torstai 27. heinäkuuta 2017

1096. Niinistön ja Putinin tylsä tapaaminen

                       Kahdenkeskisessä keskustelussa oli paljon väkeä paikalla

1. Sauli Niinistön ja Vladimir ("Volodja") Putinin tapaamista on käsitelty ja hehkutettu mediassa monta viikkoa. Tapaamisen turvajärjestelyt ovat olleet ennennäkemättömän laajat ja tiukat; vastaavanlaisia Suomessa tuskin on aiemmin nähty ja koettu. 

2. Sadat suomalaiset poliisit ja rajavartiolaitoksen ihmiset ovat vastanneet Putinin ja hänen seurueensa turvallisuudesta. Venäjä ei kuitenkaan tähän tyytynyt ja luottanut, vaan lennätti tänne jo viikkoa ennen Putinin saapumista lähes sata omaa turvamiestään. Venäläiset kuljettivat suurilla rahti koneillaan Lappeenrantaan 2-3 kertaa kertaa myös valtavan määrän kalustoa, tavaraa ja ajoneuvoja. Kalusto ja tavarat oli pakattu kontteihin, jotta niiden sisältö ei paljastuisi suomalaisille. Mistä ihmeestä tällainen varovaisuus ja tiukkuus sekä tavaran ja kaluston paljous mahtaa johtua? Tätä tavallisten suomalaisten on vaikea käsittää. Kestihän presidenttien tapaaminen Punkaharjulla, laivamatka Olavinlinnaan, Savonlinnan kaupungin tarjoama päivällinen ja Olavinlinnan oopperaesitys yhteensä vain noin 10 tuntia. 

3. Putinin turvallisuudesta huolehtiminen oli venäläisille tapaamisen ylivoimaisesti tärkein asia. Mutta osaaavat suomalaisetkin mennä tässä suhteessa äärimmäisyyksiin. Poliisi kehotti Olavinlinnan lähikatujen asukkaita välttämään vierailun aikana oleskelua parvekkeilla ja sulkemaan asuntojen ikkunat,  mitä on kovasti ja täysin aiheellisesti ihmetelty. Ilmeisesti näin typerä kehotus on saatu venäläisltä turvamiehiltä, muuten sitä on vaikea käsittää.  Sukeltajat tutkivat Savonlinnan sataman pohjaa koko päivän, keskustan kaduilla oli kielletty pysäköinti tuntikausiksi ja jopa viemäriluukut avattiin ja putkia syynättiin tarkasti.  

4. Tapansa mukaan Putin saapui Savonlinnaan sovitusta ja ennalta ilmoitetusta aikataulusta pahasti myöhässä, vaikka tällä kerralla myöhästyminen kesti "vain" 40 minuuttia. Mistä Putinin toistuva myöhästely Suomen vierailuilla johtuu?  Ilmeisesti siitä, että Putin haluaa tällä konstilla lyhentää presidenttien keskusteluille varattua aikaa. Tämä johtunee suurimmakasi osaksi siitä, että Putin pitää Niinistön kanssa käytäviä keskusteluja jokseenkin turhanpäiväisinä ja tylsinä. Ymmärrän Putinia varsin hyvin, sillä tuollaisiahan nämä presidenttien keskustelut ovat aina olleet.

5. Uutisissa ja kommenteissa on koko ajan korostettu, että Hotelli Punkaharjussa Niinistö ja Putin kävivät "kahdenkeskisiä" keskusteluja. Mutta kun katsoo mainitusta  tilaisuudesta otettuja kuvia, niin huomaa, että pöydän molemmin puolin kummankin presidentin vieressä ja sivuilla istuu toistakymmentä "ukoa ja akkaa". Mitä ihmeen kahdenkeskeistä tällaisissa ryhmien välisissä tilaisuuksissa on? Vaikka tiedotustilaisuudessa korostettiin, tietenkin,  keskustelujen merkitystä ja läpikäytyjen asioiden paljoutta, kesti keskustelutilaisuus vain vajaan tunnin. Keskustelujen jälkeen pidetty presidenttien tiedotustilaisuus oli pidempi, sillä siihen kului ainakin 1,5 tuntia. Tiedotustilaisuus oli tavanmukaisen jäykkä, mikä johtui myös  siitä, että presidenttien lausunnot tulkattiin. Niinistön venäjäksi ja Putinin suomeksi. Hieman vauhtia tilaisuuteen saatiin vasta sitten, kun paikalla olleet toimittajat pääsivät esittämään presidenteille kysymyksiä.

6. Tv-kuvan perusteella presidenttien tapaamisesta jäi varsin mitäänsanomaton, valju ja jopa tylsä kuva, Kansanedustaja Pekka Haavisto osui oikeaan luonnehtiessaan Sauli Niinistön ja Vladimir Putinin Savonlinnan tapaamisen ilmapiiriä vakavaksi ja harmaaksi.

Iloton, arkinen ja jopa vähän karu tapaaminen. Ainoa, mikä mursi ilottomuuden, oli Putinin kädenheilautus suomalaisille television välityksellä.” 

Tuli sellainen olo, että viihtyikö kumpikaan. Molemmat olivat jollain lailla varautuneita”, Haavisto arvioi.

7. Pekka Haavisto sanoi odottaneensa Putinilta onnitteluja Suomelle, mutta ei niitä kuullut. Tässäkin kohdin Haavisto osuu napakymppiin. 

Puuttui se lyhyt sydämellinen hetki, jolloin olisi toivotettu onnea satavuotiaalle Suomelle. Montaa lausetta ei olisi tarvittu, kun olisi kerrattu, miten tässä ollaan naapureina pärjätty sadan vuoden aikana, hyvinä ja huonoina aikoina. Onhan meillä yhteen nivoutunut historia. Se olisi tuonut tapaamiseen naapureiden välisen inhimillisyyden. Nyt mentiin vain suoraan asiaan, kauppaan ja prosentteihin, kuivahkoon asiaan. Se pieni hetki puuttui.” 

8. On hyvin merkillistä, ettei tänne varta vasten Suomen 100-vuotiasta itsenäisyyttä juhlistamaan kutsuttu Venäjän presidentti ei esitä isännälleen Sauli Niinistölle minkäänlaisia onnitteluja Suomen satavuotisen itsenäisyyden johdosta. Toisaalta Putinin kuivan ja kylmäkiskoisen tyylin ja esiintymisen kyllä ymmärtää. Vladimir Putin kuuluu nimittäin  niihin lukuisiin venäläisiin poliitikkoihin, jotka ovat sydämessään sitä mieltä, että itsenäisyyden antaminen Suomella 1917 oli Leniniltä ja bolshevikeilta paha moka ja erehdys.

9. Myös Aleksanteri-instituutin vanhempi tutkija Hanna Smith ja Ylen Moskovan kirjeenvaihtaja Kerstin Kronvall ovat ihmetelleet sitä, ettei Putin kommentoinut maamme itsenäisyyttä eikä suoraan onnitellut Suomea 100-vuotisesta itsenäisyydestä, vaikka hänet oli kutsuttu Suomeen nimenomaan maan itsenäisyyden juhlavuoden tiimoilta. Kuten Kronvall totesi, tämä saattaa liittyä siihen, että virallisen Venäjän mielestä ei ole yksinomaan hyvä, että Suomi aikoinaan itsenäistyi ja muuttui suuren keisarikunnan pienestä osasta  yhteiskunnalliseksi menestystarinaksi.

10. Kerstin Kronvall, jonka ilmeistä ja esiintymisestä tv-jutussa saattoi päätellä, mitä hän itse todellisuudesta ajattelee Venäjästä ja sen pienestä suuresta johtajasta, oli oikeassa myös sikäli, että lehdistötilaisuudessa Suomea ja Venäjää yhdistävät asiat jäivät suurvaltapolitiikan varjoon, kun sekä ääneen päässeet yhdysvaltainen (CNN) että venäläinen toimittaja kysyi Yhdysvaltojen ja Venäjän kiristyneistä väleistä. Näiden asioiden esille ottaminen tiedotustilaisuudessa johti siihen, että Putinin vierailu sai selvästi enemmän kansainvälistä näkyvyyttä, kuin olisi saanut ilman sitä. Koronvall osui oikeaan myös todetessaan, että Niinistö ja Putin puhuivat  infossa vain niistä asioista ja kyysymksistä, joista Venäjä ja Suomi ovat yhtä mieltä, eivät niistä, joista ollaan eri kannalla.


Katsopas, Vladimir Vladimirovits, miten innokkaasti ihmiset vilkuttavat MINULLE! Venäjälläkin pidetään presidentinvaalit ensi vuonna. Miten sinä, Pikku- Volodja, aiot kampanjoida? - Minäkö kampanjoida? Ei minun tarvitse, rakas Väinämöiseni. Minun vastaehdokkaani ovat joko kuolleet (tapettu) ja kuopattu tai sitten ne istuvat vankilassa.


tiistai 25. heinäkuuta 2017

1095. Tapaamisia: Aira ja Siiri, Sauli ja Vladimir


1. Tänään tiistaina  25. heinäkuuta oli historiallinen tapaaminen, kun kaksi suomalaista yli yhdeksänkymppistä rautarouvaa Aira Samulin (90) ja hiihtäjälegenda Siiri ”Äitee” Rantanen (92), tapasivat toisensa ensimmäistä kertaa. Tämä tapahtui Airan kotona, jonne Siiri tuli visiitille. Paikalla olivat tietenkin myös iltapäivälehdet. 
2. Aira kertoi, että vaikka he eivät ole aiemmin tavanneet, hän on kyllä seurannut Siirin uraa alusta alkaen. Äitee ei halunnut jäädä pekkaa pahemmaksi, vaan ilmoitti, että hän on puolestaan seurannut Airan uraa mielenkiinnolla. Tapaamisen aikana kuulemma selvisi, että yhteisiä ajatuksia ja mielipiteitä löytyy yllättävän paljon. Aira kehui Siirin väkevää kädenpuristusta ja selitti, että isä oli povannut hänestäkin nuorena kilpahiihtäjää. Kohta rouvat siirtyivätkin nauttimaan omenamehun sijasta konjakkia.
3. Jos jokin rautarouvia yhdistävä tekijä pitäisi keksiä, niiin mieleen juolahtaa nimi Paavo Noponen (1930-2016). Paavo selosti yhdessä Pekka Tiilikaisen kanssa radiossa Äiteen kaikki mitalihiihdot 50-luvulla. Airan kanssa Paavolla oli läheisempi suhde, sillä hän oli 1960 -luvun loppupuolella Airan miesystävä. Aira jätti Paavon kuitenkin oitis tavattuaan 1970,  jolloin hän oli 45-vuotias, 26-vuotiaan Ekku Peltomäen. Noponen sydämistyi tästä niin kovasti, että haastoi Peltomäen kaksintaisteluun Vanhan Kirkon puistossa; tämä hanke ei kuitenkaan toteutunut. Aira ja Ekku olivat naimisissa 30 vuotta (1973-2004).

4. Sauli ja Vladimir tapaavat ensi torstana Savonlinnassa, jonne Vladimir eli Putin tulee ikään kuin juhlistamaan Suomen 100-vuotista itsenäisyyttä. Nämä kaverukset ovat tavanneet toisensa useita kertoja. Minusta jopa liian usein, sillä harvemmatkin tapaamiset olisivat riittäneet. Mutta Sauli Niinistön taktiikkaan ja vaalikampanjaan kuuluu tavata mahdollisimman usein ja paljon muiden maiden presidenttejä. Hän haluaa miellyttää ja viihdyttää suomalaisia äänestäjiä. Tässä tarkoituksessa hänen keinovalikoimaansa ovat kuuluneet mm. lukuisat valtiovierailut ja tänne vastavierailuille kutsuttujen presidenttien ja kuninkaallisten tapaaminen. 

5. Sauli Niinistö (69) tietää, että tällaiset asiat kiinnostavat suuresti suomalaista mediaa ja tiettyä osaa Suomen kansasta. Niinistö ei ole välittänyt mitään edes siitä, että osa hänen tapaamistaan presidenteistä on diktaattoreita. Putin (64) on tosiasiallisesti Venäjän yksinvaltias diktaattori, eikä Kiinan presidentti X, jonka Sauli Niinistö tapasi muutama kuukausi sitten Suomessa, jää tässä suhteessa juuri Putinia huonommaksi. Muita Niinistön tapaamia diktaattoreita ovat mm. Turkin Recep Erdogan ja Kazakstanin presidentti Nursultan Nazarbajev. Sauli ja Jenni viettivät Erdoganin hulppeassa palatsissa pari yötä, ja Kazakstanin pääkaupungissa Astanassa Sauli oikein riemuitsi päästesään syleilemään isäntäänsä hirmuhallitsija Nazarbajevia.

6. Mikä yhdistää Saulia Ja Vladimiria presidenttiyden lisäksi? Ainakin se, että molemmat ovat koulutukseltaan juristeja. Sauli opiskeli oikeustiedettä Turun yliopistossa ja Vladimir puolestaan Leningradin valtionyliopistossa. Putinin arvosanoista ei ole tietoa, mutta se tiedetään, että Sauli Niinistön koulutudistukset samoin kuin hänen yliopistosta saamansa arvosanat ovat huonoja, suorastaan kammottavan heikkoja. Sauli Niinistön ylioppilastodistuksen lukuaineiden keskiarvo oli 6,5 ja OTK-tutkintoon kuuluneet tentit hän suoritti alimmalla mahdollisella arvosanalla tt eli "tyydyttävät tiedot". Ainoastaan maa- ja vesioikeuden tentistä hän sai arvosanan ht eli "hyvät tiedot". Harvoin näkee yhtä huonoja OTK-tutkintotodistusta. Niinistö teki gradunsa esineoikeudesta professori P.J, Muukkoselle, mutta tutkielma on jäänyt kateisiin, Turun oikeustieteellisestä tiedekunnasta sitä ei ainakaan ole löytynyt.

7. Minusta Sauli Niinistö teki selvän kauneusvirheen kutsuessaan Putinin Suomen kunniavieraaksi maamme 100-vuotiasta itsenäisyyttä juhlittaessa. Putin ei todellisuudessa ole Suomen ystävä, vaan imperialistisen maan aggressiivinen johtaja, joka pohjimmiltaan ajattelee, että Lenin teki 1917 suuren virheen antaessaan Suomelle itsenäisyyden. Venäjäällä on yhä edelleen esimerkiksi useita kansanedustajia, jotka katsovat ja kuuluttavat myös julki, että Suomi sai itsenäisyyden laittomasti,  eli todellisuudessa Suomen tulisi kuulua edelleen Venäjään. Näitä käsityksiä Putin ei ole halunnut millään tavalla hillitä.

8. Vladimir Putin on diktaattori ja Venäjän naapurimaille todellinen uhkatekijä, joka anasti 4 vuotta sitten Ukrainalta Krimin niemiman ja liitti sen Venäjään. Tässä katsannossa Venäjä on tyypillinen roistovaltio ja paha sellainen kaiken lisäksi. Venäjältä lähteneet tunnuksettomat  "pienet vihreät miehet" tekivät likaisen tyän ja miehittivät Krimillä olevat strategisesti tärkeät alueet ja kohteet. Tämän jälkeen Putin vaikutti siihen, että venäjämieliset kapinalliset onnistuivat miehittää ja valloittaa Venäjän lähettämillä aseilla kaksi Itä-Ukrainan maakuntaa,  Donetskin ja Luhanskin. Venäläiset ja venäjämieliset Ukrainan kapinalliset ovat miehittäneet näitä alueita jo reilut kolme vuotta eikä Putin ole halunnut suostua Minskin sopimuksen ehtoihin, jotta sotilaallisuudet alueella voitaisiin  lopettaa.

9. Putin ja Venäjä antavat Suomen juhlia 100-vuotista itsenäisyyttään, mutta tärkeä kysymys on se, mitä tapahtuu tämän jälkeen?  Olisi tyhmää uskoa, että Suomi saisi olla Venäjältä täysin rauhassa. Suomi joutuu olemaan koko ajan varpaisillaan sen suhteen, mitä erilaisia informaatio-ja kybersodankäynnin muotoja venäläiset keksivät ja myös käyttävät jatkossa. Venäjä ja Putin painostavat koko ajan Suomea ja uhkaavat ankarilla kostotoimilla, jos Suomi rohkenisi hakea Naton jäsenyyttä. Jos näin tapahtuisi, seurauksena saattasi olla It-äUkrainan mallin mukaisesti joidenkin itärajalla olevien alueiden tai tiettyjen Suomenlahden saarien miehittäminen. Hyväuskoiset suomalaiset viranomaiset ovat sallineet venäläisten hankkia omistukseensa eri puolelta Suomea kiineistöjä ja maita strategiesti tärkeiden alueiden lähettyviltä. Itämeren turvallisuustilanne huononee koko aijan, ja syksyllä ovat edessä Venäjän ja Valko-Venäjän yhteiset suuret sotaharjoitukset Baltian m aiden naapurustossa. Venäjä  on perustanut viime aikoina Kannakselle Suomen rajan läheisyyteen uusia joukkoja ja varuskuntia. Venäläiset lentokoneet ovat toistuvasti loukanneet Suomen ja Viron ilmatilaa  jne.

10. Näissä olosuhteissa minusta ei ole ollut viisasta, että Suomen presidentti sen kun vain jatkaa Putinin jopa hieman ällöttävältä tuntuvaa liehittelyä ja mielistelyä, sillä eihän sen avulla voiteta tai saada aikaan mitään hyödyllistä ja kestävää. Vanha sanonta, jonka mukaan "ryssä on ryssä vaikka voissa paistaisi", pitää yhä edelleen kutinsa. Sen tulemme lähitulevaisuudessa varsin todennäköisesti tavalla tai toisella näkemään. Venäjää ja sen itsevaltiasta johtajaa ei pidä liehitellä ja hännystellä. Suomalaisten suhtautumisen Putiniin tulee olla asiallinen, muttei ei palvova ja kuvia kumartelevaa laatua. Sauli Niinistö on tavannut Vkladimir Putinin tänä vuonna jo kerran; tämä tapahtui Arkangelissa kevättavella. Se olisi aivan hyvin riittänyt. Toinen kerta ja vieläpä Suomen 100-vuotisen itsenäisyyden juhlinnan merkeissä ja yhteydessä on ainakin minusta liikaa. Saamme taas tänäkin vuonna yliannoksen Putinia tai Volodjaa. Suomen ei pidä kumartaa Venäjän johtajaa tällä tavalla, sillä Putin johtaa suurta aggressiivisesti käyttäytyvää maata, joka on yrittänyt Suomen itsenäisyyden aikana kaksi kertaa miehittää Suomen ja alistaa sen valtansa alle. Kysymyksessä on maa, jolla näyttää olevan selväpiirteiset suunnitelmat suurvalta-aseman palauttamiseksi ja siinä tarkoituksessa tarvittaessa eri verukkeilla myös tiettyjen strategisesti tärkein naapurimaille kuuluvien alueiden valloittaminen.

11. Mutta Putin tulee torstaina, tälle emme voi mitään. Miksi presidenttien tapaaminen  piti järjestää nyt, ei Kultarannassa, kuten aiemmin on ollut käytäntönä, vaan  Itä-Suomesssa ja Savonlinnassa?  Vaikea sanoa, mutta tapaamispaikka on luonnlllisesti ollut presidentti Niinistön tahto ja valinta. Tässä kohtaa tulemme taas ensi vuoden presidentinvaaleihin ja Sauli Niinistön vaalikampanjaan. Niinistö on kertonut, että hän aloittaa vaalikampanjansa vasta itsenäisyyspäivän 6.12. jälkeen, mutta kuten olen jo aikaisemmin todennut, tämä selitys ei faktisesti pidä paikkaansa, vaikka Niinistö osallistuu vaalikeskusteluihin vasta loppusyksyllä. Vaalitaisteluun ja  -kampanjaan kuuuu tietenkin paljon muutakin, ei vain tylsiä vaalikeskusteluja. Tosiasia on, että Niinistö on jo kauan sitten aloittanut valikampanjansa yleisön keskuudessa ja käy sitä sumeilematta koko ajan. Niinistön kannatusyhdistyksen perustamiseksi tarvittavia vaalikortteja on kerätty kohta jo pari kuukautta ja kerätään edelleen. Korttien keruu onnistuu tietenkin parhaiten siellä, missä on paljon ihmisiä liikkeellä ja jossa myös vaaliehdokas Niinistö itse saattuu olemaan. liikkumaan tai vierailemaan. Esimerkiksi Olavinlinnan ooopperajuhlilla, joihin myös presidentti Putin osallistuu.

12. Merkille pantavaa on, ettei Putin tämänkään vierailun aikana yövy Suomessa, vaan oleskelee täällä ainoastaan yhden päivän aikana ja rientää yöksi kiiruusti takaisin Venäjälle. Putin saapuu lentäen Savonlinnaan, jonka kentälle yleisölle on varattu tietty melko pieni ja syrjässä oleva paikka nähdä presidentit ja vilkuttaa heille, kuten tiedotteessa mainitaan. Putinin vierailua on valmistelu jo pitkää, jo monta kuukautta, kuten Itä-Suomen poliisin ylikomisario HS:ssa tänään kertoo. Muun muassa sadat suomalaiset poliisit osallistuvat jvierailun järjestelyihin ja vastaavat vierailun aikana sen turvallisuudesta.

13. Turvajärjestelyt ovat siis erittäin ja kenties jopa poikkeuksellisen tiukat.  Miksi näin? Eikö naapurimaan presidentti ja hänen hallintonsa oikein luota suomalaisten isäntien kykyyn vastata vierailun turvallisuudesta? Ilmeisesti ei, sillä Putinin vierailua varten Suomeen on jo nyt, lähes viikko ennen Putinin saapumista, lennätetty 150-200 presidentinhallinnon virkamiestä ja -naista. Varsin suuri määrä siis vieraan maan virkalijoita ja ihmisiä, joiden joukossa on tietenkin suuri joukko myös Putinin omia turvamiehiä. Kokeeko Putin vierailunsa todella noin riskaapeliksi ja turvattomaksi ja mitä hän itse asiassa pelkää? Ilmeisesti terroristeja ja näiden mahdollista iskuja, sillä mistäpä muustakaan voisi olla kysymys.

14. Venäläiset eivät ole tuoneet Putinin vierailua varten Suomeen ja Savonlinnaan ainoastaan suuren joukon omia ihmisiää ja virkamiehiään, vaan myös merkilisen suuren määrän erilaista kalustoa ja tarvikkeita. Lehtitietojen mukaan suuret venäläiset rahtilentokoneet ovat tehneet Lappeenrannan kentälle kolme lentoa, jolloin niiden sisuksista on purettu mm. useita  isoja tavarakontteja ja ajoneuvoja. On huhuttu, että Putinia varten Suomeen tuotaisiin myös vain hänen käytössään oleva limusiini. Mihin tätä tavaran ja kaluston paljouttaa tarvitaan, kun kyse on todellisuudessa vain yhden päivän vierailusta?

15. Mistä ihmeestä tässä kaikessa on oikein kysmys? Eikö suomalaisten isäntien tarkoituksena ole kestitä Putinia ja hänen retkikuntaansa suomaisilla ruuilla ja juomilla oikein viimeisen päälle? Sekä v stataPutinin ja hänen seurueensa turvallisuudesta satojen poliisien ja rajavartijoiden kanssa. Miksi päivän kestävää vierailua varten vieraat itse raahaavat tänne isoilla lentokoneilla monta kertaa kalustoa ja tavaraan sekä ilmeisesti myös ruokaa ja juomia niin paljon, että sillä elelisi herroiksi kokonainen kommpania ainakin pari viikkoa? Putinin seurueeseen kuuluu ilmeisesti myös muutama ruokien ja juomien esimaistaja, sillä vieras samoin kuin hänen taustajoukkonsa haluavat olla varmoja siitä, ettei presidentti joudu myrkytyksen kohteeksi. 

16. Kysymys voi toki olla vain siitä, että tällä kaikella rekvisiitalla ja touhottamisella Venäjä haluaa näyttää, millainen mahtimaa piskuisella Suomella on naapurinaan. Putinin vierailua seuraa ilmasta käsin Venäjän puolella erityinen tiedustelukone, jonka välityksellä Putin voi olla suorassa yhtydessä Kremliin. Näin on kerrottu. Voisiko tässä olla kysymys siitä, että Putin pelkää ulkomailla ollessaan joutuvansa kotimaassan vallankaappausyrityksen kohteeksi? Tuskin sentään. Mutta onko pelkkä sattuma, että juuri Putinin vierailun alla Itämerelle ja Suomenlahdelle seilaa maailman suurin, 172 metriä pitkä venäläinen ydinsukellusvene Dmitri Donskoi ja sen vanavedessä Suomen lähialueelle saapuu toinen raskas venäläinen sota-alus eli ydinristelijä Pjotr Veliki (Pietari Suuri)? 

17. Kaikki on niin suurta ja niin mahtavaa! Presidnettien keskustelut noudattelevat tietenkin vanhaa kaavaa, jonka mukaan Vladimir Putin puhuu lähes koko ajan, tulkki tulkkaa ja Sauli Niinistö kuuntelee. Toki Niinistö voi keskustella Putinin kanssa "mistä vain", kuten hän on uutistoimisto Tassille vierailun alla antamassaan haastattelussa leuhkinut. Kokonaan eri asia on, onko Niinistön lausumilla ja sanoilla minkäänlaista vaikutusta ja merkitystä Putinille. Keskustelut käydään Hotelli Punkaharjussa, jossa jo keisari Aleksanteri I kävi ja yöpyi. Hotelli on keisari Nikolai I:n avustuksella rakennuttu. Keskustelujen jälkeen herrasväki seilaa höyrylaivalla Savonlinnaan, jossa kaupunki tarjoaa vieraille illallisen. Kun vatsat on saatu täyteen, korkeat vieraat siirtyvät Olavinlinnaan ja oopperajuhlille seuraamaan venäläisen Bolshoi-teatterin esittämää ja Pjotr Tsaikovkin säveltämää Jolanta-oopperaa. Esitys tapahtuu - tietenkin - venäjäksi.

18. Vaikka kyse on Suomen 100-vuotisesta itsenäisyydestä ja sen juhlinnasta, vierailu tapahtuu silmään pistävällä tavalla varsin venäläisin menoin ja ehdoilla. Presidenttien keskustelut käydään keisari Venäjän Nikolai I:n rakennuttamassa puuhotellissa, jossa myös Venäjän keisari Aleksanteri I on vieraillut. Oopperanumeroksi on valittu venäläisen säveltäjän teos, jonka esittää venäläinen teatteri venäjän kielellä. Eikö Putin olisi tullut viedä seuraamaan jotakin suomalaista musiikkiesitystä tai oopperaa, kuten esimerkiksi Joonas Kokkosen säveltämää Viimeiset kiusaukset -oopperaa, joka kertoo Paavo Ruotsalaisesta. MIksi Sauli Niinistö ja muut suomalaiset isäännät päättivät tässäkin kohdin mielistellä venäläistä vierasta ja yleensä venäläisiä, vaikka ollaan nimenomaan ja ainakin toistaiseksi täysin suomalaisella maaperällä? 

19. Sauli Niinistö laskee, että Putinin vierailu on menestys erityisesti hänelle itselleen  ja hänen menossa olevlle vaalikampanjalleen. Savonlinnaan saapuu paljon äänestysikäisiä ja -haluisia suomalaisia seuraamaan, miten sulavasti meidän Herra Presidenttimme seurustelee korekan venäläisen vieraansa ja tämän seurueen kanssa. Niinistön vaaliavustajat tyrkyttävät kilvan Niinistön kannattajakortteja ihmisten allekirjoitettaviksi ja "kauppa" käykin varmaan ihan kivasti. Onhan Savonlinna tässä katsannossa sentään täysin eri asia kuin pieni Naantali ja Kultaranta, jonne yleisö ei pääse läheltä seuraamaan valtiovierailua.


                    Toisen presidentin takki näyttäisi hieman kiristävän...

keskiviikko 19. heinäkuuta 2017

1094. HS-gallup puolueiden kannatuksesta

                         
            Helsingin Sanomissa julkaistun gallup-kyselyn tulokset pähkinänkuoressa

1. Juha Sipilän hallituksen kannatus on nyt heikompi kuin koskaan aikaisemmin. Hallituspuolueita kannattaa nimittäin enää 39,9 prosenttia suomalaisista. Hallituksen aloittaessa 2015 toimintansa hallituspuolueiden eli keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteenlaskettu kannatus oli 57 prosenttia. 

2. Puolueiden nykyiset kannatusluvut selviävät Helsingin Sanomain tuoreesta kannatusmittauksesta, jonka tulokset julkaistiin tänään.  Kyselyn suoritti Kantar TNS.  Kyselyä varten haastateltiin reilut 2 2000 ihmistä 19. kesäkuuta ja 14. heinäkuuta välisenä aikana. Virhemarginaali on suurimmilla puolueilta noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

3. Hallituksen heikko kannatus selittyy perussuomalaisten hajoamisella ja keskustan kannatuksen roimalla laskulla. HS-Gallupissa perussuomalaisista irtautunutta ja hallituksessa jatkavaa Uusi vaihtoehto -ryhmää (UV) kannattaa vaivaiset 2,5 prosenttia suomalaisista. Kuukautta aikaisemmin UV-ryhmää kannatti vielä 3,9 prosenttia vastaajista. 

4. Pääministeripuolue-keskustaa äänestäisi 16,4 prosenttia  ihmisistä, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt. Eduskuntavaleissa 2015 keskusta oli maan suurin puolue noin  21 prosentin ääniosuudellaan.

5. Petteri Orpon johtama kokoomus on vakiinnuttanut asemansa maan suurimpana puolueena ja sitä kannattaa HS-gallupin mukaan 21,0 prosenttia suomalaisista. Toiseksi suosituin puolue on SDP, jonka kannatusprosentti on 19,6. Puheenjohtajaa kesän alussa vaihtanut vihreät, puheenjohtajana on nyt kansanedustaja Touko Aalto,  jatkaa kannatuksen kasvattamistaan, sillä sen kannatusluku nousi nyt jo 15,5 prosenttiin. Vihreät siis hengittää jo aivan keskustan niskaan, sillä puolueen kannatus on enää 0,9 prosenttiyksikköä pienempi kuin keskustalla.

6. Vasemmistoliitton kannatus on pysynyt entisellään, sitä kannattaa HS-gallupin mukaan 8,9 prosenttia vastaajista. Jussi Halla-ahon johtaman perussuomalaisen puolueen kannatus on Uuden vaihtoehdon irtauduttua laskenut 6,3 prosenttiin, mutta on suunnilleen yhtä suuri kuin kuukautta aikaisemmin tehdyssä kyselyssä. Voidaan sanoa, että PS on selvitynyt UV-ryhmän irtaantumisesta odotettua paremmin. RKP:tä kannatti kyselyssä 4,4 prosenttia ja kristillisdemokraatteja 3,3 prosenttia. UV-manööverin ja ns. hallituskriisin voittaja näyttää siten olevan Jussi Halla-aho, häviäjiä puolestaan Timo Soini, Sampo Terho ja Juha Sipilä.

7. On tietenkin aivan käsittämätöntä, että hallituksessa istuu peräti viiden ministerin voimin ryhmä, jota kannattaa kansalaisista vain 2,5 prosenttia. Tämä ei olisi mahdollista missään muualla, mutta Suomessa tällainen "ihme" on kuitenkin päässyt tapahtumaan. Sen on itse asiassa suorastaan haluttu tapahtuvan. Eriskummallisesta tapauksesta ja syntyneestä tilanteesta voidaan moittia pääministeri Juha Sipilää, valtiovarainministeri Petteri Orpoa ja ulkoministeri Timo Soinia, jotka olivat reilu kuukausi sitten tapahtuneen ja näytellyn ns. hallituskriisin takana. He saivat vahvaa taustatukea Kultarannan teltasta tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä.

8. Sitä saa mitä tilaa. Ahneella on paskainen loppu. Juha Sipilällä ja Timo Soinilla on nyt  edessä edessään laskun maksamisen aika. Heidän ja heidän puoueensa ja ryhmänsä kannatus laskee kuin konsanaan kuuluisa lehmän häntä. Mutta silti he haluavat jatkaa mistään mitään piittaamatta ja järkähtämättä valitsemallaan tiellä, Timo Soini haluaa jatkaa ulkoministrinä vaikka UV-ryhmän ja tulevan Sinisen tulevaisuus kannatus laski nollaan tai jopa pakkasen puolelle. Ulkoministerin salkku on Timo Soinille elämää suurempi asia. Hallitustrion (Sipilä-Orpo-Soini) kesken on jo ajat sitten sovittu, että Soinille järjestetään seuraavien eduskuntavaalien jälkeen messevä suurlähettilään eläkevirka, maksoi mitä maksoi.

9. Kyllä kansa tietää, millaista pelin politiikaa ja valtapolitiikkaa maassa on Sipilän hallituksen aikana harjoitettu ja aiotaan harjoittaa edelleen. Hallituksen ajama sote-uudistus kompastui jälleen perustuslakiongelmiin. Kompastui, vaikka sote-projektin johtajaksi oli palkattu korkeasti koulutettu lakimies, jolle luvattiin työstään palkkioksi huippuvirka eli oikeuskanslerin paikka. Sumplimisen seuraukasena maassa ei ole vakinaista oikeuskansleria eikä edes apulaisoikeuskansleria, vaan kyseisiä laillisuusvalvojan tehtäviä yritetään hoitaa sijaisjärjestelyjen avulla. 

10. Maakuntauudistus on myös kesken eikä uudistuksen toimeenpanoa varten tarvittavia maakuntavaaleja ole mahdollista järjestää ensi tammikuussa, vaikka niin on lähes kaksi vuotta vakuuteltu. Työllisyystilanne ei ole juurikaan parantunut, vaan maassa on yhä noin reilut 300 000 työtöntä. Valtion on ollut pakko lisätä velanottoa on ollut pakko lisätä, sillä hallitus ei ole onnistunut verovaroja kovasti nielevän julkisen talouden kuntoon saattamisessa. Hallitukset monet säästötoimet ja leikkaukset ovat kohdistuneet pienituloisiin ihmisiin. Hallitus on leikannut päivähoidosta, opetuksesta, koulutuksesta ja yliopistotutkimuksesta. Tämä kaikki on satanut suoraan vihreiden laariin.

11. Keskusta ei ole onnistunut saamaan kannatusta suuremmissä kaupungeissa, ei sitten millään, vaikka  tätä on eri vaaleissa kovasti yritetty. Vuoden 2015 vaaleissa eduskunnasta keskustan entinen ministeri Paula Lehtomäki, joka yritti  uusia paikkansa Helsingissä. Yhtä huonosti kävi kevättalven kunnnallisvaaleissa Sipilän hallituksen asunto- ym. ministerille Kimmo Tiilikaiselle, jota ei valittu Helsingin valtuustoon. Keskustalla on Helsingin kaupunginvaltuustossa nyt kaksi paikkaa, mutta vihreillä kaksi apulaispormestaria  ja 21 kaupunginvaltuutettua. Miten tässä näin on päässyt käymään, pääministeri ja keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä?

12. Juha Sipilä ja keskusta eivät kuitenkaan aio hellittää ja muuttaa politiikkaansa, vaan jatkaa täysillä entisellä linjallaan. Sipilä ja keskusta ajavat puoluetta kohti ilmiselvää vaalitappiota, jolloin puoluetta odottaa oppositio. Ilmankos Juha Sipilä on alkanut käydä herätysliikkeensä kesäkokouksissa ja julistanut sieltä, ei suinkaan rauhan sanaa ja sanomaa, vaan moitteita muille politiikoille, jotka ovat pääministerin mukaan rikkoneet 8:tta käskyä vastaan, joka jyrisee, että "älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi". Tällainen puhe on varsinaista jeesustelua, tässä kohdin olen Paavo Arhinmäen kanssa samaa mieltä. Kuinkahan monta kertaa Juha Sipilä on itse syyllistynyt samanlaiseen menettelyyn, josta hän nyt moittii muita? En ole pysynyt näissä laskuissa mukana enää pitkään aikaan.

13. Mutta UV-ryhmän, siis tämän Sinisen tulevaisuuden, yksi puuhamieheistä eli Simon Elo on suorastaan tyytyväinen HS-gallupin tulokseen ryhmänsä osalta. Hän ei enää pahemmin kiivaile, vaan sanoo olevansa kiitollinen, että ryhmä, joka ei ole vielä edes mikään puolue, on kannatusmittauksessa liki tasoissa KD:n kanssa, vaikka kristilliset on toiminut puolueena jo lähes 50 vuotta; UV on jo nyt hallitusryhmä, jolla on viisi ministeriä. "Lukema on tässä vaiheessa ihan hyvä", sanoo Simon. Tosin kuukautta aikaisemmin mainittu lukema oli "vielä parempi" eli 3,9 %, mutta tätä Simon ei optimistina noteeraa. Simon Elon mukaan ryhmän kannattajat keräävät parhaillaan kannattajakortteja, joita tarvitaan 5 000 kappaletta, jotta Sininen tulevaisuus voitaisiin rekisteröidä puolueeksi. Toivottavasti Elo ja kumppanit saavat tuon määrään kortteja ylipäätään kasaan. Sampo Terho, josta tullee Sinisen tulevaisuuden ensimmäinen puheenjohtaja, kulkee innoissaan ylt´ympäri selittäen silmät oikein kiiluen, mitä kaikkea hyvää Sininen tulevaisuus tuo tullessaan: iloa, onnellisuutta, toivoa, menestystä jne.

20.7.

14. Tänään julkaistu Ylen kysely antaa UV-ryhmälle vain 0,7 prosentin kannatuksen, Kokoomusta kannattaa Yle-gallupin mukaan 20,4, SDP:tä 18,5, keskustaa 16,7, vihreitä 16,0, vasemmistoliittoa 9,2, perussuomalaisia 8,1, RKP:tä 4,7, KD:tä 3,9 ja hännänhuippuna olevaa UV:tä siis vaivaiset 0,7 prosenttia. Kolmea hallituspuoluetta kannattaa Ylen mukaan siis ainostaan 37,8 prosenttia äänestäjistä. Myös tämä kysely antoi varsin karuja lukuja keskustalle ja UV:lle. Kyselyn virhemarginaali on 2,3 prosenttia.






keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

1093. Sauli Niinistö venkoilee

                                 
                               
1. Sauli Niinistö julkisia esiintymisiä ja kannanottoja seuratessa tulee usein mieleen substantiivi venkoilu ja verbi (teonsana) venkoilla. Nykysuomen sanakirja mainitsee  venkoilun synonyymeinä sanat kieroilla, juonitella, vilpistellä ja mutkitella. Esimerkkinä venkoilusta sanakirjassa mainitaan virke: "Älä yritä venkoilla, vaan anna suora vastaus". 

2. Suomisanakirja.fi mainitsee, että "venkoilu" tarkoittaa samaa kuin venkoileminen ja verbi venkoilla puolestaan samaa kuin irvailla, virnuilla, leukailla ja pilailla. Sanat "virnuilla" ja "leukailla" kuvaavat minusta aika osuvasti Niinistön hieman julkisuushakuista käyttäytymistä, silloin kun hän liikkuu kansan parissa ja tv-kamerat kuvaavat tapahtumaa. Sitä paitsi, virnuileehan se Niinistön ja Jenni Haukion Lennu -koirakin ihan samalla tavalla kuin Sauli! 

2a. Sauli Niinistön usein hieman kaartelevia ja kierteleviä puheita ja lausuntoja kuullessa tulee joskus mieleen myös sana saivarrella ja saivartelu. Juristina ja entisenä sivutoimisena asianajajana Sauli osaa tarvittaessa puhua pitkään niitä näitä eli heiman asian vierestä ja sivuuttaa pääasian.

3. Tyypillinen esimerkkitapaus Sauli Niinistön venkoilusta saatiin viime talvena ja keväänä, jolloin media ja yleisö odottivat lähes malttamattomina ilmoitusta siitä, aikooko Niinistö asettautua ehdolle ensi vuoden presidentinvaaleissa, eli kuten asia mediassa suorasukaisesti ilmaistiin, hakeeko Sauli itselleen jatkokautta. Asiaa oli arvuuteltu mediassa itse asiassa jo lähes kaksi vuotta.

4. Sauli Niinistö ei ollut odotuksista ja asiaa koskevista tiedusteluista moksiskaan, vaan sivuutti ne ennenaikaisina. Talvella Ninistö antoi pikku hiljaa ymmärtää, että hän ilmoittaa asiasta "kesän korvalla". Tyypilitä venkoilua asiassa, jonka ihmiset ja media kokivat tärkeäksi. Arvuuteltiin oikein urakalla ja ennakkopäätöksiä arkistoista kaivellen, mitä käsite "kesän korvalla" oikein tarkoittaa tai voisi tarkoittaa. 

5. Mutta Sauli Niinistön vastausta ei vain kuulunut. Ei, vaikka keskusta oli asettanut Matti Vanhasen presidenttiehdokkaaksi jo kesällä 2016 ja tämän vuoden puolella saman tempun olivat tehneet vihreät, joiden ehdokkaaksi huudettiin Pekka Haavisto, ja vasemmistoliitto, joka nimesi ehdokkaakseen Merja Kyllösen.

6. Loputtomiin Sauli ei voinut jatkaa venkoiluaan ja pantata jatkokautta koskevaa ilmoitustaan. Hän tuli "asian kanssa" ulos toukokuun lopulla Niinistö ilmoitti Mäntyniemessä pitämässään tiedotustilaisuudessa, että hän pyrkii ehdokkaaksi ja jatkokaudelle ensi tammikuun presidentinvaaleissa. 

7. Mutta tämäkään ilmoitus ei ollut selvä ja kirkas eli venkoilematon kyllä -vastaus, vaan Niinistö jatkoi venkoiluaan kertomalla, että hän tahtoo jatkokaudelle vain sillä edellytyksellä, että hänen ehdokkuutensa saa taakseen "riittävän kannatuksen". Niinistö ilmoitti toivovansa - todellisuudessa kyse ei toki ollut ainoastaan toivomumuksesta, sillä asiasta oli tehty jo ajat sitten kulisseissa selkeä päätös  - taakseen valitsijayhdistystä, jonka perustamiseen tarvitaan lain mukaan 20 000 kannattajaa ja näiden allekirjoittamaa kannattajakorttia. Mikäli valitsijayhdistystä ei saataisi perustetuksi, Niinistö ei kertomansa mukaan aio lähteä ehdokkaaksi.

8. Lain mukaan presidentinvaleissa on mahdollista asettaa ehdokkaita sekä puolueiden toimesta että valitsijayhdistysten kautta. Tätä valinnanvaraa myös istuvalla tasavallan presidentillä on mahdollisuus käyttää. Niinistö teki edellä mainitussa Mäntyniemen tilaisuudessa kuitenkin selväksi - kerrankin - ettei hän halua ryhtyä vaaleissa minkään poliittisen puolueen ehdokkaaksi, sillä hän haluaa pysytellä erossa puoluepolitikoinnista. Niinistö perusteli kantaansa lähinnä sillä, että valitsijayhdistys, toisin kuten poliittiset puolueet tekevät, ei harjoita puolue- eikä sisäpolitiikkaa. Niinistö halusi siis erottaa ulkopoliitikan ja sisäpolitiikan selkeästi toisistaan, koska presidentin valtaoikeudet keskittyvät nimenomaan maan ulkopolitiikan hoitoon. 

9. Sauli Niinistön mainittu kanta on kuitenkin suurimmaksi osaksi venkoilua ja tosiasioiden kiertämistä ja ohittamista. Kuten presidenttiehdokas Matti Vanhanen on blogikirjoituksessaan "Presidentti ja puoluejärjestelmä" 9.6. 2017 maininnut,  puolueilla on roolinsa ja kantansa myös ulkopolitiikan alalla. Vanhasen mukaan Suomen tärkein ulkopoliittinen asiakirja on hallitusohjelma, joka on hallituspuolueiden keskenään neuvottelema ja sopima linjaus, jota saatetaan hallitusneuvotteluissa vilauttaa myös tasavallan presidentille. 

10. Matti Vanhasen mukaan esimerkisi Nato-kysymyksessä ei voi tapahtua mitään merkittävää suuntaan tai toiseen ilman hallituspuolueiden tai jopa kaikkien  eduskuntapuolueiden tiivistä keskinäistä keskustelua ja laajapohjaista linjanvetoa. Presidentinvaaleissakaan ei päästä Vanhasen mukaan mihinkään siitä, että eri puolueilla on toisistaan poikkeavia Nato-kantoja. Vanhanen toteaa, että useiden eduskuntapuolueiden kesken joudutaan hakemaan kärsivällisesti konsensusta yhteisiin kysymyksiin, ja tämä yhteinen kanta tukee tasavallan presidenttiä työssään. Vanhasen mukaan on siten väärä viesti presidentti Niinistöltä, että presidentti-instituutio pyrkii ottamaan etäisyyttä "puoluepolitikointiin".

11. Hyvin kiteytetty Vanhaselta! Lisäksi on syytä mainita, että presidentin kädenjälki näkyy myös sisäpoliitikan kohdalla aika monessa asiassa. Ajatellaanpa vain esimerkiksi korkeiden virkojen täyttämistä ja siinä yhteydessä harjoitettavaa nimityspolitiikkaa. Viimeksi presidentti Sauli Niinistön panos näkyi virkanimityksissä, kun täytettävänä oli oikeuskanslerin virka. Oikeusministeriö ja ilmeisesti myös maan hallitus oli päässyt yksimielisyyteen siitä, että valtioneuvosto esittää oikeuskansleriksi valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljasta. Tämä ei kuitenkaan käynyt Niinistölle, joka viestitti, ettei hän tule nimittämään Viljasta. Syytä tähän emme varmuudella tiedä, mutta melko yleisesti on arveltu, ettei Niinistö pitänyt siitä tavasta, jolla Viljanen oli arvostellut hänen uudenvuodenpuhettaan 2016. Niinistö antoi ymmmärtää, että hän tulisi nimittämään oikeuskansleriksi alivaltiosihteeri Tuomas Pöystin; syytä tähän emme tiedä. Halltus taipui Niinistön  uhkauksen edessä ja hoiti asian niin, että Niinistö pääsi nimittämään Pöystin valtioneuvoston esityksen mukaisesti. 

12. Mäntyniemen tiedotustilaisuudessa toukokuun lopulla Niinistö kertoi ja antoi ymmärtää, että hän aloittaisi - jos nyt tulisi nimityksi ehdokaaksi - vaalikampanjansa vasta itsenäisyyspäivän eli 6.12. jälkeen. Hän vetosi lukuisiin viranhoitoa koskeviin tilaisuuksiin ja Suomi 100 - juhlallisuuksiin eri puolella maata; Niiistön mukaan hänellä on loppuvuodesta yli 400 tilaisuuttta, joihin hän aikoo osallistua.

13. Suomi-Areenan tilaisuudessa eilen Porissa  Niinistö kertoi edelleen, ettei aio vielä lähteä kampanjoimaan jatkokaudelle, vaikka muut presidenttiehdokkaat ovat sitä toivoneet. Hän vetosi siihen, että vuonna 2005 kampanjointi alkoi vasta noin kahta kuukautta ennen vaaleja. Minusta ei synny korvaamatonta vahinkoa, jos näin kuusi kuukautta ennen vaaleja ei aloiteta, Niinistö yritti vakuuttaa. 

14. Niinistö sivalsi samalla Matti Vanhasta, joka oli edellisenä päivänä Porissa pontevasti vaatinut Niinistöä osallistumaan ehdokkaiden muiden kanssa vaalikeskusteluihin sanomalla, että vuonna 2005 Vanhanen oli pääministerinä itse edellyttänyt, että presidentinvaalikeskustelut  aloitettaisiin vasta joskus marraskuussa. Hetkeä myöhemmin Porin torilla pidetyssä Mtv:n haastattelutunnilla Sauli Niinistö kertoi, että hän voisi osallistua yhteisiin keskustelutilaisuuksin muiden ehdokkaiden kanssa jo lokakuun loppupuolella.  

15. Presidenttikisaan ilmoittautuneet muiden puolueiden neljä ehdokasta eli Matti Vanhanen, Pekka Haavisto, Merja Kyllönen ja Nils Torvalds vaativat tiistaina Suomi-Areenassa Niinistöä mukaan vaaliväittelyihin. He pitivät  suorastaan epädemokraattisena, jos Niinistö ei väittelyihin osallistu. Tämä ilmeisesti osittain tepsi, sillä nyt Niinistö on valmis aikaistamassa keskusteluihin osallistumistaan lokakuun loppuun. Kampanjointi sanaa hän kuitenkin sanoi vierastavansa, koska kyseessä on keskusteluun osallistuminen. 

16. Sauli Niinistö epäili, että monet ja toistuvat vaalikeskustelut ja -väittelyt saattavat aiheuttaa ihmisten keskuudessa kyllästymistä koko asiaan. Tämä on turhaa puhetta ja yksinomaan venkoilua, sillä kyse ei ole siitä, että näitä keskusteluja tulisi käydä joka viikko, vaan esimerkiksi kerta tai pari kertaa kuukaudessa olisi sopiva määrä, joka ei ylittäisi ihmisten sietokykyä. Ihmiset ovat olleet aina paljon kiinnostuneempia presidentinvaaleista kuin eduskuntavaaleista.

17. Turhaa puhetta eli venkoilua oli myös Niinistön eilen esittämä näkemys, jonka mukaan hänen tilanteensa olisi jotenkin kiusallinen, koska "en ole vielä virallisesti ehdokas. Minulla ei ole vielä 20 000 kannattajakorttia vietävänä oikeusministeriöön. Toivottavasti ne saadaan kasaan nopeasti". Kaikki tietävät erinomaisen hyvin, että Niinistö oli ehdokas jo silloin, kun hän ilmoitti Mäntyniemessä toukokuun lopulla tavoittelevansa jatkokautta. 

18. Olen varma siitä, että mainitut 20 000 kannattajakorttia on saatu jo ajat sitten saatu kerätyksi. Valitsijayhdistyksen puuhamiehet eivät tyydy tähän, vaan aikovat kerätä kortteja paljon enemmän, mikä antaisi ihmisille vaikutelman, että Niinistö on vaaleissa ylivoimainen suosikki ja tulisi olemaan "koko kansan presidentti". Kuten Merja Kyllönen sanoi Suomi-Areenassa tiistaina, Niinistön valitsema valitsijayhdistyksen taktiikka ei kuitenkaan poista hänen otsaansa aikoinaan löytyä kokoomuksen leimaa. Samaa mieltä olivat myös Vanhanen, Torvalds ja Haavisto.

19. Entäpä sitten Sauli Niinistön kannanotto perussuomalaisten uuteen puheenjohtajistoon ja ns. hallituskriisiin? Kultarannan telttaseminaarissa noin kuukusi sitten Niinistö otti voimakkaasti kantaa Jussi Halla-ahoa ja persussomalaisten uusiavarapuheenjohtajia vastaan. Niinistö leimasi, nimiä tosin mainitsematta, Halla-ahon ja puolueen kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valitun Teuvo Hakkaraisen langettavan tuomion rasistisista teoista saaneiksi rikollisiksi, jotka eivät ole "tehokkasti" katuneet tekojaan ja syntejään; he ovat siis, kuten Niinistö antoi ymmärtää, edelleen rikollisia, joiden kanssa keskustan ja kokoomuksen on vaikea tehdä hallitusyhteistyötä. Niinistön "ennustus" osui nappiin, sillä ei kulunut kuin pari kolme päivää, kun Juha Sipilä ja Petteri Orpo sanoivat  hallitusyhteistyön Halla-ahon johtamien perussuomalaisten kanssa irti.

20. Sauli Niinistön sanottua menettelyä on arvosteltu, ja niin kuuluikin tehdä. Niinistö otti harteilleen armottoman tuomarin viitan, joka ei halunnut jäädä odottelemaan päivääkään, miten Halla-ahon johtama puolue tulisi toimimaan, vaan oli valmis antamaan vahvaa taustatukea Sipilän, Orpon ja Timo Soinin suunnitelmalle ja päätökselle eristää halla-aholaiset poliittisen yhteistyön piiristä. Tällä tavalla maltillinen ja kunnon arvojohtaja tai tasavallan presidentti ei tietenkään saisi menetellä, presidentti sen vuoksi, että hallituksen hajoittaminen ei ole enää pitkiin aikoihin kuulunut presidentin toimivaltaan. Niinistö halusi kuitenkin  "kukkoilla" ja näyttää kaapin paikan Jussi Halla-aholle ja hänen kannattajilleen, sillä hän tiesi, että hänen jyrkkä lausuntonsa lisäisi hänen omaa kansansuosiotaan. Tiistaina Suomi-Areenan vaalipaneelin osallistuneista Niinistön kilpaehdokkaista Vanhanen, Haavisto ja Kyllönen moittivat selvin sanoin Niinistön menettelyä, ymmärrystä tässä kohdin löytyi vain Nils Torvaldsilta. 

21. On syytä korostaa, että perussuomalaiset eivät aiheuttaneet hallituskriisiksi kutsuttua hässäkkää, vaan sen tekivät ja saivat aikaan Juha Sipilä, Petteri Orpo ja Timo Soini, sekä keskusta, kokoomus ja perussuomalaisista omaksi ryhmäkseen irtaantunut Uusi vaihtoehto -niminen eduskuntaryhmä, johon siirtyessään entiset persuministerit halusivat  säilyttää salkkunsa.

22. Matti Vanhanen arvosteli tiistaina Suomi-Areenassa Sauli Niinistöä myös jälkiviisaudesta, jota tämä esitti kesäkuun puolivälissä Hossan kansallispuiston avajaisissa. Kyse on siitä, olisiko Sipilän hallituksen tullut jättää eronpyyntönsä,  kun hallituksen viisi ministeriä oli eronnut perussuomalaisetn eduskuntaryhmästä. Sipilä oli lähtenyt Helsingistä kohti Turkua ja sieltä edelleen Naantalin Kultarantaa jättämään presidentti Niinistölle hallituksen eronpyyntiä. Matkalla Turusta Naantaliin Sipilä teki kuitenkin U-käännöksen ja palasi ensin Turun kentälle ja lensi sieltä takaisin Helsinkiin. Ressun aikana oli nimittäin ilmennyt, että uusi UV-ryhmä oli perustettu ja sen jäseniksi olivat perussuomalaisista loikanneet kaikki viisi persu-ministeriä Timo Soini mukaan lukien. Tällöin Sipilä oli sopinut ryhmänjohtaja Simon Elon kanssa, että hallitus jatkaa ilman eronpyyntöä ja uusia hallitusneuvotteluja entisellä kokoonpanolla ja ohjelmalla.

jatkuu...





1092. Presidentinvaalipaneeli Suomi-Areenassa


1. Presidenttiehdokkaiden ensimmäinen vaalikeskustelu pidettiin eilen Porin Suomi-Areena -tapahtuman yhteydessä. Kaikki puolueet eivät ole vielä nimenneet omaa ehdokastaan, mutta paikalla olivat keskustelemassa Pekka Haavisto (vihr.), Merja Kyllönen (vas.), Nils Torvalds (rkp) ja Matti Vanhanen (kesk.) 

2. Ehdokkaaksi on lupautunut myös istuva presidentti Sauli Niinistö. Demarit järjestävät jäsenäänestyksen omasta ehdokkastaan syyskuussa. Jo edellisenä päivänä eli maanantaina SuomiArenassa pääsi ääneen yksi demareiden jäsenäänestykseen osallistuvista kolmesta ehdokaasta nimittäin kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta, jonka kampanjaa vetää kansanedustaja Timo Harakka.

3. Täytyy sanoa, että minulle eilinen keskustelu oli positiivinen yllätys. Huomasi, että kaikki neljä ehdokasta ovat valmistatuneet hyvin vaalikampanjaa varten, ja mikä heidän onkaan valmistautuessa, kaikki ovat sanavalmiita ja osaavat asiansa erinomaisen hyvin. Sanoisin, että Suomi saa hyvän presidentin valitaanpa näistä neljästä ehdokkaasta kuka tahansa tammikuun vaaleissa.

4. Keskustelu oli sivistyneen oloista ja rauhallista, mutta silti koko ajan terävää argumentointia, eikä kukaan neljästä sortunut puhumaan toistensa päälle. Ehkä tämä johtui osaksi siitä, että joukosta puutuu tällä kertaa rivimieheksi heittäytynyt Timo Soini emmekä siis onnekseme kuulleet hänen hohotustaan ja hahatustaan, "soinistisia" letkautuksiaan tai välihuutojaan sekä jatkuvaa mankumista siitä, että "miksen minä saa puhua kun muutkin saavat".

5. Minulle oli yllätys etenkin Nils Torvaldsin rauhallisuus, itsevarmuus ja hyvä asioiden tuntemus. Kyllä Nils on erinomaista presidenttiaineista siinä missä muutkin ehdokkaat. Mies oli pukeutunut hänelle hyvin istuvaan sinertävään pikkutakkiin, valkoiseen paitaaa ja solmioon.  Puhuessaan Torvalds elehti käsillään eri tavoin tyylikkäästi, tummat lasit sopivat hyvin hänelle. Jos Torvaldsin rinnalla olisi ollut Sauli Niinistö, olisin epäilemättä voinut todeta, että kyllä, sehän on juuri Nils, joka näistä kahdesta on "presidentin näköinen mies"! Torvaldsilla oli kautta linjan järkevän tuntuisia ajatuksia ja mielipiteitä, ja mikäpä on ollessa, kun hän on asunut toimittajan työn takia viisi vuotta Moskovassa ja neljä vuotta Yhdysvalloissa ja nyt EU-meppinä viisi vuotta myös Brysselissä.

6. Merja Kyllönen osoitti eilen, että myös häneltä löytyy presidentin virkaan tarvittavaa tietoa, taitoa ja esiintymiskykyä. Entinen räväkkyys, jonka Kyllönen toi esiin kansanedustajana ja ministerinä toimiessaan, oli nyt poissa tai ainakin hieman vähentynyt. Kyllösen kampaus on muuttunut ja siistiytynyt, hän on laihtunut selvästi ja myös hänen kasvonsa on saatu ehostuksella uuteen uskoon ja todella hyvään edustuskuntoon. Merjan puheessa kuuluu edelleen Kainuun murre, ja topakkuus ja terhakkuus on hänellä myös tallella, vaikkakin vähemmässä määrin kuin ministeriaikana. Merja Kyllösellä on hyvät mahdollisuudet voittaa vaalien ensimmäisellä kierroksella demareiden ehdokas olipa tämä sitten Maarit Feldt-Ranta, Tuula Haatainen tai Sirpa Paasio.

7. Pekka Haavisto näyttää päällisin puolin olevan lähes kuuden vuoden takaisessa vedossa. Mies on toki hiukan vanhentuut, mutta ilmeisesti vakiintunut parisuhde Antonion kanssa on tuonut Pekan esiintyiseen lisää varmuutta. Pekka halusi tapansa mukaan briljeerata myös eilen tiedoillaan ja monipuolisuudellaan etenkin ulko- ja turvallisuuspolitiikan osalta. Tällöin on pieni vaara siitä, että  Pekka yrittää ja puhuu hieman liikaa. Jos ennnustaa pitäisi, niin en oikein jaksa uskoa, että Haavisto selviytyisi näissä vaaleissa toiselle kierrokselle Sauli Niinistöä vastaan. Haavisto  alkaa kuitenkin olla jo hieman "kulahtunut" sekä olemukseltaan että mielipiteiltään. 

8. Matti Vanhanen, entinen pitkäaikainen pääministri ja keskustan entinen puheenjohtaja, on nyt 60-vuotias politiikan veteraani, joka teki come backin eli palasi vuoden 2015 vaaleissa eduskuntaan ja toimii nyt ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana. Matti osoiti eilen Porissa, on osoittanut koko ajan paluunsa jälkeen, että hän entisessä ja oikeastaan paremmassa vedossa kuin koskaan. Matti on säilyttänyt hoikkuutensa, ja vaikka pienet ikääntymisen merkit näkyvät jo Matin kasvoissa, hän on silti elämänsä kunnossa. 

9. Avioero ja pääministerikauden aikaiset naisseikkailut milloin Susan Ruususen, ent. Kuronen, Meri-Kukka Forsiuksen ja milloin taas Sinikka Mertalan kanssa ovat Matilta taakse jäänyttä elämään. Matin uusi elämänkumppani on satakuntalaisen sahanomistajasukuun kuuluva Heidi Hautamaa, joka on ollut Matin avecina kaikissa merkittävissä juhlatilaisuuksissa. Media on hehkuttanut jo pari vuotta Heidia Hautamaata sellaisilla sanonnoilla kuin "tyrmäävä kaunotar", "upea ilmestys", "illan kuningatar" jne. jne. Suomi saisi Matista ja Heidistä todella upean ja edustavan presidenttiparin.

10, Matti Vanhanen kokemus ja asioiden täydelinen hallinta näkyisi myös eilen hyvin SuomiAreenan keskustelussa. Hänellä oli pokkaa sanoa, että presidentin ei ole soveliasta lausua etukäteen ehdottoman kielteistä kantaa Suomen Nato-jäsenyydestä, koska turvallisuuspolittinen tilanne maailmassa ja erityisesti Itämeren alueella voi muuttua nopeasti. Matti tuomitsi, samoin kuin Pekka Haavisto ja Merja Kyllönenkin, Sauli Niinistön oudon puuttumisen perussuomalaisten puheenjohtajavaalin lopputulokseen eli Jussi halla-ahon valintaan puolueen uudeksi puheenjohtajaksi ja samoin hallituskysymyksen ratkaisuun; presidentin tulisi pysyä omalla reviirillään eikä puuttua asioihin, jotka eivät hänelle kuulu. Matti Vanhasesta Suomi saisi hyvän presidentin, tästä ei ole epäilystäkään. Toivoa sopii, että Vanhanen selviytyisi jatkoon eli vaalien toiselle kierrokselle Sauli Niinistöä vastaan. Silloin saisimme nähdä kunnon vaaliväittelyn. 

11. On hyvä ja piristävä asia, että kaikki neljä ehdokasta arvostelivat eilen Sauli Niinistöä siitä, ettei tämä osallistunut Suomi-Areenan keskusteluun, samoin kuin siitä, että Niinistö on kertonut aloittavansa vaalikampanjansa vasta Itsenäisyyspäivän jälkeen. Matti Vanhanen arvosteli tässä suhteessa kaikkein kovimmin Niinistöä menettelyä, joka minustakin tuntuu omituiselta. Vanhanen kertoi haluavansa haastaa Niinistön keskusteluun. 

12. Matti Vanhanen: "Ei se käy, että Niinistön kampanhaorganisaatio kerää valitsijayhdistyksen perustamista varten kannattajakortteja, mutta ehdokas itse aikoo osallistua keskusteluihin vain muutaman päivän ajan". Erinomainen mielipide ja lohkaisu Matilta! Kommentilalan Matti Vanhanen keräsi pisteet ja sai minun ja varmaan monen muunkin sympatiat puolelleen. 

13. Vanhanen jatkoi: "Kansanvaltaan kuuluu se, että käydään aito keskustelu. Onhan se omituista, että kaikille meille, mukaan lukien Niinistölle, on tullut kutsu tänne lavalle. Hänelle tilaisuus on kuitenkin järjestetty huomenna, meille tänään". Vanhanen esitti keskustelun vetäneille toimittajille, että nämä kysyisivät Niinistöltä, milloin tämä aikoaa lähteä keskusteluihin mukaan. "Ei ole mitään pelättävää", vakuutti Matti rohkaisevasti. - Näin on, eli pelko pois, Sauli!

14. Vanhanen toivotti Sauli Niinistön tervetulleeksi kolmen viikon kuluttua Saloon - muistaakseni 11. elokuuta - jossa hän järjestää presidentinvaaleja koskevan keskustelun. Epäilen kuitenkin, että Sauli Niinistö loistaa myös Salossa poissaolollaan. Saulilla on nyt niin paljon "tekemistä", kaiken maailman kissanristiäisiä sun muita - esimerkiksi  Kuninkuusraveja Ja Kalevan Kisoja - että hän tulee varmuudella viittaamaan kintaalla Mattin asialliselle kutsulle.

15. Nils Torvalds ihmetteli sitä, että MTV:n toimitus oli pyytänyt muilta ehdokkailta ja siis myös häneltä kysymyksiä, jotka toimittajat sitten esittäisivät tänään keskiviikkona Porissa Sauli Niinistölle. Torvalds: "Koin sen olevan niin kovin pohjoiskorealaista".  Merja Kyllösen mukaan Saul Niinistön saama erityiskohtelu "ei ole ihan tästä maailmasta ja demokratiasta". Kyllönen huomautti, että eivät he muut ole tänne miksikään "lämpäribändiksi" lähteneet.  Peka Haaviston mukaan Sauli Niinistön tulisi näyttää myös ko. suhteessa esimerkkiä arvojohtajuudesta ja siitä, miten otetaan osaa keskusteluun.

16. Näyttää hyvältä! Presidentivaaleista ei olekaan, kuten on pelätty, tulossa mitään "pohjoiskorealaista" näytelmää, jossa päiviteltäisiin ainoastaan yhden ehdokkaan kansansuosiota, vaan kunnon kisa. Vaalikamppanjassa tullaan käymään asianmukaista arvo- ja turvallispoliittista debattia, jossa asiat puhutaan halki ja jossa myös istuvan presidentin arvostelu on sallittua ja jopa toivottua. Täst´ mie tykkään!









lauantai 8. heinäkuuta 2017

1091. Operaatio kansankusetus, eli ns. hallituskriisin alku ja loppu

1.Yle uutisten toimittaja Sara Rigatellii on laatinut päiväkirjaan muotoon selvityksen tai raportin perussuomalaisten dramaattisen kesäkuun viikon vaiheista. Raportti on julkaistu tänään Yle uutisten verkossa. Raportissa kerrotaan, ketkä toteuttivat operaatio Uuden vaihtoehdon ja miten kaikki oikein tapahtui.

Ylen raportti


2. Suuri osa raportissa kerrotuista asioista on ollut jo ennestään ihmisten tiedossa. Rigatelli selostaa tarkemmin päivä päivältä ja lähes tunti tunnilta, mitä kaikkea kolmen tai neljän päivänä aikana tapahtui ja ketkä juonivat perussuomalaisen puolueen hajoittamisen, Uusi vaihtoehto -nimisen ryhmän perustamisen sekä perussuomalaisten kansanedustajan loikkaamisen siihen.  

3. Suurimmaksi konnaksi tai sankariksi, miten vain, nousee kyseissä operaatiossa Rigatellin mukaan puolustusminissteri Jussi Niinistö, sillä juuri hän apureinen olisi raportin mukaan hajoittanut perussuomalaiset ja juoninut persuministereiden loikan takaisin hallitukseen. 

4. Selvityksen ansiona voidaan pitää mm. sitä, että siinä tuodaan esiin keskeisten apureiden nimet. Heitä olivat mm. Jussi Niinistön erityisavustaja Petteri Leino, ministeri Jari Lindströmin erityisavustaja Juha Halttunen, ministeri Sampo Terhon erityisavustaja Jouni Westling,  joka on vieläpä juristi, sekä Timo Soinin valtiosihteeri Samuli Virtanen. Kansanedustajista asian kimpussa häärivät innolla mm. Kaj Turunen, Simon Elo (tietenkin), Tiina Elovaara ja Ari Jalonen. 

5. UV-ryhmän perustamisen taustalla oli Jyväskylässä perussuomalaisten uudeksi puheenjohtajaksi valittua Jussi Halla-ahoa ja hänen kannattajiaan kohtaan tunnettu katkeruus ja suoranainen vitutus siitä, ettei edes puolueen varapuheenjohtajiksi valittu yhtään "soinilaista" kansanedustajaa tai ministeriä; mm. Jusi Niinistö hävisi varapuheenjohtajan äänestyksen Laura Huhtasaarelle. Arveltiin, etteivät keskusta ja kokoomus tulisi suostumaan hallitusyhteistyöhön Halla-ahon johtaman PS-puolueen kanssa. Persujen viidellä ministerillä oli luonnollisesti kova huoli omien ministerisalkkujen menetyksestä ja siitä, että puolueen vanhaisäntä menettäisi hänelle niin kovin rakkaan ulkoministerin salkun.

6. Tämän vuoksi Jusi Halla-ahoon ja hänen kannattajiaan vastaan tuli kohdistaa vahva vastaisku ja pelastaa siten mitä pelastettavissa vielä oli. Suunnitelma A "vallataan eduskuntaryhmä" lähti siitä, että perussuomalaiset säilyisivät hallituksessa, jos puoluehallitus erottaisi eli puhdistaisi eduskuntaryhmän halla-aholaisista kansanedustajista.Tämä vaihtoehto kaatui kuitenkin siihen, ettei Jyväskylän puoluekokous hyväksynyt sunnunitaina  11.6. tarvittavaa muutosta puolueen sääntöihin.

7. Tämän jälkeen soinilaiset eli Jussi Halla-ahon vastustajat joutuivat muuttamaan suunnitelmaansa ja ottamaan käyttöön vaihtoehto B:n. Operaatio "vallataan  eduskuntaryhmä" muuttui operaatioksi "perustetaan uusi eduskuntaryhmä". Niin kuin tiedämme, tämä suunnitelma onnistui sataprosenttisesti. Se ei olisi kuitenkaan onnistunut yksinomaan loikkareiden eli UV-ryhmän edustajien toimesta, vaan edellytti vahvaa tukea keskustalta, kokoomukselta, pääministeri Juha Sipiältä ja valtiovarainministeri Petteri Orpolta. 

7a. Suuresti huvitti, toisaalta taas suorastaan ällötti, kun Sipilä ja Orpo puhuivat televiossa syvällä rintaäänellä ja Sipilä suu likipitäen vaahdossa arvoista, arvopohjasta, arvojen erilaisuudesta, kuminauhan katkeamispisteestä jne. Tästä sanahelinästä ja retoriikasta vaalistuneet kuulijat jo hyvin tiesivät, ettei keinotekoisen hallituskriisin synnyttämisessä ollut suinkaan loppujen lopuksi kyse mistään arvojen erilaisuudesta, vaan yksinomaan raa´asta valtapelistä ja pelin politiikasta.

8. Harmaana eminenssinä taustalla ja Kultarannassa hääri presidentti Sauli Niinistö, joka itse asiassa sysäsi koko operaation liikkeelle kertomalla Kultarannan teltassa suorassa tv-haastattelussa, että Jussi Halla-aho ja uusi varapuheenjohtaja Teuvo Hakkarainen ovat entisiä rikollisia, jotka eivät ole tehokkaasti katuneet pahoja tekojaan. Monet keskustan ja kokoomuksen vaikuttajat, kuten esimerkiksi Paula Lehtomäki, Tapani Tölli ja Jan Vapaavuori antoivat sivustatukea hankkeelle, keskustelivat kahden iäkkään ns. oikeusoppineen, eli Seppo Tiitisen (70) ja Mikael Hidénin (78) kanssa ja tekivät kaikkensa, että operaatio, oikeastaan kansankusetus, hallituskriisi uppoaisi kansaan ja onnistuisi.

9. Onnistuihan se, sillä siellä ne viisi entistä persu-ministeriä istua nököttävät Juha Sipilän hallituksessa. UV:llä on hallituksessa yhtä monta ministerisalkkua kuin kokoomuksella ja vain yksi vähemmän kuin keskustalla. Kokoomusta kannattaa viimeisten gallup-kyselyjen mukaan n. 21 %, mutta UV:tä vain n. kolme prosentti äänestäjistä. Melkoinen epäsuhta, mutta siitä viis. Tärkeintä oli, että operaatio hallituskrisi saatiin syntymään ja hallitus pelastetuksi ilman uusia vaaleja tai RKP:n ja KD:n kanssa käytäviä hankalia hallitusneuvotteluja, Sipilä ja Orpo tuumailivat omahyväisesti myhäillen. Niin ja Timo Soinin ikioma hillotolppakin saatiin operaation turvin pelastetuksi.

10. Jos asiassa olisi menetlty oikein ja kohtuullisesti, olisi Juha Sipilä jättänyt normaalia ja vakiintunutta menettelyä noudattaen presidentille hallituksensa eronpyynnön, jos keskusta ja kokoomus eivät halunneet jatkaa hallituksessa yhteistyä perussuomalaisten kanssa. Tämän jälkeen olisi aloitettu normaalit hallitustunnustelut ja -neuvottelut, jotka olisivat todennäköisesti johtaneet RKP:n ja KD:n ottamiseen hallitukseen. 

11. Toisin kävi, sillä Juha Sipilän hallitus jatkaa ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kikkailu ja vallanhalu sivuuttivat reilun ja oikeudenmukaisen menettelyn vaatimukset. Kansalaisia kusetettiin oikein kunnolla ja kusettajien joukossa häärivät kapellimestareina ja pääkusettajina pääministeri ja valtiovarainministeri.

12. Juha Sipilän hallitus jatkaa ottopoikahallituksena, jossa ottopojilla eli UV-ryhmällä ei ole hallituksessa juuri sanan- eikä päätösvaltaa. Timo Soini toimii ulkoministerinä ja siirtyy eduskuntakauden päätyttyä suurlähettilääksi Lontooseen. Mutta miten käy UV-ryhmän eli Sininen tulevaisuus -puolueen vuoden 2019 eduskuntavaaleissa? Jos veikata pitäisi, niin väittäisin, ettei kovin hyvin, sillä puolueen kansanedustajien määrä pudonnee vaaleissa kolmeen tai neljään. 

13. Eilen on julkaistu perussuomalaisten puoluekokouksesta ja sen jälkeisistä tapahtumista  mielenkiintoista sisäpiiritietoa.Tarkoitan Vilhelm Junnilan Puheenvuoro -blogissa julkaisemaa kirjoitusta, jonka otsikkona on "Soini yritti vallata puolueen takaisin". Junnilan mukaan Timo Soinin tavoitteena ei ollut alun perin perustaa uutta eduskuntaryhmää ja uutta puoluetta, vaan hänen sotasuunnitelmansa oli huomattavasti härskimpi: vallata puolue takaisin ja täysin sääntöjen mukaisesti. 

Junnilan blogikirjoitus

14. Näin ilmeisesti oli, ja Soinin suunnitelmassa oli kysymys juuri edellä kerrotussa Ylen raportissa mainitusta suunnitemasta A, joka kuitenkin kariutui. Tämän jälkeen Jussi Niinistö, Sampo Terho ja kumppanit siirtyivät toteuttamaan vaihtoehto B:tä. 

15. Vilhelm Junnila on Varsinais-Suomen vaalipiirin varakansanedustaja, joka toimii kansanedustaja Juho Eerolan (ps) poliittisena sihteerinä ja on Naantalin kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja.

perjantai 7. heinäkuuta 2017

1090. Oikeuskansleri: hallituskriisin ratkaisussa ei tehty virheitä

                                           Oikeuskansleri Hiekkataipale

1. Oikeuskansleri Risto Hiekkataipale, joka on itse asiassa eräänlainen pätkäkansleri, antoi tänään päätöksen kymmeniin kanteluihin, joissa on väitetty, että pääministeri ja hallitus olisivat toimineet kesäkuussa virheellisesti ns. hallituskriisin ratkaisun yhteydessä. 

2. Oikeuskansleriksi nimitetty Tuomas Pöysti astuu, kuten tiedämme, sattuneesta syystä uuteen korkeaan virkaansa vasta 1.1.2018. Sitä ennen meidän on tyytyminen tavallaan varakanslerin oikeuspalveluihin, sillä oikeuskanslerina toimii virkaan loppuvuodeksi nimitetty Risto Hiekkataipale.

3. Risto Hiekkataipale, joka on nyt 66-vuotias ja saavuttaa 68-vuoden eroamisiän tammikuussa 2019, on tätä ennen toiminut apulaisoikeuskanslerina. Hän on ollut käytännöllisesti katsoen koko ikänsä töissä oikeuskanslerin virastossa, jonne hänet palkattiin esittelijäksi vuonna 1984. Esittelijäneuvokseksi hänet ylennettin 2001, siis 50-vuotiaana.

4. Tarkasti ottaen Hiekkataipale ei ole hoitanut myöskään apulaisoikeuskanslerin virkaa pysyvästi, vaan pätkissä ja sen aikaa, kuin viran "todellinen" eli alkuperäinen haltija Mikko Puumalainen toimii KHO:n ma. oikeusneuvoksena. Puumalainen aloitti ma. hallintoneuvoksena, joka nimike muutettiin tämän vuoden alusta oikeusneuvokseksi, kesäkuun alusta 2016, ja hänellä on nyt määräys toimia KHO:ssa tämän vuoden loppuun asti. Puumalainen siirtyi virkavapaalle apulaisoikeuskanslerin virasta jo 2014, jolloin virkavapauden perusteena oli väitöstutkumuksen tekeminen; väitöskirjaa ei ole vielä ilmestynyt. Hirkkataipale nimitettiin apulaisoikeuskansleriksi juuri 2014. 

5. Suomessa on siis kaksi samaan virkaan nimitettyä apulaisoikeuskansleria, joista toinen eli alkuperäinen on virasta vapaana, ja toinen itse asiassa väliaikainen. Mutta sama koskee myös oikeuskansleria, sillä virkaan vastikään nimitetty sai heti ja jo ennen viranhoidon aloittamista virasta vapautta, jolloin virkan nimitettiin puoleksi vuodeksi apulaisoikeuskansleri, joka kuitenkaan ei on apulaisoikeuskanslereista "vain" se toinen eli väliaikainen. Onko tässä mitään järkeä? Ei tietenkään, mutta meillähän onkin nyt ohjaksissa eli vallassa Juha Sipilän hallitus.

6. Minusta on hieman arveluttavaa, että maan ylimmälle laillisuusvalvojalle, jollainen myös apulaisoikeuskansleri toki on, voidaan myöntää monta vuotta virkavapautta, sillä tämä voi johtaa ja on nyt myös johtanut monimutkaisiin sijaisjärjestelyihin OKa-virastossa. Sekä oikeuskanslerin että apulaisoikeuskanslerin viranhoito perutuu nykyisin tosiasiallisesti määräajaksi annettuihin sijaismääräyksiin..

7. Niin tai näin, mutta joka tapauksessa oikeuskansleri Hiekkataipale päätti tänään, että maan hallitus toimi moitteettomasti, kun se jatkoi entisessä kokoonpanossaan perussuomalaisten jakaantumisen jälkeen. Pääministeri Juha Sipilä ei kesäkuussa pyytänyt hallituksensa eroa, vaikka osa sen ministereistä jätti hallituspuolue perussuomalaiset puolueen vallanvaihdon myötä. Perussuomalaisista lähteneet ministerit muodostivat oman, Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän, joka ei vielä ole virallinen puolue.

8. Oikeuskanslerille, samoin kuin eduskunnan oikeusasiamiehelle, tehtiin ns. hallituskriisin jälkeen useita kanteluita, joissa hallituksen toimintaa epäiltiin lainvastaiseksi. Oikeusasiamiehelle tehdyt kantelut siirretiin oikeuskanslerille, sillä periaatteena on, että näistä kahdesta ylimmästä laillisuusvalvojasta kaikki samasta asiasta tehdyt kantelut tutkii se "tyyppi", jolle joku on keskinyt ensiksi kannella! Aika outo sääntö ja käytäntö, mutta näin vaan asia on. 

9. Oikeuskansleri Hiekkataipale torjui tänään  kysiset epäilyt ja lausui ratkaisussaan, ettei lakia ole rikottu. Oikeuskanslerin mukaan mukaan asiassa on keskeistä se, nauttiiko hallitus eduskunnan luottamusta. - Aivan samaa on meille toitottanut myös Juha Sipilä.

10. Hiekkataipaleen teksti on varsin tuttua sanomaa ja lähtöisin ikään kuin päministerin kynästä, sillä tällä tavalla ja jopa samoilla sanakänteillä asian kuittasi kesäkuussa myös pääministeri Juha Sipilä.

11. Oikeukansleri ei ruvennut ratkaisuaan tarkemmin perustelemaan. Hän toteaa lakonisesti, että pääministeri Sipilä vei asian joutuisasti eduskunnan täysistuntoon, joka äänesti hallituksen luottamuksen puolesta kesäkuun 20. päivänä. Hiekkataipaleen mukaan Sipilän menettely ei anna aihetta laillisuusvalvonnallisiin toimenpiteisiin.

12. Oikeuskansleri antoi puhtaat paperit  - tämän on kuvaava ja tuttu sanapari silloin, kun kyse on ministereiden virkatoimiin kohdistuneiden kantelujen hylkäämisestä - myös tehtävissään pysyneille ministereille, siis ilmeisesti UV-ryhmän viidelle ministerille. Laki ei edellytä, että ministerin pitäisi olla jonkin puolueen jäsen, Heikkataipale kuittaa asian.  Saman "totuuden" ehti kertoa meille kertoa jo kesäkuussa pääministeri Sipilä.

13. Kanteluissa epäiltiin myös sitä, täyttääkö ulkoministeri Timo Soini (uv) perustuslain vaatimuksen ministerin rehellisyydestä. Soini oli ennen eroamistaan tyrmännyt loikkaamishuhut ns. Judas Iskariot -blogikirjoituksessan. Tähän oikeuskanslerin oli helppo todeta, että ministerin kelpoisuuden arvioiminen ei kuulu oikeuskanslerin perustuslaillisiin tehtäviin.

14. Ugh, olen puhunut! Näin "Hiekkis" olisi voinut loppukaneettinaan todeta ja lisätä: Valtakunnassa on kaikki hyvin.