1. Eilen illalla Zürichissä ei tehty kansainvälisesti ottaen kovia tuloksia, vaan mestaruuksia voitettiin aika hepposilla tuloksilla niin miesten estejuoksussa, 110 metrin aidoissa, kolmiloikassa kuin naisten seiväshypyssä ja keihäänheitossakin.
2. Suomalaisten menestys oli odotetunlainen. Jukka Keskisalo oli esteissä kuudes ja Janne Ukonmaanaho yhdentoista. Miesten sijoitus parani pykälällä sen jälkeen, kun kilpailun selvästi voittaneen Ranskan Mahediene Mekhissi-Benabdadin juoksu hylättiin paidan riisumisen takia.
3. Tämä ranskalainen on ehtinyt aiheuttaa melkein jokaisissa arvokilpailuissa erilaista kohua. Milloin hän ajautuu juoksun jälkeen käsirysyyn kanssakilpailijansa kanssa, milloin taas tönii kisamaskottia jne. Miehen juoksun hylkääminen oli oikea ratkaisu eikä ranskalainen päässe osallistumaan Zürichissä myöskään 1500 metrin juoksuun. Jukka Keskisalon reaktio hylkäystuomion johdosta oli outo, sillä hänen mielestään ranskalainen olisi voinut riisua loppusoralla vaikka housunsa!
4. Keskisaloa otti päähän, sillä hän oli tyytymätön sijoitukseensa. Syytä olikin, sillä Mekhissin lisäksi kilapailussa ei ollut mukana kovan luokan juoksijoita. Keskisalo noudatti myös tässsä juoksussa omaa ja outoa taktiikkaansa. Hän jättäytyy kisan alussa aina viimeiseksi ja kipittelee joukossa häntäpäässä reilut kaksi kilometriä. Hän luottaa loppukiriinsä, joka toi hänelle Euroopan mestaruuden Göteborgissa kahdeksan vuotta sitten eli vuonna 2006. Mutta jos Keskisalo on jäänyt, kuten tapana on kaikissa arvokisoissa Göteborgin EM-kisojen jälkeen ollut, kilpailun kärjestä kaksi kerrosta ennen maalia jo 50-100 metriä, ovat kärkijuoksijat päässeet aivan liian kauas eikä Keskisalon kiri riitä kuin korkeintaan pistesijoille. Tämä nähtiin myös eilen Zürichissä. Keskisalo ei ole oppinut taktiikkapuolesta mitään tai sitten hänen kuntonsa on yksinkerteisesti liian kehno huippusijoituksia ajatellen.
5. Estejuoksusta puheen olleen voidaan mainita, että molemmat naisjuoksijamme selviytyvät tänään aamupäivällä alkueristä finaaliin. Veteraanijuoksija Johanna Lehtinen, joka on suorittanut juristin tutkinnon Turussa, on Zürichissä toki lähinnä vain turisti- tai palkintomatkalla, sillä loppukilpailussa hän tullee jäämään sijoille 10-12. Sandra Eriksson, joka asuu Tukholmassa ja puhuu yksinomaan ruotsia, lukeutuu suomalaisten kaavailuissa esteiden mitalisuosikkeihin. Näin saattaa olla, vaikka Ruotsin Charlotta Fougbergilla on himpun verran parempi tilastoaika kuin Erikssonilla.
6. Sandra ylittää kuivaesteet hyvällä tekniikalla, mutta hänen juoksussaan on yksi paha tyylivirhe. Tarkoitan Erikssonin tapaa ylittää vesieste, sillä hän tulee maahan tai tarkemmin sanottuna sanottuna vesihaudan pohjalle tasajalkaa, siis molemmille jaloilleen. Sandran tapa on sangen neiti- tai tyttömäinen, eikä kukaan hänen kanssakilpailijoistaan käytä yhtä alkeellista vesihaudan ylitystyyliä. Sandran ko. tyyli on myös kuluttava, sillä siihen kuluu ylimääräistä aikaa arviolta 0,5 -1 sekunti kerralla. Kun vesihauta ylitetään estejuoksussa seitsemän kertaa, voidaan arvioida, kuinka aikaavievä Erikssonin tyyli oikeastaan on. Sandra antaa kanssakilpailijoilleen liikaa tasoitusta alkeellisen vesihautatekniikkansa takia.
7. Hannamari Latvala kipitti, oikeastaan juosta riuhtoi, eilen illalla välieristä 200 metrin finaaliin ja sivusi ajallaan 22,98 omaa ennätystään. Hyvä näin, mutta pitää muistaa, ettei naisten 200 metrin nykyinen taso Euroopassa kyllä päätä huimaa. Tänä iltana joustavassa loppukilpailussa Latvala jäänee sijoille 6-8.
8. Kaikki kolme keihäsmiestämme selviytyivät loppukilpailuun, joka heitetään vasta sunnuntaina; miksi karsinnan ja loppukilpailun välissä pitää olla kaksi välipäivää? No, onneksi suomalaisten heittäjien joukossa ei ole tällä kertaa ketään Seppoo Rädyn tai vaikkapa Soini Nikkisen kaltaista kaljoitteluun taipuvaista kaveria! Karsintakilpailun taso oli heikko, sillä karsintarajan 81 metriä ylitti vain neljä heittäjää. Kaikkein pisimmälle heitti Antti Ruuskanen ja toiseksi paras oli Tero Pitkämäki. Tällä kaksikolla olisi nyt erinomainen tilaisuus ottaa kaksoisvoitto, jos vain se kuuluisa hermo pitää, sillä kanssakilpailijoiden taso ei päätä huomaa. Lasse Etelätalo oli karsinnassa kahdestoista ja selvisi niin napin loppukilpailuun.
9. Tänään aamupäivällä miehet kävelivät 50 kilometriä. Suomalaisten sijoitus oli normaali, eli ei siis hyvä, muttei toisaalta aivan huonokaan. Jarkko Kinnunen tossutteli sijalle 11 ja Asko Partanen sijoittui kahdeksanneksitoista. Kiekonheittäjä Katri Hirvonen kuuluu yhdessä Oona Sormusen ja Merja Korpelan kanssa kastiin "surkeat kilpailijat", sillä hän heitti vain 50 metriä ja risat eli jäi kesän parhaasta tuloksestaan kokonaista seitsemän metriä. Sen sijaan Sanna Kämäräinen oli karsinnassa kymmenes ja pääsi loppukilpailuun, vaikka jäi karsintarajasta kolmisen metriä.
10. Illalla Oskari Mörö juoksee 400 metrin aitojen loppukilpailussa. Pistesija on siis varma, sillä sinne kuuluvat nykyisin kahdeksan parasta ja finaalissa on vain kahdeksan juoksijaa. Tähän mennessä Jukka Keskisalon kuudes sija on paras suomalaissijoitus eikä Mörö taida panna sitä paremmaksi. Viron Rasmus Mägi kuuluu sen sijaan kilpailun ennakkosuosikkeihin.
11. Ruotsikin voi saada tänä iltana ensimmäisen kultamitalinsa, sillä naisten 1500 metrin juoksussa Ruotsia edustava tummahipiäinen Abeba Aregawi, joka voitti kultaa viime vuoden Moskovan MM-kisoissa, on yksi ennakkosuosikeista.
12. Naisten 1500 metriä juostiin juuri äsken, sen voitti Hollannin edustaja Hamman, joka on syntyisin Etiopiasta. Suomalaisten iloksi "Ruotsin" Aregawi jäi hopealle. Ilta on siis pelastettu! Suomessakin on ollut joitakin tummahipiäisiä urheilijoita ja tälläkin hetkellä "susijengissä" eli koripallon maajoukkueessa on useampi tumma pelaaja jenkeistä. Wilson Kirwan tasolle ne Suomen tummat "ulkomaanavut" yleisurheilussa ovat kuitenkin jääneet. Edward Hämäläinen muutti Suomeen 80-luvun lopulla Valko-Venäjältä ja oli kerran EM-kisoissa 10-ottelussa hopealla. Hän oli Suomeen tullessaan jo parhaat päivänsä ottelijana nähnyt.
13. Naisten 400 metrin sileän mestaruuden voitti äsken Italian Libania Grenot keskinkertaisella ajalla 51,10. Vonna 1974, siis 40 vuotta sitten, saman matkan Rooman EM-kisoissa voitti Riitta Salin ajalla 50,14. Tuo vuosikymmen eli siis 70-luku olikin doping-urheilun kulta-aikaa. Nyt se, että naisjuoksija (Katri Mustala) juoksee SM-kisoissa voittoajan 53,20, herättää urheilutoimittajien keskuudessa kättentaputuksia "huippuaikana" ja juoksija lähetetään heti suurin toivein EM-kisoihin.
14. Kuten odottaa saattoi, Oskari Mörö ja Hannamari Latvala eivät pärjänneet finaalijuoksuissaan tänään. Mörö oli 400 metrin aitojen loppukilpailussa viimeinen eli kahdeksas ja Latvala 200 metrillä seitsemäs. Myös Latvala olisi jäänyt kahdeksanneksi, mutta yksi brittijuoksija reväytti jalkansa ja joutui jättämään kilpailun kesken. Mörö ja Latvala jäivät kumpikin selvästi välierissä juoksemistaan ajoista. Tv-toimittajat manasivat sitä, että kumpikin suomalainen sai finaalissa sisäradan. Ratajako perustui kuitenkin välierien tuloksiin. Finaalipaikka oli molemmalle suomalaiselle hyvä saavutus.
Kirjoittaja Jyrki Virolainen on professori (emeritus) ja entinen tuomari. Hänen Prosessioikeusblogissaan käsitellään yksinomaan juridiikkaa koskevia kysymyksiä.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Latvala Hanna-Mari. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Latvala Hanna-Mari. Näytä kaikki tekstit
perjantai 15. elokuuta 2014
keskiviikko 13. elokuuta 2014
863. Zürichin kisojen toinen päivä
1. EM-kisojen eilinen eli ensimmäinen päivä meni suomalaisilta korkeintaan kohtalaisesti. Meikäläisiä oli mukana karsinnoissa 14 urheilijaa, joista seitsemän selvitti tiensä jatkoon ja toiset seitsemän taas putosivat karsinnoissa.
2. Ilonaiheita olivat Minna Nikkanen seiväshypyssä, estejuoksijat Jukka Keskisalo ja Janne Ukonmaanajo - tosin jälkimmäinen oli omassa alkuerässään vasta yhdeksäs mutta selvisi ajallaan niukasti jatkoon - aitajuoksijat Oskari Mörö ja Jussi Kanervo sekä pikajuoksijat Eetu Rantala ja Hannamari Latvala. Mörö juoksi 400 metrin aidoissa ennätyksensä ja alitti ensimmäisen kerran urallaan 50 sekunnin rajan (49,97), myös Kanervo juoksi ennätyksensä 50,35.
3. Tänään on selvinnyt, että Kanervo ei voi jatkaa juoksujaan välierissä loukkaantumisvaaran takia; häneltä jää tänään osallistumatta siis myös 110 metrin aitojen alkueriin. Mörö voi parantaa jonkin verran aikaansa välierissä, mutta finaaliin hän ei tule selvitytymään.
4. Pettymyksiä ja karsiutuneita puolestaan olivat kaikki naisaiturit, kuulantyöntäjä Arttu Kangas. kolmiloikkaaja Aleksi Tammentie, jonka karsintatulos oli vain 15,83, kun jatkoon olisi tarvittu 16,50 pituinen hyppy, Oona Sormunen keihäässä ja Katri Mustala naisten 400 metrillä.
5. Arttu Kangas oli - kuten odottaa jo saattoi - kuulassa pelkkää paperia hieman yli 19 metriä kantaneella työnnöllään. Kuulan mestaruuden vei Saksan David Storl, joka ylitti ainoana 21 metrin rajan, tulos 21,41. Storlkaan ei saanut yli 21 metriä kuin yhdellä työnnöllään, joten kilpailun taso oli heikonlainen. Puolan olympiavoittaja Tomaz Majewski jäi pronssille. Majewski on muuten Pekingin olympiavoittaja (2008), mutta tätä suomalaiset tv-selostajt eivät kertoneet, vaan äityivät kehuskelmaan yksinomaan David Storlin aiempia saavutuksia.
6. Oona Sormunen ja kaikki suomalaiset aina Seppo Rätyä myöten panivat Oonan todella heikon tuloksen - vain hieman yli 51 metriä - syyksi, että Oonan piikkarit rikkoutuivat kovalla alustalla eikä hän ollut saanut kisamatkalle mukaan varapiikkareita! Tästä on vedetty iltapäivälehdissä koko sivun juttuja. Käsittämätöntä, sillä kyllä pääsyy heikkoon tulokseen löytyy Sormusen huonosta kunnosta ja omien korvien välistä. Keihään karsintaraja pitäisi selvittää vaikka lenkkitossuilla ja puolivauhdilla, kyllä jämpti on näin. Sormunen sanoi karsinnan jälkeen, että nyt hän menee pimeään huoneesen ja kiroileee siellä muutaman tunnin yksikseen. Tuollaisella asenteella varustettua heittäjää ei kyllä kannattaisi lähettää arvokisoihin lainkaan, sillä "pimeitä huoneita" löytyy toki myös kotimaasta ja myös sieltä Tohmajärven puolesta, mistä Oona ja Seppo Räty ovat kotoisin. Kiroilkoot siellä keskenään.
7. Suurin pettymys ainakin suomalaiselle medialle oli Nooralotta Nezirin tipahtaminen jo 100 metrin aitajuoksun alkuerässä heikohkolla ajalla 13,17. Neziriä on hehkutettu mediassa muutenkin aivan liikaa ja hän on itse lisännyt vettä myllyyn lupaamalla kuukausi pari sitten juosta jatkossa "joka kisassa" alle 13 sekunnin alitettuaan ensimmäisen kerran - reippaassa 1,5 metrin myötätulessa - mainitun sekuntiluvun ajallaan 12,98. Nyt Neziri joutui juoksemaan erässään lähes kahden metrin vastatuulessa ja jäi erässään kuudenneksi. Tämä juoksu osoitti Nezirin todellisen kansainvälisen tason, hänen aikansa oli vasta alkuerien 17. nopein. Kaksi muuta suomalaista eli Ida Aidanpää ja Matilda Bogdanoff juoksivat vielä Neziriäkin paljon heikommat ajat.
8. Turistireissun koki myös aika odotetusti Aleksi Tammentie 3-loikassa vaatimattomalla tuloksella 15,83, jolla jäi sijalle 21. Tammentien yksi hyppy meni pipariksi, kun eräs toimitsija asteli palleinen vauhdissa olleen Aleksin eteen; tästäkin iltapäivälehdissä on kohistu kovasti, vaikka Aleksi sai uusia mainitun hyppynsä.
9. Tänään aamupäivällä korkeushyppääjä Jussi Viita on jo ehtinyt karsiutua finaalista hyvin keskinkertaisella tuloksellaan 219. Finaaliin selvittiin jo tuloksella 223, mutta tuota korkeutta Jussi yritti kolme kertaa turhaan. Iltapäivällä Merja Korpela kilpailee naisten moukarin karsinnassa. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa Merja jää loppukilpailun ulkopuolelle, sillä hän on heittäjänä nähnyt jo parhaat päivänsä.
10. Aivan äsken Arttu Hirvonen, joka selvisi kisoihin 110 metrin aitajuokseussa heikolla tuoksella 13,90, jäi alkuerässään toiseksi viimeiseksi tuloksella 13,87. Hirvonen jäi kärkipäästä heti ensimmäisellä aidalla. Hirvosen ennätys toki parani niukasti, ja tv-selostajamme ja asiantuntijamme - kolme miestä - ja haastattelijat - kaksi naista - plus katsomosta "löydetyt" kaksi valmentajaa ylistivät Artttun juoksua "todella hienoksi", kas kun ei kuitenkaan fantastiseksi. Näin näitä "menestyjiämme" hehkutetaan mediassa ja valmennusportassa voimakkaasti, mutta pakkohan sitä sentään on joitakuita urheilijoita hehkuttaa, sillä eihän Suomessa ole nykyisin todellisia huippu-urheilijoita Zürichissä paria kolmea enempää.
11. Zürichin kisoja seurataan Suomen tv:ssä todella tarkasti, vaikka Letzigrundin katsomot ammottavat varsinkin aamupäivin tyhjyyttään. Kaikkien suomalaiskilpailijoiden suorituksia seurataan innolla ja, mikä tärkeintä tai merkillisintä, tv-kuvissa näytetään ja haastatellaan myös jokaisen urheilijan katsomossa istuvia henkilökohtaisia valmentajia. Selostajilta ja valmentajilta tuntuu puuttuvan kyky tai halu käydä urheiljoiden suorituksia läpi kriittisellä otteella. Vaikuttaa siltä, että myös suomalaiset radio- ja tv-toimittajat kuuluisivat Suomen yu-joukkueeseen, joka on keskenään yhtä suurta "perhettä". Siinä, että suomalainen juoksija jää alkuerässään toiseksi viimeiseksi tai yhdeksänneksi tai kenttälajien edustajat karsiutuvat toinen toisensa perään heikoilla tuloksilla loppikilpailusta, ei luulisi olevan mitään "hienoa".
12. Joissakin lajeissa Zürichin kisojen karsintarajat olivat liian helppoja, sillä muuten tuskin voidaan ymmärtää, että Suomesta lähetetiin kisoihin esimerkiksi kolme naisaituria - lisäksi yksi kotiin jäänyt "varaedustaja" - kaksi miespika-aituria ja peräti kolme viestijoukkuetta, joilla ei ole etukäteen minkäänlaisia menestymisen mahdollisuuksia. Mutta voihan jonkin maan juoksija pudottaa juoksun tiimellyksessä kapulan!
13. Iltapäivällä Merja Korpela sitten karsiutui, kuten edellä jo ennakoin, aivan odotetusti muokarin loppukiklpailusta. Karsintaraja oli jotain 68 metriä ja finaaliin pääsi noin 66,50 pituisella heitolla. Mitä Merja heitti? Joo, 63 metriä ja risat! Tämä ikuinen karsinnassa putoaja jäi siis karsintarajasta ja vuoden parhaastaan noin viisi metriä ja finaaliin oikeuttaneesta heitosta reilut kolme metriä. Miksi ihmeessä tällaisia jo vanhoja urheilijoita, jotka eivät ole koskaan menestyneet arvokilpailuissa, lähetetään vuodesta ja kisasta toiseen vain karsitumaan loppukilpailusta? Kuten muissakin "suomalaislajeissa", katsomosta valmentajien haastatteluihin erikoistunut toimittaja löysi Korpelan valmentajan Harri Huhtalan, joka vain totesi, ettei Merja osaa pyörähtää kunnolla ringissä! Miksi Huhtala ei ole valmentajana saanut ko. virhettä korjatuksi ja miksi näitä heikkojen urheilijoiden valmentajia pitää kustantaa ulkomaille paikan päälle seuraamaan valmennettaviensa heikkoja suorituksia?
14. Tänä iltana Hannamari Latvala ja Eetu Rantala juoksevat satasen välierissä. Toivokamme heille hyviä aikoja, vaikka loppukilpailuun kummallakaan heistä, ei ainakan Rantalalla, ole mahdollisuuksia.
2. Ilonaiheita olivat Minna Nikkanen seiväshypyssä, estejuoksijat Jukka Keskisalo ja Janne Ukonmaanajo - tosin jälkimmäinen oli omassa alkuerässään vasta yhdeksäs mutta selvisi ajallaan niukasti jatkoon - aitajuoksijat Oskari Mörö ja Jussi Kanervo sekä pikajuoksijat Eetu Rantala ja Hannamari Latvala. Mörö juoksi 400 metrin aidoissa ennätyksensä ja alitti ensimmäisen kerran urallaan 50 sekunnin rajan (49,97), myös Kanervo juoksi ennätyksensä 50,35.
3. Tänään on selvinnyt, että Kanervo ei voi jatkaa juoksujaan välierissä loukkaantumisvaaran takia; häneltä jää tänään osallistumatta siis myös 110 metrin aitojen alkueriin. Mörö voi parantaa jonkin verran aikaansa välierissä, mutta finaaliin hän ei tule selvitytymään.
4. Pettymyksiä ja karsiutuneita puolestaan olivat kaikki naisaiturit, kuulantyöntäjä Arttu Kangas. kolmiloikkaaja Aleksi Tammentie, jonka karsintatulos oli vain 15,83, kun jatkoon olisi tarvittu 16,50 pituinen hyppy, Oona Sormunen keihäässä ja Katri Mustala naisten 400 metrillä.
5. Arttu Kangas oli - kuten odottaa jo saattoi - kuulassa pelkkää paperia hieman yli 19 metriä kantaneella työnnöllään. Kuulan mestaruuden vei Saksan David Storl, joka ylitti ainoana 21 metrin rajan, tulos 21,41. Storlkaan ei saanut yli 21 metriä kuin yhdellä työnnöllään, joten kilpailun taso oli heikonlainen. Puolan olympiavoittaja Tomaz Majewski jäi pronssille. Majewski on muuten Pekingin olympiavoittaja (2008), mutta tätä suomalaiset tv-selostajt eivät kertoneet, vaan äityivät kehuskelmaan yksinomaan David Storlin aiempia saavutuksia.
6. Oona Sormunen ja kaikki suomalaiset aina Seppo Rätyä myöten panivat Oonan todella heikon tuloksen - vain hieman yli 51 metriä - syyksi, että Oonan piikkarit rikkoutuivat kovalla alustalla eikä hän ollut saanut kisamatkalle mukaan varapiikkareita! Tästä on vedetty iltapäivälehdissä koko sivun juttuja. Käsittämätöntä, sillä kyllä pääsyy heikkoon tulokseen löytyy Sormusen huonosta kunnosta ja omien korvien välistä. Keihään karsintaraja pitäisi selvittää vaikka lenkkitossuilla ja puolivauhdilla, kyllä jämpti on näin. Sormunen sanoi karsinnan jälkeen, että nyt hän menee pimeään huoneesen ja kiroileee siellä muutaman tunnin yksikseen. Tuollaisella asenteella varustettua heittäjää ei kyllä kannattaisi lähettää arvokisoihin lainkaan, sillä "pimeitä huoneita" löytyy toki myös kotimaasta ja myös sieltä Tohmajärven puolesta, mistä Oona ja Seppo Räty ovat kotoisin. Kiroilkoot siellä keskenään.
7. Suurin pettymys ainakin suomalaiselle medialle oli Nooralotta Nezirin tipahtaminen jo 100 metrin aitajuoksun alkuerässä heikohkolla ajalla 13,17. Neziriä on hehkutettu mediassa muutenkin aivan liikaa ja hän on itse lisännyt vettä myllyyn lupaamalla kuukausi pari sitten juosta jatkossa "joka kisassa" alle 13 sekunnin alitettuaan ensimmäisen kerran - reippaassa 1,5 metrin myötätulessa - mainitun sekuntiluvun ajallaan 12,98. Nyt Neziri joutui juoksemaan erässään lähes kahden metrin vastatuulessa ja jäi erässään kuudenneksi. Tämä juoksu osoitti Nezirin todellisen kansainvälisen tason, hänen aikansa oli vasta alkuerien 17. nopein. Kaksi muuta suomalaista eli Ida Aidanpää ja Matilda Bogdanoff juoksivat vielä Neziriäkin paljon heikommat ajat.
8. Turistireissun koki myös aika odotetusti Aleksi Tammentie 3-loikassa vaatimattomalla tuloksella 15,83, jolla jäi sijalle 21. Tammentien yksi hyppy meni pipariksi, kun eräs toimitsija asteli palleinen vauhdissa olleen Aleksin eteen; tästäkin iltapäivälehdissä on kohistu kovasti, vaikka Aleksi sai uusia mainitun hyppynsä.
9. Tänään aamupäivällä korkeushyppääjä Jussi Viita on jo ehtinyt karsiutua finaalista hyvin keskinkertaisella tuloksellaan 219. Finaaliin selvittiin jo tuloksella 223, mutta tuota korkeutta Jussi yritti kolme kertaa turhaan. Iltapäivällä Merja Korpela kilpailee naisten moukarin karsinnassa. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa Merja jää loppukilpailun ulkopuolelle, sillä hän on heittäjänä nähnyt jo parhaat päivänsä.
10. Aivan äsken Arttu Hirvonen, joka selvisi kisoihin 110 metrin aitajuokseussa heikolla tuoksella 13,90, jäi alkuerässään toiseksi viimeiseksi tuloksella 13,87. Hirvonen jäi kärkipäästä heti ensimmäisellä aidalla. Hirvosen ennätys toki parani niukasti, ja tv-selostajamme ja asiantuntijamme - kolme miestä - ja haastattelijat - kaksi naista - plus katsomosta "löydetyt" kaksi valmentajaa ylistivät Artttun juoksua "todella hienoksi", kas kun ei kuitenkaan fantastiseksi. Näin näitä "menestyjiämme" hehkutetaan mediassa ja valmennusportassa voimakkaasti, mutta pakkohan sitä sentään on joitakuita urheilijoita hehkuttaa, sillä eihän Suomessa ole nykyisin todellisia huippu-urheilijoita Zürichissä paria kolmea enempää.
11. Zürichin kisoja seurataan Suomen tv:ssä todella tarkasti, vaikka Letzigrundin katsomot ammottavat varsinkin aamupäivin tyhjyyttään. Kaikkien suomalaiskilpailijoiden suorituksia seurataan innolla ja, mikä tärkeintä tai merkillisintä, tv-kuvissa näytetään ja haastatellaan myös jokaisen urheilijan katsomossa istuvia henkilökohtaisia valmentajia. Selostajilta ja valmentajilta tuntuu puuttuvan kyky tai halu käydä urheiljoiden suorituksia läpi kriittisellä otteella. Vaikuttaa siltä, että myös suomalaiset radio- ja tv-toimittajat kuuluisivat Suomen yu-joukkueeseen, joka on keskenään yhtä suurta "perhettä". Siinä, että suomalainen juoksija jää alkuerässään toiseksi viimeiseksi tai yhdeksänneksi tai kenttälajien edustajat karsiutuvat toinen toisensa perään heikoilla tuloksilla loppikilpailusta, ei luulisi olevan mitään "hienoa".
12. Joissakin lajeissa Zürichin kisojen karsintarajat olivat liian helppoja, sillä muuten tuskin voidaan ymmärtää, että Suomesta lähetetiin kisoihin esimerkiksi kolme naisaituria - lisäksi yksi kotiin jäänyt "varaedustaja" - kaksi miespika-aituria ja peräti kolme viestijoukkuetta, joilla ei ole etukäteen minkäänlaisia menestymisen mahdollisuuksia. Mutta voihan jonkin maan juoksija pudottaa juoksun tiimellyksessä kapulan!
13. Iltapäivällä Merja Korpela sitten karsiutui, kuten edellä jo ennakoin, aivan odotetusti muokarin loppukiklpailusta. Karsintaraja oli jotain 68 metriä ja finaaliin pääsi noin 66,50 pituisella heitolla. Mitä Merja heitti? Joo, 63 metriä ja risat! Tämä ikuinen karsinnassa putoaja jäi siis karsintarajasta ja vuoden parhaastaan noin viisi metriä ja finaaliin oikeuttaneesta heitosta reilut kolme metriä. Miksi ihmeessä tällaisia jo vanhoja urheilijoita, jotka eivät ole koskaan menestyneet arvokilpailuissa, lähetetään vuodesta ja kisasta toiseen vain karsitumaan loppukilpailusta? Kuten muissakin "suomalaislajeissa", katsomosta valmentajien haastatteluihin erikoistunut toimittaja löysi Korpelan valmentajan Harri Huhtalan, joka vain totesi, ettei Merja osaa pyörähtää kunnolla ringissä! Miksi Huhtala ei ole valmentajana saanut ko. virhettä korjatuksi ja miksi näitä heikkojen urheilijoiden valmentajia pitää kustantaa ulkomaille paikan päälle seuraamaan valmennettaviensa heikkoja suorituksia?
14. Tänä iltana Hannamari Latvala ja Eetu Rantala juoksevat satasen välierissä. Toivokamme heille hyviä aikoja, vaikka loppukilpailuun kummallakaan heistä, ei ainakan Rantalalla, ole mahdollisuuksia.
maanantai 11. elokuuta 2014
862. Zürichin EM-kisat alkavat
1. Yleisurheilun Euroopan mestaruuskilpailut (EM-kisat) alkavat huomenna Zürichin maineikkaalla Letzigrundin stadionilla (kuva yllä). Suomesta kisoihin on ilmoitettu 42 urheilijaa, joista kolme on kotiin jääviä varaedustajia. Tiedotusvälineiden urheilutoimituksia näyttää tälläkin kertaa vaivaavan tietynlainen yltiöoptimismi siitä, miten suomalaisurheilijat tulevat kisoissa pärjäämään. Katsotaanpa hieman, miten huomenna kilpailevien suomalaisten voidaan arvioida menestyvän.
2. Heti kisojen ensimmäisenä päivä eli huomenna tiistaina stadionilla kilpailee 14 suomalaisurheilijaa. Ensimmäisenä urakkansa aloittaa kuulantyöntäjä Arttu Kangas, joka tavoittelee finaalipaikkaa kuulantyönnön karsintakilpailussa. Kuulafinaalin tulosraja on 20,10. Sen tuskin ylittää 10 työntäjää enemmän. Näyttää melko selvältä, että Arttu Kankaan kunto ei edellyttä kuin hieman päälle 19 metrin päälle olevaa tulosta. Tuollaisella tuloksella Kangas karsiutuu loppukilpailusta.
3. Arttu Kangas työnsi heinäkuun alussa Kyröskosken kuulakarnevaaleilla ennätyksensä 19.74, joka puuttuu "vain" vajaat kaksi metriä Reijo Ståhlbergin nimissä edelleen olevasta SE-tuloksesta 21,69. Ståhlberg työnsi mainitun tuloksensa vuonna 1979, mutta ei menestynyt arvokisoissa kummoisesti. Tuohon aikaan yleisurheilijoiden mahdollista dopingin käyttöä ei testattu. Mika Halvari (synt. 1970) on työntänyt hallissa 22.09, joka on Pohjoismaiden ennätys, mutta sisähallituloksia ei hyväksytä virallisiksi SE-tuloksiksi. Mika Halvari voitti 1995 sisäratojen MM-kisat ja sijoittui hopealle ulkoratojen MM-kisoissa Göteborgissa 1995.
4. Naisten seiväshypyssä viikko sitten uuden SE:n (451) hypännyt Minna Nikkanen selvittää EM-kisoissa karsinnan. Loppukilpailussa jotkut odottavat - kuinkas muuten - Minnalta jopa mitalia, mutta tämä jää kyllä haaveeksi. Minna Nikkanen ei ole aiemminkaan osoittanut olevan suurkilpailujen nainen, joten veikkaan, että hän jää seipään loppukilpailussa 440-450:n tuloksella sijoille 7-10. Nikkasella ei ole riittävästi voimaa ja hänen teknikkansa alkaa kangerrella tai pettää, kun rima nousee 450:een.
6. Seppo Rädyn valmennettava Oona Sormunen kilpailee huomenna naisten keihäänheiton karsinnassa. Vaikuttaa siltä, että Sormunen, jonka ennätys on hieman yli 60 m, ei selvitä karsintarajaa 57,50, vaikka on heittänyt tällä kaudella 58,43, vaan jää karsintajasta metrin tai pari. MM-tittelin vienee kaksinkertainen olympiavoittaja (Peking 2008 ja Lontoo 2012) tsekkiläinen Barbora Spotakova, jonka ennätys on 72,28.
7. Jussi Kanervo ja Oskari Mörö jahtaavat jatkopaikkoja 400 metrin aitojen alkuerissä. Kanervo aitoo ensimmäisessä alkuerässä ja Mörö juoksee neljännessä erässä. Mörö, joka juoksi ennätyksensä Kuopion Kalevankisoissa reilu viikko sitten, selvinee välieriin, muttei finaaliin. Kanervo ei pääse välieriin.
8. Mediassa paljon hehkutettu Hanna-Maari Latvala starttaa huomenna naisten 100 metrin alkuerissä. Latvala juoksee kolmannessa erässä. Hän voi, hyvällä onnella, selvitä välieriin, mutta loppukilpailupaikka jää kyllä satasella Latvalalta haaveeksi.
9. Jukka Keskisalo ja Janne Ukonmaanaho ovat mukana 3 000 metrin estejuoksun alkuerissä. Keskisalo juoksee ensimmäisessä erässä ja Ukonmaanaho toisessa erässä. Lyhyen tauon jälkeen kilparadoille paluum tehnyt Jukka Keskisalo, joka voitti yllättäen Euroopan mestaruuden vuonna 2007, selviytynee loppukilpailuun, sen sijaan Ukonmaanaho karsiutunee. Finaalissa Keskisalo päässee sijoille 6-8.
9. Jukka Keskisalo ja Janne Ukonmaanaho ovat mukana 3 000 metrin estejuoksun alkuerissä. Keskisalo juoksee ensimmäisessä erässä ja Ukonmaanaho toisessa erässä. Lyhyen tauon jälkeen kilparadoille paluum tehnyt Jukka Keskisalo, joka voitti yllättäen Euroopan mestaruuden vuonna 2007, selviytynee loppukilpailuun, sen sijaan Ukonmaanaho karsiutunee. Finaalissa Keskisalo päässee sijoille 6-8.
10. Kolmiloikkaaja Aleksi Tammentie kilpailee huomenna karsintakilpailussa. Finaalin karsintaraja on 16,65 metriä, joka voi jäädä Tammentieltä ylittämättä.
11. Aamupäivän päätteeksi kolmikko Nooralotta Neziri, Matilda Bogdanoff ja Ida Aidanpää starttaa 100 metrin aitojen alkueriin. Bogdanoff juoksee ensimmäisessä erässä, Aidanpää kolmannessa erässä ja tänä kesänä vihdoin yhden kerran 13 sekunnin rajan alittanut Neziri (SE-tulos 12,98) juoksee neljännessä erässä. Suomalaisista vain Neziri selviytynee välieriin, mutta finaalipaikka, mitalista puhumattakaan, voi jäädä hänelle haaveeksi.
12. Tiistain iltakilpailuissa Suomen EM-joukkueeseen aika yllättäen Kalevan Kisoista selviytynyt Katri Mustola (aika 53,20) juoksee naisten 400 metrin alkuerissä. Hänellä ei ole mahdollisuuksia alkueristä jatkoon.
13. Eetu Rantala joutuu kovaan seuraan miesten 100 metrin alkuerissä. Hänen alkuerässään juoksee mm. ranskalainen Euroopan mestari Christophe Lemaitre, jonka ennätys on 9,92. Tällä kaudella Lemaitre on juossut satasen aikaan 10,13. Rantala ei selviytyne välieriin.
14. Katsotaan huomenna, miten suomalaisille käy ja jatketaan sitten päivä kerrallaan näitä kisaveikkauksia. Selvää lienee, että Suomen kisajoukkueesta vain 2-3 urheilijalla (Tero Pitkämäki, Antti Ruuskanen ja Sandra Eriksson) on realistisia mahdollisuuksia mitaleille ja 4-5 urheilijalla lisäksi pistesijoille. Reilulla puolella suomalaisista kilpailijoista ei ole etukäteen arvioiden juuri minkäänlaisia mahdollisuksia selvitytyä karsintaa tai alkueriä pidemmälle. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi Suomen kolme viestijoukkuetta, joissa jokaiseen kuuluu viisi urheilijaa. Nuorille urheilijoille EM-kisamatka on kuitenkin hyvä tilaisuus hankkia kokemusta.
14. Katsotaan huomenna, miten suomalaisille käy ja jatketaan sitten päivä kerrallaan näitä kisaveikkauksia. Selvää lienee, että Suomen kisajoukkueesta vain 2-3 urheilijalla (Tero Pitkämäki, Antti Ruuskanen ja Sandra Eriksson) on realistisia mahdollisuuksia mitaleille ja 4-5 urheilijalla lisäksi pistesijoille. Reilulla puolella suomalaisista kilpailijoista ei ole etukäteen arvioiden juuri minkäänlaisia mahdollisuksia selvitytyä karsintaa tai alkueriä pidemmälle. Tähän joukkoon kuuluvat esimerkiksi Suomen kolme viestijoukkuetta, joissa jokaiseen kuuluu viisi urheilijaa. Nuorille urheilijoille EM-kisamatka on kuitenkin hyvä tilaisuus hankkia kokemusta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)