256. Tarja Halonen tapasi sittenkin Linnassa Astahovin?

Pavel Astahov huostaanottokiistaa koskevassa tiedotustilaisuudessa

1. Kirjoitin blogissa 251/19.4. otsikolla "Tarja Halosen rooli huostaanottokiistassa epäselvä". Jutussa käsiteltiin Venäjän KGB-taustaisen lapsiasiamiehen Pavel Astahovin maaliskuista yllättävää ja Venäjällä näyttävästi julkistettu Suomen ja Turun vierailua. Astahov sai neuvoteltua huostaanottokiistan niin, että lastensuojeluviranomaisten huostaan ottama venäläisen äidin ja suomalaisen isän lapsi sai luvan palata toistaiseksi kotiin vanhempiensa luokse.

2. Tuolloin oli epäselvää, mikä oli presidentti Tarja Halosen rooli asiassa. Hän oli joka tapauksessa keskustellut kyseisestä tapauksesta ja yleensä vastaavanlaisista asioista puhelimitse Venäjän presidentti Dmitri Medvedevin kanssa. Tämä keskustelu käytiin ilmeisesti jo ennen Astahovin Suomen vierailua, vierailua, josta muutoin Suomessa ei tiedetty etukäteen ilmeisesti juuri mitään.

3. Tänä iltana YLE:n A-studio kertoi saaneensa uutta tietoa presidentti Tarja Halosen kyseisestä roolista. Venäläisten ja myös Pavel Astahovin itsensä antaman, tv-ohjelmassa näytetyn insertin mukaan Astahov oli käynyt Suomen vierailunsa yhteydessä myös Tasavallan Presidentin Linnassa ja tavannut myös presidentti Halosen.

4. Kun ohjelmantekijät olivat kysyneet Halosen lehdistöpäälliköltä asiasta, tämä Eila Nevalainen vastasi ensin eli 21.4. näin:

- Astahov ei tavannut tavannut presidenttiä missään tapauksessa. En tiedä, mistä tällainen käsitys on syntynyt.

5. Kun tapaamisesta kysyttiin tämän jälkeen Astahovin tiedottajalta, tämä vastasi 23.4. näin:

- Kyllä. Astahov vieraili presidentin linnassa ja tapasi neuvonantajia. Presidentti Halosen hän tapasi pikaisesti minuutin tai kahden minuutin ajan.

Astahov oli itse maaliskuussa Suomen vierailunsa jälkeen järjestetyssä lehdistötilaisuudessa maininnut, että tapaamisen yhteydessä ja hän ei keskustellut Halosen kanssa nimenomaan lapsikaappauksiin liittyvistä oikeudellisista kysymyksistä.

6. Tämän jälkeen asiaa kysyttiin uudelleen Halosen lehdistöpäälliköltä siinä muodossa, oliko Astahov tavannut Halosen neuvonantajia Linnassa. Lehdistöpäällikkö vastasi nyt näin:

- Kyllä. Astahov tapasi presidentin kaksi neuvonantajaa. En tiedä, mistä neuvottelussa keskusteltiin, koska en ollut paikalla.

7. Tästä voidaan päätellä, että

- Asahov oli pyytänyt audienssia Linnasta ja myös saanut sen; kukaan ei mene Linnan ilman kutsua;

- Linnassa, ei siis Linnan siipirakennuksessa sijaitsevassa kansliassa, Astahov oli keskustellut presidentti Halosen kahden neuvonantajan kanssa Turun tapauksesta tai ainakin Venäjän ja Suomen välillä mahdollisesti solmittavasta kahdenvälistä lapsikaappaussopimuksesta;

- Nämä kaksi neuvonantajaa olivat A-studion mukaan Jukka Lindstedt (eduskunnan entinen apulaisoikeusasiamies) ja Aleksi Härkönen;

- Presidentti Halonen oli A-studion tietojen mukaan ollut Astahovin käynnin aikana Linnassa;

- Erittäin todennäköistä on, että Astahov oli kertomansa mukaan keskustellut Tarja Halosen kanssa Linnassa minuutin tai parin minuutin ajan; ei voitane ajatella tapaamista, jossa ei keskusteltaisi;

- On varsin todennäköistä, että Halonen tiesi, millä asioilla Astahov liikkui Suomessa ja minkä asian takia hän oli tullut Linnaan. Jollei tiennyt, hän on tietenkin kysynyt sitä. Tapaamisessa ei varmaankaan juteltu pelkästään "ilmoista" ja maittemme lämpimistä suhteista;

8. A-studion ohjelmassa ei jäänyt epäselväksi, miksi Astahov oli käynyt Linnassa. Oikeusministeri Brax ei ollut ohjelman tietojen mukaan halunnut tavata Astahvia ja joidenkin tietojen mukaan ministeri Paula Risikko olisi torjunut A:n ehdotuksen neuvottelujen aloittamisesta kahdenvälisestä lapsikaappaussopimuksesta. Mutta avoimeksi jäi edelleen kysymys, miksi Astahov pyrki Linnaan keskustelemaan presidentin tai ainakin tämän neuvonantajien kanssa. Eiväthän lastensuojeluasiat ja huostaanottoasiat kuulu millään tavalla Tasavallan presidentin tai presidentin kanslian käsiteltäviin asioihin. Miksi A-studio ei haastatellut ohjelmaansa varten Jukka Lindstedtiä? - Astahovin Linnasta käynnistä nähdään, että KGB:n miehet eivät hevin jätä toimeksiantojen suorittamista puolitiehen.

9. Oma selitykseni on, että Tarja Halonen ja Dmitri Medvedev olivat jo ennen Astahovin Suomessa käyntiä keskustelleet asiasta, siis Astahovin tulevasta Suomen käynnistä. Tässä yhteydessä Halonen on luultavasti sanonut, että kyllä se Pavel voi sitten Suomessa ollessaan käydä myös Linnassa juttelemassa "poikien" eli hänen neuvonantajiensa Lindstedtin ja Härkösen kanssa mahdollisesta kahdenvälisestä lapsikaappaussopimuksesta.

10. Miksi tämä asia on niin hemmetin vaikea, että se pitää salata kaikin madollisin keinoin? Miksi totuutta ei tässäkään asiassa, kuten vaalirahoitussotkussakin, haluta kertoa sellaisena ja heti julkisuuteen, vaan asiasta annetaan tietoa vasta vähitellen ja tipoittain siinä vaiheessa, kun näin on pakko tehdä? Miksi asiasta vaietaan ja niistä kerrotaan á la Matti Vanhanen vain sillä edellytyksellä, että kysyjä osaa esittää täsmälleen oikeat kysymykset? Onko kyse uussuomettumisesta? Onko kyse Venäjän suurvaltapyrkimyksistä?

11. Oli huvittavaa seurata, miten eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Pertti Salolainen ja jäsen Aila Paloniemi oikein kiemurtelemalla kiemurrella A-studion ohjelmassa yrittäessään vastata toimittajan kysymyksiin kieli keskellä suuta ja vähätellä kaikin keinoin tapausta ja erityisesti Tarja Halosen roolia ja osuutta siihen! Salolainenkin jankutti moneen kertaan, että kyllähän se Linnan vierailun osuus nyt oli vähän hämmentävä, mutta ei tässä Astahovin vierailussa kuitenkaan ole kyse mistään munauksesta, mitä nyt pieniä mokia tehtiin! Naurettavaa! Minusta tapauksessa ja nimenomaan Linnan vierailun osuudessa oli kyse oikeasta EMÄMUNAUKSESTA, jota nyt yritetään salailla, kierrellä ja vähätellä, ettei tapaus näyttäisi niin kovin pahalta! Viikko sitten Salolainenkin puhui vielä kenraalikuvernööri Astahovista, mutta sen jälkeen hän on saanut ilmeisesti Stubbilta ja Haloselta käskyn selitellä asiaa parhain päin.

12. Salolainen kertoi, että nyt me olemme päättäneet, että Suomi ei tule missään tapauksessa neuvottelemaan Venäjän kanssa kahdenvälisestä lapsikaappaussopimuksesta, vaan edellyttää, että Venäjä liittyy kansainväliseen Haagin lapsikaappaussopimukseen. Hän ei ensin halunnut sanoa, kuka tästä oli päättänyt, mutta kertoi sitten kysyttäesä, että UM on näin päättänyt, tarkemmin sanottuna sen virkamiesjohto. Niin kuin tällaisilla virkamiehillä olisi asiassa jotain päätösvaltaa!

13. Virkamiehet ovat toki voineet olla venäläisiin kollegoihinsa yhteydessä ja kertoa, että nyt Suomessa ei oikein haluta keskustella siitä kahdenvälisestä sopimuksesta, ainakaan tässä Suomelle hieman nolossa tilanteessa. Vielä viikko pari siten mun muassa entinen ministeri ja jonkinlainen ulkopoliittinen vaikuttaja Pekka Haavisto nimenomaan ehdotti, että Suomen pitäisi ryhtyä neuvottelemaan Venäjän kanssa kahdenvälisestä sopimuksesta. Kumman sana painaa enemmän, Haaviston vai Salolaisen? Haavistokin taitaa istua ulkoasianvaliokunnassa. Kuten jo edellisessä blogissani sanoin, Venäjä ei todellisuudessa tarvitse mitään kahdenvälisiä sopimuksia, koska sillä on niin tehokas KGB-taustaisen miesten johdolla toimiva lapsiasiamiesorganisaatio.

14. Mistähän suomalaiset poliitikot ovat saaneet päähänsä, että Astahov-operaatiossa olisi ollut kyse yksinomaan Venäjän sisäpolitiikan kiistoista? Tätähän kaikki poliitikkomme ovat jaksaneet jankuttaa jankuttamasta päästyään. Tämä on tietenkin epäolennainen peruste, jolla vain halutaan hälventää ja vähätellä asiaa ja sen kiusallisuutta Suomelle. Siitä, että tätä tapausta samoin kuin Anton Salosen tapausta on uutisoitu Venäjällä näyttävästi, ei voida vetää sanottua johtopäätöstä. Venäjällä ei itse asiassa taida edes olla mitään suuren luokan sisäpolitiikan kiistoja, koska maassa vallitsee käytännöllisesti katsoen yksipuoluejärjestelmä ja opposition kaikki mielenosoitukset halutaan ehkäistä.

251. Tarja Halosen rooli huostaanottokiistassa epäselvä

Periksi antamista Turussa

1. Toistaiseksi viimeisin julkisuudessa puitu suomalais-venäläinen lapsikiista puhkesi helmikuussa Turussa, kun sosiaaliviranomaiset ottivat huostaansa venäläisen äidin ja suomalaisen seitsenvuotiaan Pikku Robertin. Sosiaaliviranomaiset eivät ole antaneet tapauksesta julkisuuteen yksityiskohtia, mutta lapsen vanhempien mukaan sijoituksen syynä oli (perätön) väite siitä, että äiti olisi lyönyt lasta. Poliisi on tutkinut tapausta pahoinpitelynä. Edellisen kerran poika vietiin vanhemmilta viime joulukuussa, jolloin syynä olisi ollut se, että perheenisä oli ajanut vaimonsa pois kotoa.

2. Poika ehti olla kuukauden verran sijoitettuna kaupungin perhekeskukseen. Päästyään kouluun poika karkasi vanhempien luo ja perhe linnoittautui asuntonsa Turussa. Asunnossa päivystivät kolmen venäläisen tv-kanavan kuvausryhmät. Vanhemmat vetosivat Venäjän viranomaisiin, ja katso, pelastajaksi saapui maaliskuun puolivälissä koko Venäjänmaan lapsiasianvaltuutettu Pavel Astahov mukanaan laaja seurue, johon kuului kymmeniä lehtimiehiä.

3. Tämä Pavel Astahov ei ole mikä tahansa sosiaalialan virkamies, vaan hän on entinen KGB:n upseeri ja samasta oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistunut lakimies kuin pääministeri Vladimir Putin ja presidentti Dmitri Medvedev ja hänen sanotaan kuuluvan juuri Medvedevin lähipiiriin. Medvedev nimitti Astahovin virkaansa vasta tämän vuoden tammikuussa.

4. Astahov osoittautui Suomessa toiminnan mieheksi. Hän saattoikin kehuskella lehdistölle jo päivä Turkuun saapumisensa jälkeen siitä, että hän oli sopinut huostaanottokiistan Turun peruspalvelujohtaja Riita Liuksan kanssa ja nimenomaan venäläisten ehdoilla. Astahovin ansioita oli, että Pikku Robert sai jäädä vanhempiensa luokse. Näin edetään vanhempien mukaan 18.6. saakka, minkä jälkeen tilannetta katsotaan uudelleen. Astahov arvosteli suorin sanoin suomalaisten sosiaaliviranomaisten toimintaa. Hänen mukaansa viranomaiset tekivät alun perin väärin, kun he eivät käyneet perheessä ennen sijoituspäätöstä. Suomalaisviranomaiset eivät taas voineet kertoa mitään - se vaitiolovelvollisuus näet!

5. Mitähän lakia tapaukseen oikein Astahovin käynnin yhteydessä sovellettiin, Suomen vai Venäjän? Kumma kyllä, Astahov ei ottanut käynnillään yhteyttä suomalaiseen kollegaansa Maria-Kaisa Auraan. Venäläiset väittävät, että Aula ei halunnut keskustella asiasta Astahovin kanssa, kun oli se hemmetin salassapitovelvollisuus.

6. Pavel Astahovilla ei ollut tietenkään minkään valtakunnan oikeutta eikä toimivaltaa puuttua asiaan, ei kansainvälisen oikeuden eikä Suomen oikeusjärjestyksen. Mutta kun Venäjällä nousi huostaanotosta valtava mediakohu, Medvedev, Putin ja Astahov päättivät panna toimeksi. On arveltu, että koko episodissa oli kyse Venäjän sisäpolitiikasta ja Venäjän propagandasodasta läntisen Euroopan kanssa.

7. Astahovin tehtävänä oli käydä Suomessa "merkkaamassa Venäjän reviiri" ja osoittamassa suurvallaksi jälleen pyrkivän Venäjän mahtia ja halua suojella omia ulkomailla asuvia kansalaisiaan. Tähän Venäjän viranomaisilla on kuulemma oikeus vaikkapa asevoimin. Mitähän tästä oikein seuraa, kun tiedetään, että Suomessa asuu nykyisin lähes 50 000 venäläistä, kyllä siinä suojeltavaa vähäksi aikaa riittää.

8. Niin, miksi Astahov oikeastaan sai huseerata Suomen Turussa niin vapaasti ja estottomasti ilman, että tuppisuut suomalaiset viranomaiset olisivat yrittäneet mitenkään estää hänen puuhiaan? Olisiko Astahovin käynnistä sovittu "korkealla tasolla" Venäjän ja Suomen kesken? Tästä ei ole annettu julkisuuteen tietoja, ei UM:stä eikä tasavallan presidentin kansliasta.

9. Tämäniltaisessa A-studiossa haastateltu dosentti Arto Luukkanen kritisoi voimakkaasti presidentti Trja Halosta tapauksen tiimoilta. Luukkanen kertoi, miten Venäjällä oli uutisoitu, että presidentit Medvedev ja Halonen olisivat keskustelleet asiasta eli huostaanottokiistasta ennen Astahovin Suomeen tuloa. Luukkanen sanoi suoraan, ettei Halonen näytä olevan enää tehtäviensä tasalla, sillä juuri hänen olisi viime kädessä tullut pitää huolta ja valvoa, ettei Suomen itsemääräämisoikeutta ja integriteettiä loukata.

9a. Luukkasen mukaan näyttää siltä, että Tarja Halonen olisi etukäteen antanut Medvedeville ja venäläisviranomaisille hyväksyntänsä Astahovin tulolle Suomeen ja asian hoitamisesta niin kuin sitten tapahtui. Luukkanen väitti, että idänsuhteista on yleensäkin tullut Tarja Haloselle jonkinlainen egotrippi, eli hän ei ajaisi enää näissä suhteissa yksinomaan Suomen etua. - Kovia väitteitä ja ehkäpä Tarja Halosen on nyt tultava "ulos" ja kerrottava, onko väitteissä perää.

10. Luukkanen vertaisi Astahovin Turun reissua ja suomalaisviranomaisten määräilyä 1970-luvulla tapahtuneeseen venäläismiehen suorittamaan lentokonekaappaukseen Helsinki-Vantaan (silloisen Seutulan) kentällä. Tätä tilannetta selvittämässä ja suomalaisviranomaisia määräilemässä oli Venäjän Suomen suurlähettiläs Stepanov. Luukkanen sanoi, että Suomi hävisi myös Turun tapauksessa mediasodan numeroin 6-0. Monet ulkovaltojen edustajat Suomessa olivat L:n mukaan ihmetelleet, miten suomalaiset antoivat kaiken tapahtua puuttumatta asiaan mitenkään.

11. Ohjelman tekijät olivat pyytäneet Astahovin tempauksesta lausuntoa eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan jäseniltä. Heistä kaikki, jotka halusivat tapauksesta lausua, olivat sitä mieltä, että kysymyksessä oli Venäjän tarkoituksellinen voimannäyte Suomea kohtaan ja että Venäjä näytti haluavan antaa vaikutelman, että se voi pitää Suomea pelinappulana suurvaltapyrkimyksissään. Valiokunnan jäsenistä kaksi kieltäytyi vastaamasta tv-toimituksen kysymyksiin: Antti Kalliomäki (555) ja Ilkka Kanerva (Turku).

12. Luukkanen katsoi, että Pikku Robertin tapauksessa Suomea vedettiin oikeusvaltiona ja itsenäisenä valtiona Venäjän toimesta todella pahasti kölin alta. Ohjelmassa ihmeteltiin jälleen, ties monettako kertaa, miksi Venäjä ei halua liittyä Haagin kansainväliseen lapsikaappaussopimukseen.

13. Pekka Haavisto (vihr) ehdotti, että Suomi yrittäisi solmia Venäjän kanssa kahdenvälisen lapsikaappaussopimuksen, jossa noudatettaisiin Haagin sopimuksen "periaatteita." - Tällaista voi kyllä esittää - sitä ei ole vielä rohjettu tehdä - mutta vastaus lienee selvä: Venäjä ei halua edes kahdenvälistä sopimusta. Ja jos tuollainen kahdenvälinen sopimus solmittaisiinkin, niin sitä olisi käytännössä mahdotonta noudattaa, arvatkaapa mistä syystä? Mihin Venäjä mitään sopimuksia tarvitsee, kun sillä sellaisia toimen miehiä kuten juuri Pavel Astahov.

14. Pitäisikö Suomenkin nimittää lapsiasiamieheksi joku entinen kenraali? Valitettavasti viime sodat käyneitä upseereita alkaa olla "rivissä" entistä paljon vähemmän. Isoäitiasiamieshän (oto) meillä toki jo onkin: Pekka Hallberg (KHO).

15. Turku on mielenkiintoinen kaupunki ja siellä aina sattuu ja tapahtuu, Turun palosta alkaen. Allekirjoittanen ensimmäinen työpaikka lakimiehenä oli juuri Turussa. Siellä ovat Uusi Apteekki, Vares ja Reijo Mäki, muun muassa, ja siellä ovat asuneet ja työskennelleet sellaiset juristit kuin Juhani Leppä ja Eeva Vuori.

16. Nyt siellä vajoaa Myllysilta. Olisiko se mahdollista...? Eikös se saamarin silta alkanutkin vajota kohta Astahovin Turun käynnin jälkeen? Olisiko tämä jonkinlainen varoitus siitä, että myös kahden ystävällismielisen naapurimaan välit voivat alkaa pikkuhiljaa rakoilla, jollei...

17. Eilen sunnuntaina puolenpäivään aikaan Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan rakennuksen (Calonian) edustalta löydettiin hautakynttilä, poliisi tutkii asiaa. Asiasta kertoi eilen Turun Sanomat.

PS.

Otsikko lehdessä tänään: Näin tuhka valtasi Suomen.

Vai oliko se: Näin valta tuhkasi Suomen