiin käyttää useammin. Esimerkiksi tähän tapaan: "Sähköverkkoyhtiöt korottivat siirtohintojaan aivan tolkuttomasti", "Yritysten veronkierto, jota myös verosuunnitteluksi kutsutaan, on saanut jo tolkuttomat mittasuhteet", "Alkoholi Suomessa on tolkuttoman kallista", "Wilma Murton seiväshypyn ME-tulos on tolkuttoman kova", "Trumpista tolkun mies Valkoiseen taloon", "Pääministerin vatulointi kotitalon luovuttamisessa turvapaikanhakijoiden käyttöön on kestänyt tolkuttoman kauan", "Bloginpitäjä K:n omahyväisyys ja itsekehu on suorastaan tolkutonta", "Joku tolkku presidentin toki tulisi somen käytössä sentään säilyttää".
12. Sanontaa "vähän tolkkua" (pientä rajaa) voidaan käyttää monessa eri yhteydessä. Voidaan esimerkiksi toivoa, että blogin pitämisen tulisi pysyä kohtuuden rajoissa. Kyllä blogeillakin on sentään joku tolkku oltava! Tolkun ihminen ei sorru joka päivä toistuvaan blogikirjoitteluun.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste blogit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste blogit. Näytä kaikki tekstit
maanantai 1. helmikuuta 2016
perjantai 2. toukokuuta 2014
839. Heinäluoma: Koskelo ei painostanut kansanedustajia
1. Edellisessä blogijutussani kerroin Yle Uutisten "kohu-uutisesta", jonka mukaan kansanedustajat ovat hämmästelleet korkeimman oikeuden (KKO) presidentti Pauliine Koskelolta saamiaan sähköpostiviestejä asioissa, joita on käsitelty eduskunnassa. Toimittajien esittämien vihjailujen mukaan jotkut kansanedustajat olisivat pitäneet Koskelon lähettämiä viestejä arveluttavina jopa perustuslaissa säädetyn valtiovallan kolmijako-opin kannalta.
2. Pauliine Koskelo kiisti Yle Uutisten toimittajien painostusväitteet - kansanedustajat eivät itse sellaista väitettä edes esittäneet - ja kertoi lähettäneensä joillekin kansanedustajille ainoastaan lakiesityksiin liittyvää taustamateriaalia, kuten esimerkiksi tuomioistuinten päätöksiä tai esitelmiä taikka juridisissa lehdissä julkaistuja kirjoituksia.
3. Itse pidin ja pidän edelleen Yle Uutisten nostattamaa kohua lähinnä naurettavana hupijuttuna. Vielä naiivimmalta tuntui apulaisoikeuskanslerin sijaiseksi juuri viime viikolla nimitetyn Risto Hiekkataipaleen Ylelle antama haastattelukritiikki, jossa hän kritisoi voimakkaasti Koskeloa tyylitajun puutteesta ja yliopettajamaisesta menettelystä. Minusta ylin laillisuusvalvoja ei voi ensimmäisiksi virkatöikseen kyllä pahemmin lyödä kirvestään kiveen.
4. Oikeusoppineet, myös valtiosääntösellaiset, ovat pitäneet tapauksen johdosta viisaasti suunsa supussa. Yhtä kuitenkin lukuun ottamatta. Lähes kaikkien oikeudenalojen tietäjäksi ja taitajaksi julistautunut professori ja entinen tuomari Jukka Kemppinen meni nimittäin taas möläyttämään typeryyksiä ja vaatimaan, nyt jo toisen kerran, Pauline Koskelon eroa virastaan.
5. Kemppisen innon puuttua lapselliseen asiaan juuri nyt ymmärtää sitä taustaa vasten, että hän on reilun viikon kuluttua eli 12.5. julkistamassa blogijutuistaan koottua kirjaansa. Kemppinen näyttää siis haluavan omituisella ulostulollaan saada mediajulkisuutta itselleen ja kirjalleen. Kuten sanottu, Kemppinen vaati edellisen kerran jo muutama vuosi sitten Pauliine Koskelon eroamista tai erottamista virastaan ja silloin vaatimus herätti vielä suurempaa mediajulkisuutta kuin nyt, jolloin vastuulliset tiedotusvälineet eivät ole edes maininneet Kemppisen ko. vaatimusta. Juristipiireissä Kemppisen blogijutut ja varsinkin sanotunlaiset erovaatimukset kuitataan yksinomaan huumorilla ja päänpudistuksilla, sillä jokainen ymmärtää, että Kemppinen turinoi vain lämpimikseen, hänen sanotut vaatimuksensa ovat kerrassaan älyttömiä.
6. Vapunaattona eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma otti Koskelon lähettämiin sähköposteihin kantaa; uutinen tästä julkaistiin muun muassa mm. Helsingin Sanomissa 30.4. otsikolla "Eduskuntaa ei painostettu". Heinäluoma totesi aivan odotetusti, että eduskunnan kannalta Koskelon viestittely ei ole ongelma. Puhemies perusti kantansa keskusteluihin useiden viestejä saaneiden kansanedustajien kanssa sekä asian käsittelyyn puhemiesneuvostossa viime tiistaina.
7. Heinäluoma sanoi, ettei hän ole tavannut henkilöä, joka olisi kokenut Koskelon lähettämät viestit häiritsevänä tai painostuksena. Puhemiesneuvostossa oli päin vastoin todettu, että korkeimman oikeuden esittämillä näkökulmilla on merkitystä lainsäädäntötyön kannalta. Heinäluoman mukaan on normaalia, että ihmiset esittävät näkökulmiansa ja kommenttejaan. Puhemiehen mielestä olisi suorastaan mahdotonta ajatella, että korkein oikeus painostaisi eduskuntaa, eikä tässä yhteydenpidossa mikään viittaa siihen.
8. Heinäluoman mukaan korkeimmasta oikeudesta on ollut aikaisemminkin yhteydenpitoa eduskuntaan, eikä viestittely liity pelkästään presidentti Koskeloon. "Eduskunnassa on korkea arvostus Koskelon työtä kohtaan ja täällä on nähty että hän on toiminut hyvässä tarkoituksessa," sanoi Heinäluoma. Puhemiehen mukaan asia on eduskunnan puolelta on loppuun käsitelty. "Tänne saa postia lähettää ja myös sähköpostia", Heinäluoma sanoi lopuksi.
9. Jukka Kemppinen ei kuitenkaan malttanut jättää asiaa tähän, vaan on palannut siihen tämänpäiväisessä blogijutussaan "Läpinäkyvä tuomari". Kemppinen jorisee tyylilleen uskollisena niitä näitä joutavia Olavi Heinosesta lähtien, mutta nuo tarinat eivät liity mitenkään nyt esitettyihin väitteisiin, joihin Kemppinen on yhtynyt ja joiden mukaan Koskelo on voinut kenties syyllistyä jopa perustuslain rikkomiseen.
10. Heinäluoman vakuutteluista huolimatta Kemppinen haluaa yhä edelleen pitää blogistin arvovallallaan yllä epäluuloa Koskelon viestien sisällön suhteen. "Muutoin julkisuuteen ei ole tullut tietoa, kuinka paljon viestiliikennettä on ollut ja mitä viestit ovat käsitelleet," hän uhoaa. Kemppinen ottaa esiin termin tuomarin läpinäkyvyys, jonka mukaan tuomarin on toimittava niin, ettei hänen toimintansa ole omiaan aiheuttamaan epäilyä asiattomasta menettelystä. Kemppinen vihjaa siis rivien välissä edelleen, että Koskelo on voinut menetellä lainvastaisesti.
11. Se, että että tällaisia vihjailuja esittää henkilö, joka ei ole nähnyt ilmeisesti yhtä ainoaa Koskelon kansanedustajille lähettämään viestiä, on arveluttavaa. Ne ulkopuoliset, jotka ovat kyseisiä viestejä nähneet, eli eduskunnan puhemies ja HS:n toimittaja, ovat yhtäpitävästi kertoneet, että Koskelon viestit eivät ole olleet painostavia, vaan sisältäneet ainoastaan tarpeellista informaatiota mm. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista.
12. Jukka Kemppinen ei näytä huomaavan, että useimmat hänen kertomansa anekdootit vanhoista tapauksista liittyvät läpinyvyyden kannalta sinänsä varsin harmittomiin tilanteisiin. Tällainen on esimerkiksi tapaus, jossa Kemppinen ja hänen advokaattiveljensä olivat käyneet yhdessä Raimo Siltalan ja Olavi Heinosen kanssa Savoyssa kestitsemässä tunnettua englantilaista oikeusoppinutta Ronanald Dworkinia. Kemppisen mukaan Dworkin on kuuluisa juristi. Oikeampi muoto olisi kuitenkin oli, sillä Dworkin kuoli vuonna 2013. Ilmeisesti Kemppinen ei ollut saanut kutsua D:n hautajaisiin, sillä hän ei näytä tietävän tämän kuuluisuuden kuolemasta. Tuonkaltaisessa tapaamisessa ei ole ollut mitään arveluttavaa, vaikka Kemmppisen velimies maksoikin ravintolalaskun. Luultavasti Kemppinen halusi kertoa mainitusta tapauksesta vain hieman kerskuakseen, keitä kaikkia kuuluisuuksia hän on elämänsä aikana tavannut.
13. Kemppinen kertoo blogijutussaan myös muutamasta muusta läpinäkyvyyden kannalta kenties arveluttavasta, mutta samalla jokseenkin rutikuivasta tapauksesta. Nuo tapaukset, jos ne ylipäätään pitävät paikkaansa, voisivat olla tuomareiden läpinäkyyvyden kannalta arveluttavia. Mutta se, miten ratkaisevasti Pauliine Koskelon tapaus eroaa näistä muista tapauksista, on jäänyt Kemppiseltä kyllä kokonaan havaitsematta.
14. Kemppinen heittää juttunsa lopuksi, että "ehkä KKO:n pitäisi kuitenkin perustaa blogi". Hän perustelee ehdotustaan sillä, että Euroopan tuomioistuinten taustoittaminen avoimessa blogissa olisi hyödyllistä kaikille eikä aiheuttaisi epäilyjä, vaan hälventäisi niitä.Tässä kohdin Kemppiselta näyttää jääneen huomaamatta tapa, jolla korkein oikeuden taustoittaa ja selostaa ennakkopäätöstensä perusteluissa juurtajaksaen mm. juuri ihmisoikeustuomioistuimen ja EU-tuomioistuimen ratkaisujen sisältöä. Aineisto, josta KKO:n presidentin kansanedustajille lähettämissä viesteissä on mainittu, onkin jo aiemmin julkaistu asianomaisessa yhteydessä. Salaisesta tai muutoin julkisuuden kannalta arveluttavasta tiedosta ei siis ole ollut kysymys.
15. Jos KKO tai vaikkapa KHO vastoin minun luuloani haluaisi perustaa oman blogin, niin kenet tulisi valita sen pitäjäksi tai päätoimittajaksi? Ehkä Kemppisen ehdotus sisältää vinkin, jonka mukaan hän itse voisi entisenä KKO:n esittelijänä ja muutenkin mukavana miehenä ryhtyä KKO:n blogin toimittajaksi.
2. Pauliine Koskelo kiisti Yle Uutisten toimittajien painostusväitteet - kansanedustajat eivät itse sellaista väitettä edes esittäneet - ja kertoi lähettäneensä joillekin kansanedustajille ainoastaan lakiesityksiin liittyvää taustamateriaalia, kuten esimerkiksi tuomioistuinten päätöksiä tai esitelmiä taikka juridisissa lehdissä julkaistuja kirjoituksia.
3. Itse pidin ja pidän edelleen Yle Uutisten nostattamaa kohua lähinnä naurettavana hupijuttuna. Vielä naiivimmalta tuntui apulaisoikeuskanslerin sijaiseksi juuri viime viikolla nimitetyn Risto Hiekkataipaleen Ylelle antama haastattelukritiikki, jossa hän kritisoi voimakkaasti Koskeloa tyylitajun puutteesta ja yliopettajamaisesta menettelystä. Minusta ylin laillisuusvalvoja ei voi ensimmäisiksi virkatöikseen kyllä pahemmin lyödä kirvestään kiveen.
4. Oikeusoppineet, myös valtiosääntösellaiset, ovat pitäneet tapauksen johdosta viisaasti suunsa supussa. Yhtä kuitenkin lukuun ottamatta. Lähes kaikkien oikeudenalojen tietäjäksi ja taitajaksi julistautunut professori ja entinen tuomari Jukka Kemppinen meni nimittäin taas möläyttämään typeryyksiä ja vaatimaan, nyt jo toisen kerran, Pauline Koskelon eroa virastaan.
5. Kemppisen innon puuttua lapselliseen asiaan juuri nyt ymmärtää sitä taustaa vasten, että hän on reilun viikon kuluttua eli 12.5. julkistamassa blogijutuistaan koottua kirjaansa. Kemppinen näyttää siis haluavan omituisella ulostulollaan saada mediajulkisuutta itselleen ja kirjalleen. Kuten sanottu, Kemppinen vaati edellisen kerran jo muutama vuosi sitten Pauliine Koskelon eroamista tai erottamista virastaan ja silloin vaatimus herätti vielä suurempaa mediajulkisuutta kuin nyt, jolloin vastuulliset tiedotusvälineet eivät ole edes maininneet Kemppisen ko. vaatimusta. Juristipiireissä Kemppisen blogijutut ja varsinkin sanotunlaiset erovaatimukset kuitataan yksinomaan huumorilla ja päänpudistuksilla, sillä jokainen ymmärtää, että Kemppinen turinoi vain lämpimikseen, hänen sanotut vaatimuksensa ovat kerrassaan älyttömiä.
6. Vapunaattona eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma otti Koskelon lähettämiin sähköposteihin kantaa; uutinen tästä julkaistiin muun muassa mm. Helsingin Sanomissa 30.4. otsikolla "Eduskuntaa ei painostettu". Heinäluoma totesi aivan odotetusti, että eduskunnan kannalta Koskelon viestittely ei ole ongelma. Puhemies perusti kantansa keskusteluihin useiden viestejä saaneiden kansanedustajien kanssa sekä asian käsittelyyn puhemiesneuvostossa viime tiistaina.
7. Heinäluoma sanoi, ettei hän ole tavannut henkilöä, joka olisi kokenut Koskelon lähettämät viestit häiritsevänä tai painostuksena. Puhemiesneuvostossa oli päin vastoin todettu, että korkeimman oikeuden esittämillä näkökulmilla on merkitystä lainsäädäntötyön kannalta. Heinäluoman mukaan on normaalia, että ihmiset esittävät näkökulmiansa ja kommenttejaan. Puhemiehen mielestä olisi suorastaan mahdotonta ajatella, että korkein oikeus painostaisi eduskuntaa, eikä tässä yhteydenpidossa mikään viittaa siihen.
8. Heinäluoman mukaan korkeimmasta oikeudesta on ollut aikaisemminkin yhteydenpitoa eduskuntaan, eikä viestittely liity pelkästään presidentti Koskeloon. "Eduskunnassa on korkea arvostus Koskelon työtä kohtaan ja täällä on nähty että hän on toiminut hyvässä tarkoituksessa," sanoi Heinäluoma. Puhemiehen mukaan asia on eduskunnan puolelta on loppuun käsitelty. "Tänne saa postia lähettää ja myös sähköpostia", Heinäluoma sanoi lopuksi.
9. Jukka Kemppinen ei kuitenkaan malttanut jättää asiaa tähän, vaan on palannut siihen tämänpäiväisessä blogijutussaan "Läpinäkyvä tuomari". Kemppinen jorisee tyylilleen uskollisena niitä näitä joutavia Olavi Heinosesta lähtien, mutta nuo tarinat eivät liity mitenkään nyt esitettyihin väitteisiin, joihin Kemppinen on yhtynyt ja joiden mukaan Koskelo on voinut kenties syyllistyä jopa perustuslain rikkomiseen.
10. Heinäluoman vakuutteluista huolimatta Kemppinen haluaa yhä edelleen pitää blogistin arvovallallaan yllä epäluuloa Koskelon viestien sisällön suhteen. "Muutoin julkisuuteen ei ole tullut tietoa, kuinka paljon viestiliikennettä on ollut ja mitä viestit ovat käsitelleet," hän uhoaa. Kemppinen ottaa esiin termin tuomarin läpinäkyvyys, jonka mukaan tuomarin on toimittava niin, ettei hänen toimintansa ole omiaan aiheuttamaan epäilyä asiattomasta menettelystä. Kemppinen vihjaa siis rivien välissä edelleen, että Koskelo on voinut menetellä lainvastaisesti.
11. Se, että että tällaisia vihjailuja esittää henkilö, joka ei ole nähnyt ilmeisesti yhtä ainoaa Koskelon kansanedustajille lähettämään viestiä, on arveluttavaa. Ne ulkopuoliset, jotka ovat kyseisiä viestejä nähneet, eli eduskunnan puhemies ja HS:n toimittaja, ovat yhtäpitävästi kertoneet, että Koskelon viestit eivät ole olleet painostavia, vaan sisältäneet ainoastaan tarpeellista informaatiota mm. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista.
12. Jukka Kemppinen ei näytä huomaavan, että useimmat hänen kertomansa anekdootit vanhoista tapauksista liittyvät läpinyvyyden kannalta sinänsä varsin harmittomiin tilanteisiin. Tällainen on esimerkiksi tapaus, jossa Kemppinen ja hänen advokaattiveljensä olivat käyneet yhdessä Raimo Siltalan ja Olavi Heinosen kanssa Savoyssa kestitsemässä tunnettua englantilaista oikeusoppinutta Ronanald Dworkinia. Kemppisen mukaan Dworkin on kuuluisa juristi. Oikeampi muoto olisi kuitenkin oli, sillä Dworkin kuoli vuonna 2013. Ilmeisesti Kemppinen ei ollut saanut kutsua D:n hautajaisiin, sillä hän ei näytä tietävän tämän kuuluisuuden kuolemasta. Tuonkaltaisessa tapaamisessa ei ole ollut mitään arveluttavaa, vaikka Kemmppisen velimies maksoikin ravintolalaskun. Luultavasti Kemppinen halusi kertoa mainitusta tapauksesta vain hieman kerskuakseen, keitä kaikkia kuuluisuuksia hän on elämänsä aikana tavannut.
13. Kemppinen kertoo blogijutussaan myös muutamasta muusta läpinäkyvyyden kannalta kenties arveluttavasta, mutta samalla jokseenkin rutikuivasta tapauksesta. Nuo tapaukset, jos ne ylipäätään pitävät paikkaansa, voisivat olla tuomareiden läpinäkyyvyden kannalta arveluttavia. Mutta se, miten ratkaisevasti Pauliine Koskelon tapaus eroaa näistä muista tapauksista, on jäänyt Kemppiseltä kyllä kokonaan havaitsematta.
14. Kemppinen heittää juttunsa lopuksi, että "ehkä KKO:n pitäisi kuitenkin perustaa blogi". Hän perustelee ehdotustaan sillä, että Euroopan tuomioistuinten taustoittaminen avoimessa blogissa olisi hyödyllistä kaikille eikä aiheuttaisi epäilyjä, vaan hälventäisi niitä.Tässä kohdin Kemppiselta näyttää jääneen huomaamatta tapa, jolla korkein oikeuden taustoittaa ja selostaa ennakkopäätöstensä perusteluissa juurtajaksaen mm. juuri ihmisoikeustuomioistuimen ja EU-tuomioistuimen ratkaisujen sisältöä. Aineisto, josta KKO:n presidentin kansanedustajille lähettämissä viesteissä on mainittu, onkin jo aiemmin julkaistu asianomaisessa yhteydessä. Salaisesta tai muutoin julkisuuden kannalta arveluttavasta tiedosta ei siis ole ollut kysymys.
15. Jos KKO tai vaikkapa KHO vastoin minun luuloani haluaisi perustaa oman blogin, niin kenet tulisi valita sen pitäjäksi tai päätoimittajaksi? Ehkä Kemppisen ehdotus sisältää vinkin, jonka mukaan hän itse voisi entisenä KKO:n esittelijänä ja muutenkin mukavana miehenä ryhtyä KKO:n blogin toimittajaksi.
torstai 17. maaliskuuta 2011
413. Sanat eivät riitä kertomaan
Minä hiihtelen hankia hiljakseen, minä hiihtelen ystävän kanssa, koti tuolla vilkkuvi kultainen, tuli taasen on takassansa (Hilja Haahti)
Joudun nyt valittaen toteamaan, että kollega Jukka Kemppisen minulle antama lupaus - sellaiseksi sen ymmärsin - lopettaa blogissaan yksinomaan minua herjaamaan pyrkivien kommentoijien kirjoitukset, ei olekaan pitänyt. Viittaan siihen, mitä edellisen kirjoitukseni kommenttiosastossa esitin.
Kemppinen lähestyi itse minua sähköpostitse viestillään sen jälkeen, kun olin huomauttanut hänen blogissaan asiasta ja paheksunut solvaavien kantelukommenttien julkaisua.
Olen surullinen JK:n asenteesta ja hänen palstansa alennustilasta. Palsturi on tehnyt blogistaan jonkinlaisen kantelufoorumin, jonne jokainen häirikkö voi kirjoitella minusta mitä tahansa. Se on minusta raukkamaista. Ymmärrän toki, että kyse on jonkinlaisesta kostosta, kun olin arvostellut JK:n menettelyä mesota ja vaatia naurettavalla tavalla KKO:n presidentin eroa.
Nämä kantelijat, jotka ovat saaneet asuinsijan ja "kotirauhan" Kemppisen mainostamasta "blogikodista", ovat henkilöitä, joille olen itse antanut porttikiellon omaan blogiini asiattomien kirjoitusten ja räävittömän kielenkäytön takia.
Nuo hillittömät ihmiset, joiden joukkoon kuuluu myös parkkiaktivisteja tai -anarkisteja, ovat vaatineet, että minun pitäisi julkaista heidän täysin asiattomat ja räävittömät kirjoituksensa omassa blogissani! Kun en ole tähän tietenkään suostunut, he ovat ryhtyneet kantelemaan Kemppiselle, joka julkaisee noita solvaavia kantelukirjoituksia. Tämä on minusta aivan käsittämätöntä. Haluan pitää blogissa yllä mahdollisimman korkean laatutason ja sen vuoksi en salli siellä räävittömiä roskakirjoituksia.
Näiden kommentoijien, oikeidein kiusankappaleiden, kielenkäytön räävittömyyden ja asiattomuuden voi jokainen itse käydä todentamassa Kemppisen blogissa.
Nyt nämä kantelupukit vaativat, he suorastan raivoavat, Kemppistä antamaan minulle porttikiellon blogiinsa. Odotan mielenkiinnolla JK:n ratkaisua kyseisiin vaatimuksiin.
Minulla ei ole näissä olosuhteissa tietenkään mitään halua kirjoittaa Kemppisen blogiin. Olen nyt päässyt selville kyseisen palsturin todellisesta ajatusmaailmasta ja mielentilasta. Mutta niin kauan kuin blogisti sallii näiden ihmisten minua solvaavan kirjoittelun palstallaan, tulen tietenkin puolustamaan itseäni.
Ihailin nuorena juristina Jukka Kemppisen isää laamanni Kullervo Kemppistä pätevänä asianajajana ja yleensä kunnioitettavana lakimiehenä, joka rohkeni panna niin sanotusti kampoihin jopa presidentti Urho Kekkosen ja tämän edustaman politikoinnin kanssa. Isä-Kemppinen ei olisi koskaan eikä missään olosuhteissa alentunut moiseen kantelupukkien ja kiusankappaleiden hyysäämiseen.
------
Jatkan ensi viikolla hiihtelyä ja laskettelua Lapissa, Ylläksellä ja Levillä.
Hyvä on hiihtäjän hiihdellä
kun hanki on hohtava alla,
kun taivas kirkasna kaareutuu-
mut parempi hiihdellä yksinään,
tiens itse aukaista itselleen
ja yksin uhmata yötä
(Eino Leino)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)