1145. Vapun viettoa 2018

                                          Tänäkin vappuna toki marsittiin

1. Vapun vietto tai juhlinta on käynnissä lähes yhtä kosteissa merkeissä kuten aina ennnenkin.  Helsingissä ja muissakin suuremmissa kaupungeissa juhlijoiden kerrotaan aattona sikailleen ja roskanneen julkisia paikkoja tavallista enemmän. Helsingissä puistojen, katujen ja torien siivoaminen kestänee useita päiviä. Katselin eilen verkkolähetystä juhlijoiden ilakoinnista ja osin suoranaisesta riehunnasta Havis Amandan lakitustilaisuudessa ja ihmettelin suuresti joidenkin juopuneiden juhlijoiden loputtomalta tuntuvaa intoa kahlata ja uiskennella pullot ja lasit käsisään patsaan vesialtaassa.

2. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio astelivat tänään median eteen Presidentinlinnan Valtiosalissa, kun Ylioppilaskunnan Laulajien kuoro (YL) ja Suomen Työväen Musiikkiliike esittivät heille perinteisen vapputervehdyksensä.  Yleensä kyseinen tilaisuus pidetään Presidentilinnan  pihalla, mutta sateisen sään takia esitys oli tällä kertaa viety sisätiloihin. 

3. Tilaisuus oli merkittävä sikäli, että se on Jenni Haukion ensimmäinen julkinen esiintyminen äitinä, sillä edellisen kerran hänet nähtiin vilkaukselta julkisuudessa, kun presidenttipari poistui Haukion vauvan synnytyksen jälkeen Naistenklinikalta helmikuun ensimmäisellä viikolla. Monet olivat odottaneet, että parin 2. helmikuuta syntynyt Aaro-poika olisi ollut Linnassa vanhempiensa mukana, mutta toive osoittautui turhaksi.

4. Jenni Haukion poissaolo julkisuudesta ja kaikista edustustilaisuuksista on kestänyt niin pitkään, että aloin olla jo hieman huolestunut ja mieleeni muistui televiossa parhaillaan pyörivän ohjelmasarjan nimi "Pitäisikö olla huolissaan". Monet ihmiset ovat verranneet Suomen presidenttiparia esimerkiksi Ruotsin ja Engalannin kuninkaallisiin. Näin etenkin viime vuonna, jolloin Suomi täytti 100 vuotta ja maassa käytiin presidentinvaalikampanjaa, jolloin kyseinen intoilu ja ihailu oli huipussaan ja alkoi "tavallisia tasavaltalaisia" jo hieman tavalla kyllästyttää. 

5. Jenni Haukio ei osallistunut edes viime viikolla pidettyyn Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlaan eikä häntä nähty myöskään Linnassa pidetyillä perinteisillä diplomaattipäivällisillä, vaan Sauli saapui näihinkin tilaisuuuksiin ja kätteli Linnaan saapuneet diplomaatit ypöyksin. Presidenttipari on pitänyt lapsensa syntymisen jälkeen erittäin matalaa profiilia ja varjellut näin yksityisyyttään, mikä heille toki suotakoon. 

6. Esimerkiksi Ruotsissa ja Englannissa tilanne on ollut iloisten perhetapahtumien jälkeen "tosi kuninkaallisten" kohdalla täysin toisenlainen. Ruotsissa prinsessa Madeline näyttäytyi maaliskuun alussa kolmannen lapsensa kanssa julkisuudessa pian synnytyksen jälkeen ilmoittaen samalla kaikelle kansalle myös tyttövauvalle annettavan nimen Adrienne. Englannissa Cambridgen herttuatar Catherine synnytti kolmannen lapsensa pari viikoa sitten (23. huhtikuuta) ja tuli prinssi Williamin kanssa  - vieläpä "korkkareissa" - poikalapsi käsivarsillaan median eteen vain 7 tuntia synnytyksen jälkeen. Pojalle annettava nimi Louis ilmoitettiin kahta päivää myöhemmin.

7. Suomessa Sauli Niinistö ilmoitti lapsen syntymän jälkeen vain tämän sukupuolen, pituuden ja painon. Vauvaa ei saanut kuvata silloin, kun presidenttipari poistui autolla synnytyslaitokselta. Kun jotkut toimittajat uskaltautuivat jonkin ajan kuluttua utelemaan Niinistöltä, mikä nimi vauvalle oli tarkoitus antaa, saatiin Saulilta tai presidentin kansliasta kuivahko vastaus, jonka mukan "nimi kerrotaan kyllä kirkossa, sitten kun aika on". Helsingin ex-piispa Eero Huovinen kastoi presidenttiparin lapsen huhtikuussa, jolloin hänelle annettu nimi Aaro Veli Väinämö tuli julki; lapsen kummeja ei (tietenkään) ilmoitettu. Hieman myöhemmin Sauli Niinistö mainitsi ohimennen medialle, että "kastetilaisuus oli ollut erittäin lämminhenkinen". Niinpä niin, kastetilaisuudet, joiden henki ei olisi lämmin, ovat käytännössä luutavasti varsin harvinaisia. 

7. Nyt tilanne on normalisoitumassa, kun Jenni Haukio saatiin vihdoin ja viimein kameroiden eteen. Presidenttipari asteli tänään kello 11 Valtiosaliin hyväntuulisena YL:n kuoron eteen. Sauli Niinistöllä oli yllään harmaa puku, olisiko harmaa sää vaikuttanut puvun valintaan? Mieskuoro kajautti ensin ilmoille perinteiden mukaisesti "Taas leivoset ilmassa leikkiä lyö" -laulun, minkä jälken mikrofonin eteen asteli ilmeisesti Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajana nuori nainen, joka puhui paperista lukien pressidentiparille. Puhe oli aika pitkä, mutta valitettavasti siitä ei saanut verkkolähetyksestä mitään selvää, mikä johtunee Valtiosalin onnettomasta akustiikasta. Tämä jälkeen puhui Sauli Niinistö, eikä hänenkään sanoistaan saanut selvää, mutta pari kertaa hän ilmeisesti yritti olla vitsikäs, minkä huomasi kuorolaisten pikku hörähdyksistä.
 
8. Lopuksi YL:n kuoro esitti presidentiparille Selim Palmgrenin tuutulaulun. Tällöin Sauli loihe lausumaan, että "toivottavasti kuuluu myös tuonne yläkertaan" viitaten ilmeisesti Linnan yläkerran jossakin  huoneessa olevaan Aaro-poikaansa. "Tai toivottavasti ei", kommentoi kuoronjohtaja Pasi Hyökki Niinistön toteamusta. Tämän jälkeen koko remmi poistui Valtiosalista toiseen huoneesen - luultavasti nauttimaan simaa ja tippaleipiä - jonka ovet suljettiin. Hieman myöhemmin Valtiosaliin astelivat Työväen Musiikkiliikkeen varttuneet soittajat, mutta heidän esitystään en enää jäänyt katsomaan.

9. Tällaista on siis Vapun vietto ja presidenttiparin elämä Suomessa! Ehkä hieman harmaata tai pikkusen jopa karua, mutta mikäs siinä, kyllä me suomalaiset silti pärjäämme oikein hyvin täällä Pohjolassa, sillä onhan Suomi tutkitusti maailman onnellisin maa! Mutta ehkä joskus kannattaisi tutkia myös sitä, miten onnellinen Suomen kansa on muihin kansakuntiin verrattuna ja onko valtiomuodolla - kuningaskunta vs tasavalta - tässä suhteessa merkitystä.

10. Tänään Helsingin Sanomissa oli entisen suurlähetteliäään Benjamin Bassinin nekrologi; Bassin kuoli 27. maaliskuuta 74-vuotiaana Helsingissä. Hän oli sivistynyt henkilö ja juristi, joka toimi Suomen suurlähettiläänä Thaimaassa, Intiassa ja viimeksi Kiinassa 2001-2005. En tuntenut Bassinia, mutta hän jäi mieleeni syskuussa 1962, jolloin astelimme Helsingin yliopistolla peräkkäin kättelemään uusina opiskelijoina rehtori Edwin Linkomiestä; tällainen seremonia oli tuolloin tapana. Bassinin juutalaisen syntyperän huomasi oitis, ja satuin vilkaisemaan edessä olleen Bassinin opintokirjaa, josta miehen nimi näkyi. Minulla oli oikea käsi kantositeessä, sillä olin joutunut edellisenä iltana pieneen käsirysyyn. Tämä ei kuitenkaan haitannut, sillä kättelin rehtori Linkomiestä, tätä sotasyyllisenä tuomittua entistä pääministeriä vasemmalla kädellä.

11. Nekrolgin mukaan Benjamin Bassin joutui viettämään viimeiset vuotensa vaikea sairauden takia hoitokodissa, mistä häntä kuljetettiin konsertteihin ja muihin hänelle tärkeisiin harrastuksiin. Ikävä juttu, joka toisaalta sai mietimään, miten hyvin olen itse loppujen lopuksi selviytynyt erilaisista kolhuista ja vastoinkäymisistä. Huomenna matkustan Pohjois-Suomeen, jossa osallistun välimiehenä erään riita-asian käsittelyyn. Tällaiset harrastukset, joihin myös blogin pitäminen kuuluu, saavat mielen pysymään virkeänä.

 

721. Tuomarivaltiolla pelottelua vappuaattona

Myöskään vappusäästä puhuttaessa ei olisi syytä maalata piruja seinälle....

1. Vappu on taas, vaikka Hevosurheilu-lehden päätoimittajaksi äskettäin valittu ja jo entuudestaan hevosmiesten tietotoimiston johtavaksi sanansaattajaksi arveltu Jussi Lähde, joka muuten asuu tässä aika lähellä eli Perä-Hikiällä, on vaatinut suomalaisen Vapun lopettamista. Lähteen mukaan suomalainen vappu on nuljahtanut sijoiltaan. Vappupuheetkin koskevat kuulemma pääsääntöisesti krapulaa ja kaupungit muuttuvat zombie-elokuviksi, kun vanhemmat yrittävät piilottaa pahoinvointinsa Ben Zyskowicz -naamariensa taakse. 

2. Vappu on taas, vaikka entisellä valtionhoitajapuolueella eli demareilla menee heikommin kuin koskaan. Tämä näkyi tänään Aamu TV:n Jälkipörssi-lähetyksessä (yhä vielä) mukana olevan Ulpu Iivarin kasvoilta; Ulpuhan muistetaan, jos vielä muistetaan, Suomen pitkäaikaisimman pääministerin Kalevi Sorsan kaudelta Sdp:n puoluesihteerinä 1987-1991. Kaukana ovat siis demareiden parhaat päivät, todella kaukana!

3. Vappu on taas, vaikka Maalaisliiton työn jatkaja Keskusta onkin noussut gallupeissa, toivottavasti kuitenkin vain tilapäisesti, myös työväestön suosituimmaksi puolueeksi. Perussuomalaiset menettivät siis tämän kärkipaikkansa keskustalle, mutta säilyttivät sentään kirkaasti ykkössijansa miehisten miesten (yli 50 vuotiaat) suosikkipuolueena. Juha Sipilä on nousemassa keskustan puheenjohtajana lähes messiaan asemaan; hänhän on jo maan johtava osinkoveroasiantuntija. Vielä viime syksyn kunnallisvaaliväittelyssä muuan Jussi Lähteen raadissa istunut naisjäsen vertasi Juha Sipilää laumastaan eksyneeseen pikkku mangustiin, joka arkana pälyilee kolostaan ympärilleen  - Jussi Lähteen naureskellessa hyväksyvästi taustalla - mutta tänään Sipilälle tuntuvat olevan ovet auki kaikkiin vallan kammareihin ja erityisesti naiset ovat ikään ja säätyyn katsomatta ottamassa Juhan kuin omaksi pojakseen.

4. Vappu on taas ja tämän huomaa alussa mainitun Ben Zyskowiczin ja hänen eduskuntapuheillaan ärsyttämien valtiosääntöoppineiden välisestä sanailusta. Ben provosoi ja nimitteli eduskunnan täysistunnossa perustuslakivaliokunnan "pysyviä" asiantuntijoita norsuutorneissaan omaa elämämäänsä eläviksi mietiskelijöiksi ja profeetoiksi. Tästäkös nämä perustulakihemmot provosoituivat oikein viimeisen päälle ja perustivat nettiin oman Perustuslakibloginsa, jonka ensimmäisessä kirjoituksessa Martin Scheinin kävi tuimaan vastahyökkäykseen Beniä vastaan. Keskustelu on jatkunut sittemmin Hesarissa, jossa Tuomas Ojanen ja Ben Z. ovat käyneet toistensa kimppuun oikein urakalla.

5. Tänään, siis vapunaattona, valtiosääntöasiantuntijoiden ja kaikkien muidenkin itseään kunnioittavien oikeusoppineiden itseoikeutettuna johtavana ideologina esiintyvä professori Kaarlo Tuori on näköjään päättänyt antaa lopullisen tyrmäysiskun beneille ja kaikille muillekin, jotka ovat yrittäneet nakertaa perustuslakivaliokunnan - lue valiokunnan kuulemien pysyvien asiantuntijoiden arvovaltaa. Helsingin Sanomissa on julkaistu Tuorin mielipidekirjoitus, jonka raflaavana otsikkona on "Viekö Suomen tie kohti tuomarivaltiota"?

6. Tuori pelottelee ja maalailee uhkakuvia, että jollei arvostelu ja eduskunnan arvovallan nakertaminen á la Ben Zyskowcz jumalauta lopu, niin edessä on Suomen siirtyminen tuomarivaltaan! Kaarlo Tuori käyttää Benistä hauskaa nimikettä "edukunnan entinen, tosin lyhytaikainen puhemies". Tuoria näyttää jurppivan myös se, että kansanedustajat ovat aloittaneet kokonaan uudenlaisen käytännön eli ryhtyneet lakiehdotusten lähetekeskusteluissa "ohjeistamaan perustuslakivaliokuntaa". Jumankekka, ovat siis alkaneet ohjeistaa perustuslakivaliokuntaa, siis käytännössä meitä, valiokunnan pysyviä asiantuntijoita - eikö tässä valtakunnassa mikään ole enää pyhää!

7. Tuomarivaltio on kirosana, jolla vasemmistoradikaalit perusoikeusoppineet ja lakimiehet  yleensäkin ovat yrittäneet aiemminkin toisinajattelijoiden turpia tukkia. Sana tuomarivaltio vertautuu ulkopolitiikan alalla sanaan neuvostovastaisuus, joka oli Kekkosen tasavallassa pahin asia ja leima, mikä poliitikkoon ja toisinajattelijaan saatettiin lyödä. Jollet kannattanut Kekkosta ja hänen ulkopolitiikkansa, olit neuvostovastainen ja urasi politikassa tai valtion viroisssa oli mennyttä. Tuorin tasavallassa olet "pahan" eli tuomarivaltion kannattaja, jos uskallat arvostella perustuslakivaliokuntaa tai sen pysyviä asiantuntijoita, joista useimmat taitavat olla enemmän tai vähemmän kallellaan vasemmistoon tms. ryhmien suuntaan.

8. Johtavat vasemmistolaiset lakimiehet ovat Olavi Heinosen ajoista eli 1960- luvun lopulta lähtien pelotelleet kansaa tuomarivaltion vaaroilta eli tilanteelta, jossa "kaikki valta on tuomareillla" - tämä siteeraus oli erään Olavi Heinosen 1970-luvun alussa julkaiseman lehtiartikkelin nimenä kysymysmerkillä varustettuna. Tätä slogania on sen jälkeen toisteltu sopivissa tilanteissa ja nyt tähän aseeseen näyttää siis tarttuneen ikään kuin viimeisenä oljenkortenaan Kaarlo Tuori.

9. Konkreettisesti tuorilaiset pelkäävät sitä, että heidän edustamansa kanta, jonka mukaan kaikki valta perustuslain tulkinnassa kuuluu ja tulee kuulua aina ja iankaikkisesti perustuslakivaliokunnalle, tosiasiallisesti valiokunnan kuulemille asiantuntijoille, olisi jotenkin vaarassa. Tuori varoittelee, että samalla kun kaiken maailman "benit sun muut" nakertavat puheillaan valiokunnan arvovaltaa, on "tuomioistuinlaitoksessa ilmennyt merkkejä kiistää valiokunnan lausuntojen merkitys lainkäytössä". Tuorille ja hänen hengenheimolaisilleen olisi suoranainen kauhistus, jos meidän "omaperäinen perustuslakivalvontamme" menettäisi merkityksensä ja tulkintavalta siirtyisi tuomioistuimiin.

10. Tuori saattaa viittaa esimerkiksi yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevaan korkeimman oikeuden ratkaisuun vuodelta 2010, jossa korkein oikeus katsoi, ettei yksityisessä pysäköinninvalvonnassa tai valvontamaksun määrämisessä, oikeastaan vaatimisessa, ole kysymys perustuslain 124 §:ssä tarkoitetusta merkittävän julkisen vallan käyttämisestä (KKO 2010:23). Perustuslakivaliokunnalla ja sen kuulemien asiantuntijoiden enemmistöllä oli juuri ennen vuoden 2011 maalisvaaleja asiasta toisenlainen käsitys, mutta korkein oikeus ei nähnyt tämän johdosta aiheelliseksi purkaa aiemmin antamaansa tuomiota (KKO 2011:43). Kysymys on edelleen ratkaisematta. Perustuslakivaliokunta joutuu ottamaan siihen kantaa eduskunnan käsiteltävänä parhaillaan olevan uuden yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan lakiesityksen käsittelyn yhteydessä. Perustuslakivaliokunta on lykännyt lausunnon antamista asiassa jo pitkään; katso blogikirjoitusta nro 713/25.3.2013. Ilmeisesti valiokunta empii, oliko sen ennen vuoden 2011 eduskuntavaaleja vaaleja ottama tiukka kanta sittenkään perusteltu ja järkevä. Kaarlo Tuorin kirjoituksen yhtenä tarkoituksena saattaa olla pyrkiä vaikuttamaan valiokunnan asiaa koskevaan päätöksentekoon.

11. Kyllä, Suomen perustuslaki on todella Tuorin mainitsemalla tavalla kansainvälisessä vertailussa sangen "omaperäinen", mitä tulee perustuslakivaliokunnan keskeiseen ja vahvaan asemaan perustuslain tulkinnassa. Likipitäen kaikissa muissa maissa tuomioistuimilla on yleensä paljon merkittävämpi rooli perustuslain valvonnassa ja tulkinnassa kuin Suomessa. Meillä ollaan siis tässä suhteessa itse asiassa kaikkein kauimpana Tuorin niin kovasti varoittelemasta "tuomarivaltiosta". Perustuslain mukaan tuomioistuin saa tosin sivuuttaa eduskunnan hyväksymän tavallisen lain säännöksen, jos säännöksen soveltaminen johtaisi ilmeiseen ristiriitaan perustuslain kanssa. 

12. Sanalla "ilmeinen" on tässä kohtaa ratkaiseva merkitys, sillä muiden maiden perustuslaeissa tuomioistuimille ei ole asetettu vastaavanlaista rajoitusta tai "jarrua" valvoa lakien perustuslainmukaisuutta. Tätä pidikettä on Suomessa perusteltu juuri perustuslakivaliokunnan "johtavalla" asemalla perustuslain valvonnassa. Suomessa on katsottu, että jos laki tai jokin sen säännöksistä ei ole perustuslakivaliokunnan etukäteisvalvonnan mukaan perustuslain vastainen, tuomioistuimella ei olisi oikeutta katsoa säännöksen olevan "ilmeisesti" ristiriidassa perustuslain kanssa. Poliitikot ovat siis halunneet kahlita riippumattomien tuomioistuimen valtaa ja säilyttää perustuslain valvonnan poliittisen elimen eli perustuslakivaliokunnan hallussa.

13. Kun asia on todellisuudessa näin, on perin outoa, että jotkut oikeusteoreetikot ovat katsoneet asiakseen ryhtyä varta vasten pelottelemaan eduskuntaa, tuomioistuimia ja kansalaisia "tuomarivaltion vaaroilla" tai "Suomen tiellä kohti tuomarivaltiota".

14. Mutta ehkäpä Kaarlo Tuorin puheet on syytä kuitata lähinnä vappupuheiksi! Meneehän vasemmistoliitolla sentään gallupeissa kohtalaisesti, sillä sen kannatus on noussut edellisestä kannatusmittauksesta 0,5 prosenttiyksiköllä ja on nyt 9 prosenttia. Olkaamme tästäkin vähästä onnellisia ja sännätkäämme huomenna joukolla vappumarssille!

588. Kokoomusryhmän Kanerva-puheet pöyristyttivät pääsyyttäjää

Huolestuttava uutinen eritoten näin Vappuna: Suomalaisten viinanjuonti sen kun vain vähenee, ainakin tilastojen mukaan


1. Kokoomuksen eduskuntaryhmä otti eilen kantaa siihen, voiko Ilkka Kanerva jatkaa ryhmän jäsenenä viime viikolla saamastaan ehdollisesta vankeustuomiosta huolimatta. Teksti-tv:ssä ryhmän päätös uutisoitiin otsikolla "Kanerva saa jatkaa eduskunnassa/kansanedustajana." Kanervan oma ryhmä ei kuitenkaan yksin päätä tästä asiasta, vaan ainoastaan siitä, saako Kanerva toimia kokoomusryhmän jäsenenä.


2. Kokoomusryhmä päätti Kanervaa kuultuaan yksimielisesti ja, kuten sanonta kuului, "ilman soraääniä", että Kanerva saa jatkaa ryhmän jäsenenä kaikissa eduskunnan luottamustehtävissään ja edustaa siis kokoomusta noissa puuhissaan. Tiedotteen mukaan ryhmä päätyi "tukemaan Kanervan työtä eduskunnassa." Kanerva tuntui saaneen ryhmän tuesta uutta virtaa ja sanoen, että ryhmän tuella on tärkeä merkitys "taistelun jatkuessa."


3. Siis "ilman soraääniä." Pääministeri Jyrki Katainen ei ilmeisestikään ollut palaverissa mukana, sillä hänhän kertoi eduskunnan edessä, että Kanervan menettely ei ollut ollut "tolkullista." Kanerva oli Kataisen mukaan siis mennyt "tolkuttomuuksiin." Eduskuntaryhmä sen sijaan ei arvostellut Kanervan toimintaa sanalla "tolkuton" tai millään muullakaan sanalla.


4. Yle Uutisten mukaan kokoomuksen eduskuntaryhmä viestitti samalla, että se haluaisi rikoslain lahjussäännökset nykyistä selkeämmiksi. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori totesi, että Kanervan lahjusrikosjutussa on kyse varsin monimutkaisesta, vaikeasti hahmotettavasta ja hämmentävästä juridiikasta. Haluaako kokoomus siis muuttaa niitä lahjuspykäliä, joiden perusteella Kanerva tuomittiin käräjäoikeudessa?



5. Ainakin apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske tulkitsi kokoomuslaisten kannanottoa juuri tällä tavalla. Ärtyneen oloisen Kalskeen  mielestä on häkellyttävää, että kokoomus haluaa tarkistaa rikoslakia juuri nyt kun sen oma kansanedustaja eli Ilkka Kanerva on pulassa. 
- Ihmettelen suuresti sitä, että juuri nyt - kesken oikeusprosessin - päähallituspuolueesta ja pääministeripuolueesta herätetään kysymys siitä, tulisiko lahjussäännöstöä tarkistaa. Pidän tilannetta pöyristyttävänä, Kalske tokaisi.


6. Kalskeen mukaan oikeusvaltion periaatteisiin ei kuulu, että valtapuolue pitää rikoslakia sekavana ja esittää sen tarkistamista samaan aikaan, kun sen oma kansanedustaja on saattanut hairahtua johonkin.
Kalskeen mielestä rikoslain lahjuspykälät ovat poikkeuksellisen selkeitä ja ymmärrettäviä, jos niitä lukeva edes yrittää tajuta niitä. Kalskeen mukaan Kanerva-jutussakaan itse juridiikka ei ole laisinkaan vaikeata. Näytön riittävyydestä voidaan aina keskustella, mutta se on aivan eri asia kuin lakipykälien selkeys tai sekavuus.


7. Kokoomusryhmän kannanotto Kanerva tapauksessa on toki outo, sillä kyse on sentään lainsäätäjästä, Tuomioistuimet ovat riippumattomia mun muassa juuri lainsäätäjästä, mikä merkitsee sitä, että lainsäätäjän pitää kunnioittaa tuomioistuinten itsenäisyyttä. Lainsäätäjä ei saa oikeusvaltiossa arvostella riippumattoman tuomioistuimen yksittäisessä tapauksissa antamia ratkaisuja eikä viestittää niin onnettoman heikolla tavalla, että viesti voidaan tukita haluksi puuttua tuomioistuimen päätökseen.


8. Muistanemme vielä hyvin  ex-oikeusministeri Johannes Koskisen ääliömäisen tavan puuttua  monissa tapauksissa yksittäisiin tuomioistuimen ratkaisuihin, arvostella niitä ja jopa kehottaa jutun hävinnyttä osapuolta valittamaan tuomiosta, joka Herra Oikeusministerin mielestä oli virheellinen. No, ylin laillisuusvalvoja eli oikeuskansleri Jaakko Jonkka ei halunnut puuttua mitenkään tähän Koskisen tuomioistuinten riippumattomuutta loukkaavan menettelyyn. 


9. Jonkan oli kuitenkin pakko  - pitkin hampain toki - se tehdä sen jälkeen, kun kantelin hänelle Koskisen menettelystä. Jonkan putiikki tuki kanteluani lähes kolme vuotta ja totesi vihdoin ja viimein - ikään kuin rivien välistä mutta kuitenkin - Koskisen menettelyn sopimattomaksi. Mitään seuraamusta Koskinen ei luonnollisesti Jonkalta saanut. Ei tietenkään, sillä onhan Maan  tapa, että laillisuusvalvojan tulee olla mahdollisimman helläkätinen, kun on kyse ministereiden lain ja perustuslain vastaisesta menettelystä.


10. Näitä vanhoja asioita on aina niin erinomaisen kivaa muistella! Mutta palatkaamme nyt takaisin kokkariryhmän tuoreeseen tempaukseen.



11. Tänään kokoomuksen kansanedustaja Kari Tolvanen, tämä rikosylikomisarius siviilissä, on sitten puuttunut asiaan. Tolvasen mielestä Jorma Kalskeen tulkinta keskustelusta oli liian jyrkkä. Tolvasen mukaan kyse oli vain lain yksityiskohtien selkeyttämisestä kansanedustajille. Hän kiisti, että kokoomus olisi tarkoittanut ryhmäkokouksessaan  ottaa kantaa rikoslain muuttamiseen. Tolvasen mukaan keskustelua käytiin vain siitä, että kansanedustajille annettaisiin koulutusta lain sisällöstä, ja siitä, mikä on lahjonnan vastaanottoa ja mikä ei, jottei kukaan "vahingossa" riko säädöksiä.


12. Vai että vain koulutuksen järjestämisestä olisi ollut kyse ja siitä, ettei kukaan kansanedustajapoloinen rikkoisi lakia "vahingossa." Ryhmän puheenjohtaja Vapaavuori taisi kuitenkin kertoa eilen hieman toisella tavalla. Muuten, katsooko Tolvanenkin, että Kanerva oli menetellyt vain "vahingossa" tai huolimattomuudesta? Eikö tämänkin voisi tulkita jonkinlaiseksi kannanotoksi Kanervan puolesta ja käräjäoikeuden tuomiota vastaan?

261. Klara vappen!

Yksi on laulu ylitse muiden: ihmisen aattehen, hengen ankara laulu

Klara vappen, akta sig för tappen!